Kainuun ennakointihankkeen 2013-2015 tavoitteena oli luoda alueen toimijoiden ennakoinnin toimintatapa, vahvistaa ennakoivaa työotetta ja rakentaa ennakointiportaali. Tämä on hankkeen loppuraportti, jossa esitellään hankkeen toiminta ja tulokset. KAINUUN ENNAKOINTIHANKE Loppuraportti 2.9.2013 31.07.2015 Anu Huotari ja Mari Niskanen 1
SISÄLLYS Kiireisen tiivistelmä... 3 OSA 1: Kehittämistyön johtopäätökset... 4 1. Esitys toimintatavasta... 4 2. Koordinaatio - yhteistyö tarvitsee vetäjän... 4 3. Verkostot - hyödynnä muiden osaamista... 4 4. Osaaminen - kohti ennakoivaa työotetta... 4 5. Jakaminen - näkemys syntyy vuorovaikutuksesta... 4 6. Infografiikka vaikuttavuutta tiedon muotoilulla... 4 OSA 2: Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset... 4 1. Tavoitteet ja tulokset... 4 2. Toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen... 5 2.1 Ennakoinnin toimintatapa... 5 2.2 Ennakoiva työote ja verkostot... 8 2.3 Ennakointiportaali ja tiedontuotanto... 11 3. Ongelmat ja suositukset... 13 4. Hyvät käytännöt... 14 5. Julkisuus ja tiedottaminen... 14 6. Ulkoinen arviointi... 15 Hankkeen toiminnan jatkuminen... 15 LIITTEET... 16 2
Kiireisen tiivistelmä Kainuun ennakointihankkeen 2013 2015 tavoitteena oli luoda ennakointiyhteistyön tapa Kainuuseen, vahvistaa ennakoivaa työotetta sekä rakentaa maakunnallinen ennakointiportaali. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä maakunnallisen ennakointi- ja seurantaryhmän ja sen jäsenorganisaatioiden kanssa. Ennakoinnin toimintatapa muodostuu yhteistyötä koordinoivasta ennakointi- ja seurantaryhmästä, sen tukena toimivasta ennakointitiimistä, tulevaisuus- ja teemafoorumitoiminnasta ja ennakointiportaalista. Ennakointiryhmä toimii asiantuntijaryhmänä, joka tuottaa näkemystä Kainuun tulevaisuuden kehityksen kannalta olennaisista ilmiöistä osana Kainuu-ohjelman seurantaa ja ennakointia. Ennakoinnin toimintatapa, jäsenorganisaatioiden vastuut ja ennakointityö kuvataan ennakointiyhteistyösopimukseen, joka käsitellään jäsenorganisaatioiden johtoryhmissä kevään 2015 aikana. Ennakoivan työotteen vahvistamiseksi järjestettiin ennakoivan työotteen koulutusta. Ennakointi- ja seurantaryhmälle, jäsenorganisaatioiden johdolle ja kuntajohtajille toteutettiin kaksiosainen koulutus touko- ja syyskuussa. Jäsenorganisaatioiden asiantuntijoille toteutettiin kaksi koulutustilaisuutta marraskuussa. Laajempaa yhteistä tulevaisuuskeskustelua rakennettiin tulevaisuus- ja teemafoorumityöskentelyn lisäksi osallistamalla eri tahoja tuottamaan asiantuntijanäkemystä Kainuun tulevaisuudesta ennakointisivustolle. Ennakointiportaali kuiskintaa.fi avattiin huhtikuun alussa. Sivuston rakennetta ja sisältöä on kehitetty yhdessä suunnitteluryhmän kanssa määrittelemällä kohderyhmät, teemat ja olennaiset tilasto- ja ennakointiaineistot. Pääteemasivujen sisältöjen päivitysvastuista on sovittu. Ennakointiverkostolle järjestettiin perehdytystä sivuston julkaisujärjestelmän käytöstä sekä sosiaalisen median sovelluksista ennakointityön välineinä. Lisäksi järjestettiin informaatiomuotoilun koulutus tiedon visualisoinnista. Kainuun biotalouden aluetalousvaikutuksista tilattiin erillisselvitys, joka valmistui joulukuussa. Hankkeen toiminnassa keskitytään kevään 2015 aikana ennakoinnin toimintatavan pilotointiin yhdessä ennakointiverkoston kanssa. Joulukuussa ohjausryhmässä päätettiin hankkeen jatkamisesta toiminnallisin perustein heinäkuun 2015 loppuun. Kevään aikana tilataan erillisselvitys valitusta teemasta sekä ulkopuolinen arviointi hankkeessa rakennetusta toimintatavasta. Tulevaisuus- ja teemafoorumitoimintaa jatketaan. Ennakoivan työotteen koulutusta järjestetään jäsenorganisaatioiden sisäisen ennakointityön vahvistamiseksi sekä yrittäjäyhdistysten hallitusten jäsenille pyritään toteuttamaan ennakointitilaisuus. Ennakointiverkoston vuorovaikutus ja viestintä sekä etenkin sosiaalisen median hyödyntäminen asiantuntijatyössä työkaluna kaipaa edelleen vahvistamista. 3
OSA 1: Kehittämistyön johtopäätökset 1. Esitys toimintatavasta 2. Koordinaatio - yhteistyö tarvitsee vetäjän 3. Verkostot - hyödynnä muiden osaamista 4. Osaaminen - kohti ennakoivaa työotetta 5. Jakaminen - näkemys syntyy vuorovaikutuksesta portaali on kotipesä, some-kanavat tukevat 6. Infografiikka vaikuttavuutta tiedon muotoilulla OSA 2: Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 1. Tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena on 1. Luoda maakunnan toimijoiden yhteinen ennakoinnin toimintatapa 2. Vahvistaa ennakoivaa työotetta ja lisätä eri tahojen yhteistyötä ennakointitiedon tuottamisessa 3. Rakentaa maakunnallinen ja vuorovaikutteinen ennakointiportaali Ennakoinnin toimintatapa tarkoittaa sitä, että Kainuun maakunnassa on toimijoiden kesken sovittu tapa jolla yhteistyötä alueellisessa ennakoinnissa tehdään. Yhteistyöhön osallistuvien tahojen rooli ja vastuu alueellisessa ennakoinnissa on määritelty. Kainuun ennakointimallissa ennakointi- ja seurantaryhmä koordinoi eri organisaatioiden tekemää ennakointityötä kokonaisuudeksi ja vastaa toimintamallin edelleen kehittämisestä maakunnassa. Ennakointi- ja seurantaryhmällä on nimetty verkostovetäjä. Ennakoinnin toimintamalli kytkeytyy osaksi maakunnallista päätöksentekoa siten, että ennakointi- ja seurantaryhmän rooli suhteessa maakunnalliseen päätöksentekoon on sovittu. Ennakoiva työote tarkoittaa sitä, että tulevaisuutta koskevaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa. Aluekehittämisen kontekstissa tämä tarkoittaa etenkin sitä, että päätöksenteolla on yhteys maakunnan 4
tulevaisuutta suuntaavaan Kainuu -ohjelmaan. Päätöksenteossa hyödynnettävä ennakointitieto on monipuolista sekä eri aluetasot ja aikajänteet huomioivaa. Ennakoinnissa on vahva verkosto tulevaisuuspohdintaan osallistuu laajasti eri tahoja. Myös ylimaakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja hyödynnetään tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa. Ennakointiportaali kokoaa Kainuuta koskevaa ennakointitietoa ja toimii yhteisen tulevaisuuskeskustelun foorumina. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatiot tuottavat yhdessä ennakointiportaaliin Kainuun kehitystä koskevaa ennakointitietoa olennaisista teemoista. Painopisteenä on Kainuu ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tulevaisuuden kehityksen ennakointi. Ennakointiportaalin teknisestä ylläpidosta vastaa Kainuun liitto. Hankkeen tuloksena 1. Ennakoinnin toimintatapa lisää alueen toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa yhdessä tekemisen edellytyksiä ja sosiaalista pääomaa alueella. 2. Ennakointikoulutuksen ja ennakointiyhteistyön myötä ennakoiva toimintatapa suunnittelussa ja päätöksenteossa vahvistuu. 3. Ennakointitiedon lisääntyvän hyödyntämisen ansiosta suunnittelun ja päätöksenteon laatu ja osuvuus paranevat. 2. Toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen 2.1 Ennakoinnin toimintatapa TOIMINTA 2013 Ennakoinnin toimintatapaa ryhdyttiin rakentamaan ns. alueellisen ennakoinnin peruskonseptin pohjalta. Toimintatapaan kuuluu ennakointiyhteistyötä koordinoiva ryhmä, yhteisen tulevaisuuskeskustelun foorumit sekä ennakointiportaali. Lähtökohtana oli, että toimintatapa muodostuu alueen organisaatioiden olemassa olevan ennakointityön ja käytettävissä olevan resursoinnin pohjalle, jotta yhteistyötä on mahdollista hankkeen päättymisen jälkeen jatkaa. Alkuperäistä hankesuunnitelmaa tarkennettiin projektihenkilöstön aloitettua hankkeessa vuoden 2013 lopussa (liite 1). 2014 Ennakoinnin toimintatavan rakentamiselle laadittiin vuoden alussa kehittämissuunnitelma (liite 2), joka käytiin läpi ennakointi- ja seurantaryhmän kokouksessa 30.1.2014. Suunnitelman mukaisesti alueellisen ennakoinnin yhteistyön nykytila arvioitiin Kainuussa ReFo-työkalulla 1. Arvioinnin perusteella (liite 3) 1 ReFo-työkalu on kehitetty EMMA-hankkeessa, ks. lisää emma.pilkahdus.fi 5
kehitettävää löytyi tasaisesti jokaiselta osa-alueelta, mutta erityisesti ennakointitiedon levittäminen ja viestintä, verkostoyhteistyö sekä ennakoinnin kehittäminen ja arviointi kaipasivat petraamista. Ennakointityön kartoittamiseksi ja yhteensovittamiseksi ennakointi- ja seurantaryhmältä pyydettiin kuvaus jäsenorganisaatioiden ennakointityöstä keväällä 2014. Kuvauksessa kartoitettiin ennakoinnin yhteyttä organisaation päätöksentekoon ja johtamiseen, organisaation tuottamaa ennakointitietoa sekä resursointia (liite 4). Jäsenorganisaatioista Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus ja Kainuun TE-toimisto, Kajaanin kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun sote tekivät kuvauksen ennakointityöstään. Ennakointityötä kartoitettiin hankkeen alkuvaiheessa myös ns. minipalavereilla jäsenorganisaatioiden kanssa. Vuoden 2013 lopulla minipalaveri aloitettiin Kainuun liiton (12.12.2013) ja AIKOPAn (19.12.2013) kanssa. Vuoden 2014 aikana vastaavat palaverit pidettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun (19.1.2014), Kainuun ELY-keskuksen (22.1.2014), Kainuun TE-toimiston (3.3.2014) ja Kainuun ammattiopiston (12.3.2014) kanssa. Ennakointi- ja seurantaryhmä ja portaalin suunnitteluryhmä koottiin yhteen ennakointiverkoston kesäkokoukseen 5.6.2014, jossa käytiin läpi toimintatapaa prosessien näkökulmasta. Kokouksessa käsiteltiin sitä, millä tavalla yhteistyötä koordinoidaan, miten ennakointi kytkeytyy maakunnalliseen päätöksentekoon, mitä olemassa olevia verkostoja ja asiantuntijaryhmiä ennakoinnissa voidaan hyödyntää ja millä tavalla ennakointiportaali toimii parhaiten työkaluna tässä. Syyskokouksessa 1.10.2014 teemoina oli Kainuu ohjelman ennakointiin ja seurantaan liittyvän tulevaisuuskatsauksen sisältö, ennakointiyhteistyösopimus, tulevaisuusfoorumi ja sosiaalinen media ennakoinnin työkaluna. Joulukokouksessa 10.12.2014 jatkettiin yhteistyösopimuksen laadintaa, koottiin ennakoinnin vuosikelloa vuodelle 2015, suunniteltiin tulevaisuus- ja teemafoorumityötä ja pohdittiin tulevaisuuskatsauksen muotoa ja laadintatapaa. 2015 Ennakointi- ja seurantaryhmä laati kevään 2015 aikana kolme tulevaisuuskatsausta kehitetyn konseptin (LIITE X) pohjalta. Tulevaisuuskatsauksessa tarkasteltiin valittua teemaa tarkastelemalla sen nykytilaa, tulevaisuuden kehitystä sekä käynnissä olevia ja tarvittavia toimenpiteitä. Tulevaisuuskatsaukset laadittiin aluerakenteesta ja palveluista, elinkeinoista ja yrittäjyydestä sekä väestöstä ja hyvinvoinnista (ks. LIITE X Ennakointiportaalin artikkelikirjoitukset). Kevään 2015 aikana työstettiin eteenpäin ennakoinnin yhteistyön kuvausta. Yhteistyön kuvaukseen Osana Työ- ja elinkeinoministeriön ennakoivan rakennemuutoksen toimintatapaan liittyvää valtakunnallista kierrosta ennakointi- ja seurantaryhmä arvioi alueellisen ennakointityön tilaa ReFo-työkalulla. Tulosten mukaan Ennakointiverkoston kesäkokous ja samalla hankkeen päätösseminaari pidettiin 16.6.2015. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 6
Hankkeen päätavoitteena on pysyvän ennakoinnin toimintatavan rakentaminen, jonka osalta on edetty vuoden 2014 aikana kohtuullisen hyvin. Ennakoinnin toimintatavan perusosat ovat yhteistyön koordinaatio eli ennakointi- ja seurantaryhmä ja ennakointitiimi (ennakointiverkosto), joka kokoontuu yhteen kaksi kertaa vuodessa kesä- ja joulukuussa suunnittelemaan seuraavan puolen vuoden toimintaa. Ennakointi- ja seurantaryhmä toimii osana maakunnallista päätöksentekoa asiantuntijaryhmänä, joka seuraa ja ennakoi tulevaa maakunnan kehitystä laatimalla tulevaisuuskatsauksia keskeisistä maakunnan tulevaisuuteen vaikuttavista kysymyksistä ja teemoista. Laajempaa eri tahojen vuorovaikutusta ja yhteistä tulevaisuuskeskustelua käydään teema- ja tulevaisuusfoorumeissa sekä ennakointisivustolla asiantuntijaartikkeleiden ja sosiaalisen median kautta. Ennakoinnin toimintatavan rakentamisessa yhteistyön koordinaation näkökulmasta on edetty suhteellisen mallikkaasti. Ennakointi- ja seurantaryhmän tueksi on portaalin suunnitteluryhmän pohjalta muodostettu ennakointitiimi, joka vastaa ennakointisivuston ylläpitämisestä. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ennakointiverkostona suunnittelemaan tulevan puolen vuoden toimintaa yhdessä, joka kootaan yhteiseen ennakoinnin vuosikelloon. Koordinoinnin työkaluina sähköpostin rinnalle on kokeiltu wiki-työalustaa pbworks.com, yhteisöpalvelu Yammeria sekä itse ennakointisivustoa. Oleellista on, että ennakointiverkoston jäsenet omaksuvat roolin taustaorganisaationsa solmupisteenä ja välittävät tietoa omassa organisaatiossaan tapahtuvista ennakointiin ja maakunnan kehitykseen liittyvistä asioista. Tärkeää on myös välittää tietoa ennakointiverkoston työssä nousevista asioista takaisin omaan organisaatioon päin. Ennakoinnin kytkeytymisessä osaksi maakunnallista päätöksentekoa on ennakointi- ja seurantaryhmällä keskeinen rooli toimia asiantuntijaryhmänä, joka seuraa ja ennakoi maakunnan tulevaisuuden kehitystä. Yksi osa tätä on asiantuntijanäkemyksen tuottaminen ja sen jakaminen avoimesti niin luottamushenkilöille, asiantuntijoille kuin muillekin toimijoille. Tulevaisuuskatsausten laatimisesta on keskusteltu, että eri teemojen vastuuhenkilöt ennakointi- ja seurantaryhmässä valmistelevat kokouksiin esityksen, jonka pohjalta ryhmä analysoi tilannetta Kainuu-ohjelman tavoitteiden näkökulmasta. Tämä analyysi julkaistaan tulevaisuuskatsauksena ennakointisivustolla tiiviisti artikkelikirjoituksen muodossa. Myös ennakointi- ja seurantaryhmän kokousmuistiot laaditaan siten, että ne julkaistaan artikkelikirjoituksina. Luonnollisesti myös ennakointisivustolle tuotetun tilasto- ja ennakointitiedon tarkoituksena on palvella alueen toimijoiden suunnittelu- ja kehittämistyötä. Ennakoinnin ja yleisesti ottaen yhteisen tulevaisuuskeskustelun näkökulmasta vuorovaikutuksen vahvistamisen näkökulmasta teema- ja tulevaisuusfoorumit ovat tärkeä osa ennakoinnin toimintatapaa. Tilaisuudet ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja, mutta niistä on myös viestittävä ulospäin. Yksi tapa tähän on tehdä niistä yhteenvetoja ennakointisivustolle. Vuorovaikutuksessa tiedon jakaminen on olennaista. Ennakointisivuston artikkelikirjoitukset ovat tapa jakaa asiantuntemusta. Sosiaalinen media on myös yksi olennainen vuorovaikutuksen työkalu ja niiden avulla on vaivatonta myös tiedottaa ennakointisivustolla tapahtuvista päivityksistä. Toimintatapaa on siis sekä kehitetty että myös käytännössä toteutettu hankkeen toiminta-aikana. Toimintatavan toimivuuden ja vakiintumisen näkökulmasta viestintä on keskeistä. Ennakointiverkoston jäsenten keskinäinen viestintä on peruslähtökohta yhteistyön koordinoinnissa. Ennakoinnin ja päätöksenteon välisen yhteyden vahvistamisessa ennakointi- ja seurantaryhmän on viestittävä asiantuntijaryhmänä ulospäin maakunnan tulevaisuuden kehityksen kannalta olennaisista asioista. Maakunnan eri toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistamisen näkökulmasta ennakointiverkoston 7
ennakointisivustolla ja sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa on tärkeää. Ennakointiverkostolta tämä edellyttää uusien työvälineiden omaksumista - toimintatapa ei ole edellytä niinkään lisää tekemistä vaan eri tavalla tekemistä. Sähköisten työkalujen ja sosiaalisen median välineiden hyödyntäminen viestinnässä on avainkysymys. Tässä ennakointiverkostolla on vielä petrattavaa. Yhteistyön juurtumista hankevaiheen jälkeen edesauttaa ennakointiyhteistyösopimus, jossa kuvataan toimintatavan ohella jäsenorganisaatioiden rooli yhteistyössä, verkoston kokoonpano ja organisaatioiden oma ennakointityö. Yhteistyösopimus käsitellään jokaisen jäsenorganisaation johtoryhmässä, jolla pyritään varmistamaan osaltaan yhteistyön jatkuvuutta hankkeen päätyttyä. Tämä tapahtuu kevään 2015 aikana. 2.2 Ennakoiva työote ja verkostot TOIMINTA Ennakoiva työote Ennakoivan työotteen vahvistamisen osalta ennakointi- ja seurantaryhmälle kilpailutettiin ennakoivan työotteen koulutuskokonaisuus. Koulutukseen osallistujia täydennettiin jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohdolla. Toteuttajaksi valittiin Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Ensimmäinen koulutuspäivä oli 9.5.2014 ja siihen osallistui 20 henkilöä. Toinen koulutuspäivä oli 18.9.2014 ja siihen osallistui 13 henkilöä (liite 5). Ensimmäisessä koulutuspäivässä käytiin läpi tulevaisuusajattelun lähtökohtia sekä ennakointimenetelmiä. Työpajatyöskentelynä hahmoteltiin Kainuun kehityksen kannalta olennaisia muutosvoimia ja heikkoja signaaleja. Toisessa koulutuspäivässä käytiin läpi ennakointityön roolia strategisessa suunnittelussa ja sen juurruttamista sekä tulevaisuuskuvien tuottamisen menetelmiä. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenorganisaatioiden asiantuntijoille kilpailutettiin ennakoivan työotteen koulutus. Toteuttajaksi valittiin Futures Garden yrittäjä Seija Kiiskilä. Koulutusta järjestettiin kahtena vaihtoehtoisena päivänä 24.11. ja 25.11.2014 ja koulutuksiin osallistui 27 henkilöä (liite 6). Työpajatyöskentelynä toteutetussa koulutuspäivässä keskityttiin tunnistamaan ennakoinnin roolia ja merkitystä omassa työtehtävässä. Koulutuspäivistä tehtiin yhteenveto infografiikkana 2. Yrittäjille suunnatusta koulutustilaisuudesta käytiin keskustelua yrittäjäjärjestön edustajan kanssa 22.9.2014. Alustavasti kiinnostusta asiaan on, mutta näkökulma ja toteutustapa vaativat edelleen pohdintaa. Verkostot Teemapohjaista foorumityöskentelyä on tehty hankkeessa biotalouden, hyvinvoinnin ja maakunnan vetovoimaisuuden teemoissa yhteistyössä Kainuun liiton kanssa. Biotalouden ja hyvinvoinnin foorumitoiminta toteutettiin keväällä 2014 kahtena työpajatyöskentelynä, jossa tarkasteltiin teeman nykytilaa ja määriteltiin kehittämisen painopisteitä osana Kainuu ohjelman 2014 2017 valmistelua. Työpajatyöskentelyssä hyödynnettiin trendianalyysia laadullisena ennakointimenetelmänä. 2 http://kuiskintaa.fi/ennakoivaa-tyootetta-ja-heikkoja-signaaleja/ 8
Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely (liite 7) toteutettiin 17.3. ja 28.3.2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen piti alustuspuheenvuoron hyvinvointi- ja terveyseroista Kainuussa ensimmäisessä työpajassa. Työskentelyyn osallistui 35 henkilöä 23 organisaatiosta. Syksyllä 2014 järjestettiin 8.12.2014 Katse työllisyyteen hyvinvointifoorumi, jossa tarkasteltiin Kainuun työllisyystilannetta. Tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä 16 organisaatiosta (liite 8). Keväällä 2014 biotalouden asiantuntijatyöskentely (liite 9) toteutettiin 28.2. ja 28.3.2014. Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström piti puheenvuoron biotalouden määritelmästä. Biotalouden työskentelyyn osallistui 34 henkilöä 17 organisaatiosta. Syksyllä biotalouden foorumi kytkeytyi osaksi biotalouden aluetalousvaikutuksia koskevaa selvitystä (ks. kappale 2.3 Ennakointiportaali ja tiedontuotanto). Kainuun biotalouden kehittämistyöpaja pidettiin 31.10.2014 selvityksen toteuttajan Aluekehityssäätiön vetämänä. Työpajaan osallistui 30 henkilöä 23 organisaatiosta (liite 10). Maakunnan vetovoimaa käsittelevä tulevaisuustyöpaja toteutettiin 25.9.2014 yhteistyönä Pohjoismaisen väestöhankkeen kanssa, jossa Kainuun liitto on mukana. Työpajassa pohdittiin keinoja Kainuun väestökehityksen kääntämiseksi positiivisemmaksi. Työpajaan osallistui 14 henkilöä 10 organisaatiosta (liite 11). Laaja, maakunnan toimijoiden yhteinen tulevaisuusfoorumi järjestettiin keväällä 2014 7.4.2014. Tilaisuuteen osallistui 114 henkilöä 37 organisaatiosta (liite 12). Foorumissa käsiteltiin Kainuu ohjelman luonnosta pyydettyjen sidosryhmäkommenttipuheenvuorojen lisäksi työpajatyöskentelyssä, jossa osallistujat pääsivät kommentoimaan ohjelmaluonnosta elinkeinojen, hyvinvoinnin, aluerakenteen ja maakuntakuvan näkökulmista. Projektihenkilöstön tilaisuudet ja tapaamiset Ennakoinnin ylimaakunnallisten verkostojen osalta projektihenkilöstö osallistui vuosittaiseen alueiden ennakointiseminaariin 20. 21.3.2014 Rovaniemellä. Itä-Suomen liittojen virkistyspäivien 21. 22.5.2014 yhteydessä pidettiin vapaamuotoinen tapaaminen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ennakointihankkeiden kanssa. Tapaamisessa keskusteltiin kunkin hankkeen ajankohtaisista asioista sekä ylimaakunnallisen yhteistyön mahdollisuuksista. Keskustelua ylimaakunnallisesta yhteistyöstä tulevalla EU-ohjelmakaudella jatkettiin 26.6. ja 21.8.2014 Pohjois-Karjalan ja Lapin liiton aloitteesta Itä- ja Pohjois-Suomen liittojen kesken. Projektipäällikkö osallistui ohjausryhmän jäsenenä Kainuun ammattiopiston Pohjois-Suomen TYKE 2013 hankkeen ohjausryhmätyöhön 13.1.2014, 15.5.2014 ja 26.11.2014. Projektihenkilöstö osallistui Aalto PROn järjestämään Tulevaisuuden ennakointityökalut koulutukseen 27. 28.1.2014. Koulutuksessa esiteltyjä laadullisen ennakointitiedon tuottamisen menetelmiä hyödynnettiin hyvinvoinnin ja biotalouden toimialafoorumeiden asiantuntijatyöskentelyn toteuttamisessa. Muita seminaareja, tilaisuuksia & tapaamisia, joihin projektihenkilöstö osallistui 3 : Keinoja Kainuun kasvuun työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen 16.1.2014 (ps) 3 pp= projektipäällikkö, ps= projektisuunnittelija 9
Tulevaisuuden työvoimahanke, Kainuun ELY-keskus, Metallin sidosryhmäpalaveri 22.1.2014 (pp) Tulevaisuuden työvoimahanke, Kainuun ELY-keskus 5.2.2014 (pp) ICT ja hyvinvointipalvelut 14.2.2014 (ps) Maakuntavaltuustoseminaari, Kainuun liitto 24.2.2014 (pp, ps) Perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, Kainuun SOTE 9.4.2014 (pp, ps) Maakuntaliittojen ennakointivastaavien kokous Helsingissä 20.2.2014 (pp) Toimitusjohtaja Raija Keuro, Seniorpolis 23.4.2014 (pp, ps) Kuntaliiton tulevaisuusfoorumi 6.5.2014 Helsinki (pp) Tietoturvapäivä Kajaanissa 14.5.2014 (ps) Koulutusasiainneuvottelukunnan työvaliokunta 10.6.2014 (pp) Biotaloushankepalaveri, Kainuun liitto 26.6.2014 (pp) Kajaanin kaupungin hyvinvointiryhmä 17.9.2014 (pp) Avoin Suomi messut, Helsinki 15. 16.9.2014 (pp, ps) Toimitusjohtaja Pekka Ojalehto, Kainuun yrittäjät 22.9.2014 (pp) Maakuntaliittojen ennakointivastaavien kokous Helsingissä 9.10.2014 (pp) Koulutusasianneuvottelukunnan kokous 14.10.2014 (pp) Bioenergiafoorumi 28.10.2014 (pp) Kainuun viestintäfoorumi 11.11.2014 (pp, ps) TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Ennakoivan työotteen koulutus toteutettiin suunnitellusti ennakointi- ja seurantaryhmälle täydennettynä jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohtajilla. Osallistujien täydentäminen jäsenorganisaatioiden johdolla ja kuntajohdolla edesauttaa ennakointiyhteistyön sitoutumista sekä vahvistaa tulevaisuuskeskustelua rakentamalla yhteistä käsitystä siitä, mitä ennakointi tarkoittaa. Ennakoivan työotteen asiantuntijakoulutuksella ennakointiosaamista lavennettiin laajemmalle. Ennakointiverkostossa on nyt osaamista käyttää erilaisia ennakoinnin ja tulevaisuuden tutkimuksen välineitä. Haasteena on se, että ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenet ryhtyvät hyödyntämään tätä osaamista osana rooliaan Kainuu ohjelman seurannasta ja ennakoinnista vastaavana asiantuntijaryhmänä. Yrittäjille suunnattu tilaisuus ennakoinnista ei toteutunut. Kevään 2015 aikana pyritään siihen, että yrittäjäyhdistysten hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat saataisiin mukaan ennakointiyhteistyöhön. Teema- ja tulevaisuusfoorumit ovat osallistaneet yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun laajasti eri tahoja ja osana ennakoinnin toimintatapaa tukevat eri tahojen vuorovaikutusta. 10
2.3 Ennakointiportaali ja tiedontuotanto TOIMINTA Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan ennakointiportaalin rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa ulkopuolisen toimittajan vetämänä projektina. Hankesuunnitelmaa tarkennettiin vuoden 2013 puolella siten, että sivusto päätettiin rakentaa kokonaisuudessaan omana työnä. Tuolloin päätettiin, että projektisuunnittelija vastaa sivuston kehittämisprosessista kokonaan ja teknistä tukea ostetaan tarvittaessa asiantuntijapalveluna. Sivuston sisällön rakentamisen tukena on toiminut ennakointiportaalin suunnitteluryhmä. Ennakointi- ja seurantaryhmän jäseniä pyydettiin nimeämään organisaatioistaan edustajat suunnittelutyöryhmään ja työryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2013. Työryhmän jäsenet marraskuussa 2013: Tuula Heikkinen, Anu Huotari (pj.), Nina Karppinen, Arja Korhonen, Mari Niskanen (siht.), Tuula Romppanen, Marja-Liisa Ruokolainen, Kristiina Taskinen, Tuomo Tahvanainen, Antti Toivanen, Petra Tolonen, Sirpa Törhönen, Jouni Ponnikas, Kaisa Ottavainen-Nurkkala, Juha Puranen ja Teija Sievänen. Ennakointiportaalin suunnittelu- ja toteutusprosessi Työryhmä kokoontui kevään 2014 aikana neljään työpajaan, joissa määriteltiin ennakointiportaalin kohderyhmät, teemat ja sisällöt. Sivuston teemat, eli samalla myös ylävalikon otsikot, ovat Kainuu-ohjelma, elinkeinot ja yrittäjyys, hyvinvointi, osaaminen ja koulutus, työllisyys, väestö ja ympäristö. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat maakunnan alueella toimivien julkishallinnon organisaatioiden asiantuntijat, johto ja virkamiehet. Ennakointiportaaliin päivitettävä sisältö tukee suunnittelutyötä ja päätöksentekoa. Portaalin rakenne ja ulkoasu toteutettiin ennakointihankkeen voimin. Julkaistu versio huhtikuun alussa oli vielä hyvin keskeneräinen ja sisällöltään kapea, mutta avoimesti ja kokeilukulttuurin hengessä sivusto kuitenkin julkaistiin ja kehitystyötä jatkettiin avoimella sivustolla. Kesän 2014 aikana sivuston sivujen rakenne sai nykyisen muotonsa. Jokaisella sivulla on kuvituskuva, johdanto, ajankohtaiset uutiset ja artikkelit teemaan liittyen nostoina, toimintaympäristön kuvaus, tilastoja ja julkaisuja, linkkejä sekä sivun yhteyshenkilöiden tiedot. Kuvituskuviksi valittiin Flickr -kuvapalvelusta Creative Commons -lisensoituja kuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvat ovat lisensoituja vapaaseen käyttöön, kunhan lähde ja lisenssi on mainittu. Sivuille on upotettu myös Facebook- ja Twitter -liitännäiset. Sivuilta löytyy tietoa ennakointi- ja seurantaryhmästä ja ennakointihankkeesta. Artikkelikirjoituksia on sivun julkaisun jälkeen kirjoitettu 27 kpl (liite 13) ja ajankohtaisia uutisia 13 kpl. Syksyllä 2014 kaikki teemasivut käytiin sisällöltään läpi ja sivujen nimetyt ylläpitäjät tulevat jatkossa vastaamaan teemasivujensa sisällön ajantasaisuudesta. Ylläpitäjille järjestettiin myös Wordpress ja some - koulutusta 24.9.2014 sekä informaatiomuotoilun koulutusta 7.11.2014. Ylläpitäjät kuuluvat myös ennakointitiimiin, joka tukee ennakointi- ja seurantaryhmän toimintaa ja ylläpitää kuiskintaa-sivustoa. Ennakointitiimin jäsenet joulukuussa 2014: Kainuun ELY-keskus: Juha Puranen, Kari Pehkonen ja Seija Kemppainen Kainuun TE-toimisto: Kirsi Hämäläinen Kainuun Etu Oy: Tuomo Tahvanainen 11
Kajaanin yliopistokeskus /Aikopa: Kaisa Ottavainen-Nurkkala Kainuun sote: Marja-Liisa Ruokolainen ja Kristiina Taskinen Kajaanin ammattikorkeakoulu: Teija Sievänen Kainuun ammattiopisto: Petra Tolonen Kainuun liitto: Jouni Ponnikas (koollekutsuja), Sirpa Törhönen, Paula Karppinen, Helena Aaltonen Kainuun kunnat: Tuula Romppainen ja Tuula Heikkinen Ennakointihankkeen aikana myös Anu Huotari ja Mari Niskanen Ennakointi- ja seurantaryhmän jäsenet käyttävät kuiskintaa-sivustoa myös työvälineenä mm. Kainuun tulevaisuuskatsauksen laadinnassa. Kuiskintaa.fi-sivuston lisäksi ennakointihanke on ylläpitänyt kuiskintaa -wikitilaa, johon on voinut kootusti tallentaa hankkeeseen ja portaaliin liittyviä ohjeita, muistioita ja muuta materiaalia. Wikitila perustettiin ilmaiselle wikialustalle Pbworksiin. Ennakointiverkostolla on myös ryhmä Yammerissa. Kuitenkin ensisijainen tiedonvälitykseen käytettävä väline on ollut perinteinen sähköposti. Julkaisujärjestelmä Sivusto on rakennettu Wordpress -julkaisujärjestelmällä ja se on asennettu webhotelliin. Julkaisujärjestelmä on helppokäyttöinen ja se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Wordpressiin on saatavilla teemoja, eli valmiita malleja, joiden päälle sisältöä voidaan rakentaa. Parhaiten määriteltyihin tarpeisiin vastasi MyThemeShop:sta teema Digitalis. Valitussa teemassa on suuri painoarvo vaihtuvilla artikkelikirjoituksilla, mutta mahdollisuus rakentaa myös staattisia sivuja. Sivupohjat artikkelikirjoituksissa ja staattisilla sivuilla eroavat toisistaan ulkoasultaan. Julkaisu ja markkinointi Sivuston ensimmäinen versio avattiin huhtikuun alussa, jotta siitä oli mahdollistaa tiedottaa tulevaisuusfoorumissa 7.4.2014 ja hyödyntää sivustoa Kainuu-ohjelman lausuntokierroksella. Sivustoa on tämän jälkeen kehitetty eteenpäin kokeilemalla erilaisia toteutustapoja ja lisäosia. Sivuston toimintaperiaate on, että kiinteiltä perussivuilta löytyy eri teemoja koskeva perustilasto ja ennakointitieto ja että vaihtuvien artikkelikirjoitusten kautta tapahtuu keskustelu ja vuorovaikutus. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän tilastotietojärjestelmä Toimiala Onlinen osalta osallistuttiin yhdessä Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa kuvakantakoulutukseen 12.5.2014 ja valittuihin kuvakannan päivittyviin tilastoihin luotiin upotettu linkki kuiskintaa-sivuille. Sivustoa markkinoidaan hankkeen järjestämissä kokouksissa ja työpajoissa, sekä sosiaalisessa mediassa ja ennakointihankkeen uutiskirjeessä. Etenkin artikkelikirjoituksia olisi hyvä jakaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media Kuiskintaa-tunnus on käytössä Facebookissa ja Twitterissä. Ennakointihanke järjesti koulutuspäivän 24.9.2014 sosiaalisesta mediasta ja Wordpressin käytöstä. Informaatiomuotoilu 12
Yksi hankkeen tavoitteista on lisätä tiedon visualisoinnin taitoja. Ennakointihanke kilpailutti ja tilasi informaatiomuotoilun koulutuspäivän sivuston ylläpitäjille ja muille kiinnostuneille. Kouluttajana toimi Sometek Oy, Ilkka Olander. Kokeiltuja ja käytettyjä sovelluksia ovat olleet mm. Piktochart, Easel.ly, Infogr.am, Prezi. Infogr.am -sovelluksessa luotiin interaktiiviset tilastokuvaajat väestön muutoksista. Kuvaajat upotettiin kuiskintaa-sivuille. Tiedontuotanto Biotalouden aluetalousvaikutuksista kilpailutettiin ja tilattiin selvitys (liite 13). Selvityksen toteuttajaksi valittiin Aluekehityssäätiö. Selvitys valmistui joulukuussa 2014 ja se on osa Kainuun biotalousstrategian valmistelua. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Vuoden 2014 aikana ennakointiportaalin rakentamisessa ja sisällön kehittämisessä on edistytty hyvin. Sivuston toteuttaminen ilman ulkopuolista toteuttajaa on ollut onnistunut valinta. Sivustoa on pystytty kehittämään eteenpäin joustavasti kokeilemalla erilaisten ratkaisujen ja sovellusten toimivuutta. Sivuston ylläpitämisen osalta on osalle teemoista on jo olemassa selkeät päivitysvastuut. Myönteistä on myös, että sivustolle on tuotettu sisältöä itsenäisesti ilman projektihenkilöstöä. Sosiaalisen median käyttö asiantuntijana on vielä melkoisen uusi asia ja ennakointihanke on oivallinen tilaisuus kokeilla ja löytää omia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa työssä, suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sivuston artikkelipohjainen teema luo hyvät edellytykset vuorovaikutukselle sosiaalisen median liitännäiset mukaan lukien niitä on vain ryhdyttävä käyttämään. Biotalouden aluetalousvaikutuksia koskeva selvitys kytkeytyy Kainuu ohjelman elinkeinopoliittisiin linjauksiin ja palvelee maakunnan pitkän aikavälin aluekehittämistä. 3. Ongelmat ja suositukset Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta isoimmat kysymykset liittyvät ennakointiverkoston jäsenten keskinäiseen viestintään sekä ennakointi- ja seurantaryhmän roolin muuttumiseen asiantuntijaryhmäksi, joka tuottaa näkemystä Kainuun tulevaisuuden kehityksestä. Ennakointiyhteistyö edellyttää verkoston jäsenten keskinäistä viestintää. On syytä huomata, että sosiaalisen median ja muilla sähköisillä työkaluilla olisi mahdollista korvata kokouksia. Sosiaalinen media tukee myös osaltaan ennakointisivuston toimintaa, sillä sen avulla voi tiedottaa nopeasti ja avoimesti sivustolla tapahtuneista päivityksistä. Ennakointi- ja seurantaryhmän toiminta asiantuntijaryhmänä on haaste. Ryhmän tulisi toimia esimerkkinä ja käydä avoimesti keskustelua Kainuun tulevaisuudesta. Yksi tapa tähän on se, että jatkossa ryhmän kokousmuistiot kirjoitetaan avoimesti artikkelikirjoituksina ennakointisivustolle. Ennakoivan työotteen koulutuksilla on vahvistettu ennakointiverkoston jäsenten ennakointiosaamista ja nyt tämä osaaminen on otettava rohkeasti käyttöön. 13
4. Hyvät käytännöt Ennakoinnin toimintatavan rakentamisessa hyvänä käytäntönä voisi nostaa esiin ennakointiverkoston kokoukset. Kokouksiin koottiin hankkeen ohjausryhmä, ennakointi- ja seurantaryhmä sekä portaalin suunnitteluryhmä ottamaan kantaa yhdessä toimintatavan muotoon ja samalla myös suunnittelemaan käytännön toimintaa. Vuoden aikana portaalin suunnitteluryhmän pohjalta muodostui ennakointitiimi, joka toimii ennakointi- ja seurantaryhmän työn tukena vastaten etenkin ennakointiportaalin sisällön päivittämisestä. Toisena hyvänä käytäntönä voisi nostaa esiin työpajatyöskentelyn hyödyntämisen kehittämistyössä. Työpajatyöskentelyä on hyödynnetty niin ennakointiportaalin kuin toimintatavan rakentamisessa. Hyvin suunnitellulla työpajalla on mahdollista käydä läpi tavallista kokousta tehokkaammin lyhyessä ajassa useita asiakohtia sekä samalla osallistaa ihmisiä suunnittelemaan asioita yhdessä. Kokeilluista sähköisistä työvälineistä etenkin ilmainen wiki-työtila (pbworks.com) tarjoaa paljon mahdollisuuksia organisaatiorajat ylittävän yhteistyön työkaluna. Työtilaa hyödynnetään hankkeen aikana kokoamalla ennakoinnin toimintatavan koordinaatioon liittyvät kuvaukset ja käytännön ohjeet esimerkiksi ennakointiportaalin päivittämisestä. Työtila toimii myös tiedostopankkina, jolloin kaikilla verkoston jäsenillä on suora pääsy yhteisiin aineistoihin. Myös sidosryhmäpalavereille täytyy antaa myös tunnustusta hyvänä käytäntönä: wiki-työtilan hyödyntämisen verkostoyhteistyössä nosti esiin tapaamisessa 9.4.2014 perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen. Wiki-työtilaa hyödynnettiin myös biotalousselvityksen ohjausryhmätyöskentelyssä. Loppuvuodesta ennakointiverkostolle tehtiin oma tila myös yhteisöpalvelu Yammeriin, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden käydä epämuodollisempaa keskustelua verkoston jäsenten kesken. Ennakointiportaalin osalta voisi mainita vapailla käyttöehdoilla julkaistun aineistojen hyödyntäminen. Eritoten valokuvien jakopalvelusta Flickrista Creative Commons lisenssillä on saatavilla monipuolisesti aineistoa käytettäviksi kuvituskuvina ennakointiportaalissa. Hankkeen toteutukseen liittyen hyvänä käytäntönä on mainittava projektihenkilöstön tiimimäinen työskentelytapa. Projektipäälliköllä ja projektisuunnittelijalla on omat päävastuualueensa, mutta toimenpiteiden suunnittelua ja ideointia tehdään yhdessä. Parhaimmat oivallukset ovat syntyneet vapaamuotoisissa keskusteluissa. Hyvä käytäntö hankkeen suunnittelussa on ehdottomasti ollut se, että hankkeeseen on palkattu kaksi asiantuntijatyötä tekevää henkilöä sen sijaan, että projektipäällikön lisäksi hankkeeseen olisi palkattu pelkästään hankkeen taloushallintoa hoitava projektisihteeri. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille kevään aikana eri tavoin. Hankkeesta on tiedotettu erilaisissa tilaisuuksissa. Kainuun tulevaisuusfoorumissa 7.4.2014 hankkeesta pidettiin lyhyt puheenvuoro. Tilaisuudessa oli jaossa myös esite, jossa kerrottiin perustiedot hankkeesta. Hankkeesta kerrottiin myös teemafoorumityöskentelyissä. 14
Laajasti maakunnan eri tahoille hankkeesta on tiedotettu KUISKE uutiskirjeessä, joka ilmestyi tammikuussa ja kesäkuussa. Uutiskirjeen sähköpostilistalla on noin 1 600 sähköpostiosoitetta. Vuoden 2014 lopussa hankkeen toimenpiteisiin osallistuneille lähetettiin sähköpostitse kiitoskirje, johon on koottu keskeisimmät koulutukset ja tilaisuudet vuoden 2014 aikana. Ennakointiportaalissa kuiskintaa.fi on etusivun alatunnisteessa tiedotettu siitä, että sivusto on rakennettu ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Hankkeella on lisäksi oma sivu Kainuun liiton verkkosivuilla http://www.kainuunliitto.fi/node/1161. Facebook-sivulla facebook.com/kuiskintaa ja Twitterissä @kuiskintaa - tunnuksella on tiedotettu etenkin ennakointiportaalin uusista artikkelikirjoituksista ja muista ajankohtaisista Kainuun tulevaisuuden kehitystä sivuavista uutisista. 6. Ulkoinen arviointi Hankkeen toiminnan jatkuminen Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 10.12.2014 hyväksyttiin hankkeen jatkoaikahakemus siten, että hanketta jatketaan toiminnallisin perustein kolmella kuukaudella 31.7.2015 asti. Toiminta-ajan jatkaminen mahdollistaa sen, että niin hankkeen henkilöstöresurssit kuin myönnetty rahoitus saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi. Keväällä 2015 toimintaa jatketaan tarkennetun hankesuunnitelman mukaisesti. Toimintatapaa lähdetään pilotoimaan yhteistyössä ennakointi- ja seurantaryhmän ja ennakointitiimin kanssa. Tavoitteena on siirtää vastuu ennakointiyhteistyön koordinaatiosta ennakointiryhmän jäsenille hankkeen siirtyessä vahvemmin tukirooliin. Jäsenorganisaatioiden vastuut yhteistyössä kuvataan yhteistyösopimukseen. Ennakoinnin vuosikellon avulla suunnitellaan ja rytmitetään toimintaa pääpiirteittäin kuukausitasolla. Koordinaation ohella oleellinen kevään toiminta on tulevaisuuskatsauksen laatiminen osana Kainuu-ohjelman seurantaa ja ennakointia. Ennakoivan työotteen ja verkostojen osalta järjestetään ennakoivan työotteen koulutusta jäsenorganisaatioiden asiantuntijoille. Yrittäjille pyritään toteuttamaan sopivassa muodossa tilaisuus ennakoinnista. Toukokuussa järjestetään Kainuun tulevaisuusfoorumi, jonka suunnittelu tehdään yhteistyössä ennakointi- ja seurantaryhmän kanssa. Teemafoorumityöskentelyä jatketaan ainakin hyvinvoinnin saralla yhteistyössä Kainuun liiton kanssa. Ennakointiportaalin osalta keskitytetään ennakointiverkoston työmenetelmien ja nykyaikaisten viestinnän työkalujen käyttöönottamiseen. Vain muutama ennakointiverkoston jäsen on ottanut käyttöön uusia työmenetelmiä, joten tukea ja koulutusta tarvitaan edelleen mm. Wordpressin, Twitterin, Facebookin ja infografiikan sovellusten käyttöön ennakoinnin työkaluna. Lisäksi alkuvuodesta kilpailutetaan ja tilataan valitusta aiheesta selvitys. 15
LIITTEET TOIMINTATAPA LIITE 1 Kainuun ennakointihanke, tarkennettu hankesuunnitelma (erillisliite) LIITE 2 Ennakoinnin toimintatavan kehittämissuunnitelma (erillisliite) LIITE 3 Alueellisen ennakoinnin nykytilan arviointi tammikuussa 2014 (erillisliite) LIITE 4 Ennakointityön kuvauksen pohja (erillisliite) Erillisliitteet löytyvät http://kuiskintaa.fi/tietoa-sivustosta/ ENNAKOIVA TYÖOTE JA VERKOSTOT LIITE 5 Ennakoivan työotteen koulutuksen 9.5.2014 ja 18.9.2014 osallistujat Heikkinen Hannu, Kainuun liitto (9.5.2014) Honkanen Tuula, AIKOPA (9.5.2014 ja 18.9.2014) Hämäläinen Risto, Kajaanin kaupunki (9.5.2014) Karppinen Paula, Kainuun liitto (9.5.2014) Keränen Heimo, Kainuun liitto (9.5.2014 ja 18.9.2014) Laurikainen Arto, Paltamon kunta (9.5.2014) Meriläinen Leena, Kainuun ELY-keskus (9.5.2014 ja 18.9.2014) Määttä Juha, Kainuun ELY-keskus (18.9.2014) Määttä Tytti, Vaalan kunta (9.5.2014) Nurkkala Ari, Hyrynsalmen kunta(18.9.2014) Ponnikas Jouni, Kainuun liitto (9.5.2014) Potila Raija, Ristijärven kunta (9.5.2014 ja 18.9.2014) Puranen Juha, Kainuun ELY-keskus (9.5.2014 ja 18.9.2014) Pääkkönen Kari, Kainuun ELY-keskus (9.5.2014) Rajala Seppo, Puolangan kunta (9.5.2014 ja 18.9.2014) Ruokolainen Marja-Liisa, Kainuun SOTE (9.5.2014) Sivonen Raimo, Kainuun ammattiopisto (9.5.2014) Halonen Paula, Sotkamon kunta (9.5.2014 ja 18.9.2014) Teittinen Jorma, Kainuun liitto (9.5.2014 ja 18.9.2014) Toivanen Antti, Kainuun Etu Oy (9.5.2014 ja 18.9.2014) Tolonen Asta, Suomussalmen kunta (9.5.2014 ja 18.9.2014) Veijola Tiina, Kainuun TE-toimisto (9.5.2014 ja 18.9.2014) LIITE 6 Ennakoivan työotteen asiantuntijakoulutukseen 24.11. ja 25.11.2014 osallistujat Heikkinen Auli, Kainuun sote Heikkinen Eija, Kajaanin ammattikorkeakoulu Heikkinen Tuula, Kajaanin kaupunki 16
Huotari Anne, Kainuun ELY-keskus Huttunen Saija, Kainuun TE-toimisto Jansa Merja, Kainuun TE-toimisto Karppinen Paula, Kainuun liitto Kemppainen Kati, Kainuun TE-toimisto Kemppainen Seija, Kainuun ELY-keskus Kemppainen Seija, Kainuun liitto Keränen Heimo, Kainuun liitto Keränen Virpi, Kainuun liitto Manninen Ville, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA Mustonen Verna, Kainuun ELY-keskus Möttönen Anne, Kainuun TE-toimisto Peitsaho Tarja, Kainuun ELY-keskus Piirainen Päivi, Kainuun TE-toimisto Pikkarainen Marita, Kainuun sote Pitkänen Outi, Kainuun ELY-keskus Pääkkönen Anja, Kainuun ELY-keskus Pääkkönen Irma, Kainuun TE-toimisto Romppanen Tuula, Kajaanin kaupunki Ruokolainen Marja-Liisa, Kainuun sote Sievänen Teija, Kajaanin ammattikorkeakoulu Sivonen Raimo, Kainuun ammattiopisto Tolonen Sirpa, Kainuun ELY-keskus Törhönen Sirpa, Kainuun liitto LIITE 7. Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely helmikuussa 2014 (erillisliite) Erillisliite löytyy http://kuiskintaa.fi/foorumitoiminta/ LIITE 8. Katse työllisyyteen hyvinvointifoorumi 8.12.2014 Aaltonen Helena, Kainuun liitto Heikkilä Timo, Kuhmon kaupunki Huotari Anne, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Huotari Kirsi, Paltamon työvoimayhdistys Hyttinen Kai, Kainuun TE-toimisto Kaleton Kari, Kela Karppinen Nina, Kainuun ammattiopisto Karppinen Paula, Kainuun liitto Keränen Virpi, Kainuun liitto Kilponen Lasse, Kajaanin kaupunki Leinonen Tuomas, Kumppaniksi ry Laurikainen Arto, Paltamon työvoimayhdistys Liuski Ira, Kainuun liikunta Mannermaa Timo, Kainuun liikunta Mustonen Verna, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 17
Ohtonen Osmo, Kainuun ELY-keskus Pekkonen Timo, Kainuun Etu Oy Puranen Juha, Kainuun ELY-keskus Pyrrö Eija, Kajaanin kaupunki Pyykkönen Maija-Liisa, Paltamon työvoimayhdistys Romppainen Riitta, Koulutusavain Oy Tokkonen Paula, Kajaanin kaupunki Tolonen Anna, Suomussalmen kunta Veijola Tiina, Kainuun TE-toimisto LIITE 9. Biotalouden asiantuntijatyöskentely helmi-maaliskuussa 2014 (erillisliite) Erillisliite löytyy http://kuiskintaa.fi/foorumitoiminta/ LIITE 10. Kainuun biotalouden kehittämistyöpaja 31.10.2014 Haataja Jyrki, Suomen metsäkeskus Heikkinen Pekka, MTT Sotkamo Heino Kyösti, RKL Halonen Oy Huusko Tuulikki, Woodpolis, Kuhmon kaupunki Härkönen Kerttu, Metsähallitus Juntunen Ahti, Metsähallitus Kangas Antti, Loiste Energia Oy Karjalainen Timo, Kajaanin yliopistokeskus / Cemis-Oulu Keskinen Ville, Metsä Group Korhonen Anita, Kainuun energiatoimisto Laatikainen Outi, Measurepolis Development Oy Loukasmäki Pasi, Kainuun ELY-keskus Miettinen Kari, Pölkky Oy Mikkonen Tuomo, Suomen metsäkeskus Moisio Simo, Arktiset aromit ry Määttä Juha, Kainuun ELY-keskus Nivakoski Markku, Kainuun Etu Oy Nurminen Juha, Kajaanin Vesi liikelaitos Oikarinen Pirjo, Oulujärvi Leader Peltola Matti, Suomen metsäkeskus Penttinen Leena, Seniorpolis Oy Piirainen Asko, Metsäurakointi Piirainen Oy Piirainen Eero, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Poikela Tarja, Pro Agria Kainuu Ponnikas Jouni, Kainuun liitto Salmela Alpo, OK-Yhtiöt Oy Virtanen Vesa, Kajaanin yliopistokeskus Väisänen Heikki, Metsäkontio Österberg Petri, Measurepolis Development Oy ja Oulun yliopisto 18
LIITE 11. Maakunnan vetovoima tulevaisuustyöpaja 25.9.2014 Aaltonen Helena, Kainuun liitto Haataja Minna, Kajaanin Nuorkauppakamari Hämäläinen Risto, Kajaanin kaupunki Komulainen Asta, Kajaanin Maahanmuuttajapalvelut Korhonen Jaana, Kainuun ELY-keskus Manninen Ville, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut, AIKOPA Mäntymäki Eeva, Kainuun liitto/kainuun sote Määttä Juha, Kainuun ELY-keskus Paloniemi Tuomas, Radio Kajaus Puranen Juha, Kainuun ELY-keskus Saastamoinen Minna, Kainuun liitto Sivonen Raimo, Kainuun ammattiopisto Tahvanainen Tuomo, Kainuun Etu Oy Tanskanen Juha, Pohjolan Mylly LIITE 12. Kainuun tulevaisuusfoorumi 7.4.2014 Ahopelto Maire, Kainuun sote Ahvenjärvi Hannu, Kainuun ELY-keskus Al Natsheh Anas, Kajaanin ammattikorkeakoulu /Cemis-Oulu Haataja Jyrki, Suomen metsäkeskus Hanka Irmeli, Kajaanin kaupunki Haverinen Kati, Kainuun Etu Oy Heikkinen Eija, Kajaanin ammattikorkeakoulu Heikkinen Matti, Kainuun sote Heikkinen Tuula, Kainuun sote Heikkinen Pirjo, Elävä Kainuu Leader ry Helo Maria, Kainuun kulttuuri-info Holappa Veijo, Suomussalmen kunta Honkanen Tuula, AIKOPA Huotari Anne, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hurskainen Timo, Kajaanin kaupunginvaltuusto Hänninen Osmo, Kainuun ammattiopisto Hämäläinen Risto, Kajaanin kaupunki Härkönen Kerttu, Metsähallitus Immonen Heikki, Kainuun liitto Isolahti Maria, Suomen 4H-liitto Pohjois-Pohjanmaa, Kainuun aluekeskus Itkonen Heli, Kajaanin ammattikorkeakoulu Juntunen Arja, Itelliset ry Kaartinen Nikke, Runolaulu-Akatemia Kainulainen Elina, Kajaanin kaupunginteatteri Kaleton Kari, Kela Karjalainen Timo, Kajaanin yliopistokeskus 19
Karjalainen Seija, MLL:n Kainuun piiri Karppinen Veli-Matti, Kainuun Nuotta ry Karppinen Nina, Kainuun ammattiopisto Karppinen Paula, Kainuun liitto Karvonen Marko, Kainuun ammattiopisto Kauppinen Petri, Sotkamon kunta Kauppinen Sari, Tehy ry Kemppainen Gerd, Kainuun sote Keränen Silja, Kainuun maakuntavaltuusto Keränen Paavo, Kainuun liitto Keränen Heimo, Kainuun liitto Kettunen Pentti, Suomen eduskunta Keuro Raija, Seniorpolis Kinnunen Niina, Kainuun Nuotta ry Knuutinen Pekka, Kainuun ELY-keskus Komulainen Jari, Kainuun Etu Oy Korhonen Sirpa, Kajaanin yliopistokeskus / AIKOPA Korhonen Tuija, MTK Pohjois-Suomi Korhonen Jaana, Kainuun ELY-keskus Koskivirta Arto, Kajaanin sivistystoimi Kovala Anne, Kajaanin kaupunginteatteri Kovalainen Urpo, Kainuun ammattiopisto Kyllönen Tommi, Kainuun Etu Oy Käsmä Jouko, Oulun yliopisto, Cemis-Oulu Lindstedt Mauri, Kainuun ammattiopisto Lukkari Tarja, Kajaanin ammattikorkeakoulu Lyytikäinen Lasse, Kainuun kulttuuri-info Malinen Pentti, Kainuun liitto Pirttijoki Markus, Kainuun Sanomat Mauno Timo, Oulun yliopisto Mikkonen Tuomo, Suomen metsäkeskus Mustonen Verna, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mustonen Pirkko, Mikeva Oy Määttä Anni, Kainuun ELY-keskus Määttä Tommi, Kajaanin kaupunginteatteri Nieminen Markku, Kainuun maakuntavaltuusto Nivakoski Markku, Kainuun Etu Oy Nurkkala Ari, Hyrynsalmen kunta Nyman-Järvinen Birgitta, Itelliset ry Oikarinen Ulla-Maija, Puolangan kunta Oikarinen Pekka, Hyrynsalmen kunta Palo, Anna-Maria, Kajaanin lukio Pehkonen Kari, Kainuun ELY-keskus Pekkonen Timo, Kainuun Etu Oy 20
Piirainen Raimo, Kajaanin kaupunginhallitus Ponnikas Jouni, Kainuun liitto Poranen Arja, Kajaanin yliopistokeskus Portano Tiinaliisa, Ristijärven kunta Potila Raija, Ristijärven kunta Puranen Juha, Kainuun ELY-keskus Puurunen Yrjö, Kainuun maakuntavaltuusto Pääkkönen Teemu, Kainuun ammattiopisto Pääkkönen Matti Pääkkönen Kari, Kainuun ELY-keskus Pääskylä Esko, Kainuun sote Rajala Seppo, Puolangan kunta Rautiainen Merja, Measurepolis Development Oy Repo Hanna, Kainuun Etu Oy Rimpiläinen Antti, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Cemis-Oulu Ritvanen Unto, Kainuun ELY-keskus Romppainen Seppo, Annosol Oy Romppanen Tuula, Kajaanin kaupunki Rytkönen Anniina, Itelliset ry Räisänen Aki, Kajaanin ammattikorkeakoulu Savolainen Anneli, Kajaanin kaupunginteatteri Siltavuori Anne, Kajaanin kaupunki Similä Markku, Kainuun ammattiopisto Sivonen Tuula, Teknologiateollisuus ry Soukkala-Hekkala Kaisu, Kajaanin kaupunki Tamminen Sisko, AIKOPA Teittinen Jorma, Kainuun liitto Tervo-Määttä Tuula, AIKOPA Tikkanen Hannu, AIKOPA Toivanen Antti, Kainuun Etu Oy Tolonen Tarja, Willa Wanha Oy Tolonen Arto, Metsähallitus Tolonen Aste, Suomussalmen kunta Tuominen Anssi, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Valtanen Eila, Kuhmon kaupunki Varimo Pertti, Kajaanin kunnanvaltuusto Vendelin Ismo, Kainuun liitto Virtanen Vesa, Kajaanin yliopistokeskus Väisänen Sanni, Kajaanin kaupunginvaltuusto Väisänen Aarre, Kainuun maakuntavaltuusto ENNAKOINTIPORTAALI JA TIEDONTUOTANTO LIITE 13. Ennakointiportaalin artikkelikirjoitukset 21
09.06.2015 Ennuste ei ole tavoite - väestön kehitykseen voidaan vaikuttaa Ennakointi- ja seurantaryhmä, tulevaisuuskatsaus III/2015 http://kuiskintaa.fi/ennuste-ei-ole-tavoite-vaestonkehitykseen-voidaan-vaikuttaa/ 01.06.2015 Kainuun näkökulmia hallitusohjelmaan Pentti Malinen, Kainuun liitto http://kuiskintaa.fi/kainuun-nakokulmia-hallitusohjelmaan/ 27.05.2015 Ihmiset Kainuun elinvoiman avaimena Eero Holstila http://kuiskintaa.fi/ihmiset-kainuun-elinvoiman-avaimena/ 28.4.2015 8 vinkkiä hyvään ennakointityöhön Anu Huotari ja Mari Niskanen, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/8-vinkkia-alueelliseen-ennakointityohon/ 24.4.2015 Opiskelijakeskeisyys ja työn opinnollistaminen muuttavat koulutusta Tuula Rajander, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA http://kuiskintaa.fi/opiskelijakeskeisyys-ja-tyon-opinnollistaminen-muuttavat-koulutusta/ 01.04.2015 Kainuu vastakohtaisuuksien maakunta haasteet ja mahdollisuudet valtavia Ennakointi- ja seurantaryhmä, tulevaisuuskatsaus II/2015 http://kuiskintaa.fi/kainuu-vastakohtaisuuksien-maakunta-haasteet-ja-mahdollisuudet-valtavia/ 13.3.2015 Alueelliset kehitysnäkymät Kainuussa Juha Puranen, Kainuun ELY-keskus http://kuiskintaa.fi/talouden-jo-pitkaan-jatkunut-epavakaus-nakyy-kainuussa-alakulon-keskella-onhavaittavissa-myos-pienia-valonpilkahduksia/ 2.3.2015 Ennakointienergiaa Lappeenrannasta Anu Huotari ja Mari Niskanen, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/ennakointienergiaa-lappeenrannasta/ 27.02.2015 Aluehallinto muuttuu raja-aitojen rakentamisesta yhteistyöhön Ennakointi- ja seurantaryhmä, tulevaisuuskatsaus I/2015 http://kuiskintaa.fi/aluehallinto-muuttuu-raja-aitojen-rakentamisesta-yhteistyohon/ 23.12.2014 Ennakoivaa työotetta ja heikkoja signaaleja Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/ennakoivaa-tyootetta-ja-heikkoja-signaaleja/ 17.12.2014 Ennakointiverkosto tulevaa suunnittelemassa Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/ennakointiverkosto-tulevaa-suunnittelemassa/ 22
16.12.2014 Biotaloudesta Kainuuseen lähes 4 000 työpaikkaa Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/biotalousselvitys/ 11.12.2014 Katse työllisyyteen hyvinvointifoorumi 8.12.2014 Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke ja Paula Karppinen, Kainuun liitto http://kuiskintaa.fi/katse-tyollisyyteen-hyvinvointifoorumi-8-12-2014/ 18.11.2014 Kainuu ohjelma: miksi, mitä ja miten? Pentti Malinen, Kainuun liitto http://kuiskintaa.fi/kainuu-ohjelma-miksi-mita-ja-miten/ 18.11.2014 Kulttuuri hyvinvointia puolustamassa Lasse Lyytikäinen, Kainuun Kulttuuri-info http://kuiskintaa.fi/kulttuuri-hyvinvointia-puolustamassa/ 18.11.2014 Tee tiedosta kiinnostavaa visualisoimalla se Anu Huotari ja Mari Niskanen, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/tee-tiedosta-kiinnostavaa-visualisoimalla-se/ 6.11.2014 Venäläisten euro on 80 senttiä Roman Gokkoev, Pohjois-Pohjanmaan liitto http://kuiskintaa.fi/venalaisten-euro-80-senttia/ 04.07.2014 Kainuu tiellä tulevaisuuteen Paavo Keränen, Kainuun liitto http://kuiskintaa.fi/kainuu-tiella-tulevaisuuteen/ 03.07.2014 Ei seisota tumput suorina Aki Räisänen, koulutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja http://kuiskintaa.fi/ei-seisota-tumput-suorina/ 18.06.2014 Kahden maan välissä Roman Gokkoev, Pohjois-Pohjanmaan liitto http://kuiskintaa.fi/kahden-maan-valissa/ 08.06.2014 Ennakointiverkoston kesäkokous: mistä ennakointiyhteistyö syntyy? Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke http://kuiskintaa.fi/ennakointiverkoston-kesakokous/ 02.06.2014 Korkeakoulujärjestelmän tulevaisuus Vesa Virtanen, Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu http://kuiskintaa.fi/korkeakoulujarjestelman-tulevaisuus/ 24.04.2014 Perhekeskuspäivässä uusia ideoita lasten ja perheiden varhaiseen tukemiseen Helena Saari & Anneli Louhela, Kainuun SOTE http://kuiskintaa.fi/perhekeskuspaivassa-uusia-ideoita-lasten-ja-perheiden-varhaiseen-tukemiseen-2/ 23