Kivenjalostus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Kivenjalostus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

Kivenjalostus Toimialaraportti Maija Uusisuo 11/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 11/2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika 1.12.2009 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kivenjalostus Tiivistelmä Luonnonkiven jalostus sisältää sekä kiven louhinnan että jalostuksen lopputuotteiksi. Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet. Rakennuskivet ovat tärkein tuoteryhmä sisältäen mm. luonnonkiviset lattia- ja seinälaatat, keittiö- ja kylpyhuonetasot, tulisijat sekä puisto- ja maisemarakentamisessa käytettävät laatat ja levyt. Luonnonkiviala on pienyritysvaltainen toimiala, noin 90 % alan toimipakoista työllistää alle 10 henkilöä. Alan suurimmat yritykset ovat vuolukivituotteita valmistavia yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan kivituotteiden tuotannon bruttoarvo vuonna 2007 oli yhteensä 201,9 milj. euroa ja jalostusarvo 78,1 milj. euroa. Kiven louhinnassa tuotannon bruttoarvo oli 44,6 milj. euroa ja jalostusarvo 23,1 milj. euroa (2006). Koko luonnonkivialan liikevaihto vuonna 2007 oli 251,7 milj. euroa, josta louhinnan osuus oli 58,8 milj. euroa ja kivituotteiden valmistuksen osuus 192,9 milj. euroa. Alalla oli yhteensä 366 toimipaikkaa. Luonnonkiviala työllisti 1961 henkilöä, josta louhinnan osuus oli 229 henkilöä ja kiven valmistuksen osuus 1622 henkilöä. Vuonna 2007 luonnonkiven louhinnan kokonaismäärä oli 4 132,6 milj. kg. Louhitusta luonnonkivestä hyötykäyttöön saadaan noin 5-30 %. Kivituotteiden käyttö on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suurimmat kivituotteiden käyttäjämaat ovat Kiina, USA ja Intia. EU:n kymmenen suurimman maan yhteenlaskettu kulutus on 27 % maailman markkinoista, muodostaen maailman suurimman yhtenäisen markkinan. Kiina ja Intia ovat ylivoimaisesti suurimmat tuottajamaat. Suomi on johtava vuolukivituotteiden valmistaja ja merkittävä graniitin tuottaja. Kansainvälinen talouden lama on vaikuttanut etenkin rakennuskivituotantoon kautta maailman. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu laskee hintoja ja pienentää marginaaleja. Selviytyminen edellyttää panostuksia tehokkaampiin tuotantomenetelmiin, uusien teknologioiden käyttöönottoon, tuotekehitykseen ja laatuun. Luonnonkiven käytön arvioidaan kuitenkin myös tulevaisuudessa kasvavan. Käyttöalueet laajenevat niin julkisessa rakentamisessa kuin yksityiskodeissakin, jota vauhdittaa mm. luonnonkiven imago kohtuuhintaisena luksustuotteena, ekologisuus ja design tuotteet sisustuksessa. Uusia mahdollisuuksia syntyy yrityksille, jotka tunnistavat alan trendit ja joilla on kyky reagoida markkinoiden muutoksiin. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti maija.uusisuo@lapinliitto.fi, puh. 040 487 7901 Asiasanat Luonnonkivi, kivenjalostus, koristekivi, rakennuskivi, louhinta ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-319-2 Hinta - Kustantaja

4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Sisällys 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen... 11 2 Toimipaikat ja henkilöstö... 12 2.1 Toimipaikat ja yritykset... 12 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain... 13 2.3 Yrityskannan muutokset... 14 2.4 Alan suurimmat yritykset... 15 2.5 Henkilöstö... 16 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 19 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 19 3.2 EU:n kotimarkkinat... 20 3.3 Kotimaan markkinat... 21 3.4 Tärkeimmät asiakasalat... 22 3.5 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 24 3.5.1 Vienti... 24 3.5.2 Tuonti... 27 3.5.3 Kiinan vienti ja tuonti... 31 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 34 4.1 Kapasiteettitilanne... 35 4.2 Toimialan logistiikkatilanne... 36 5 Investoinnit... 38 6 Taloudellinen tila... 40 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 46 7.1 Menestystekijät... 46 7.2 Ongelmat... 46 7.3 Kehittämistarpeet... 47 8 Tulevaisuuden näkymät... 49 8.1 Yleiset näkymät... 49 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 53 10 Lähteet... 54 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

11 Liitteet... 55 11.1 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen muutokset luonnonkivialan yritysten luokituksiin... 55 11.2 Luonnonkivilouhimot 2007... 56 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistot toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, kivenjalostus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Luonnonkiven jalostus sisältää sekä kiven louhinnan että jalostuksen lopputuotteiksi. Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet. Rakennuskivet ovat tärkein tuoteryhmä sisältäen mm. luonnonkiviset lattiaja seinälaatat, keittiö- ja kylpyhuonetasot, tulisijat sekä puisto- ja maisemarakentamisessa käytettävät laatat ja levyt. Tämä raportti käsittelee luonnonkivialan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Edellinen kivialan toimialaraportti julkaistiin vuonna 2000. Tämä raportti pohjautuu viimeisimpään käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen tilastojen lisäksi myös mm. työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiviteollisuusliiton alan yrityksille vuonna 2009 tekemien kyselyjen tuloksia. Alan tilastot ovat osin puutteellisia ja ristiriitaisia, joten absoluuttisiin lukuarvoihin on syytä suhtautua varauksella. Aineisto antaa kuitenkin hyvän kuvan alan kehitystrendeistä. Parhaat kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä 14.11.2009 Maija Uusisuo Toimialapäällikkö maija.uusisuo@lapinliitto.fi TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2002:n mukaisia toimialoja Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 14110), Liuskekivien louhinta (TOL 14130) sekä Kivituotteiden valmistus (TOL 26700). TOL 14110 sisältää graniitin, gneissinvuolukiven, hiekkakiven, marmorin sekä muun muistomerkki- tai rakennuskiven louhinnan, kiven karkean lohkomisen, murskaamisen ja sahaamisen. TOL 14130 sisältää liuskekiven kaivun ja louhinnan sekä niihin liittyvän kiven karkean käsittelyn. TOL 2670 sisältää katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivien valmistuksen. Tähän ryhmään kuuluu myös graniitin, gneissin ja muun muistopatsas- ja rakennuskiven työstäminen ja valmistus käytettäväksi rakennuksissa, maanrakennuksessa, kateaineena, hautakivenä tai muussa sellaisessa tarkoituksessa. Lisäksi toimiala sisältää liuske- ja vuolukiven työstämisen sekä näistä tehtyjen tuotteiden valmistamisen. Raportissa on käytetty termiä raakakivi tuotteista luokissa 1411 ja 1413 ja tuotteet tai lopputuotteet puhuttaessa luokan 267 tuotteista. Edellä mainittuihin toimialaluokkiin ei kuulu soran ja sepelin valmistus, myllynkivien, hiomakivien yms. valmistus eikä maanrakennuksen yhteydessä tapahtuva kiven louhinta ja murskaus. Tosin näitä toimintoja edustavien yritysten tietoja on tilastoitu myös luokissa TOL 14110 ja TOL 26700. Tässä raportissa ei käsitellä toimialaluokan TOL 14120 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhintaan kuuluvaa toimintaa. Monet alan yritykset ovat monitoimialaisia eli toimivat esimerkiksi sekä louhinnassa että kivenjalostuksessa. Toimialaluokissa TOL 14110 ja TOL 14130 yritysten ja toimipaikkojen määrät ovat pieniä, joten näissä luokissa tilastotietoja ei kaikilta osin ole saatavilla tietosuojasyistä. Näistä syistä alan tilastotietoja voidaan paremminkin käyttää kehitystrendien tarkasteluun, mutta ei alaa tarkasti kuvaavina lukuarvoina. Tilastokeskuksen mukaan kivituotteiden (267) tuotannon bruttoarvo vuonna 2007 oli yhteensä 201,9 milj. euroa ja jalostusarvo 78,1 milj. euroa. Louhinnan (1411+1413) osalta viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot ovat vuodelta 2006, jolloin tuotannon bruttoarvo oli 44,6 milj. euroa ja jalostusarvo 23,1 milj. euroa. Vuoden 2007 tilastojen mukaan koko luonnonkivialan liikevaihto oli 251,7 milj. euroa, josta louhinnan osuus oli 58,8 milj. euroa ja kivituotteiden valmistuksen osuus 192,9 milj. euroa. Alalla on yhteensä 366 toimipaikkaa. Luonnonkiviala työllisti 1961 henkilöä, josta louhinnan osuus oli 229 henkilöä ja kiven valmistuksen osuus 1622 henkilöä. Vuonna 2007 luonnonkiven louhinnan kokonaismäärä oli 4 132,6 milj. kg. Saanto hyötykäyttöön oli 754,3 milj. kg, josta 560,8 milj. kg oli graniittia ja liuskekiviä ja 194,5 milj. kg vuolukiveä. Louhitusta luonnonkivestä hyötykäyttöön saadaan vain noin 5-30 %. Vuonna 2008 uudistetussa toimialaluokituksessa TOL 08111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta vastaa TOL 14110 (2002), 08113 Liuskekiven louhinta vastaa TOL 14130 (2002) ja TOL 23700 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely vastaa TOL 26700 (2002). 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 1. Kivituotteiden valmistus (TOL267) ja louhinnan (TOL14110+14130) tuotannon brutto- ja jalostusarvon kehitys 2000 2007. 1 000 euroa 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Louhinta - bruttoarvo (TOL1411+1413) Louhinta - jalostusarvo (TOL1411+1413) Kivituotteiden valmistus - bruttoarvo (TOL267) Kivituotteiden valmistus - jalostusarvo (TOL267) Tietoja kaikilta vuosilta ei ole käytettävissä. Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kuva 2: Liikevaihdon kehitys 2002-2007 1 000 euroa 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Louhinta (TOL1411+1413) Kivituotteiden valmistus (TOL267) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Luonnonkivituotteista ei ole saatavilla liikevaihtotilastoja tuoteryhmäkohtaisesti. Vuonna 2007 VTT selvitti Kiviteollisuus ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksella tuoteryhmäkohtaiset liikevaihdot vuodelta 2006. Tulisija-tuotetyhmä oli tuolloin suurin noin 61 % osuudella. Toiseksi suurin tuoteryhmä oli rakennuskivet 16 %. Rakennuskivi-tuoteryhmä pitää sisällään julkisivut, sokkelit, ikkunavieruskivet ja penkit, sisälattiakivet, sisäseinät, keittiö- ja TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

kylpyhuonetasot sekä kalusteet ja pöydät. Ympäristökivien osuus oli 12 %, sisältäen rappu- ja porraskivet, ulkokiveykset, reunakivet, muurikivet ja ulkokalusteet. Hautakivi-tuoteryhmän osuus oli 11 %. Kuva 3. Liikevaihdon jakautumien tuoteryhmien kesken 2006 Ympäristökivet 12 % Rakennuskivet 16 % Hautakivet 11 % Tulisijat 61 % Lähde: Kiviteollisuusliito ry, VTT Kuva 4. Luonnonkiven louhinta, hyötykäyttö 2000-2007 1 000 kg 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Graniitit ja liuskeet Vuolukivi Lähde: Kiviteollisuusliitto ry 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

1.2 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Luonnonkivialan (TOL1411+1413+267) liikevaihto vuonna 2007 oli yhteensä 251,7 milj. euroa, josta louhinnan osuus oli 23 % eli 58,8 milj. euroa ja kivituotteiden 77 % eli 192,9 milj. euroa. Luonnonkivialan (TOL1411+1413+267) tuotannon bruttoarvo on noin 0,2 % koko teollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Louhinta- ja kivituotteiden viennin suuruus vuonna 2008 oli 82,721 milj. euroa. Toimialan viennin arvo oli noin 0,1 % koko viennistä. Luonnonkiviteollisuuden louhiman kiven bruttomäärä yhteensä vuonna 2007 oli 4,132 milj. tn. Louhintamäärät mineraalikaivoksissa ovat merkittävästi suurempia. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen suunniteltu murskauskapasiteetti on 22 milj. tn vuodessa, eli noin viisi kertaa koko luonnonkiviteollisuuden louhiman kiven määrä. Kuva 5. Koriste- rakennus- ja liuskekiven louhinnan (TOL1411+1413) liikevaihto suhteessa eräisiin muihin toimialoihin vuonna 2007 142 Hiekan ja saven otto 505 149 103 Turpeen nosto ja muokkaus 385 107 13 Metallimalmien louhinta 182 087 1411 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 1412 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta 1413 Liuskekiven louhinta 888 57 916 34 245 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Liikevaihto (1000 euroa) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kuva 6. Kivituotteiden valmistuksen (TOL267) liikevaihto suhteessa eräisiin muihin toimialoihin 2007 2661 Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin 961 234 2663 Valmisbetonin valmistus 315 912 267 Kivituotteiden valmistus 262 Keraamisten tuotteiden valmistus pl. eitulenkestävien tuotteiden valmistus 264 Poltettujen tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus 263 Keraamisten laattojen valmistus 192 878 169 710 33 635 18 114 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000000 1 200000 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Liikevaihto (1000 euroa) TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

2 Toimipaikat ja henkilöstö 2.1 Toimipaikat ja yritykset Vuoden 2007 lopussa toimialalla koriste- ja rakennuskiven louhinnassa (TOL 1411) toimi 55 yritystä 89 toimipaikalla. Liuskekiven louhinnassa TOL1413) toimi 5 yritystä 5 toimipaikalla. Kivituotteiden valmistuksessa TOL 267) toimi 254 yritystä, joilla oli 272 toimipaikkaa. Taulukko1. Toimipaikat ja yritykset (kpl) Vuosi 1413 Liuskekiven louhinta Yritykset 267 Kivituotteiden valmistus Yritykset 1411 Koriste- ja rakennuskiven louhinta Toimipaikat Yritykset Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Yhteensä Yritykset 2000 81 7 288 376 2001 86 57 7 7 282 270 375 334 2002 85 55 7 7 279 265 371 327 2003 82 53 5 5 278 260 365 318 2004 85 54 6 6 271 253 362 313 2005 85 54 5 5 269 251 359 310 2006 86 53 5 5 260 245 351 303 2007 89 55 5 5 272 254 366 314 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Luonnonkiviala on pienyritysvaltainen toimiala. Koko alalla on henkilöstöllä mitaten vain yksi yritys, joka voidaan luokitella suureksi yritykseksi. Tulikivi Oy työllisti 521 henkilöä vuonna 2007. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 liuskekiven louhinnassa ei ollut yhtään yli kymmenen hengen toimipaikkaa. 88 % koriste- ja rakennuskiven louhinnan toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Kivituotteiden valmistuksessa on muutamia suurempia toimipaikkoja, mutta myös kivituotteiden valmistuksesta 91 % toimipaikoista työllistää alle 10 henkilöä. Suurimmat yritykset ovat vuolukivituotteita valmistavia yrityksiä. Taulukko 2. Toimipaikkojen henkilömäärän mukainen kokojakauma (2006 tiedoilla) 0-9 henk. 10-49 henk. 50-249 henk. yli 250 henk. Kaikki yhteensä 14110 Koriste- ja rakennuskiven louhinta (2006) 69 9.. 78 14130 Liuskekiven louhinta (2006) 5 5 26700 Kivituotteiden valmistus (2006) 231 19 3 1 254 26700 Kivituotteiden valmistus (2007) 244 23 5 272 Louhinnan osalta tietoja vuodelta 2007 ei ole käytettävissä. Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL1411) on keskittynyt Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Kaakkois-Suomeen, missä kivenlouhinnalla on pitkät perinteet ja tunnetut raaka-ainevarat. Kaakkois-Suomessa liikevaihto on viimevuosina kasvanut eniten yhteensä 10,1 milj. euroa vuodesta 2001 vuoteen 2006. Liikevaihto on vähentynyt eniten Varsinais- Suomessa, 6,4 milj. euroa vuodesta 2001 vuoteen 2007. Myös Uudellamaalla liikevaihto on viime vuosina ollut laskussa. Kivituotteiden valmistuksen vahvoja alueita liikevaihdolla mitaten ovat Pohjois-Karjala, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kaakkois-Suomi ja Kainuu. Kivituotteiden valmistuksen liikevaihto on kasvanut eniten Varsinais-Suomessa, 16,2 milj. euroa vuodesta 2001 vuoteen 2007. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti myös muilla alueilla lukuun ottamatta Hämettä, Pohjois-Karjalaa ja Keski-Suomea. Liuskekiven louhinnasta (TOL1413) tietoja ei ole saatavissa tietosuojan vuoksi. Taulukko 3. Liikevaihdon jakautuminen TE-keskuksittain 2007 (1000 euroa) 1411 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 267 Kivituotteiden valmistus Pohjois-Karjala 2 677 67 922 Varsinais-Suomi 6 237 35 028 Uusimaa 3 333 16 827 Kaakkois-Suomi... 13 346 Kainuu. 12 572 Satakunta... 9 513 Pirkanmaa... 9 007 Keski-Suomi 191 6 523 Häme... 5 164 Pohjois-Savo... 4 886 Pohjois-Pohjanmaa... 3 833 Pohjanmaa... 3 564 Etelä-Pohjanmaa... 2 066 Lappi... 1 460 Etelä-Savo... 1 165 Koko maa 57 916 192 878 tietoja ei saatavissa tietosuojan vuoksi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

Taulukko 4. Toimipaikkojen jakautuminen TE-keskuksittain 2007 (suluissa muutos edelliseen vuoteen) 1411 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 1413 Liuskekiven louhinta 267 Kivituotteiden valmistus Uusimaa 8 (+1) 1 (.0) 32 (+5) Varsinais-Suomi 17 (+3). 33 (+5) Satakunta 1 (.0). 20 (-2) Häme 3 (.0). 18 (-1) Pirkanmaa 13 (+1). 33 (+3) Kaakkois-Suomi 28 (.0). 22 (+1) Etelä-Savo 2 (-1). 9 (-1) Pohjois-Savo 3 (-1) 2 (+1) 12 (-2) Pohjois-Karjala 3 (+1). 21 (+1) Keski-Suomi 4 (+1). 13 (-1) Etelä-Pohjanmaa 2 (+1) 1 (.0) 12 (+1) Pohjanmaa 2 (.0). 12 (+2) Pohjois-Pohjanmaa 2 (-1) 1 (.0) 16 (+2) Kainuu.. 11 (-1) Lappi 1 (.0). (-1) 8 (.0) Koko maa 89 (+3) 5 (.0) 272 (+12) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.3 Yrityskannan muutokset Louhinnassa muutamia yrityksiä on perustettu ja lopetettu vuosittain koko 2000-luvun yritysten kokonaismäärän pysyessä vakaana. Kivenjalostuksessa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 15-20 yrityksessä vuosittain. Konkurssien määrä on jäänyt alle 5 vuosittain. Kivenjalostuksessa yritysten määrä on pudonnut noin 6 % vuodesta 2001 vuoteen 2007. Vuonna 2007 alalla toimi 254 yritystä, mikä on 16 yritystä vähemmän kun vuonna 2001. Taulukko 5. Aloittaneet, loppettanet ja konkurssiin haetut yritykset Vuosi 14110 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 14130 Liuskekiven louhinta 26700 Kivituotteiden valmistus Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit 2001 5 5 3 - - 12 18 3 2002 3 7 1-15 18 5 2003 4 2 1 - - 20 22 4 2004 4 4 1-18 18 2 2005 4 1 1-12 13 1 2006 5 3 1 2 13 18 3 2007 5 3 - - 15 12 2008* 5 6. 1 15 13 3 * 2008 tiedot TOL 2008 luokituksella Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

2.4 Alan suurimmat yritykset Monet kivialan yritykset ovat monitoimialaisia toimien sekä louhijoina että kivituotteiden valmistajina. Niiden tilastollinen luokittelu vain louhijoiksi tai valmistajiksi ei anna oikeaa kuvaa todellisuudesta. Alalla toimii myös yrityksiä, jotka harjoittavat asennusta ilman omaa tuotantoa. Asennusliiketoiminta on kasvussa ja merkittäviä toimijoita ovat esimerkiksi Lemminkäinen ja Suomen Graniittikeskus. Louhintayrityksistä Palin Granit Oy on lähes 28 milj. euron liikevaihdolla alan selkeästi suurin yritys, seuraavaksi suurimpien yritysten liikevaihdon ollessa alle 5 miljoonaa. Yrityksellä on yli kymmenen louhimoa eri puolilla Suomea, joissa louhitaan graniittia ja myös muita kovakivilaatuja. Lisäksi Palin Granit Oy:llä on kolme kivituotetehdasta ja se on siten myös yksi suurimpia kivituotteiden valmistajia. Kivituotteita valmistavista yrityksistä suurimmat ovat vuolukiviuuneja valmistavat yritykset Tulikivi Oy ja Nunnauuni Oy. Tulikivi Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat myös sisustus ja pihakivet sekä nykyään myös keraamiset Kermansavi-uunit ja -astiat. Keväällä 2009 tehdyn TEM:n pk-toimintaympäristötutkimuksen mukaan 2 % kyselyyn vastanneista yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia, mikä on alhaisempi kuin pk-teollisuudessa yhteensä (7 %). Kivialan yrityksistä 54 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja 44 % yrityksistä pyrkii säilyttämään asemansa tai niillä ei ole kasvutavoitteita. Huomioitavaa on, että voimakkaasti kasvuun panostavat yritykset sijaitsevat Itä-Suomessa, missä kiviteollisuudella on suuri merkitys työllistäjänä ja aluetalouden veturina. Alla olevissa taulukoissa on mukana myös maahantuontia ja asennusta harjoittavat yritykset, jos ne ovat rekisteröity toimialaluokkiin TOL1411, TOL1413 ja TOL267. Taulukko 6. Suurimpia koriste-, rakennus- ja liuskekiven louhinnan yrityksiä liikevaihdon mukaan vuonna 2008. Toimialaluokat 08111 ja 08113 (TOL2008). Yrityksennimi Kotipaikka Liikevaihto, Henkilöstö Palin Granit Oy Taivassalo 27 859 038 161 Suomen Kiviteollisuus Oy - Finska Stenindustri Ab Vehmaa 4 523 524 46 LT Granit Oy Ylämaa 3 329 000 28 Taivassalon Graniitti Oy Taivassalo 3 299 000 10-19 henkeä A. Heikkilä Granit Oy Askola 3 238 986 8 OK Graniitti Oy Oulainen 2 256 308 18 Ikikivi Oy Helsinki 531 000 5-9 henkeä TTR-Granit Oy Vihti 393 000 0-4 henkeä Savon Kivi Oy Kuopio 240 000 0-4 henkeä Kaakon Kallioporaus Oy Virolahti 205 257 0-4 henkeä Järppilän Kivi Oy Taivassalo 36 000 0-4 henkeä Liuskemestarit & Co Oy Orivesi 1 691 092 22 Perusteena reittaus AAA ja AA+-luokkiin. Lähde: Suomen Asiakastieto Oy TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

Taulukko 7. Suurimmia kivituotteita valmistavia yrityksiä liikevaihdon mukaan vuonna 2008. Toimialaluokka 237 (TOL2008). Yrityksen nimi Kotipaikka Liikevaihto, Henkilöstö Tulikivi Oyj Juuka 65 572 000 521 Nunnauuni Oy Juuka 24 118 420 221 Vilppulan Kivijaloste Oy Mänttä-Vilppula 6 607 878 18 Kivilinja Oy Helsinki 6 376 125 32 R-Group Finland Oy Savonlinna 3 872 673 6 Ylämaan Graniitti Oy Ylämaa 3 730 264 24 Suomen Kivivalmiste Oy Jyväskylä 3 576 000 20-49 henkeä Kaavin Kivi Oy Kaavi 3 051 577 27 Louhi Kivitasot Oy Imatra 2 542 000 10-19 henkeä Hopealoimu Oy Nokia 2 396 204 32 Turun Kallio- ja Maakuljetus TKM Oy Turku 2 283 959 20 Vantaan Luonnonkivi Oy Vantaa 2 261 614 11 Nunnanlahden Uuni Oy Juuka 1 958 560 21 Oy Tampereen Kovakivi - Tammerfors Hårdsten Ab Ylöjärvi 1 724 843 18 Kiviveistämö Vientikivi Oy Eura 1 306 000 10-19 henkeä Hukka Design Oy Joensuu 1 274 712 10-19 henkeä Sauna-Eurox Oy Luvia 1 166 632 7 Tervajoen Kiviveistämö Oy Isokyrö 847 000 10-19 henkeä Iitin Graniitti Oy Iitti 766 000 0-4 henkeä Polar Granit Oy Jyväskylä 764 000 7 Kokkolan Hautakivipalvelu Oy Kokkola 757 942 0-4 henkeä Keikyän Kivi Oy Sastamala 661 038 5 Perusteena reittaus AAA ja AA+-luokkiin. Lähde: Suomen asiakastieto Oy 2.5 Henkilöstö Vuoden 2007 tilastojen mukaan luonnonkivialan 366 toimipaikkaa työllisti yhteensä 1961 henkilöä. Louhinnan osuus henkilöstöstä on noin 17 % eli 229 henkilöä ja kiven valmistuksen osuus noin 83 % eli 1622 henkilöä. Henkilöstön määrä on ollut lievässä kasvussa sekä louhinnassa että kiven valmistuksessa. Suurimmat työllistäjät ovat vuolukivituotteita valmistavat yritykset. Keväällä 2009 toteutetun suhdannebarometrikyselyn mukaan 85 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän pysyvän ennallaan ja 9 % arvio henkilöstön pienentyvän seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä on positiivisempi näkemys kuin kaikkien pkyritysten vastaavasti arviot 75 % ja 14 %. Kiviteollisuusliitto ry:n vuonna 2009 tekemään suhdannekyselyyn vastanneet yritykset arvioivat henkilöstön tarpeeksi seuraavan viiden vuoden aikana yli 500 henkilöä. Alan henkilöstön kokonaistarve on suurempi, koska tämä on vain kyselyyn vastanneiden yritysten oma tarvearvio. Tämä on merkittävä määrä ja kuvaa kasvuyritysten positiivista näkemystä alan kehityksestä mutta myös alan henkilöstön ikääntymistä. Ikäryhmään n. 40-50 -vuotiaat kuuluvien työntekijöiden osuus alan henkilöstöstä on suurempi verrattuna kaikkien toimialojen yhteenlaskettuun henkilöstön ikäjakaumaan. Nuorten houkutteleminen alalle on haaste myös luonnonkivialalla. 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 7. Henkilöstön määrän kehitys koriste-, ja rakennus- ja liuskekiven louhinnassa (TOL1411+1413) sekä kivituotteiden valmistuksessa (TOL267) 2002 2007 Henkilöstö 1 800 1568 1583 1622 1516 1526 1 600 1452 1 400 1 200 1 000 800 600 400 299 293 286 269 270 339 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Louhinta (TOL1411+1413) Kivituotteiden valmistus (TOL267) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kuva 8. Työvoiman ikärakenne luonnonkivialalla verrattuna kaikkien toimialojen ikärakenteeseen v. 2006 (%) % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 Luonnonkiviala (TOL1141+1413+267) Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, työllisyys ja työvoima TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

Kuva 9. Odotettu ja toteutunut henkilöstön kehitys, kivituotteiden valmistus (267) Saldoluku 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Henkilöstö, toteutunut Henkilöstö, odotus Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Luonnonkiveä käytetään perinteisesti julkisessa ja yksityisessä talonrakentamisessa, ympäristörakentamisessa, hautakivissä sekä muissa muistomerkeissä ja taideteoksissa. Luonnonkivimateriaalit voidaan jakaa karbonaattisiin kiviin kuten marmori ja silikaattisiin kuten graniitti. Yksinkertaistaen puhutaan yleisesti myös kalkkikivistä ja graniittisista kivistä. Arkikielessä käytetään myös termejä pehmeät kivet ja kovat kivet. Graniitteja käytetään yleisesti ulkotiloissa ja yleensä kohteissa, joissa kiveltä vaaditaan hyvää kestävyyttä. Marmoria taas käytetään enimmäkseen sisätiloissa. Kivituotteiden maailman kokonaismarkkinoista eri lähteet antavat toisistaan poikkeavia arvioita. Vuonna 2007 maailman kiven kulutus oli suuruusluokkaa 1 100 milj. m2. Kiina ja USA ovat suurimmat kivituotteiden käyttäjämaat, vastaten 12 % ja 9 % koko maailman kulutuksesta. Muita suuria kiven kuluttajamaita ovat Intia (7 %), Italia (7 %), Espanja (6 %), Etelä-Korea (4 %), Japani (4 %), Taiwan (2 %) ja Brasilia (2 %). Taulukko 8. Maailman suurimmat kiventuottajat 2003-2007 (1000 kg) 2003 2004 2005 2006 2007 Kiina 18 600 000 20 600 000 21 000 000 21 500 000 22 000 000 Intia* 14 221 000 15 528 000 17 367 000 19 000 000 21 500 000 Iran 10 000 000 10 400 000 10 493 000 11 045 000 11 100 000 Italia 10 810 623 10 883 849 10 658 758 10 554 903 10 048 221 Turkki 6 200 000 7 725 000 8 250 000 9 400 000 9 500 000 Espanja 7 625 000 7 830 000 7 987 000 8 100 000 8 000 000 Brasilia 6 000 000 6 400 000 6 900 000 7 500 000 7 500 000 Egypti 1 950 000 2 200 000 2 800 000 3 300 000 3 500 000 Portugali 2 792 545 2 950 190 2 948 732 3 122 358 3 000 000 Kreikka 2 100 000 2 100 000 2 100 000 2 200 000 2 100 000 USA 1 340 000 1 460 000 1 360 000 1 330 000 1 500 000 Ranska 1 231 500 1 189 020 1 200 480 1 214 600 1 200 000 Puola 800 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000 1 100 000 Syyria 853 834 876 877 926 057 733 365 850 000 Suomi 631 448 864 677 859 283 827 897 830 000 Etelä-Afrikka 511 500 574 600 750 000 700 000 650 000 Kanada 118 213 129 773 135 465 133 878 320 000 Norja 330 000 340 000 300 000 320 000 300 000 Kroatia 186 000 174 000 175 000 170 000 180 000 Japani 191 154 178 224 159 508 160 419 160 000 Thaimaa 101 712 90 540 114 483 69 792 73 356 Slovenia 42 102 35 641 36 395 32 355 35 000 Yhteensä 86636631 93 630 391 97 621 161 102 514 567 105 446 577 *Intian luvut sisältävät vain marmorin ja graniitin Luvut kursiivilla arvioita Lähde: IMM, http://www.stat.immcarrara.com/eng-site/stone/allegato-statistico2008.pdf TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19

Maailman luonnonkiviteollisuus on kasvanut 1980-luvulta aina vuoteen 2007. Kansainvälisillä markkinoilla näiden tärkeimpien tuottajien tuotanto vuonna 2007 oli yhteensä 105,4 milj. tonnia. Tuotannon kasvu vuodesta 2003 vuoteen 2007 yhteensä oli noin 20 %, vuosittaisen kasvun vaihdellessa 3-5 % välillä. Kiina (22,0 milj. tn) ja Intia (21,5 milj. tn) ovat ylivoimaisesti suurimmat tuottajat. Seuraavaksi suurimpia tuottajamaita ovat Iran (11,1, milj. tn), Italia (10,0 milj. tn), Turkki (9,5 milj. tn), Espanja (8 milj. tn) ja Brasilia (7,5 milj. tn). Nopeimmin kasvavia tuottajamaita arvioituina maan tuotannon kasvulla vuodesta 2003 vuoteen 2007 ovat Kanada (170,7 %), Egypti (79,5 %), Turkki (53,2 %), Intia (51,2 %), Etelä-Afrikka (27,1 %) ja Brasilia (25,0 %). Espanja, Iran ja Italia ovat puolestaan menettäneet asemiaan maailman kivimarkkinoilla. Suomi on johtava toimija vuolukivituotteissa sekä merkittävä graniitin tuottaja. Talouslaman vaikutukset kulutukseen näkyivät ensin USA:ssa jo vuonna 2007 ja Saksassa vuonna 2008. Kysynnän laskun vaikutukset näkyivät eri tavalla eri tuoteryhmissä ja maissa. Esimerkiksi valmiiden graniittituotteiden viennin laskusta USA:han kärsivät erityisesti Italia, Brasilia ja Intia. Toisaalta Intia ja Kiina pystyivät kasvattamaan vientiään USA:n raakagraniitissa. Pääasiassa marmoria vievä Turkki on puolestaan kasvattanut vientiään erityisesti Kiinaan ja Syyriaan. Kuva 10. Suurimmat luonnonkiven tuottajamaat 2007 Tonnia 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Lähde: IMM 0 Kiina Intia 3.2 EU:n kotimarkkinat Iran Italia Turkki Espanja Brasilia Egypti Portugali Kreikka USA Ranska Puola Syyria Suomi Etelä-Afrikka Kanada Norja Kroatia Japani Thailand Slovenia Euroopan 10 suurinta kuluttajamaata vastaavat yli 27 % koko maailman kivituotteiden kulutuksesta. EU muodostaakin maailman suurimman kivituotteiden yhteismarkkina-alueen. Vuonna 2007 EU alueella kulutettiin luonnonkivituotteita 25,8 milj. tonnia, noin 7 mrd. euron arvosta. Suurimmat kivituotteiden kuluttajamaat EU-alueella ovat Espanja (22 %), Italia (20 %), Iso-Britannia (12 %) ja Ranska (12 %). Tärkeimpiä luonnonkivien käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä kuluttajatuotteet. 20 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Suurimman käyttöalueen muodostavat rakennuskivet (80 % Euroopan markkinoista). Tuotteita tällä sektorilla ovat mm. kaikenlaiset luonnonkiviset lattia- ja seinälaatat sisä- ja ulkokäyttöön räätälöidyt tuotteet kuten keittiötasot, reunukset, tulisijat, ikkunapenkit ja altaat julkisten tilojen somistustuotteet puisto- ja maisemarakentaminen levyt ja laatat Toiseksi suurin markkina (noin 10-15 %) on hautakivet, muistomerkit ja uurnat. Kuluttajatuotteet esim. puutarhakeskusten kautta on varsin pientä (1-5 %). Tämä markkina käsittää luonnonkivituotteita puutarhan somistukseen kuten laattoja, puutarha taidetta, suihkulähteitä, palloja ja ruukkuja. Kivituotteiden kulutus vaihtelee Euroopan sisällä johtuen maan historiasta ja kulttuuritaustasta sekä ilmastosta. Lämmin ilmasto on perinteisesti suosinut luonnonkiveä. 3.3 Kotimaan markkinat Kivituotteiden kotimaan kokonaismarkkinat vuonna 2007 olivat 167,7 milj. euroa (laskettuna tuotannon bruttoarvo vienti + tuonti). Aina 1980 luvulta lähtien, vuoden 2003 notkahdusta lukuun ottamatta, markkinat ovat kasvaneet vuoden 2008 talouden lamaan saakka. Kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2007 oli 51% (111,0 milj, euroa ->167,7 milj. euroa). Kuva 11. Kotimaan kokonaismarkkinoiden kehitys 2000-2007 1 000 euroa 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Lopputuotteet Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Tullihallitus Suomalaiset kiviteollisuusyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja edelleen paikallisesti toimivia yrityksiä. Keväällä 2009 tehdyn pk-yritysten suhdanteet ja toimintaympäristö kyselyn mukaan 72 % yrityksistä toimii paikallisesti tai maakunnallisesti. Kotimaan valtakunnalliset markkinat ovat keskeisimmät 24 % yrityksistä ja vain 4 % yrityksiä vientimarkkinat ovat keskeisimmät. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 21

3.4 Tärkeimmät asiakasalat Perinteisiä kivituotteiden käyttäjiä ovat olleet kunnat, valtio, yhtiöt ja yhteisöt. Keväällä 2009 tehdyn kyselyn mukaan toimialan suurin asiakasryhmä ovat yksittäiset kuluttajat, jonka jälkeen tulevat rakennusliikkeet, rakennuttajat ja rakennustarvikeliikkeet. Yksityisen kuluttajamarkkinan kasvua on vauhdittanut ennen muuta vuolukivitulisijojen markkinoille tulo. Keittiötasot ovat toinen kasvava kuluttajatuoteryhmä. Muita kuluttajamyyntiin meneviä tuotteita ovat muut sisustustuotteet ja pienesineet sekä hautakivet. Kuluttajasektorin kasvun esteenä on tuotteiden saatavuus ja se ettei tuotetta useimmiten ole nähtävillä ennen ostopäätöstä. Vaikka Internet tänä päivänä tarjoaakin jo laajasti tietoa eri kivistä, esimerkiksi laatuvaihtelujen arvioiminen edellyttää tuotteen näkemistä. Kuva 12. Kivituotteiden asiakasjakauma Muut 24 % Rakennusliike 18 % Rakennuttaja 4 % Rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2008 RT:n mukaan 11,8 mrd. euroa. Kivipohjaisten tuotteiden osuus rakennustuotemarkkinoista oli 2,36 mrd. euroa. Kivipohjaiset rakennusmateriaalimarkkinat jakautuivat seuraavan kuvan mukaisesti. Luonnonkivituotteet sisältyvät ryhmiin laatat ja muut tuotteet. Luonnonkivituotteiden osuus rakennustuotemarkkinoista on marginaalinen, joten luonnonkivituotteilla olisikin kasvupotentiaalia tässä markkinasektorissa. Rakennustarvikeliike 5 % Yksityinen kuluttaja 49 % Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 22 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 13. Kivipohjaisten rakennusmateriaalien markkinoiden jakautuminen 2008 Mineraalivillat 18 % Tiilet 5 % Laatat 4 % Muut 13 % Valmisbetoni 15 % Elementit 35 % Muut betonituotteet 10 % Lähde: RT Muutokset rakennusteollisuuden tuotannossa vaikuttavat suoraan myös kivipohjaisten rakennustuotteiden kysyntään. Koska luonnonkivituotteet sisustukseen ja viimeistelyyn asennetaan rakennuksen valmistumisen loppuvaiheessa, suhdanteiden muutokset heijastuva kivialalle pienellä viiveellä. Rakennusteollisuuden supistuminen laman vaikutuksesta näkyi luonnonkivialalla jo vuonna 2008, mutta vaikutukset tuntuvat erityisesti vasta vuonna 2009. EK:n suhdannebarometrin rakennusteollisuuden luottamus indikaattorin mukaan käänne positiiviseen suuntaan olisi jo tapahtunut vuoden 2009 puolivälissä. Kuva 14. Rakennusteollisuuden luottamusindikaattori 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 2008/01 2008/02 2008/03 2008/04 2008/05 2008/06 2008/07 2008/08 2008/09 2008/10 EU 2008/11 2008/12 2009/01 2009/02 Suomi 2009/03 2009/04 2009/05 2009/06 2009/07 2009/08 2009/09 2009/10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 23

3.5 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta 3.5.1 Vienti Suomen kiviviennin arvolla mitattu huippuvuosi oli 2006, jolloin raakakiveä ja kivituotteita vietiin 384,427 milj. kg, yhteensä 99,680 milj. euron arvosta. Vienti vuonna 2008 oli yhteensä 332,672 milj. kg, 82,721 milj. euroa. Viennin arvon lasku vuonna 2008 oli 17 % vuoteen 2006 verrattuna. Valmiiden tuotteiden vienti laski jo vuonna 2007. Raakakiven vienti vuonna 2007 kasvoi vielä 9,7 % edellisestä vuodesta, viennin laskun ajoittuessa vuodelle 2008. Vuonna 2008 Suomesta vietiin raakakiveä 290,987 milj. kg. Viennin arvo oli 31,964 milj. euroa. Raakakiven viennin määrän lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli 10,6 % ja viennin arvon lasku oli 14,1 %. Vientiin menevä raakakivi on lähes yksinomaan graniittia. Vuonna 2008 vietiin vain vähäisiä määriä liuskekiveä, hiekkakiveä sekä muistomerkki ja rakennuskiveä. Raakagraniitin tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Italia, Espanja, Puola ja Venäjä. Vienti Kiinaan on 58 % koko raakagraniitin viennistä. Vuonna 2008 kivituotteiden viennin määrä oli 41,685 milj. kg ja arvo 50,757 milj. euroa. Vientituotteiden jalostusastetta on pystytty nostamaan vietyä tonnia kohden, sillä tuotteiden viennin painolla mitattu määrä pieneni 23,9 % arvon hieman kasvaessa (50,432 milj. euroa/2007->50,757 milj. euroa/2008). Vertailu 2009 toteutuneesta viennistä ajalta tammi-elokuu vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna ennakoi viennin romahtamista vuonna 2009. Luonnonkivialan vienti on laskenut tammi-elokuussa 2009 yhteensä 27,6 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2008. Raakakiven vienti on laskenut 23,907 milj. eurosta (tammi-elo 2008) 13,959 milj. euroon (tammi-elo 2009) 41,6 %. Vastaavasti lasku kivituotteiden viennissä oli 28,423 milj. eurosta 23,941 milj. euroon 15,8 %. Kuva 15. Viennin arvon kehitys 1997-2008 milj. euroa 120 100 80 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Lopputuotteet Lähde: Tullihallitus, Eurostat, Kiviteollisuusliitto ry 24 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 16. Viennin määrän kehitys 1997-2008 tonnia 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Lopputuotteet Lähde: Tullihallitus, Eurostat, Kiviteollisuusliitto ry Viennin suurin tuoteryhmä on muistomerkki- ja rakennuskivet (CN68029990, CN68029910, CN68022900), joka sisältää myös vuolukivituotteet. Vuolukivituotteiden vientiä ei saa erikseen tullitilastoista. Muistomerkki- ja rakennuskivi -ryhmiin rekisteröidyn viennin arvo oli 45,274 milj. euroa ja osuus 89 % valmiiden kivituotteiden viennistä vuonna 2008. Toisen merkittävämmän vientituotetyhmän muodostavat erilaiset graniittituotteet. Graniitista tehtyjen tuotteiden viennin arvo oli 4,453 milj. euroa vuonna 2008, vastaten 9 % viennistä. Pieniä määriä vietiin myös marmoria ja muita kalkkikivituotteita, katu-, reuna- ja käytävänpäällyskiviä sekä laattoja ja liuskekivituotteita. Kuva 17. Luonnonkivituotteiden vienti tuoteryhmittäin 2008 arvon mukaan Kivituotteiden vienti 2008 yhteensä 50,757 milj. euroa Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 1 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 0 % Laatat ja kuutiot 0 % Marmori-, travertiini- ja alabasterituotteet 1 % Kalkkikivituotteet 0 % Graniittituotteet 9 % Muistomerkki- ja rakennuskivet 89 % Lähde: Tullihallitus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 25

Eniten vientiä vuonna 2008 oli Kiinaan niin määrällisesti kuin arvollakin mitattuna. Raakakiven ja kivituotteiden kauppa (sekä vienti että tuonti) Kiinan kanssa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, minkä vuoksi kauppaa Kiinan kanssa tarkastellaan tarkemmin luvussa 3.5.3. Vienti Saksaan kostuu lähes kokonaan muistomerkki- ja rakennuskivet (sisältää vuolukivituotteet) tuoteryhmän tuotteista. Tämän tuoteryhmän vienti Saksaan, 11,363 milj. euroa, on 25 % koko tuoteryhmän Suomen viennistä. Ruotsin vienti koostui muistomerkki- ja rakennuskivistä (sisältää vuolukivituotteet), graniittituotteista, katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivistä sekä raakagraniitista. Vienti Belgiaan ja Ranskaan koostui muistomerkki- ja rakennuskivistä (sisältää vuolukivituotteet) ja raakagraniitista. Venäjälle vietiin muistomerkki- ja rakennuskiviä (sisältää vuolukivituotteet), graniittituotteita, marmori- ja muita kalkkikivituotteita sekä raakakivinä graniittia ja liuskekiviä. Italian vienti koostui muistomerkki- ja rakennuskivistä (sisältää vuolukivituotteet), graniittituotteista, katu-, reuna- ja käytävänpäällystekivistä sekä raakagraniitista. Kuva 18. Tärkeimmät vientimaat vuonna 2008, arvo ja määrä milj. euroa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1 000 kg 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Kiina Saksa Ruotsi Belgia Ranska Venäjä Italia Puola Espanja Sveitsi Turkki Muut arvo määrä Lähde: Tullihallitus, Kiviteollisuusliitto ry 26 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 19. Viennin kehityksen odotukset ja toteuma, kivituotteiden valmistus (267) Saldoluku 30 25 20 15 10 5 0-5 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-10 Viennin kehitys, toteutunut Viennin kehitys, odotus Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 3.5.2 Tuonti Luonnonkiven ja kivituotteiden tuonti on kasvanut, vuosien 2002-2003 notkahdusta lukuun ottamatta, koko 2000-luvun. Erityisesti tuonnin kasvu on tapahtunut valmiissa tuotteissa. Vuonna 2008 tuonnin osuus kotimaan luonnonkivituotemarkkinoista oli 9,5 %. Tuonnin osuus kotimarkkinoista on kasvanut vuosituhannen alun 5 % (2000) ollen vuonna 2005 suurimmillaan jopa yli 10 %. Tuonti yhteensä vuonna 2008 oli 66,53 milj. kg, 18,0 milj. euroa, josta raakakiven tuonnin osuus oli 12,91 milj. kg, 2,1 milj. euroa ja kivituotteiden osuus 53,62 milj. kg, 15,9 milj. euroa. Raakakiven tuonnin arvo kasvoi edellisestä vuodesta 12,8 % kun taas valmiiden tuotteiden tuonnissa oli 2,2 % laskua. Verrattaessa tuonnin toteutumaa tammi-elokuulta 2009 vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2008, voidaan todeta raakakiven tuonnin laskeneen 63,5 % (1,85 milj. euroa ->0,68 milj. euroa). Kivituotteiden tuonnin lasku oli 27,2 % (11,69 milj. euroa->8,51 milj. euroa). Vuonna 2008 Suomeen tuodusta raakakivestä 41 % oli graniittia, 33 % liuskekiveä ja 18 % marmoria. Tuotavista valmiista tuotteista suurimman osan, 38 %, muodostaa katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet. Erilaisten graniittituotteiden osuus on 36 %. Marmori- ja muiden kalkkikivituotteiden osuus on 15 %. Muistomerkki- ja rakennuskivien osuus on 6 % ja liuskekivituotteiden 2 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 27

Kuva 20. Kivituotteiden tuonnin määrän kehitys 1997-2008 Tonnia 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Lopputuotteet Lähde Tullihallitus, Kiviteollisuusliitto ry Kuva 21. Luonnonkiven tuonnin arvon kehitys 1997-2008 milj. euroa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Lopputuotteet Lähde Tullihallitus, Kiviteollisuusliitto ry 28 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 22. Raakakiven tuonnin jakautuminen tuotteittain 2008 Raakakiven tuonti 2008 yhteensä 2,143 milj. euroa Graniitti > 25 cm 5 % Graniitti <=25 cm 5 % Hiekkakivi 5 % Porfyyri, basaltti ja muu mustomerkki- ja rak.kivi 3 % Liuskekivi 33 % Graniitti karkea 31 % Marmori ja travertiini karkea 16 % Marmori ja travertiini > 25 cm Marmori ja travertiini <4 cm 1 % Marmori ja travertiini 4 <=25 cm 0 % 1 % Lähde: Tullihallitus Kuva 23. Kivituotteiden tuonnin jakauma tuoteryhmittäin 2008 Kivituotteiden tuonti 2008 yhteensä 15,865 milj. euroa Muistomerkki- ja rakennuskivet 6 % Alabasteri 0 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 2 % Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 38 % Graniittituotteet 36 % Lähde: Tullihallitus Kalkkikivituotteet 5 % Laatat ja kuutiot 3 % Marmori, travertiini ja alabasteri 10 % TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 29

Kuva 24. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008, arvo ja määrä 1 000 euroa tonnia 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kiina Italia Portugali Ruotsi Norja Intia Alankomaat Saksa Viro Espanja Muut 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 arvo määrä Lähde: Tullihallitus, Eurostat, Kiviteollisuusliitto ry Tuonti Kiinasta on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Kauppaa Kiinan kanssa tarkastellaan tarkemmin luvussa 3.5.3. Tuonti Italiasta koostuu pelkästään lopputuotteista, sillä raakakiveä ei tuotu lainkaan vuonna 2008. Italialla on pitkät perinteet kivituotteiden valmistuksessa ja sieltä tuotujen tuotteiden jalostusarvo onkin selvästi korkeampi kuin muualta tuodun kiven. Italiasta tuoduista tuotteista 77 % on erilaisia graniittituotteita ja 21 % tuonnista kuuluu tuoteryhmään marmori-, travertiini- ja alabasterituotteet. Portugalista tuotiin raakaa tai karkeasti lohkottua graniittia sekä marmoria ja travertiinia. Valmiiden tuotteiden suurimmat tuoteryhmät muodostivat kalkkikivituotteet sekä katu, reuna- ja käytävänpäällyskivet. Norjasta tuodusta luonnonkivestä 65 % oli raakakiveä. Norja on suurin liuskekiven tuoja, lisäksi tuotiin graniittia sekä pieniä määriä muita kiviä. Norjasta tuodut valmiit tuotteet ovat suurimmaksi osaksi muistomerkki ja rakennuskiviä sekä jonkin verran työstettyä liuskekiveä. Ruotsista tuotiin liuskekiveä ja graniittia sekä pieniä määriä muita kiviä. Ruotsista tuotiin myös valmiita graniittituotteita ja katu-, reuna- ja päällystekiviä. Intiasta tuotu raakakivi koostui liuskekivestä, hiekkakivestä ja pienistä määristä graniittia ja muita kiviä. Valmiiden tuotteiden suurin tyhmä olivat katu-, reuna- ja päällystekivet. Lisäksi tuotiin erilaisia graniittituotteita ja muistomerkki- ja rakennuskiviä. Intia on kiven tuonnin kasvumaita. Tuonti Intiasta on nelinkertaistunut vuodesta 2006 vuoteen 2008. 30 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3.5.3 Kiinan vienti ja tuonti Raakakiven ja kivituotteiden kauppa (sekä vienti että tuonti) Kiinan kanssa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vienti Kiinaan vuonna 2008 oli noin kaksinkertainen vuoteen 2002 verrattuna. Vienti on käytännöllisesti katsoen kokonaan raakagraniittia. Valmiita tuotteita on viety vain marginaalisia eriä parina viime vuonna. Kuva 25. Viennin määrän kehitys Kiinaan 2002 2008 1 000 kg 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tuotteet Raakakivi Lähde: Tullihallitus Kuva 26. Viennin arvon kehitys Kiinaan 2002 2008 1 000 euroa 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tuotteet Raakakivi Lähde: Tullihallitus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 31

Tuonti Kiinasta on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Kiina on noussut tärkeimmäksi tuontimaaksi ollen suurin sekä raakakiven että kivituotteiden tuonnissa. Lähes puolet koko kivialan tuonnista Suomeen tulee Kiinasta sekä arvolla että määrällä mitattuna. Kivituotteiden tuonnin arvo on noin nelinkertaistunut vuodesta 2002. Kiinasta tuotu raakakivi oli pääasiassa karkeasti lohkottua graniittia. Kiinasta tuodun graniitin osuus kaikesta Suomeen vuonna 2008 tuodusta raakagraniitista oli yli 61 %. Muu Kiinasta tuotu raakakivi oli liuskekiveä, marmoria ja jonkin verran muita kiviä. Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet on Kiinasta tuotavien valmiiden tuotteiden suurin tuoteryhmä. Kiinan osuus oli 92 % koko tämän tuoteryhmän tuonnista Suomeen ja 66 % kaikesta kivialan tuonnista Kiinasta vuonna 2008. Kuva 27. Tuonnin määrän kehitys Kiinasta 2002 2008 1 000 kg 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Tuotteet Lähde: Tullihallitus Kuva 28. Tuonnin arvon kehitys Kiinasta 2002-2008 1 000 kg 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Raakakivi Tuotteet Lähde: Tullihallitus 32 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 29. Tuonti Kiinasta 2008 tuoteryhmittäin Tuonti Kiinasta 2008: raakakivi 0,615 milj., tuotteet 7,602 milj. Lähde: Tullihallitus Muistomerkki- ja rakennuskivet 4 % Graniittituotteet 14 % Kalkkikivituotteet 0 % Marmori-, travertiinija alabasterituotteet 3 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 3 % Laatat ja kuutiot 2 % Liuskekivi raaka 1 % Marmori ja travertiini raaka 0 % Graniitti raaka 6 % Muu muistomerkkija rak.kivi karkea 0 % Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 67 % TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 33

4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kiviteollisuudessa yritysten toimintamallit poikkeavat toisistaan valitusta toimintastrategiasta ja valmistettavasta tuotteesta riippuen. Toiminnan perusteella yritykset voidaan jakaa ainakin seuraaviin ryhmiin: raakakiven louhinta alihankintana, raakakiven louhinta ja ensiasteen jalostus mm. levyiksi, raakakiven louhinta ja valmistus lopputuotteeksi sekä pelkkä lopputuotteiden valmistus. Nykyään alalla toimii myös yrityksiä, joilla ei ole omaa tuotantoa, vaan ne keskittyvät asennustoimintaan. Toimintastrategian valintaan vaikuttavat mm. yrityksen hallinnassa olevat kivivarat, edellytykset investoida tuotantoon sekä resurssit markkinoinnin itsenäiseen hoitamiseen. Raaka-aineen hankinta Perustan toiminnalle luovat käytettävissä olevat raaka-ainevarat, joko omat tai muualta ostetut. Pääosin suomalaisen kiviteollisuuden käyttämä raaka-aine saadaan kotimaasta, vaikka tuonnin määrä onkin kasvanut. Suomalaisen kiviteollisuuden menestys perustuu pitkälti tasalaatuiseen kiveen ja sen väri- sekä muihin ominaisuuksiin tai vuolukiven osalta ominaisuuksiltaan hyvälaatuisen kiven suppeahkoon esiintymisalueeseen. Alan merkittävimmillä valmistajilla on pääsääntöisesti omat louhimot eri puolilla maata kivityypistä riippuen. Tosin poikkeuksiakin löytyy, ja tällöin jalostava yritys on täysin ostetun raakakiven tai työstetyn kivilevyn varassa. Oma louhimo takaa raakakiven häiriöttömän saannin ja vakaan hintatason sekä tietyn kilpailuaseman tarjoustilanteessa. Toisaalta ostettavan kiven varassa toimivat yritykset välttyvät oman louhimon aiheuttamilta kustannuksilta ja voivat hankkia raaka-aineensa kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan. Suomessa tutkitaan jatkuvasti eri puolilla maata sijaitsevia kivivaroja tavoitteena synnyttää uutta jalostavaa kiviteollisuutta. Kysynnän kannalta on tärkeää, että kivi vastaa ominaisuuksiltaan asiakkaiden tarpeita ja että sen saatavuus on turvattu pitkäksi aikaa. Valmistajan kannalta taas merkityksellistä on esiintymän mahdollisimman helppo hyödynnettävyys sekä kiven tasalaatuisuus. Markkinoiden kannalta katsottuna tie kivivaroista lopputuotteeksi on kuitenkin pitkä ja vaikea. Tuotanto Laajimmillaan tuotanto voi käsittää eri vaiheet raakakiven louhinnasta lopputuotteen valmistukseen. Kiven louhintateknologia edustaa Suomessa maailman huippua ja tuotantokustannukset kilpailijoihin verrattuna ovat talviajasta huolimatta kilpailukykyiset. Alan yritykset ovat viime vuosina investoineet tuotannon tehostamiseen joko tuotantolinjoja uusimalla tai hankkimalla CNC-tekniikkaa tuotannon joustavuutta parantamaan. Tuotantoteknologia Suomessa on vähintäänkin kilpailijoiden tasolla. Suomen vahvuus löytyy hyvästä louhintateknologian osaamisesta. Suomalaisen kiviteollisuuden eräs perusongelmista ovat pienet tuotesarjat, joten joustavuuden merkitys korostuu kiristyvässä kilpailussa. Alihankinta sekä louhinnassa että jalostuksessa lisääntyy. Keväällä 2009 tehdyn Pk-toimintaympäristötutkimuksen mukaan alihankintaa muille yrityksille tekee 40 % alan yrityksis- 34 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

tä, näillä yrityksillä alihankintatöiden osuus tuotannosta on keskimäärin 21,1 %. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 78 % käyttää itse muita yrityksiä alihankkijoina tai osatoimittajina. Kilpailukykyä voisi ajatella parannettavan yritysten välistä yhteistyötä edelleen lisäämällä mm. raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa sekä markkinoinnissa. Toimivat yhteistyöverkostot ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. 4.1 Kapasiteettitilanne Keväällä 2009 tehdyn pk-suhdannebarometri -kyselyn mukaan alan kapasiteetin käyttöaste on kääntynyt selvästi laskuun. 60 % vastaajista vastasi kapasiteetin olevan vajaakäytössä ja tuotanto on supistunut odotetusta tuotannosta. Taantuman vaikutus näkyy selvästi. Toisaalta 7 % vastasi kapasiteetin olevan ylikäytössä, mikä saattaisi merkitä elvytystoimien vaikutuksesta korjausrakennushankkeiden käynnistymiseen. Kuva 30. Tuotanto-odotukset ja toteutunut tuotanto, kivituotteiden valmistus (TOL267) Saldoluku 60 50 40 30 20 10 0-10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-20 Toteutunut Odotus Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 35

Kuva 31. Kapasiteetin käyttöaste, kivituotteiden valmistus (TOL267) % 70 60 50 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vajaakäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 4.2 Toimialan logistiikkatilanne Laajasti käsittäen logistiikan hallinta sisältää yrityksen toiminnot tilauksen saamisesta aina tuotteen toimittamiseen asiakkaalle ja jälkihoidosta huolehtimiseen. Logistiikan osaamisen merkitys korostuu kilpailutilanteessa, kun pyritään parempaan laadulliseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Yksityisellä kuluttajalla on ollut ongelmana löytää kivituotteita ja päästä vertailemaan eri laatuja ja malleja. Tätä ongelmaa osaltaan helpottaa Kiviteollisuus ry:n kiviportaali, www.finstone.fi, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa kivistä ja sen käytöstä. Rakentamisessa käytettävät kivituotteet ostetaan usein suoraan projekteihin rakennuttajien ja urakoitsijoiden toimesta. Suurissa hankkeissa materiaalivalinnoissa keskeisessä asemassa ovat arkkitehdit ja suunnittelijat. Tulisija-, sisustuskivi- pientuotemarkkinoilla jälleenmyyjillä on merkittävä rooli. Hautakivi- ja muistomerkkimarkkinoilla henkilökohtainen kontakti on edelleen tärkeä. Pihakivimarkkinoilla keskeiseen asemaan ovat nousemassa pihojen suunnittelijat ja rakentajat. Alalle on tullut uusia toimijoita, joilla ei ole omaa valmistusta vaan, jotka toimivat joko puhtaasti maahantuojina, välittäjinä tai asentajina. Myös uusia toimintamalleja otetaan käyttöön, esimerkiksi Tulikivi Oy on siirtänyt tuotteidensa jakelun omiin design -myymälöihinsä. Tavoitteena on vahvistaa tulisijoihin liittyvää palvelukonseptia ja varmistaa laatu. Internet ja lisääntyvä ulkomaankauppa muuttaa alan logistista rakennetta. Luonnonkiviä ja kivituotteita voidaan jo ostaa suoraan Internetistä. Internetissä on tarjolla tiedot ja kuvat tuhansista kivilajeista sekä niiden hinnoista kautta maailman. Kansainvälisiä kauppapaikkoja ja hintatietoja löytyy mm. osoitteista www.findstone.com, www.stonesource.com ja www.stonecontact.com. Kauppa Internetin kautta kasvaa, vaikka sitä rajoittaakin henkilökohtaisen kontaktin ja tuntuman puute tuotteeseen ja sen laatuun. 36 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Muutokset tuovat haasteita perinteisille toimijoille, mutta toisaalta luo mahdollisuuksia uusille liiketoimintakonsepteille. Kuva 32. Logistiikkakaavio RAAKA-AINEET JALOSTUS KAUPPAPAIKKA ASIAKKAAT Palvelut: suunnittelu, asennus, kuljetus, Internet Vienti - agentit - jälleenmyyjät - oma edustus Oma louhimo Alihankinta - raakakivi - levyt - aihiot Kivituotteiden valmistajat - lopputuotteet Jälleenmyyjät - rautakaupat - puutarhamyymälät - erikoisliikkeet Omat myymälät Kotimaa - yksityiset kuluttajat - julkinen sektori - urakoitsijat - rakennusliikkeet - rakennuttajat - asentajat - muu teollisuus Internet Maahantuojat Ulkomainen tuottaja/agentti - raakakivi - levyt - aihiot Ulkomainen tuottaja, agentti, Internet - valmiit tuotteet materiaalivirta TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 37

5 Investoinnit Kivituotteiden valmistuksessa investointien huippuvuosi oli 2006. Investoinnit tuolloin olivat yhteensä 14,68 milj. euroa, josta koneisiin investoitiin 10,67 milj. euroa. Vuonna 2008 kokonaisinvestoinnit olivat 9,98 milj. euroa, josta koneisiin investoitiin 7,20 milj. euroa. 87 % suhdannebarometrikyselyyn vastanneista yrityksistä arvio investointien pysyvän nykyisellä tasolla tai kasvavan tulevana vuonna. Keväällä 2009 yrityksistä 88 % ilmoitti panostusten tuotekehitykseen pysyneen yhtä suurina tai kasvaneen verrattuna edelliseen vuoteen. 94 % yrityksistä odottaa tuotekehityspanostusten kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavana vuonna. Kiven louhinnassa tehdyistä investoinneista viime vuosien tietoja ei ole käytettävissä. Kuva 33. Investoinnit kivituotteiden valmistuksessa (TOL267) 2002 2008 1 000 euroa 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2995 2006 2007 2008 Investoinnit yhteensä Investoinnit koneisiin Vuosi 2008 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, toimiala Online 38 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 34. Investoinnit koriste-, rakennus- ja liuskekiven louhinta (TOL1411+1413) 1 000 euroa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Investoinnit yhteensä Investoinnit koneisiin Vuoden 2007 ja 2008 tietoja ei käytettävissä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Kuva 35. Investointiodotukset ja toteuma kivituotteiden valmistuksessa (TOL267) Saldoluku 30 20 10 0-10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-20 -30 Investoinnit, toteutunut Investoinnit, odotus Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 39

6 Taloudellinen tila Pk-yritysten toimintaympäristö 2009 -tutkimuksen mukaan 75 % kivituotteiden valmistajista arvioi asemansa kansantaloudessa kohtalaiseksi tai sitä paremmaksi ja 25 % koki tilanteensa melko huonoksi. Lähimmän vuoden aikana 71 % yrityksistä arvioi suhdannenäkymän oman yrityksen kannalta pysyvän ennallaan, 4 % uskoi paranevan ja 26 % arvioi tilanteen huonontuvan. Odotukset lähimmän kolmen vuoden ajalle ovat positiivisemmat. Kolmen vuoden kuluttua 46 % yrityksistä uskoo tilanteensa paranevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 7 % arvelee tilanteen huonontuvan. Seuraavan vuoden aikana 79 % yrityksistä arvio liikevaihdon kasvavan tai pysyvän ennallaan ja 21 % pienevän. Kuva 36. Suhdanne kehitys 2000-2009, kivituotteiden valmistus (TOL267) Indeksi 2005=100 180 Liikevaihto tol 26700: Kivituotteiden valmistus 160 140 120 100 80 60 40 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 40 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 37. Suhdannekehitys 2000-2009, Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL1411) Indeksi 2005=100 160 Liikevaihto tol 14110: Koriste- ja rakennuskiven louhinta 140 120 100 80 60 40 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kivituotteita valmistavien yritysten liikevaihto vuonna 2008 oli yhteensä 192,9 milj. euroa. Koska alan viisi suurinta yritystä vastaa 45 % koko alan liikevaihdosta ja myös henkilöstöstä, ei tilinpäätöslukujen tarkastelu yritysten keskiarvoina anna oikeaa kuvaa alasta. Parempi yleiskuva alasta saadaan tarkastelemalla tunnuslukuja kokoluokittain sekä arvioimalla alaa kvartiili -tietojen pohjalta. Kivituotteita valmistavien yritysten käyttökatteen mediaani oli 10,6 % vuonna 2008 (11,8 % v. 2007). Kivituoteteollisuus on kuitenkin erittäin polarisoitunut, mikä näkyy selvästi kuvasta, jossa käyttökate on esitetty kvartiileittain. Parhaiten menestyvän yritysneljänneksen käyttökate oli erittäin hyvä, 19,5 %. Heikoimman neljänneksen käyttökatteen ollessa negatiivinen, -0,2 %, vuonna 2008. Huonoimmin menestyneet yritykset pääsivät positiiviseen käyttökatteeseen ennen lamaa edeltävinä kasvuvuosinakin vain vuonna 2007. Alan polarisoituminen näkyy myös omavaraisuusasteessa joka vuonna 2007 oli 45,2 % (mediaani), 8,9 % (alakvartiili) ja 77,5 % (yläkvartiili). Kannattavuuden suhteen yritysten arvioinnit omasta kehittymisestään ovat usein positiivisemmat kuin toteutuma. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 41

Kuva 38. Kivituotteita valmistavien yritysten käyttökate kvartiileittain 2005 2008 % 30 25 20 15 10 5 0-5 2005 2006 2007 2008 Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Kuva 39. Odotettu ja toteutunut kannattavuuden kehitys, kivituotteiden valmistus (TOL267) Saldoluku 60 50 40 30 20 10 0-10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Toteutunut Odotus Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 Liikevaihto toimipaikkaa kohti on kasvanut kaikkien kokoluokkien yrityksissä vuosien 2003 ja 2004 notkahdusta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kannattavuuden kehitystä kuvaava liikevaihto henkilöä kohti on paras alle kymmenen hengen toimipaikoissa 126 000 /hlö, toiseksi paras alan suurimmissa yrityksissä 119 000 /hlö ja alhaisin kokoluokassa 10-49 henkilöä 110 000 /hlö. 42 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Taulukko 9. Kivituotteiden valmistuksen (TOL267) tunnuslukuja toimipaikkojen koon mukaan luokiteltuina 2002 2007 Kaikki kokoluokat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Toimipaikat 279 278 271 269 260 272 Henkilöstö 1 568 1 516 1 452 1 583 1 526 1 622 Liikevaihto (1000 euroa) 162 072 Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) 147 372 146 087 172 924 181 864 192 878 581 530 539 643 700 709 Liikevaihto / henkilö (1000) euroa 103 97 101 109 119 119 alle 10 Toimipaikat 247 249 244 243 234 244 henkilöä Henkilöstö 386 397 393 401 394 432 Liikevaihto (1000 euroa) 38 320 38 578 42 050 45 502 49 208 55 592 Liikevaihto / toimipaikka (1000 155 155 172 187 210 228 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa 99 97 107 113 125 129 10-49 Toimipaikat 27 24 23 21 22 23 henkilöä Henkilöstö 484 433 408 389 422 456 Liikevaihto (1000 euroa) 44 529 41 244 38 311 40 387 48 255 50 220 Liikevaihto / toimipaikka (1000 1 649 1 719 1 666 1 923 2 193 2 184 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa 92 95 94 104 114 110 50-249 Toimipaikat 5 5 4 5 3 5 henkilöä Henkilöstö 698 685 651 792... 733 Liikevaihto (1000 euroa) 79 223 67 550 65 726 87 035... 87 066 Liikevaihto / toimipaikka (1000 15 845 13 510 16 432 17 407... 17 413 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa 113 99 101 110... 119 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 43

Taulukko 10: Kivituotteiden valmistusyritysten (TOL267) tuloslaskelma ja tase kvartiileittain 2007 2008 Yritysten lkm jakaumassa 2007 2008 Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % 126 126 63 63 63 63 128 128 64 64 64 64 Liikevaihto 119,1 39,8 337,2 111,9 39,8 362,6 Liiketoiminnan muut 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 tuotot LIIKETOIMINNAN 119,1 100,0 41,0 100,0 345,0 100,0 115,2 100,0 39,8 100,0 368,6 100,0 TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -25,8-23,6-91,3-34,6-5,9-11,8-24,3-22,1-96,5-34,3-5,8-11,8 Ulkopuoliset palvelut -0,3-0,3-7,7-5,4 0 0-0,3-0,3-7,6-4,3 0 0 Palkat ja -15,2-15,4-97,1-33,9-1,7-2,7-16,2-16,3-97,4-34,1-1,7-3,5 henkilösivukulut Laskennallinen -5,9-11,1-19,8-32,3 0 0-6,2-8,4-18,7-28,2 0 0 palkkakorjaus Liiketoiminnan muut -21,6-20,8-65,2-28,8-9,3-13,3-24,1-21,9-66,5-30,7-9,4-14,1 kulut Valmistevarastojen 0 0-0,2-0,5 0 0 0 0 0 0 0,3 0,6 muutos KÄYTTÖKATE 10,7 11,8 1 0,8 42,1 22,3 10,9 10,6-0,1-0,2 51,7 19,5 Poistot ja -4,8-4,2-17,6-6,7-1,1-1,7-4,4-3,7-16 -6,9-0,9-1,3 arvonalentumiset LIIKETULOS 7,7 5,4-2,1-3,7 30,7 17,4 7,9 5-3 -5 29,7 16,2 Rahoitustuotot 0 0 0 0 0,4 0,1 0 0 0 0 0,5 0,2 Rahoituskulut -0,8-0,5-4,3-2 0 0-0,8-0,6-4,2-2,1 0 0 Tuloverot -0,9-0,9-7,1-4,4 0 0-0,9-0,7-6,2-4,2 0 0 NETTOTULOS 3,5 2,9-5,1-8,4 20,8 11,9 2,6 2,1-6,3-8,4 21,4 11,4 KOKONAISTULOS 3,8 3,5-3,9-6,5 21,5 12,6 3,1 2,7-6,1-6,9 23,2 12,3 Palkkakorjauksen 5,9 11,1 0 0 19,8 32,3 6,2 8,4 0 0 18,7 28,2 palautus TILIKAUDEN TULOS 16,5 14,6 4,7 4 33,7 30,7 13,2 11,6 2,7 1,9 36,4 31,6 Rahoitustulos 7,5 8,1-1,9-2,3 34,4 17 7,5 7,2-2 -3,9 39 16,9 Myyntikate 83,3 74,3 28,2 62,8 222,2 87 78,1 76,3 28,7 63,4 227,2 87,8 Käyttöomaisuus 46,5 44,9 12,7 21,5 167,7 66,7...... Vaihto-omaisuus 8,8 8,6 0 0 39 24,1...... Rahoitusomaisuus 29,4 33,9 7,7 14,9 98,4 57,3...... Vastaavaa yhteensä 109,5 100 34,1 100 340,7 100...... Oma pääoma 33,2 45,2 5,7 8,9 137,4 77,5...... Pitkäaikainen vieras 14,1 15,5 0 0 71 42,5...... pääoma Lyhytaikainen vieras 28,1 28,1 9,3 11,9 96,5 51,2...... pääoma Vieras pääoma 48,5 53,7 13,5 20,4 189,6 89,8...... yhteensä Vastattavaa yhteensä 109,5 100 34,1 100 340,7 100...... Vuoden 2008 tiedot ennakkotietoja Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 44 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Luonnonkiven louhinnassa yrityskanta on niin pieni, ettei tietosuojasyistä tilinpäätöstietoja TOL1411 ja TOL1413 luokitusten tasolla ole saatavilla. Koriste- ja luonnonkiven louhinnan (TOL1411) liikevaihdon trendi on kasvava 2000-luvulla. Myös kannattavuus on parantunut arvioituna liikevaihto/henkilö tunnusluvun selvästä paranemisesta vuosituhannen alun 139 000 /hlö vuonna 2000 ollen 179 000 /hlö vuonna 2007. Taulukko 11. Koriste- ja rakennuskiven louhinnan (TOL1411) tunnuslukuja 2000-2007 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Toimipaikat 81 86 85 82 85 85 86 89 Henkilöstö 326 338 294 291 284 267 265 323 Liikevaihto (1000 euroa) 45 364 47 610 43 957 44 908 39 083 43 516 50 269 57 916 Liikevaihto / toimipaikka 560 554 517 548 460 512 585 651 (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa 139 141 149 154 138 163 190 179 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 45

7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Menestystekijät Suomalainen kivenjalostuksessa käytettävä raaka-aine on laadullisesti hyvää ja eräiltä osin jopa ainutlaatuista maailmassa. Tämä on mahdollistanut kiviteollisuutemme kehittymisen nykyiseen laajuuteensa. Keskeinen menestystekijä on kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden kokonaishallinta. Kokonaishallinnan kautta kustannustehokkuus nousee merkittäväksi tekijäksi rakennuskivisektorilla, koska hankinnat tapahtuvat useimmin tarjouspyyntöjen perusteella. Kustannustehokkuuteen vaikuttavat mm. logistisen prosessin hallinta, teknologian taso ja henkilöstön osaaminen sekä raaka-aineen hankinta. Rakentamisessa edellytetään toimituskykyä ja -varmuutta sekä tuotteilta mittatarkkuutta ja hyviä teknisiä ominaisuuksia. Laatu ja työntuottavuus voidaan nostaa esiin erityisesti henkilöstön vaikutusta arvioitaessa. Rakentamisen kyseessä ollessa yritykseltä vaaditaan kykyä sopeutua suhdanteiden vaihteluun ja odottamattomiin tilanteisiin. Riittävä markkinanäkemys on lähtökohta kilpailukykyä ja menestystä etsittäessä. Yrityksen on sopeuduttava muuttuviin suhdanteisiin. Tämä tarkoittaa mm. toiminnan suuntaamista vientiin, kykyä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja mukaan lukien palvelujen kytkeminen sekä valmiutta toiminnan tehostamiseen kustannusten alentamiseksi. Sopeutumista on auttanut yrityksen hyvä taloudellinen asema sekä yritysjohdon ja henkilöstön sitoutuminen muutoksiin. Yrityksellä on oltava selkeä toimintastrategia. On keskityttävä hyödyntämään käytettävissä olevia todellisia voimavaroja, ja rajalliset resurssit on käytettävä valitun toimintalinjan vahvistamiseen. Jos omat resurssit osoittautuvat riittämättömiksi, on kyettävä toimimaan yhteistyössä toisten yritysten kanssa. Yhteisiä kehittämisohjelmia ja strategioita onkin jo toteutettu tai parhaillaan käynnissä ja valmisteilla mm.: Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma 1999-2002 Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma 2009-2015 Etelä-Karjalan kiviklusteri hanke (valmisteilla) Vuoriklusteri (valmisteilla) 7.2 Ongelmat Suomalaisen kiviteollisuuden perusongelma on alan kapea-alaisuus ja pieni yrityskoko. Yritysten vähäiset resurssit eivät mahdollista voimallista tuotekehitystä tai panostusta markkinointiin. Alalta puuttuvat veturiyritykset, jotka uudistaisivat alaa ja toimisivat kehityshankkeiden vetäjinä. Poikkeuksen muodostaa vuolukiviteollisuus. Yleinen ongelma on tuotteistaminen. Kivituotteet ovat edelleen hyvin pitkälle mittatilaustavaraa tuotestandardisoinnin vähäisyyden vuoksi. Tämä taas johtaa siihen, etteivät yritykset pysty tasaamaan kapasiteettinsa käyttöä tekemällä tuotteita varastoon. 46 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Tuotteistamisongelma näkyy myös markkinoinnin suppeutena. Kivi rakennusmateriaalina ei ole edelleenkään tuttu sen enempää rakentamisen ammattilaisille kuin tavallisille kuluttajille. Jakelukanavat rakennuskivituotteille eivät ole kehittyneet. Esimerkiksi rautakaupat eivät juuri toimi jakelukanavana kivituotteille. Tulevaisuuden haaste on koulutetun nuoren työvoiman saanti alalle. Kiviteollisuusliitto ry:n 2009 tekemän suhdanne kyselyn mukaan ala tarvitsee huomattavan määrän ammattitaitoista työvoimaa seuraavan viiden vuoden aikana suunnitteluun, asentajiksi sekä työnjohtajiksi ja työntekijöiksi louhimoille ja tehdastuotantoon. Tarve kuvaa alan positiivista näkemystä tulevaisuudesta, mutta johtuu myös alalla toimivan henkilöstön ikääntymisestä. Koulutuksen kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Tutkinnon uudistus ammattikoulutuksessa on toteutettu ja kivenrakentajan tutkintokokonaisuus on tarjolla kaikille rakennusalan oppilaitoksille. Sen sijaan luonnonkivitiedon osuus arkkitehtikoulutuksessa on edelleen alhainen. Suomessa luonnonkiven perinteisin käyttöalue ovat hautakivet. Näillä varsin stabiileilla markkinoilla on kuitenkin odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Taajama-alueilla tilan puute ja ympäristöajattelu edistävät hautauskulttuurin muuttumista yhä enenevässä määrin polttohautaukseen, joka ei suosi perinteisiä hautamuistomerkkejä. Luonnonkivialan kehittyminen edellyttää uusien kiviesiintymien käyttöönottoa ja louhimoiden perustamista. Kiristyvät ympäristömääräykset mm. sivukiveen liittyen ja lupamenettelyt pitkittävät louhimoiden käynnistämiseen tarvittavaa aikaa. Kansainvälinen kilpailu lisääntyy. Kiina ja Intia ovat nopeasti lisänneet tuotantoaan ja kilpailevat ei pelkästään hinnalla mutta myös laadulla. Kilpailu hinnalla pienentää marginaaleja, jolloin kustannusten hallinta kannattavuuden varmistamiseksi on entistä tärkeämpää. 7.3 Kehittämistarpeet Toimintaympäristön muutokset kansainvälisellä tasolla ja sen vaikutukset kotimarkkinoilla, vaativat entistä parempaa liiketoimintaosaamista ja ennakointia. Tarvitaan liiketoimintaosaamisen, strategiseen suunnittelun ja kansainvälistymisen koulutusta sekä menetelmiä tiedon ja osaamisen siirtämiseksi yrityksille. Kotimarkkinoita ajatellen ehkä keskeisin kehittämiskohde on kiven tunnettavuuden lisääminen käyttäjien piirissä. Tiedotus ja markkinointi tulisi kohdentaa kahdelle eri sektorille: suoraan loppukuluttajille ja toisaalta ammattirakentajille. Rakentamisen sektorilla avainasemassa ovat arkkitehdit, rakennuttajat ja urakoitsijat sekä pihasuunnittelijat. Markkinoinnissa olisi korostettava kivituotteiden hyviä ominaisuuksia ja ekologisuutta. Edelleen huomiota tulisi kiinnittää kivituotteiden tarjonnan parantamiseen ja saannin helpottamiseen. Kivi pitäisi tuotteistaa ja sen ostaminen pitäisi tehdä helpoksi. Kivituotteille tulisi etsiä uusia käyttökohteita ja eri materiaalien rinnakkaiskäyttöä olisi edistettävä. Kansainvälisten markkinoiden muutoksia ja trendejä tulee seurata aktiivisesti uusien potentiaalisten markkinoiden tunnistamiseksi. Markkinointiosaamiseen ja -toimenpiteisiin ennen kaikkea vientimarkkinoilla tulisi panostaa nykyistä enemmän. Kun yksittäisen yrityksen resurssit ovat rajalliset, yhteishankkeilla saavutetaan laajempaa näkyvyyttä. Markkinoinnissa ja myynnissä internetin hyväksikäyttöä tulisi kehittää. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 47

Hautakivi- ja muistomerkkisektorilla on varauduttava polttohautauksen yleistymiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Hautakiviteollisuuden olisi käynnistettävä myönteinen vuoropuhelu seurakuntien kanssa hautauskulttuurin kehittämiseksi siten, että myös tulevaisuudessa luonnonkivinen muistomerkki säilyisi. Muistomerkkien muotoiluun ja yksilöllisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Hautakiviyritysten olisi haettava hautakivituotannon rinnalle muitakin tuotteita ja panostettava ammattitaidon kehittämiseen. Uusien teknologioiden käyttöönottoon ja kehittämiseen tulee panostaa louhinnassa ja kiven jalostuksessa, mutta myös rakennusteknologiassa. Uusia menetelmiä tarvitaan kiven käytön helpottamiseksi rakentamisessa. Louhintasektorin on edelleen panostettava uusien esiintymien etsintään ja tutkimukseen, louhimoiden hyötysuhteen parantamiseen ja sivukivimäärän vähentämiseen ja hyväksikäyttöön. 48 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 Tulevaisuuden näkymät 8.1 Yleiset näkymät Luonnonkivialalla laman vaikutukset näkyvät todella vasta vuonna 2009. Kysynnän lasku vaihtelee tuoteryhmittäin. Hautakivi- ja muistomerkkimarkkinoilla muutokset ovat olleet vähäisiä. Ympäristörakentamisessa suuret projektit tasoittavat nopeiden syklien vaikutukset. Tuoteryhmissä, jotka ovat riippuvaisia uudisrakentamisesta, vaikutukset näkyvät voimakkaimmin. Etenkin sisustustuotteita esimerkiksi keittiötasoja valmistavat yritykset sekä rakennusgraniitin viejät kärsivät laman vaikutuksesta. Toisaalta myös laman vaikutukset ovat näkyneet eri tavalla ja aikaisesti riippuen markkinoista ja alueesta. Esimerkiksi kun laman vaikutukset näkyivät USA:ssa jo vuonna 2007 ja Saksassa 2008, Itä-Euroopan markkinat ovat pysyneet varsin vakaina. Tähän on osaltaan vaikuttanut EU:n uusien jäsenmaiden kehityshankkeiden toteuttaminen alueellisten rakennerahastotukien avulla. Eri markkinoiden tunteminen ja viennin suuntaaminen eri markkinoille voi toimia suhdanteiden tasaajana. Kuva 40. Suhdannenäkymät, kivituotteiden valmistus (TOL267) Saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-20 -30 Lähde: TEM Pk-toimintaympäristötutkimus kevät 2009 Pitkällä aikavälillä kivituotteiden käytön arvioidaan tulevaisuudessa kuitenkin jatkavan kasvua. Rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja rakennusinvestointien kokonaistaloudellisuuteen eliniän suhteen. Muutamia kiven käyttöön tulevaisuudessa vaikuttavia yleisiä trendejä on tunnistettavissa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 49

Kivituotteiden käytön monipuolistuminen Kivituotteita käytetään nykyään kaikkialla kuten puistoissa ja julkisissa rakennuksissa, toimistoissa, kauppakeskuksissa, hotelleissa ja yksityiskodeissa. Luonnonkivi on yhä suositumpaa suurissa projekteissa. Esimerkiksi monissa lentokenttähankkeissa on viime aikoina käytetty graniittia lattiamateriaalina. Tämä on seurausta luonnonkiven kustannustehokkuudesta ja korkeasta laadusta. Luonnonkiven käyttö näissä kohteissa riippuu arkkitehtien luonnonkivitietoisuudesta. Saavutettavissa olevaa luksusta Korkeatasoisten laatutuotteiden kysynnän kasvu lisääntyy. Tähän liittyy niin materiaalienvalinta kuin eri materiaalien ja värien yhdistäminenkin. Viimeistely on entistä tärkeämpää. Laatutuotteet liittyvät asuinympäristön suunnitteluun ja materiaalien kestävyyteen. Kuluttajien mielikuvissa luonnonkivituotteet ilmaisevat yhä useammin statusta, mielihyvää, aistillisuutta, ja elämän iloa samalla ollen ympäristöystävällisiä ja taloudellisia. Luonnonkiven ulkonäkö, imago, tekniset ominaisuudet, hyvä työstettävyys ja hinta yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että luonnonkivituotteet ovat vaihtoehto, johon kuluttajilla on myös varaa. Tämä suuntaus näkyy myös julkisessa rakentamisessa, puistoissa, vapaa-ajan rakennuksissa, puutarhoissa, maisema- ja urheilukenttärakentamisessa. Puistoista ja puutarhoista ennakoidaan muodostuvan tulevaisuuden statussymboleita, joilla on imagoarvoa kaupungeille ja yhteisöille. Sisustussuunnitteluun panostaminen Ihmiset investoivat yhä enemmän koteihinsa. Kotona vietetään entistä enemmän aikaa. Kodin tilat, jotka aikaisemmin jäivät vähemmälle huomiolle, toteutetaan nyt viimeisten design virtausten mukaan. Keittiöstä on tullut kodin keskus sekä perheen ja ystävien kohtauspaikka, jonka toiminnalle ja designille asetetaan uusia vaatimuksia. Hyvinvoinnista ja rentoutumisesta on myös tullut entistä tärkeämpää. Kylpyhuoneiden suihkuja ja ammeita, uima-altaita sekä sisä- että ulkotiloihin rakennetaan luonnonkivestä. Luonnonkiven käyttö yleensä koko kodin sisustuksessa lisääntyy aikaisemmin yleisesti vain keittiön ja eteisen lattian päällysteenä käytön lisäksi. Yksi syy tähän on lattialämmityksen yleistyminen. Värit, design ja materiaalit Edelläkävijät trendinnäyttäjinä ovat entistä tärkeämpiä luonnonkiviteollisuudelle. Tarjolla on monenlaisia ja värisiä kivilaatuja, jotka tyydyttävät erilaisia makuja. Suuntaus on laadukkaat tuotteet, joissa yhdistellään eri materiaaleja ja värejä. Muotivärit vaihtelevat eri maissa, mikä edellyttää teollisuudelta kohdemarkkina-alueen tuntemusta. Havaittavissa on myös suuntaus yhä suurempikokoisten kivituotteiden käyttöön. Toisaalta pyrkimys tyylikkyyteen ja ajattomuuteen, suosii harmaiden kivien käyttöä kaupallisissa rakennuksissa. Tummat värit taas vetoavat yhä hautakivisektorilla. 50 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Tavaramerkit Amerikkalainen Natural Stone Council on kehittänyt tuotemerkin genuine stone (http:// www.genuinestone.com). Kyseessä on sertifikaatti, joka takaa, että kuluttaja saa oikean ja laadukkaan luonnonkiven. Tavoite on edistää ympäristön ja maiseman suojelua sekä monimuotoisuutta kiven louhinnassa. Vastaavan tyyppinen on myös Euroopassa jo käytössä oleva natural stone - tuotemerkki (Euroroc, European & International Federation of Natural Stone Industries). Suomenkielisessä muodossa tämä merkki on luonnon kivi ja sitä hallinnoi Kiviteollisuusliitto ry. Tuotemerkin käyttöoikeudet on Suomessa myönnetty seuraaville yrityksille: Interrock Oy, Kapeen Kivipojat Oy, Palin Granit Oy, Suomen Graniittikeskus Oy, Tulikivi Oyj ja Ylämaan Graniitti Oy. Suomen kivialan yrityksillä on myös markkinointitunnus suomalainen kivi / stone from Finland, jota on käytetty mm. yhteismarkkinoinnissa. Kuva 41. Tavaramerkit Kestävä kehitys Myös luonnonkivien tuotannossa kestävän kehityksen periaatteet ovat entistä tärkeämpiä. Yhä kasvava kuluttajien määrä kiinnittää huomiota sosiaalisiin (työturvallisuus, lapsityövoiman käyttö, palkat) ja ympäristöasioihin (vesistövaikutukset, päästöt, maan kuluminen, jäte ja melu) ostopäätöstä tehdessään. Näitä asioita tarkkaillaan etenkin ostettaessa tuotteita, jotka on tuotettu ns. halpatuontimaissa. Toisaalta kivituotteet ovat luonteeltaan ekologisia. Kivituotteiden pitkäikäisyys tekee niistä ekologisesti sitä hyväksyttävämpiä mitä kauemmin rakennukset ovat käytössä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 51

Uudet teknologiat Kiristyvä kilpailu, tiukentuvat laatu-, työturvallisuus- ja ympäristövaatimukset edellyttävät parempien teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa alan yrityksissä. Esimerkkinä mainittakoon CNC teknologian hyödyntäminen tuottamaan moninaisia muotoja toistettavasti ja laser-teknologia luonnonkivien pintakäsittelyssä pintojen liukkauden estoon. Alan globalisoituminen Luonnonkiviala on perinteisesti ollut paikallisiin raaka-aineisiin pohjautunutta ja lähimarkkinoille suuntautunutta. Viime vuosina ala on kansainvälistynyt nopeasti. Euroopan tuottajat menettävät markkinoita ns. halpatuontimaille. Aikaisemmin raakakiveä toimittaneet Kiina ja Intia tuottavat nyt myös korkealaatuisia lopputuotteita. Tämä asettaa uusiutumishaasteita alan vanhoille yrityksille, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoimintamalleille. 52 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa eräitä toimialan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. VAHVUUDET Raaka-aineen saatavuus ja laatu Nykyaikainen tuotantoteknologia Perinteiset asiakassuhteet Omistajavetoinen yrittäminen Yritysten välinen yhteistyö Kiven perusominaisuudet (kestävyys, värit, vuolukivellä lämmönjohtokyky) Luonnonkiven hyvä laatumielikuva, imago MAHDOLLISUUDET Ympäristöystävällinen tuote Luonnonkiven arvostus kasvaa Kustannustehokkuus Erikoistuminen Hintakilpailukyky paranee Markkinointiyhteistyö Asiakaslähtöinen toiminta Lähialuevienti Uusi toimintakonsepti, johon on kytketty palveluja Brandi HEIKKOUDET Osittain puutteellinen ammattitaito Panostus markkinointiin vaatimatonta Pieni yrityskoko Yhteistyö osin vaatimatonta Rajalliset markkinointiresurssit Tuotteistaminen erittäin vähäistä Jakelu- ja myyntikanavat puutteelliset Palvelujen kytkentä tuotteiden markkinoinnissa UHAT Halpatuonnin kasvu Rakentamisen volyymi supistuu Kilpailevat materiaalit Kilpailukyvyn heikkeneminen Ammattitaitoisen henkilöstön puute Yhteistyötä ei saada toimimaan Ympäristölainsäädännön muutokset ja kiristyminen Muuttuva hautauskulttuuri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 53

10 Lähteet Asiakastieto Oy CBI market survey: The natural stone and stone products market in the EU, August 2009; www.cbi.eu European commission, Eurostat; http://epp.eurostat.ec.europa.eu Euroroc, European & International Federation of Natural Stone Industries; www.euroroc. net/ Geologian tutkimuskeskus, GTK ; www.gtk.fi Internazionale Marmi e Macchine Carrara Spa, IMM; www.immcarrara.com Kainuun Etu Oy, Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma 2009-2015 Kiviteollisuusliitto ry; Suhdannekatsaus 2009 Kiviteollisuusliitto ry; www.finstone.fi Natural Stone Council; www.genuinestone.com Rakennusteollisuus RT rf; www.rakennsuteollisuus.fi TEM, Toimiala Online TEM, Pk-yritysten suhdanteet ja toimintaympäristö 2009 Tekes; www.tekes.fi Tilastokeskus; www.tilastokeskus.fi VTT. www.vtt.fi www.findstone.com www.stonecontact.com www.stonesource.com 54 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

11 Liitteet 11.1 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen muutokset luonnonkivialan yritysten luokituksiin Taulukko 12. Siirtyvien yritysten määrä TOL2002 luokasta TOL2008 luokkaan syyskuun 2009 tilanteen mukaan TOL2002 TOL2008 Yritysten lkm 14110 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 08111 54 14110 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 09900 1 14130 Liuskekiven louhinta 08113 5 26700 Kivituotteiden valmistus 23700 253 TILASTOKESKUS Syyskuu 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 55

11.2 Luonnonkivilouhimot 2007 % 56 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu