Mistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari 21.4.2017 Jorma Vierula Suomen metsäkeskus
Metsämarssi 15.-20.6.1950 Toteutettiin metsäneuvos Ilmari Kalkkisen aloitteesta Osallistujia 481.000 Arvot ratkaisevat Metsän kunnostustöitä raportoitiin tehdyksi 60.000 hehtaaria Itä-Savo voitti maakuntien välisen kilpailun (osanottajia/metsälö) Siilinjärvi voitti suurten pitäjien sarjan ja Jämsänkoski pienten pitäjien sarjan Suomalaiset halusivat tehdä 1950-luvulla uhrauksia oman ja tulevien sukupolvien elämisen eväiden parantamiseksi
Yhteiskunnan arvopohja muuttunut Yhteiskunnan arvopohjaan tullut kerroksellisuutta ja moniulotteisuutta Ateneumin johtaja Susanna Pettersson keväällä 2017: Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee arvopohjan, johon voi turvallisesti sitoutua Metsänhoidon ohjattavuus/vastuutus vaikeutunut Metsänomistajien erilaistuvat arvot Työnjako poistunut /hämärtynyt vrt. Kml Tapion metsänparannuspiirit EU:n kilpailulainsäädäntö dominoi Sapluunaratkaisut pois laskuista
Mihin ryhtiä 1. Sahanvarsiin lisää tekijöitä 2. Maatilojen rakennemuutos vs. metsätilojen rakennemuutos 3. Kemera ja lobbaus 4. Lopuksi
1. Sahanvarsiin lisää tekijöitä Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Korpilahti toteaa VMI 11 tuloksiin viitaten Myöhässä olevaa taimikonhoitoa on nyt 750 000 ha. Tulosten mukaan taimikonhoitotarve tulevalla viisivuotiskaudella on suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen taimikonhoitojen pinta-ala. Myöhässä olevaa taimikonhoitoa VMI 10:n mukaan 305.000 ha. Taimikonhoitoa tehty vuosittain n. 150.000 ha Paljonko tarvitaan metsureita, jos taimikonhoitoa lisätään 100.000 hehtaaria vuodessa
Metsureita tarvitaan 2000 lisää Laskelman perusteet Päivätuotos 0,5 ha/pv (200 pv/v=100 ha/v) 1000 htv:tta Muut metsurin työt vähentävät th- työaikaa (e-raivaus, mv-työt ja paksuimman lumen aika) Taimikonhoitoon käytettävissä 100 pv/v 50 ha/metsuri/v 100.000 ha:n th-työn lisäykseen tarvitaan 2000 metsuria V. 2013 Suomessa n. 3500 metsuria, joista n. 1000 yrittäjämetsureita Metsureiden lisäystarve lähes 60 %
Epätyypillisistä työsuhteista on tulossa yhä tyypillisempiä Työn ja yrittäjyyden murros yksi voimakkaimmista muutostekijöistä yhteiskunnassa Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle iso kynnys Millainen rooli ulkomaisen työvoiman käytöllä voi olla tulevaisuudessa On myös vastavirtaan kulkijoita esimerkiksi Mhy Pohjois-Savo Palkkalistoilla 50 vakituista metsuria, joista puolet ns. kausivakinaisia Toteutettu ns. kylämetsurimalli järjestelmä markkinoi itse itseään Toimii kilpailuetuna
2. Maatilojen vs. metsätilojen rakennekehitys Maatilojen rakennekehitys Suomessa V 1995 95.500 maatilaa, keskim. peltoala 23 ha V 2015 48.000 maatilaa, keskim. peltoala 45 ha, viljelijöiden keski-ikä 53 v Metsätilojen rakennekehitys Suomessa Metsälön koon kehitys (Mh-maksua maksavat metsälöt) V 1990 39 ha V 1999 37 ha V 2010 35 ha yli 2 ha:n tilat keskikoko 30,1 ha Metsänomistajien keski-iän kehitys V 1971 51 v V 1975 53 v V 1994 54 v V 2003 59 v V 2017 62 v (arvio)
Metsätilojen rakennemuutos laahaa Maatilojen sukupolvenvaihdosten säädösperusteet: Luopumistuki Nuoren viljelijän aloitustuki Perintö- ja lahjaverolain 55 (lahjaveroarvo, josta maksetaan lahjavero on noin 1/10 lahjan käyvästä arvosta) Metsätilojen rakennekehitystä ohjaavat säädökset: Metsävähennys Yhteismetsälainsäädäntö Metsälahjavähennys Maksimissaan lahjavero putoaa ¼ osaan erittäin isoilla tiloilla realisoituu puun myyntien kautta Hallitusohjelmassa hyvä, moitteeton linjaus Virkamiesvalmistelussa lopputuloksesta syntyi hyvin monimutkainen järjestelmä
3. Kemera lobbauksen puristuksessa Lobbaus näkyvä osa julkiseen talouteen vaikuttamista Suomesta lähetään lobbareita EU:n tasolle vaikuttamaan Suomeen hallituksen syntymisen jälkeen kirjoitellaan mediassa, mikä etujärjestöistä onnistui lobbauksessa parhaiten Etujärjestöjen vahva kädenjälki näkyy Kemeran uudistuksissa Kemera tuottanut hyviä palveluksia Suomen yksityismetsätaloudelle Kemeran modernisoinnit eivät ole tuottaneet ehyttä, toimivaa järjestelmää Uuden kannustinjärjestelmän valmistelu käynnistynyt tehkäämme se metsänparannuksen ja metsänhoidon kriittisistä tarpeista lähtien elinkeinon aikajänne huomioonottaen
Lopuksi Miten työtä ja toimeliaisuutta metsäalalla lisätään missä on kasvun lähteet? Palvelutarjontaa on rohkeasti lisättävä kysyntään vastaaminen ei tuo kasvua Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun hanke 2014 Onko metsäpalveluyrittäjille töitä tarjolla? (Metsäpalveluyrittäjien haastatteluosio, vastaukset) Paljon enemmän kuin ehtii toteuttamaan 14 % Hieman enemmän kuin ehtii toteuttamaan 43 % Sopivasti 43 % Ratkaisukeskeisyyttä asiakastyöhön
Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus