VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ORGANISAATIOITA

VIITTOMAKIELENTULKIN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ORGANISAATIOITA Päivi Rajalin Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/TURUN YKSIKKÖ Viittomakielentulkin koulutusohjelma (AMK) Rajalin, Päivi Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita Turku 2003 68 sivua 8 liitettä Viittomakielentulkin ammattia käsittelevää suomenkielellä kirjoitettua kirjallisuutta on maassamme hyvin vähän. Alan kirjallisuudelle olisi käyttöä tulkkikoulutuksessa ja nuorta ammattia tunnetuksi tekemisessä. Tähän tarpeeseen päätimme viiden Diakoniaammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa olleen viittomakielentulkin voimin vastata kirjoittamalla viittomakielentulkin käsikirjan. Opinnäytetöinä valmistuneet osat ovat: Raija Roslöfin kirjoittama Viittomakielentulkin ammatillisuus ihmissuhteissa, Heidi Hynysen kirjoittama Viittomakielentulkin työn sisältöseikat ja Maarit Laitisen sekä Satu Markun kirjoittama Viittomakielentulkin työn muotoseikat. Tämä opinnäytetyö on neljäs osa: Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita. Työssäni esittelen tulkkipalvelua tuottavia organisaatioita, viittomakielentulkkeja työllistäviä asiakasryhmien organisaatioita, viittomakielentulkin ammatin edunvalvonnan organisaatiot ja viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot. Saatavilla olevien lähdemateriaalien sekä organisaatioiden edustajille lähettämieni kyselyjen perusteella olen tutkinut organisaatioiden toimintaa. Aineistoksi olen kerännyt myös kentällä toimivien tulkkien kokemuksia eri organisaatioista. Viittomakielentulkkien kokemuksia keräsin Diakonia-ammattikorkeakoulun muuntokoulutusopiskelijoilta sekä Viittomakielialan osuuskunta Vian opiskelutulkeilta keväällä 2002. Kyselyt eri organisaatioiden edustajille lähetin syksyllä 2002 ja talvella 2003. Viittomakielentulkkipalvelua tuotetaan maassamme erilaisten organisaatioiden kautta. Tulkkien työnantaja on koko ammatin olemassaolon aikana ollut epäselvä. Tämän ongelman poistamiseksi ja tulkkipalvelun järjestämiseksi järkevällä tavalla on perustettu erilaisia organisaatioita. Ammattiyhdistysten avulla viittomakielentulkkien työolot ja palkkaus ovat parantuneet ja työn ammatillinen status on kasvanut. Yhteistyöllä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin voidaan levittää hyväksi havaittuja käytänteitä ja kehittää tulkin ammattia ja palvelua kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Yksittäisten viittomakielentulkkien omistamat tiedot on tärkeä kirjoittaa muistiin, jotta nuorempi tulkkisukupolvi ja asiasta tietämättömät voivat löytää tiedon helposti ja yhteisen ammatin tiedollinen pääoma siirtyy eteenpäin tukien kaikkien ammatillista kasvua. Asiasanat: organisaatio, tulkkaus, kuurot, viittomakieli, edunvalvonta, ammattiyhdistykset Säilytyspaikka: DIAK/ Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/TURKU UNIT Studies in Sign Language Interpretation Rajalin, Päivi Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita Organisations in the Field of Sign Language Interpretation Turku 2003 68 pages, 8 appendices The history of writing books on sign language in Finnish is rather short. There are only few books available for a student who wishes to learn the art of interpreting sign language, let alone making the young profession known to larger audiences. In order to help overcoming this shortage, five of us in the transfer studies program in sign language interpretation decided to write a hand book of sign language interpretation for the beginning interpreter. My final paper equals the fourth part of the book. In my article, I introduce organisations providing interpretation services, customerbased organisations in need of interpretation services, trade unions of the sign language interpreters, and the international co-operative organisations of sign language interpreters. I have collected information on these organisations found in the written material provided by the organisations and through questionnaires sent to their representatives. I have also gathered and made use of the experiences of the sign language interpreters working within and in connection with these organisation. The experiences of the sign language interpreters are mainly gathered from the students of the transformation education of the Diaconia Polytechnic and the student interpreters working within the In sign language sector co-operative Via in the spring 2002. The questionnaires to the representatives of different organisations were sent in the fall 2002 and winter 2003. The remaining information I have collected in the course of the project. The organisations providing sign language interpretation services in Finland are various. It has been unclear throughout the years who the employers of the interpreters really are. Fortunately co-operative organisations have been founded to sort out this unfruitful situation and organise the field of interpretation services. With the help of trade unions, the working conditions, salaries and the status of sign language interpreters have improved. National and international co-operation is needed in spreading the organisational models and know-how in order to develop the profession and interpretation services to satisfy everybody s needs. It is important to write down the experience of individual sign language interpreters in order to help the coming generations of interpreters and their customers in finding out information about the interpretation organisations. This creates a basis for passing on know-how and further developing the field of expertise in sing language interpretation. Key words: organisation, interpretation, deaf, sign language, trade unions This study is stored at the library of Diaconia Polytechnic Turku unit

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN. 8 2.1 Tutkimuksen tavoitteet.. 8 2.2 Tutkimuskohde. 9 2.3 Tutkimusmenetelmät 9 3 VIITTOMAKIELISEN TULKKIPALVELUN ORGANISAATIOT 11 3.1 Yleiskatsaus tulkkikeskuksiin... 12 3.2 Honkalampi-säätiö. 13 3.2.1 Honkalampi-säätiön toiminta 13 3.2.2 Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen historiaa. 14 3.2.3 Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen toiminta. 15 3.2.4 Tulkkikeskuksen toimivuus ja kehittäminen 16 3.3 Viittomakielialan Osuuskunta Via.. 17 3.3.1 Osuuskunnan perustamiseen tähtäävät toimet... 18 3.3.2 Osuuskunnan perustaminen.. 19 3.3.3 Osuuskunnan toimiala ja alueet.. 20 3.3.4 Osuuskunnan organisaatio 21 3.3.5 Osuuskunnan jäsenyys.. 22 3.3.6 Osuuskunta työnantajana.. 22 3.3.7 Toimivuus ja tulevaisuuden näkymät... 24 3.4 Esimerkki yksittäisen tulkin perustamasta yrityksestä... 25 3.4.1 Tulkin koulutus. 25 3.4.2 Yrityksen perustaminen 26 3.4.3 Yrityksen toiminta 27 3.4.4 Yrityksen tunnettuus ja toimivuus 29 3.4.5 Tulevaisuuden suunnitelmia. 29 4 VIITTOMAKIELIALAN ORGANISAATIOT 30 4.1 Kuurojen Liitto ry 31 4.1.1 Kuurojen Liiton järjestämä tulkkipalvelu ja sen tavoitteet. 32 4.1.2 Kuurojen Liiton järjestämän tulkkipalvelun toteutus. 32 4.1.3 Kuurojen Liitossa työskentelevien tulkkien omat kokemukset. 33 4.2 Kuulonhuoltoliitto ry 34

5 4.3 Suomen Kuurosokeat ry. 35 5 VIITTOMAKIELENTULKKIEN EDUNVALVONTA. 37 5.1 Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) 37 5.1.1 Taustaa viittomakielentulkkien ammattiyhdistyksen perustamiselle.. 37 5.1.2 SVT:n perustaminen.. 38 5.1.3 SVT:n toiminnan käynnistäminen. 39 5.1.4 SVT:n tärkeitä saavutuksia 40 5.1.5 SVT:n toiminta ja rahoitus. 40 5.1.6 SVT:n jäsenyys.. 42 5.1.7 SVT:n organisaatio 42 5.1.8 SVT:n yhteistyötahot ja edustus 43 5.1.9 SVT:n tulevaisuus.. 44 5.2 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry.. 44 5.2.1 Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n liittyminen Ertoon 45 5.2.2 Ertoon kuuluvat toimialat ja tehtävät 46 5.2.3 Erton organisaatio.. 47 5.2.4 Jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksu... 48 5.2.5 Erton jäsenedut 48 5.2.6 Opiskelijoiden ERTO. 52 5.2.7 Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Erton yhteistyö.. 52 6 VIITTOMAKIELENTULKKIEN KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT 54 6.1 European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) 54 6.1.1 Efslin perustaminen. 55 6.1.2 Efslin tavoitteet... 57 6.1.3 Efslin jäsenyys 57 6.1.4 Efslin organisaatio.. 58 6.1.5 Efslin rahoitus 59 6.1.6 Efslin toiminta 59 6.2 World Association of Sign Language Interpreters (WASLI).. 60 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 62 8 LÄHTEET. 66

6 LIITTEET Liite 1. Tulkkikeskusten ylläpitäjäyhteisö ja perustamisvuosi Liite 2. Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimistot Liite 3. Kuurojen Liitto ry:n organisaatio Liite 4. Viittomakielialan organisaatioiden yhteystiedot Liite 5. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtajat Liite 6. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n nykyistä aikaisempia logoja Liite 7. Erton jäsenyhdistykset ja paikallisyhdistykset Liite 8. Efslin tapahtumat 10 vuoden ajalta

7 1 JOHDANTO Opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viittomakielentulkkien muuntokoulutusohjelmassa. Valmistuin viittomakielentulkiksi vuonna 1998 kolmivuotisen opistoasteen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Oltuani pari vuotta työelämässä halusin jatkaa opintojani suorittamalla ammattikorkeakoulututkinnon. Aloitin muuntokoulutuksen syksyllä 2000. Muuntokoulutus on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa ja opiskeluun kuuluu myös opinnäytetyön tekeminen, joka on 10 opintoviikkoa. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikkö on tekemässä kirjaa viittomakielentulkin ammatillisuudesta. Viittomakielentulkin ammatista kertovaa suomenkielistä kirjallisuutta on hyvin vähän, siksi kirjan kirjoittaminen tuntuu erittäin tärkeältä. Kirjan on tarkoitus toimia käsikirjana viittomakielentulkin opintoja aloittaville tai kenelle tahansa ammatista kiinnostuneille. Muuntokoulutuksen kouluttajamme Terhi Rissanen esitteli meille muuntokoulutusopiskelijoille ideoimansa kirjan sisältökokonaisuuksia. Ammatillisuutta käsitellään neljästä eri näkökulmasta: työn sisältöseikat, työn muotoseikat, työhön liittyvät organisaatiot sekä työssä vaikuttavat ihmissuhteet. Kirja kootaan neljästä opinnäytetyöstä. Raija Roslöfin kirjoittama opinnäytetyö on Viittomakielentulkin ammatillisuus ihmissuhteissa, Heidi Hynysen kirjoittama opinnäytetyö on Viittomakielentulkin työn sisältöseikat ja Maarit Laitisen sekä Satu Markun työ Viittomakielentulkin työn muotoseikat. Minun opinnäytetyöni on Viittomakielentulkin työhön liittyviä organisaatioita. Työssäni esittelen viittomakielentulkin työhön liittyviä tärkeitä organisaatioita. Viittomakielentulkkien oma valtakunnallinen ammattiyhdistys Suomen Viittomakielen Tulkit ry on toiminut 20 vuotta, mutta yhdistyksen historiaa ei ole kirjoitettu muistiin. Tärkein työni lähtökohta onkin kerätä hajallaan oleva tieto organisaatioista yksiin kansiin. Näin perustiedot organisaatioista ovat helposti löydettävissä. Työssäni esittelen ensin tutkimuksen toteuttamiskappaleen jälkeen tulkkipalvelua järjestäviä organisaatiota Suomessa. Kappaleessa neljä kerron viittomakielentulkkeja työllistävistä asiakasryhmien organisaatioista: Kuurojen Liitto ry:stä, Suomen

8 kuurosokeat ry:stä ja Kuulonhuoltoliitto ry:stä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry valvovat viittomakielentulkkien etuja. Nämä yhdistykset esittelen kappaleessa viisi. Lopuksi ennen johtopäätöksiä kerron kahdesta viittomakielentulkkien kansainvälisestä yhdistyksestä, jotka ovat European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) ja World Association of Sign Language Interpreters (WASLI). Lähetin kyselyjä eri organisaatioiden edustajille ja saamieni tietojen sekä lähdemateriaalin avulla esittelen organisaatioiden toimintaa. Työtä tehdessäni sain paljon itselleni uutta mielenkiintoista tietoa ja viittomakielentulkin ammatin kenttä ja sen historia selkiytyivät. Tietojen keruu ja muistiin kirjoittaminen on mielestäni tärkeää, jotta tiedot siirtyvät myös tuleville sukupolville. 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyössäni tutkin viittomakielentulkin työhön liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita. Aiheeseen olen perehtynyt lähdemateriaalin, organisaatioiden edustajille lähetettyjen kyselyiden vastausten ja kentällä toimivien tulkkien kirjoittamien kokemusten pohjalta. 2.1. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kerätä hajallaan oleva tieto viittomakielentulkin työhön liittyvistä organisaatioista yksiin kansiin, josta tiedot on nopeasti ja helposti löydettävissä. Tutkimuksessa esittelen perustietoja organisaatioista ja niiden toimintatavoista. Työn tavoitteena on siirtää yksittäisten tulkkien muistissa oleva ja eri lähteisiin kirjoitettu informaatio myös tuleville tulkkisukupolville ja alasta kiinnostuneille. Laajaalainen tietämys ammatista vahvistaa ammatti-identiteettiä.

9 2.2 Tutkimuskohde Tutkimuksen kohteena on viittomakielentulkin työhön liittyvät organisaatiot. Niitä ovat viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatiot, viittomakielialan asiakasryhmien organisaatiot, viittomakielentulkkien edunvalvontaan liittyvät organisaatiot ja viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot. Viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatioista olen tutkinut lähdemateriaalin perusteella yleisellä tasolla tulkkikeskusten toimintaa Suomessa. Viittomakielisen tulkkipalvelun organisaatioista olen ottanut esimerkeiksi kolme tapaa tuottaa tulkkipalveluja. Olen perehtynyt Honkalampi-säätiön omistaman tulkkikeskuksen, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja viittomakielentulkki Ulla Peltolan perustaman yrityksen (toiminimi) toimintaan. Viittomakielentulkin asiakasryhmien organisaatioista olen tutkinut Kuurojen Liitto ry:tä, Kuulonhuoltoliitto ry:tä ja Suomen Kuurosokeat ry:tä. Olen perehtynyt järjestöihin viittomakielentulkkeja työllistävästä näkökulmasta. Viittomakielentulkkien edunvalvonnasta vastaa kaksi järjestöä, joiden toimintaa selvitin: Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ry. Tutkimuskohteenani Suomen organisaatioiden lisäksi oli viittomakielentulkkien kansainväliset organisaatiot European Forum of Sign Language Interpreters (EFSLI) ja suunnitteilla oleva World Association of Sign Language Interpreters (WASLI). 2.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineistoa keräsin lähettämällä eri organisaatioiden edustajille kyselyjä sähköpostilla talven 2002-2003 aikana. Pyysin myös Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) muuntokoulutusopiskelijoilta ja Viittomakielialan Osuuskunta Vian opiskelutulkeilta omakohtaisia kokemuksia

10 organisaatioista keväällä ja syksyllä 2002. Lisäksi olen perehtynyt saatavilla oleviin lähdemateriaaleihin. Viittomakielialan Osuuskunta Via järjesti opiskelutulkeilleen koulutuspäivän 25.3.2002. Vierailin tilaisuudessa ja pyysin tulkkeja kirjoittamaan minulle kokemuksiaan viittomakielentulkin työhön liittyvistä organisaatioista ja lähettämään ne minulle sähköpostilla. Sain vastauksen kahdelta tulkilta. 23.9.2002 pyysin samoja kokemuksia Diakin muuntokoulutusopiskelijoilta ja sain taas kaksi vastausta. Aineistoksi sain siis neljän viittomakielentulkin kokemuksia organisaatioista. Kokemukset olen liittänyt osaksi tätä työtä varsinaisen tekstin väliin tapauskertomuksiksi. Varsinaista tutkimusmateriaalia sain eri organisaatioiden edustajilta, jotka vastasivat lähettämääni kyselyyn. Kyselyrungot olivat erilaisia eri organisaation edustajille. Honkalampi-säätiön toiminnasta kertoi tulkkikeskusvastaava Satu Seppäläinen, joka vastaa tulkkikeskuksen hallinnosta ja hankkeista. Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimintaa esitteli osuuskunnan toimitusjohtaja Kaisa Rintala. Viittomakielentulkki Ulla Peltola Pietarsaaresta vastasi kyselyyni esimerkkinä tulkin perustamasta yrityksestä. Viittomakielialan organisaatioita tutkiakseni lähetin kyselyn kolmelle taholle. Kuurojen Liiton tulkkitiimi, Susanna Söderlund, Virpi Thurén ja Sirpa Ruuskanen, vastasi kyselyyni. Kuulonhuoltoliitto ry:n toiminnasta kertoi kommunikaatiosihteeri Sirpa Lauren. Suomen Kuurosokeat ry:n edustajana kyselyyn vastasi kommunikaatioprojektisihteeri Riitta Lahtinen, joka tutkii ja kehittää kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmiä. Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n toimintaa tutkiakseni lähetin kyselyn usealle ihmiselle. Viidelle puheenjohtajalle lähetettyyn kyselyyn vastasi neljä entistä puheenjohtajaa: Elina Lehtomäki, Outi Huusko, Eeva Uski ja Nina Wilenius. Lisäksi lähetin kyselyn Kuurojen Liiton viittomakielikeskuksen johtajalle Päivi Lapille sekä viittomakielentulkeille Raimo Blomille ja Riitta Vivolin-Karénille. Henkilökohtaisen haastattelun antoi Raili Ojala-Signell, joka työskentelee Kuurojen Liiton kirjastossa. Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ry:n edustajana asiantuntija Matti Hellsten vastasi kyselyyni.

11 Kansainvälisten organisaatioiden toiminnasta antoi tietoa Efslin (European Forum of Sign Language Interpreters) puheenjohtaja Marco Nardi. Hän kertoi myös suunnitteilla olevasta maailmanlaajuisesta tulkkijärjestöstä. 3 VIITTOMAKIELISEN TULKKIPALVELUN ORGANISAATIOT Vammaispalvelulaki (nro 380/1987) velvoittaa kunnat järjestämään tulkkipalvelut kuulo- ja kuulonäkövammaisille henkilöille. Kunnat päättävät itse järjestettävien tulkkipalveluiden tuottamistavoista. Tällä hetkellä useat eri organisaatiot sekä yksityiset viittomakielentulkit tuottavat viittomakielen tulkkipalveluja Suomessa. Kymmenen kaupunkia, neljä kuntayhtymää, kaksi kuurojen yhdistystä, yksi säätiö ja Viittomakielialan Osuuskunta Via ovat perustaneet omat tulkkikeskuksensa. Näissä tulkkikeskuksissa on yksi tai useampi päätoiminen kokopäiväisesti tai puolipäiväisesti työskentelevä viittomakielentulkki. Neljä kuntaa ja yksi yksityinen organisaatio ovat järjestäneet paikkakunnalleen tulkkivälityksen, joka on avoinna muutaman tunnin viikossa. Suomessa on muutamia yksityisten viittomakielentulkkien perustamia yrityksiä tai toiminimiä. (Jaamalainen&Takkinen 2000, 1.) Viittomakielentulkkien työnantajakysymys on koko ammatin historian ajan ollut epäselvä. Viittomakielentulkki, kuuro asiakas ja maksajatahona kunta muodostavat kolmion, jonka eri osapuolien asema on ollut vuosikausia keskustelun aiheena. Kunnat huolehtivat työnantajamaksuista, mutta viime kädessä rinnastavat tulkit yrittäjiin (ks. 5.2.7 Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Erton yhteistyö). Muun muassa tästä syystä on perustettu erilaisia organisaatioita, jolloin työantajakysymys on selvä. Viittomakielentulkki on tällöin työsuhteessa organisaatioon. Aluksi kerron yleisesti Suomessa toimivista tulkkikeskuksista. Esimerkkeinä tulkkipalvelun organisaatioista esittelen tarkemmin Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja yksittäisen tulkin perustaman yrityksen. Nämä organisaatiot ovat järjestäneet omalla tavallaan tulkkipalvelun tuottamisen.

12 3.1. Yleiskatsaus tulkkikeskuksiin Suomessa on tällä hetkellä 24 tulkkikeskusta (ks. Liite 1. Tulkkikeskusten ylläpitäjäyhteisö ja perustamisvuosi). Viittomakielialan Osuuskunta Via on perustanut uusimmat tulkkikeskukset toisen vuonna 1999 Iisalmeen (Rissanen 2003, puhelinhaastattelu) ja toisen vuonna 2001 Ouluun (Haho 2003, puhelinhaastattelu). Tulkkikeskukset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään niiden antaman palvelun perusteella. Suomessa on tulkkikeskuksia, jotka ainoastaan välittävät alueella toimivien asioimistulkkien palvelua. Tulkkikeskuksen palveluksessa on yksi koko- tai osaaikainen tai tuntipohjainen työntekijä. Hänen tehtäviinsä kuuluu ainoastaan tilausten vastaanotto ja niiden välittäminen alueella toimiville asioimistulkeille. Toisen ryhmän muodostavat tulkkikeskukset, jotka sekä tarjoavat tulkkipalvelua että välittävät alueella työskentelevien asioimistulkkien palvelua. Tulkkikeskuksen palveluksessa on yksi tai useampia viittomakielentulkkeja, jotka ottavat vastaan tilauksia. Osan tulkkitilauksista he hoitavat itse ja osan he välittävät asioimistulkeille. Tilaukset välitetään eteenpäin yleensä silloin, kun tilausajankohta ei sovi tulkkikeskuksen omille tulkeille. Kolmannen ryhmän muodostavat tulkkikeskukset, jotka tarjoavat ja/tai välittävät sekä tulkki- että opetuspalveluja. Tulkkikeskuksessa työskentelee yksi tai useampi työntekijä, joka sekä tulkkaa että opettaa tai välittää alueella toimivien asioimistulkkien ja opettajien palveluja. (Topo&Heiskanen&Rautavaara&HannikainenIngman&Saarikalle& Tiilikainen. 2000, 155.) Seuraavan esimerkin tulkilla on kokemusta työn välityksestä kuin työnteostakin tulkkikeskuksessa. Olen ollut sijaisena puolen vuoden ajan pienessä tulkkikeskuksessa ainoana työntekijänä; työ oli aika raskasta kokemattomalle. Tällä hetkellä olen kuukausipalkkaisessa työssä muualla; olen ilmoittanut tulkkikeskukselle, milloin olen käytettävissä. Olemme harvakseltaan yhteydessä molempiin suuntiin (kesäaikana, jolloin minulla ei ollut kkpalkkaista työtä yhteydenpito oli tiiviimpää). Tulkkikeskuksien perustaminen alkoi 1980-luvulla. Ainoastaan neljä tulkkikeskusta perustettiin silloin. Ensimmäinen tulkkikeskus perustettiin Helsinkiin vuonna 1984. Suurin osa keskuksista perustettiin vuoden 1994 jälkeen, jolloin kunnan erityinen järjestämisvelvoite tulkkipalvelussa tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Vuosi 1994 oli tulkkikeskuksien perustamisen huippuvuosi. Silloin perustettiin kuusi uutta

13 tulkkikeskusta. Kuntien erityinen järjestämisvelvoite edisti tulkkikeskusten perustamista. (Topo ym. 2000, 155.) Suomen suurin tulkkikeskus on pääkaupunkiseudun tulkkikeskus. Vuonna 1998 keskuksen välitysten ja toteutumatta jääneiden tilausten kokonaismäärä oli 6182 (Topo ym. 2000, 252). Lisäksi kuudessa muussa keskuksessa on huomattava määrä välityksiä (v. 1998): Kuopio 1331, Joensuu 1501, Jyväskylä 1690, Oulu 1942, Tampere 2336 ja Turku 3120 (Topo ym. 2000, 174). 3.2 Honkalampi-säätiö Honkalampi-säätiö on perustettu Honkalammen kunta-yhtymän säädekirjalla vuonna 1991. Varsinainen toiminta alkoi 1993. ( Honkalampi-säätiö. Honkalampi-säätiön www-sivut 14.1.2003) Ensimmäisiä toimintoja olivat projektit ja palvelukotien rakentaminen. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Joensuun Honkalampi-säätiön tulkkikeskus on ainoa säätiön omistama tulkkikeskus Suomessa. Se on esimerkki yhdestä ratkaisusta, joka toimii tulkkipalveluja järjestettäessä. Seuraavissa kappaleissa esittelen tarkemmin säätiön ja tulkkikeskuksen toimintaa. 3.2.1 Honkalampi-säätiön toiminta Honkalampi-säätiön toimialue on pääasiallisesti Pohjois-Karjalan maakunta. Säätiön tarkoituksena on Pohjois-Karjalan alueella asuvien vammaisten asumis- ja toimintamahdollisuuksien edistäminen. Tähän toimintaan liittyvät palvelukodit, Lieksan taidetoimintakeskus, Joensuun tulkkikeskus, AAC-keskus/Tikoteekki ja avustajakeskus. Lisäksi säätiön tarkoituksena on vammaisten, vajaakuntoisten ja heidän omaistensa kuntoutumisen tukeminen ja järjestäminen, mikä tapahtuu kliinisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön sekä työvalmennuskeskus Kasken avulla. Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö tarjoaa terapiapalveluja, puhe-, toiminta-, musiikki-, fysio- ja psykoterapiaa. Psykoterapiaa annetaan myös viittomakielellä kasvokkain ja

14 etäpalveluna. Säätiön tarkoituksena on vammaispalvelujen ja muiden sosiaalipalvelujen laadullisen kehittymisen edistäminen. Säätiöllä on erilaisia tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Esimerkiksi tulkkikeskuksella on kaksi hanketta liittyen videoneuvottelulaitteisiin ja palvelujen kehittämiseen, ja lisäksi säätiöllä on työllistymiseen ja lasten varhaiskuntoutukseen liittyviä projekteja. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Honkalampi-säätiön hallituksessa on edustajat Honkalammen kuntayhtymästä sekä CPliitosta ja Kehitysvammaisten tukiliitosta. Hallinto toimii niin, että jokaisella tulosyksiköllä on toiminnasta vastaava henkilö. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Honkalampi-säätiö saa rahoituksensa palvelujen ostajilta (kunnat, Kansaneläkelaitos, työvoimahallinto, järjestöt ja yritykset). Lisärahoitusta antavat mm. Rahaautomaattiyhdistys, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) projektista ja toimialasta riippuen. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) 3.2.2 Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen historiaa Viittomakielen tulkkikeskus perustettiin Joensuuhun vuonna 1990 Honkalammen kuntayhtymän toimesta. Tuolloin toimessa oli yksi viittomakielentulkki, joka hoiti päivystystä, välitystä, tulkkausta ja opetusten koordinointia. Kuntayhtymällä oli sopimukset kuntien kanssa palvelun tuottamisesta vain tämän yhden tulkin työn osalta. Asioimistulkit laskuttivat edelleen suoraan kuntia. Vuonna 1994 alkoi RAY:n (Rahaautomaatti yhdistys) rahoittama tulkki- ja kommunikaatiokeskus-projekti, joka jakautui puhevammaisten ja viittomakielen tulkkipalvelujen kehittämis- projektiksi. AAC (puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomuodot) puolen kehittämisestä vastasi Pirkko Jääskeläinen ja viittomakielen tulkkipalvelujen puolella Satu Seppäläinen ja osan aikaa Susanna Joensalo. Viittomakielen tulkkipalvelujen puolella kehitettiin malli, jota alettiin toteuttaa 1997. Samalla tulkkikeskus siirtyi Honkalampi-säätiölle. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.)

15 3.2.3 Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen toiminta Joensuun viittomakielen tulkkikeskuksessa on tällä hetkellä työsuhteessa kuusi henkilöä. Heistä yksi on vuokrattu Viittomakielialan osuuskunta Vialle töihin opiskelutulkiksi, kaksi työskentelee määräaikaisesti ja kolme toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Lisäksi vaihteleva määrä asioimistulkkeja työskentelee säätiön alaisuudessa tuntipalkkaisina. Vuonna 2002 tulkkikeskus tarjosi töitä 25 asioimistulkille Pohjois-Karjalan maakunnassa ja koko Suomessa, riippuen siitä missä sopimuskuntien asiakkaat käyttivät palveluja. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Meillä on sopimus 19 kunnan kanssa, joten lääniä riittää ajella. Meillä on toimintasäteenä n. 150 km ja etätulkkauksen osalta vielä enemmän, mutta siinä kilometrit ei tunnu. Tulkkikeskuksen toimenkuva on hyvin laaja. Siihen kuuluvat välitys, tulkkaus, opetus, etätulkkaus, opiskelutulkkaus, projektityö, tiedotus, koulutus ja toimistotyöt (laskutus jne.). Kaikki työntekijät eivät tee kaikkea, vaan työt jaetaan taitojen ja toiveiden mukaan. Asioimistulkit ovat tuntipalkkaisina työsuhteessa toimeksiannon perusteella. Tulkit toimittavat tulkkikeskukseen listat ajoista, jolloin he voivat työskennellä. Tulkkikeskus voi täyttää niitä sopimuksen mukaan. Illat, viikonloput ja erikoistulkkaukset kysytään erikseen. Asioimistulkeille maksetaan SVT:n suositusten mukaan ja lisäksi on pieniä porkkanoita, kuten opetuksista matka-ajan palkka, lauantaikorvaus. Tulkit on vakuutettu säätiön puolesta keikan aikana. Lomarahat maksetaan ja palkkapäivä on kerran kuussa tai kaksi kertaa jos tahtovat. Varsinaista tulkkipulaa ei tällä hetkellä ole, mutta jos joku asiakas lähtee koulutukseen voi pakka olla sekaisin. Meillä oli viime vuonna 2233 tilausta, joista 93%:sesti pystyttiin toteuttamaan. Tavoite on, että pystyttäisiin toteuttamaan vähintään 95%:sesti.

16 Tulkkikeskuksen asiakkaita ovat kuurot, kuurosokeat ja kuuroutuneet sekä lisääntyvässä määrin yritykset ja yhteisöt. Vuonna 2002 henkilöasiakkaita oli 110 ja yrityksiä sekä yhteisöjä oli 17. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Koulutuksiin tulkkikeskuksen tulkit osallistuvat kiinnostuksen mukaan. Keskus järjestää omaa koulutusta (esim. paritulkkauksesta), ja se on tarkoitettu myös asioimistulkeille. Tulkkikeskus voi myös tukea rahallisesti esimerkiksi tulkkipäiville osallistumista. 3.2.4 Tulkkikeskuksen toimivuus ja kehittäminen Seppäläinen kertoo Honkalampisäätiön tulkkipalvelun järjestämismallin toimivuudesta kolmesta eri näkökulmasta näin: Meidän mielestä malli toimii hyvin. Tärkeimpänä on se, että meillä on asiakkaina niin palvelun käyttäjät kuin palvelun maksajat eli kunnat (pääsääntöisesti). Kunnat ovat olleet tyytyväisiä keskitettyyn ratkaisuun, koska se saa kerran kuussa kootun laskun käytetystä palvelusta ja on voinut siirtää asiantuntijuuden tulkkikeskukselle. Ja samassa sopimuksessa on kirjattu sekä viittomakielen tulkkipalvelu ja puhevammaisten tulkkipalvelu. Asiakkaan näkökulmasta malli mahdollistaa sen, että tilatessaan tulkin hän voi valita vapaalla olevista tulkin ja saa tiedon heti. Toimistolla on yleensä aina joku paikalla, joten voi käydä tilaamassa tulkin tai tehdä tulkkaus ilman varattua aikaa päivystysaikana. Samoissa tiloissa tulkkikeskuksen kanssa toimii myös Kuurojen Liiton kuntoutussihteeri ja työasiamies sekä Kuurosokeiden aluesihteeri. Asioiden hoitaminen yhdellä kertaa on näppärää. Asioimistulkin näkökulmasta on hyvä, kun palkka tulee yhdestä paikasta ja tietää mitä maksetaan. Tulkit ovat saaneet työt pois kotoa. Tarkoitan, ettei asiakkaat soita tulkeille kotiin paitsi hätätapauksissa. Asioimistulkit voivat tulla tulkkikeskukselle tauottamaan, syömään. Tulkkikeskus hankkii materiaalia opetukseen, kirjallisuutta alasta ja videoita, jotka ovat kaikki asioimistulkkien käytössä. Sekä koulutus, mitä järjestetään, on myös asioimistulkeille. Laskukaavakkeet tulevat keskuksen puolesta ja niiden täytössä neuvotaan. Yksi tärkeä osa meidän yhteistyötä on virkistyminen. Meillä on yhteisiä tapaamisia tulkkikeskuksella tai muualla, joissa käsitellään asiaa ja lopuksi mukavaa yhdessäoloa ja SYÖMISTÄ. Tulkkikeskus järjestää pikkujoulut kaikille tulkeille ja myös kustantaa ne.

17 Seppäläinen sanoo, että kehittämistä on aina. Tulkkikeskuksen tavoitteena on, että tulkkikeskus vahvistuu ja virkoja olisi enemmän kuin asioimistulkkeja. Tavoite on jo joltain osin myös toteutunut. Seppäläisen mielestä aina tulee kuitenkin olemaan asioimistulkkeja pakosta tai omasta tahdosta. Asioimistulkkien asemassa olisi tarkistamisen varaa, erityisesti tulkkausten peruuntuessa ja sairastapausten kohdalla. Tällä hetkellä tulkkikeskus maksaa tulkille puolet edellisenä tai samana päivänä peruuntuneen työn palkasta. Tulkkikeskus pyrkii tosin siihen, että se antaa osan tulkkikeskustulkkien keikoista asioimistulkeille, mikäli peruutus on johtunut asiakkaasta. Tulkkikeskustulkille riittää aina toimistolla muuta työtä, jota asioimistulkki ei pysty tekemään. Tällaiset järjestelyt toteutetaan kuitenkin vain, jos tulkkaustilanne ja asiakas mahdollistavat vaihdon. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Kehittämistyö kuuluu olennaisena osana Joensuun tulkkikeskuksen toimintaan ja työskentelyyn. Se näkyy muun muassa siinä, että tulkkikeskus on monissa hankkeissa kumppaneina ja toteuttajina. Osittain tähän on syynä se, että samassa toimintarakennuksessa työskentelee kuurojen ja kuurosokeiden työntekijöitä, Itä- Suomen osaamiskeskus, AAC-keskus, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton aluetoimisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kehittämisprojekti. (Seppäläinen 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Seppäläinen toteaa kehittämistyöstä näin: On hienoa kaivaa uusista tulkeista kehittäjiä ja innovaattoreita. Kun itse pitkään tekee kehittämistyötä niin siihenkin jämähtää ja eikä näe helposti uusia uria, siksi tarvitaan uusia kehittäjiä ja näkijöitä vierelle työskentelemään. 3.3 Viittomakielialan Osuuskunta Via Osuuskunta on osuuskuntalain mukaan yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltä käsin määräämättömät. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluja. (Kostilainen 1998, 201.) Osuuskunta on yritys, joka rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Osuuskunta poikkeaa muista yritysmuodoista ennen kaikkea jäsenten taloudellisen vastuun ja omistajien lukumäärän mukaan. (Hiltunen-Lagzouli& Viljakainen 1998, 141.)

18 Viittomakielialan Osuuskunta Via (Andelslaget Via inom Teckenspråksbranchen/ Via Sign Language Sector Cooperative) on viittomakielentulkkien perustama työosuuskunta, joka tarjoaa työtä jäsenilleen ja osuuskuntaan työsuhteessa oleville työntekijöille. Se on ainut valtakunnallinen tulkkipalveluja tuottava taho. Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki. (Viittomakielialan Osuuskunta Via, säännöt.) 3.3.1 Osuuskunnan perustamiseen tähtäävät toimet Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT) perusti vuonna 1997 tulevaisuustyöryhmän, jonka tehtävänä oli luoda visioita mm. viittomakielentulkin työn organisoinnista. Työryhmä oli pohdintojensa tuloksena päätynyt aina samaan ratkaisuun. Viittomakielentulkkien kannattaisi perustaa yritys, joka tuottaisi tulkkauspalveluja. Tulevaisuustyöryhmä tutustui erilaisiin yritysmuotoihin ja niiden toimintaperiaatteisiin Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutissa ja Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelussa helmikuussa 1998. Asiantuntijat suosittelivat osuuskuntamuotoisen yrityksen perustamista, koska yritysmuodon päätöksentekomekanismi on yksinkertainen, organisaatio keveä ja osuuskunta soveltuu hyvin työvoimavaltaiselle alalle. (Kalliomäki 2000, 4-5.) Yhteistyö Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) kanssa käynnistyi, kun se järjesti tiedotusja koulutustilaisuuden tulevaisuustyöryhmälle ja SVT:n hallitukselle osuustoiminnallisesta yhteisyrittämisestä toukokuussa 1998. Yhteistyön tuloksena työryhmä esitteli vision osuuskunnan perustamisesta tulkkien opintopäivillä Vaasassa syksyllä 1998. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut. 7.4.2003). Yhteistyössä KSL:n kanssa järjestettiin viittomakielentulkeille neljä koulutustilaisuutta osuuskuntatoiminnasta Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä vuoden 1999 helmikuuhun mennessä. Koulutustilaisuuksien jälkeen perustettiin 16 opintokerhoa kevään 1999 aikana eri puolille Suomea. Niissä tutustuttiin KSL:n tuottaman materiaalin pohjalta osuustoiminnan perusteisiin käytännön tehtävien avulla ja suunniteltiin tulevan osuuskunnan toiminnan eri muotoja. Kerhoissa kävi noin 80 tulkkia. Opintokerhojen vetäjät ja yhteyshenkilöt kokoontuivat Tampereelle

19 toukokuussa 1999 tekemään yhteenvetoa ja sopimaan työnjaosta jatkossa. Osuuskunnan perustamisesta kiinnostuneet tulkit kokoontuivat Oulussa elokuussa 1999 kaksipäiväiseen kokoukseen, jossa koottiin yhteen opintokerhojen tekemä työ sekä sovittiin osuuskunnan perustamisen edellyttämistä valmisteluista. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut. 7.4.2003.) Jokaiselle opintopiirille annettiin jonkin osa-alueen valmistelu ennen perustamiskokousta. Turussa työstettiin osuuskunnan sääntöjä ja Helsingissä mietittiin budjettia. Kuopiolaiset tekivät henkilötietolomakkeen ja miettivät pelisääntöjä. Osa helsinkiläisistä teki perustamiskokousta varten pohjatyötä papereiden, tilintarkastajien ja kokousjärjestelyjen suhteen. (Kalliomäki 2000, 18.) 3.3.2 Osuuskunnan perustaminen Viittomakielialan Osuuskunta Vian perustamistilaisuus oli Helsingissä Käpylän iltaoppikoulussa 31.10.1999. Paikalla oli noin viisikymmentä asiasta kiinnostunutta. Heistä 31 viittomakielentulkkia allekirjoitti osuuskunnan perustamiskirjan ja liittyi jäseneksi. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut. 7.4.2003.) Tulkit olivat pääkaupunkiseudulta, Turun seudulta, Oulun seudulta, Ylä-Savosta ja Kuopiosta. (Kalliomäki 2000, 25.) Kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja käytiin keskustelu osuuskunnan pelisäännöistä sekä toiminnan aloittamisesta. ( Historia. Viittomakielialan Osuuskunta Vian www-sivut. 7.4.2003). Pian perustamistilaisuuden jälkeen osuuskuntaan liittyi uusia jäseniä, joten vuosi 2000 käynnistyi 40 jäsenen voimin (Kalliomäki 2000, 25). Hallitukseen valittiin kuusi varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Outi Huusko, varapuheenjohtajaksi Kati Lakner, sihteeriksi Marjukka LaCross. Muut jäsenet olivat Ulla Veitonen, Leena Haho ja Annu Honkanen. Hallituksen valitsema, Vian ensimmäinen toimitusjohtaja oli Raija Moustgaard. (Kalliomäki 2000, 26.) Toimintaa suunniteltiin ja käynnistettiin vähitellen eri paikkakunnilla tarpeiden ja kysynnän mukaan. Toiminta käynnistyi pääasiassa Ylä-Savossa ja palvelutuotannolla lähinnä pääkaupunkiseudun järjestö- ja yhteisöasiakkaille (Rintala 2003,

20 henkilökohtainen tiedonanto). Oulussa ja Iisalmessa piti toimia nopeasti. Via onnistui pääsemään mukaan tarjouskilpaan Oulun tulkkipalveluja järjestettäessä uudella tavalla. Iisalmen tulkkikeskuksen lopetettua Via vastasi kysyntään ja perusti sinne ensimmäisen osuuskunnan tulkkikeskuksen. (Kalliomäki 2000, 26.) 3.3.3 Osuuskunnan toimiala ja -alueet Viittomakielialan Osuuskunta Vian säännöissä määritellään osuuskunnan toimiala seuraavasti. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä elinkeinon ja taloudenpidon tukemiseksi sekä ammattitaidon kehittämiseksi tuottaa viittomakielialan käännösviestintä- ja muita asiantuntijapalveluja julkishallinnolle, oppilaitoksille, yrityksille, yhteisöille, yksityishenkilöille ja säätiöille sekä harjoittaa työvoiman vuokrausta jäsentensä työpanoksella. Osuuskunta voi harjoittaa jäsentensä työpanoksella seuraavia toimialoja: käännöstyöt, kielentarkastus, tulkkaus, kieltenopetus, sanasto- ja terminologiatyöt, artikkelien kirjoittaminen, spiikkaus, opetus- ja koulutusmateriaalin valmistus ja myynti, tutkimus ja konsultointi, kulttuurien väliseen viestintään liittyvä koulutus, sokeitten ja kuurosokeitten opastus, vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö, opetus ja tulkkaus, työnohjaus, edellä mainittujen töiden välitys sekä muut osuuskunnan tavoitteiden mukaiset tehtävät. Jäsentensä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi osuuskunta voi järjestää jäsenilleen koulutusta ja itseopiskelumahdollisuuksia. Osuuskunta voi omistaa, hallita, ostaa ja myydä kiinteää omaisuutta sekä osakkeita ja osuuksia sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Osuuskunta voi ottaa työ- tai toimeksiantosuhteeseen myös ulkopuolisia osuuskunnan hallituksen päätöksellä. (Viittomakielialan Osuuskunta Via, säännöt.) Tällä hetkellä eniten työllistävä toimialan on ehdottomasti opiskelutulkkaukset, sitten tulevat asioimistulkkaukset ja viimeisenä opetukset. Opetukset ovat selvässä kasvussa. (Rintala 2003, henkilökohtainen tiedonanto.) Vialla on toimintaa laajasti pääkaupunkiseudulla sekä sen ympäristökunnissa Uudellamaalla, Ylä-Savon kunnissa, Oulussa ja Turussa sekä niiden ympäristökunnissa.