Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sipoon kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marina Forsström 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Mikael Grannas Kunnanjohtaja 0407529803 mikael.grannas@sipoo.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Sipoon kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? - Lain valmistusmateriaalissa kielellinen oikeus nähdään henkilön oikeutena palveluun, eikä taata toimivaa kaksikielistä palvelurakennetta. Erityisesti kehitysvammahuollossa tästä aiheutuu ongelmia. Erityishuoltopiiri Kårkulla kuntayhtymän toimintaa pitää taata laissa myös tulevaisuudessa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat: puuttuu määrittely, mitä tarkoittaa riittävät voimavarat.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta tulee tarkastella yhtäaikaisesti ja ratkaisun tulee olla pitkällä aikavälillä kestävä.järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntatasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin esim. meneillään olevien kuntarakenneselvitysten johtopäätösten perusteella. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustasonalueiden muodostumisen määrittely kunnan asukasluvun perusteella ei ole relevanttia. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin vaikuttaa niin moni muu asukaslukua tärkeämpi tekijä.erilaiset asukasluvun määrittelyt maan eri osissa asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan.tulevat mahdolliset kuntaliitokset, tekeillä olevien rakenneselvitysten perusteella, tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudellisesti kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Tulevat mahdolliset kuntaliitokset, tekeillä olevien rakenneselvitysten perusteella, tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle.8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin.määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Sipoon kunnan käsityksen mukaan lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua.uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulee edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja mahdollistaa terve kilpailu. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustasonalueiden muodostumisen määrittely kunnan asukasluvun perusteella ei ole relevanttia. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin vaikuttaa niin moni muu asukaslukua tärkeämpi tekijä. Erilaiset asukasluvun määrittelyt maan eri osissa asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset, tekeillä olevien rakenneselvitysten perusteella, tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudellisesti kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta tulee tarkastella yhtäaikaisesti ja ratkaisun tulee olla pitkällä aikavälillä kestävä. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Sipoon kunnan käsityksen mukaan lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulee edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja mahdollistaa terve kilpailu. 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että ollaan luomassa kokonaan uusi taso viidelle alueelle maassa, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin etäällä. Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä Erva-alueella. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan
kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Sipoon kunta on mukana useassa kuntien yhdistymisselvityksessä. Vastuukuntaa ei tule määritellä pakkokeinoin. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Sisältääkö tämä ristiriidan perustuslakiin? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? mikään edellä olevista, koska - Kunnilla tulee olla mahdollisuus sopia hallintomallista, jos enemmistö kunnista esim. on kuntayhtymämallin kannalla. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
Avoimet vastaukset: Kyllä 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Ongelmana on, että ollaan luomassa kokonaan uusi taso viidelle alueelle maassa, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin etäällä. Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä Erva-alueella.31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Jäävätkö kuntien edustajat tästä ulos? Viranhaltijapäätöksentekoelinkö? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen
kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Muodostuu turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17.. Sipoon kunta on mukana useassa kuntien yhdistymisselvityksessä. Vastuukuntaa ei tule määritellä pakkokeinoin. Kunnilla tulee olla mahdollisuus sopia hallintomallista, jos enemmistö kunnista esim. on kuntayhtymämallin kannalla Sisältääkö 18 ristiriidan perustuslakiin? Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä.
Sote-alueen edustajainkokouksen ei tule päättää perustason alueen yhteistoimintasopimuksesta, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Perustason vaikutusvalta sote-alueen päätöksenteossa tulee turvata nykyistä paremmin. Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. 20 Edustajainkokous: Onko sote-alueella ja perustason alueella oma edustajainkokous. Asia ei selviä pykälästä. 21 Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä. Vastuukuntamallissa tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä 31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Mikäli erityisvastuualuemalli toteutuisi, kuntien edustus hallinnossa olisi välttämätön. Onko kyseessä viranhaltijapäätöksentekoelin? Ongelmana on, että ollaan luomassa kokonaan uusi taso viidelle alueelle maassa, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin etäällä. Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä Erva-alueella. 34 Muodostuu turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä. Kaiken kaikkiaan epäselväksi jää päätöksentekoelinrakenne, hierarkia ja niiden väliset valtasuhteet Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntatasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - 46 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella: Sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta vastaa alueensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisestä. Miten tätä sovelletaan Uudenmaan sote-alueeseen, missä hallintomalli on kuntayhtymä? Pykälässä mainitaan vain vastuukunta, ei lainkaan kuntayhtymää. Kehittäminen kuuluu kaikille tasoille. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan koordinaatio ja rahoitus tulee selkiyttää.
31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella. Laissa tulee määritellä rahoitus siten, että se sisältää sekä käyttöön perustavan että kapitaatioperusteisen rahoituksen elementit.kapitaatioperusteinen rahoitus ei kannusta innovatiivisuuteen ja tuottavuuden lisäämiseen 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella. Laissa tulee määritellä rahoitus siten, että se sisältää sekä käyttöön perustavan että kapitaatioperusteisen rahoituksen elementit. Kapitaatioperusteinen rahoitus ei kannusta innovatiivisuuteen ja tuottavuuden lisäämiseen. 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
- 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Tämä voidaan määritellä perustason alueen kuntien yhteistoimintasopimuksessa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Laissa tulee määritellä perustason alueiden ja sotealueen rahoitus siten, että se sisältää sekä käyttöön perustavan että kapitaatioperusteisen rahoituksen elementit. Kapitaatioperusteinen rahoitus ei kannusta innovatiivisuuteen ja tuottavuuden lisäämiseen. 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön. 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. Tarvitaan kuntakohtaiset laskelmat kustannuksista ennekuin rahoituksellisiin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa Järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta tulee tarkastella yhtäaikaisesti ja ratkaisun tulee olla pitkällä aikavälillä kestävä. Tässä mallissa kunta on maksuautomaatti ja todellinen vaikutusmahdollisuus palveluratkaisuihin ja investointeihin on vähäinen. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä
- 68 Valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeus: Pykälässä puhutaan kunnasta ja kuntayhtymästä, pitäisikö olla vastuukunta ja kuntayhtymä? Miksi kunta antaa tiedot valvontaviranomaisille, jos ei edes järjestä palveluja. Raportointia aluehallintovirastolle ja Valviralle tulee selkiyttää ja kehittää siten, että se tuottaa kunnille nykyistä vähemmän ylimääräistä ja päällekkäistä työtä. Valvonnan lisääminen ei ole tarkoituksen mukaista kun samanaikaisesti puhutaan kuntia sitovien normien purkamisesta 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi.
73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Väestökriteeri ei ole relevantti, valinnan vapauden myötä potilas- ja asiakasvirrat muuttuvat. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua ollenkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Tätä pidetään liian lyhyenä valmisteluaikana. Uudistukseen liittyy muita lakeja joiden tulee edetä samassa tai nopeammassa tahdissa. Mm. rahoituksen ja sen vaikutukset sekä Metropolialuetta koskevien ratkaisujen on oltava tiedossa ennen kuin aikatauluun voidaan ottaa kantaa. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
- Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Lakiehdotuksessa on määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Sipoon kunnan käsityksen mukaan lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulee edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja mahdollistaa terve kilpailu. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Metropolialueella erikoissairaanhoidon sote-alueille tuottaa HUS 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
- 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa. Kuntien henkilöstöä ei voida asettaa eri asemaan irtisanomissuojan suhteen. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Päätöksiä rahoitusratkaisuista ja kustannusvaikutuksista. Selkeät pelisäännöt. Valtion tulee vastata muutoksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. Valtakunnalliset ratkaisut koskien tiedon hallintaa ja sähköisiä ratkaisuja. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta tulee tarkastella yhtäaikaisesti ja ratkaisun tulee olla pitkällä aikavälillä kestävä. Sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustasonalueiden muodostumisen määrittely kunnan asukasluvun perusteella ei ole relevanttia. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin vaikuttaa niin moni muu asukaslukua tärkeämpi tekijä. Erilaiset asukasluvun määrittelyt maan eri osissa asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulee edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja mahdollistaa terve kilpailu.
Kunnilla tulee olla mahdollisuus sopia hallintomallista, jos enemmistö kunnista esim. on kuntayhtymämallin kannalla. Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella. Laissa tulee määritellä rahoitus siten, että se sisältää sekä käyttöön perustavan että kapitaatioperusteisen rahoituksen elementit. Kapitaatioperusteinen rahoitus ei kannusta innovatiivisuuteen ja tuottavuuden lisäämiseen Väestökriteeri ei ole relevantti, valinnan vapauden myötä potilas- ja asiakasvirrat muuttuvat. 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Uudistukseen liittyy muita lakeja joiden tulee edetä samassa tai nopeammassa tahdissa. Mm. rahoituksen ja sen vaikutukset sekä Metropolialuetta koskevien ratkaisujen on oltava tiedossa ennen kuin aikatauluun voidaan ottaa kantaa. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudellisesti kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Sipoon kunnan käsityksen mukaan lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulee edistää kuntalaisten valinnanvapautta ja mahdollistaa terve kilpailu. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia. 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Metropolialueella erikoissairaanhoidon sote-alueille tuottaa HUS. 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa.. Kuntien henkilöstöä ei voida asettaa eri asemaan irtisanomissuojan suhteen. Ehdotetulla mallilla kuntien peruspalvelut ja erikoissairaanhoito erkaantuvat toisistaan. Lisäksi integraatio muihin kunnan tuottamiin palveluihin heikkenee. Tämä lakiehdotus ei esitä perusteluja sille miten alussa asetetut tavoitteet, kuten palvelujen laaja integraatio, selkeä ja tehokas hallinto sekä voimavarojen suuntaaminen peruspalveluihin, erityisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen toteutuisivat ehdotetun mallin toimeenpanolla Uudenmaan alueella. Sote-uudistusta pitäisi perua ja valmistella uudelleen parlamentaarisessa työryhmässä