Luento 2h, PhD Petri Peltonen

Luento 2h,16.03.2016 PhD Petri Peltonen

Jatkoluento (ke) 16.03.2016 klo 14:15 16:00 Kemikaalien käyttö yhdyskunnissa mitä tutkimustieto kertoo? - Yhdyskuntien näkökulma - Kemikaalien käytön, kulutuksen ja turvallisuuden näkökulma 2

Ympäristökemian rooli ja asettuminen yhdyskuntien ympäristöteknologian kentässä Lähde: Google images 3

Yhdyskunnissa - valvonnasta huolimatta - esiintyy päästöjä vesistöihin (vesikemia) ja maaperään (maaperäkemia). Päästöjä mm. tutkitaan ympäristökemian keinoin - Yhdyskunnissa käytetään ja kierrätetäänkin jo suuria määriä erilaisia aineita, kemikaaleja ja metalleja raaka-aineina teollisuudessa ja yrityksissä - Kotitaloudet (kulutus) ovat suuria erilaisten materiaalien, aineiden ja kemikaalien hyödyntäjiä. Syntyy erilaista jätettä ja näistä päästöjä - Maatalouden lannoitteiden ravinnekuormituksen vaikutuksia joudutaan tutkimaan - Liikenne kaupungeissa ja maanteillä sekä laivat merialueilla käyttävät erilaisia polttoaineita (öljypäästöt) - Kaivosteollisuus varastoi suuria määriä kaivannaisjätteitä ja jätevesiä - Ympäristön pilaantumistutkimuksissa Ympäristökemialla on erittäin suuri rooli - Monia ympäristön ilmiöitä: liukoisuus, happikato, happamoituminen, rehevöityminen, leväkukinnot, päästöjen pistekuormitukset jne. voidaan selittää ympäristökemian avulla. Ympäristökemia käyttää tällöin hyödykseen koko kemian eri haaroja epäorgaanisesta biokemiaan 4

Alkuainekierrot ympäristökemian näkökulmasta - Normaaliin luonnon typpi (N), fosfori (P) ja rikki (S) sekä sulfaatti (SO 4 2- ) kiertoon nähden vesistöjen ravinnekuormat kasvavat mm. lannoitekäytön ja kaivosvesien (vrt. Talvivaara) paikallisen/alueellisen kuormituksen seurauksesta - Rehevöityminen lisääntyy ja toisaalta vesikasvillisuuden lisääntyminen aiheuttaa mm. kalojen elinolosuhteissa tuntuviakin muutoksia ja happikadon - Sulfaatti rehevöittää epäsuorasti, kun vesistön pohjasta nousee veden pintaa pohjaan sedimentoitunutta fosforia 5

Ympäristövaikutusten kannalta keskeisestä vesikemiasta Liukoisuus ph 4 (raskasmetallit) Vesi kuljettaa. Vedellä on korkea pintajännitys Vesi laimentaa pistemäistä päästöä Happipitoisuus pitää yllä vesistön elämää ja palauttaa sitä Pistekuormituksessa, esim. tehdaspäästö, vrt. Harjavallan Nikkelipäästö; eliöstö ja kasvit voivat reagoida ja eliöt (kalat) muuttaa paikkaa Tilanne yleensä palautuu vähitellen, mutta vaikutuksia vesieliöihin on tutkittava pitkään

ph-arvon merkitys

Yhdyskuntien näkökulmasta tutkimus antaa tietoa pilaantumisen vaikutuksista, jotta pilaantumista voitaisiin välttää ja ympäristön tilaa korjata Esimerkkejä tutkimuksista - Maatalouden lannoitekuormitus ympäristön rehevöitymisen näkökulmasta - Kaivosten pilaavien vaikutusten tutkiminen - Pohjavesivaikutusten tutkiminen erilaisissa yhteyksissä metsien avohakkuut - Merialueiden pilaaminen mikromuovijätteiden merkitys ja vaikutukset - Itämeren tilan seuranta informointi leväesiintymisestä kesällä 8

Rehevöityminen_Järvet, maatalous - Muut rehevöitymisen lähteet 9

Lähde: Chiras rehevöitymisen Swampland -ajattelu

Rehevöitymiselle tyypilliset ominaisuudet

Maatalouden kuormitus rehevöityminen - Maatalouden lannoitteiden kokonaisvaltaisella ravinnekuormituksella on merkittävä vaikutus vesistöjä pilaavaan rehevöitymiseen - Huom: Rehevöittävää liukenemista ja laskeumaa aiheuttavina typen ja fosforin lähteinä voivat toimia myös käsittelemätön jätevesi, autojen pakokaasujen ja tehtaiden typpiyhdisteet, valumavedet metsistä, metsien lannoittaminen, karjan lanta ja urea, katujen ja rakennustyömaiden valumat, kaivostoiminnan valumavedet, energialaitosten (poltto) sekä koneiden ja sulattojen päästöt. Teksti on käännös kuvasta teoksessa (G. Tyler Miller Environmental Science, 2006) 13

Rehevöitymisen kemiasta Typpi (N)- Nitraatti (ns. perusravinne) Fosfori (P) - Fosfaatti (ns. perusravinne) Kaivosvesien hapan sulfaattikuormitus vesistössä tai muu hapan märkälaskeuma Sulfaatin määrä kasvaa Vapauttaa järvisedimentistä fosfaattia vaikuttaen näin epäsuorasti rehevöitymistä lisäten

Levänmuodostuksen seuranta Merialueet Itämeren leväkysymykset. Lehtikuva, Mäntylä Kimmo. Kuvassa sinileväpuuroa Laajasalo, H:ki, 2011. 15

Itäisen Suomenlahden kesäaikainen leväseuranta (Anttila Pekka, 09.06.2012)

Typen kierto ( Environmental Science, 7th Edition, Daniel D. Chiras, p. 69) 17

Typen kierto ( Environmental Science, 7th Edition, Daniel D. Chiras, p. 69) Yksinkertaistetussa typen kiertoajattelussa ajatellaan seuraavasti: - Ilmakehän typpi muuntuu maaperän bakteerien vaikutuksesta ammonium-ioneiksi - Ammoniakki muuntuu nitraateiksi, joita kasvit käyttää - Ammoniumin muuntumisvaihetta nitraateiksi säätelee ns. nitrifikaatioreaktiot - Nitraattien muuntumista denitrifikoivien bakteerien vaikutuksesta takaisin ilmakehän typeksi sääntelee ns. denitrifikaatioreaktio 18

Nitrifikaatioreaktiot Nitrifikaatio- ja denitrifikaatioreaktiot ovat lähemmin esitettynä seuraavat: (1)ammoniumtypen hapettuessa Nitrosomonas lajin bakteerien vaikutuksesta vähitellen muodostuu ns. nitritaatiossa nitriittiä (2)nitrataatiossa taas Nitrobacter-lajin bakteerit käyttävät nitriittiä ravinnokseen ja hapettavat sitä nitraatiksi (3)nitrifikaation nettoreaktio esittää tällöin kokonaishapetusta, jossa ammoniumtypestä syntyy nitraattia 19

Nitrifikaatioreaktiot (1) NH 4+ +1½ O 2 NO 2- + 2H + + H 2 O (2) NO 2- + 1½O 2 NO 3 - (3) NH 4+ + 2 O 2 NO 3- + 2 H + + H 2 O 20

Denitrifikaatioreaktio Denitrifikaatiossa taas (4) orgaaninen aines pelkistää biokemiallisesti nitraattitypen ilmakehään vapautuvaksi typpikaasuksi (Laukkanen, T. et al., 2003). (4) NO 3- + Orgaaninen aines N 2 (g) + CO 2 + H 2 O + OH - + 21

Aineiden ja kemikaalien tutkimuksellinen näkökulma - Kemikaalit, aineet ja metallit valvonnan, käytön, kulutuksen (ihminen - käyttäjä), pilaantumisen ja turvallisuuden (ihminen) näkökulma 22

Yleistä pilaavista aineista ja kemikaaleista Ympäristökemiaa linkittyy paljon myrkyllisiin aineisiin ja kemikaaleihin Vakavimman pilaantuneisuuden aiheuttavat POPs kemikaalit (Pysyvät Orgaaniset Pilaavat aineet) eli hitaasti hajoavat, biokeräytyvät ja toksiset vesieliöille ja ihmisille myrkylliset aineet DDT ja PCB pitoisuudet ovat vähitellen kääntyneet laskuun. Silti niitä mitataan pieninä pitoisuuksina edelleen mm. Suomen Lahden silakasta Päästöreittejä On useita kuten säiliöperävaunun kaatuminen, myrkyllisen maalin käyttö pienvenetelakalla, kuumentuneen energiansäästölampun rikkoutuminen Pilaavia kemikaaleja on erittäin monia kuten monet hiilivedyt, tributyylitina (TBT) tai hengitysilmaan höyrystyvä pieni elohopeamäärä Priorisoituja ympäristöä pilaavia kemikaaleja ovat edelleen bromatut palonestoaineet, joilla voi esiintyä ns. hormonaalisia sivuvaikutuksia kaloihin, särkylääkkeet ja omana aineena mikromuovipartikkelit Jäteveden puhdistusprosessi ei vielä poista riittävästi riskikemikaaleja 23

Esimerkkejä POPS kemikaalien rakenteista (Pehkonen, Sorjonen, Vakkilainen et.al. 2013)

Pilaavien aineiden keräytyminen ympäristöön vaikutusten näkökulmasta? - Eräät veteen kulkeutuneet / liuenneet metalli-ionit, vrt. esim. elohopea (Hg), voivat reagoida ja biokeräytyä vesistön pohjasedimenttiin, aiheuttaen niistä vähitellen vapauduttuaan erittäin pitkäaikaisen pilaantumisen riskin (keräytyy kalaan / ravintoketjuun, viime kädessä kalaravinnon kautta altistaa ihmisiä 25

Elohopean kierto ympäristössä ( Pehkonen, Sorjonen, Vakkilainen et.al. 2013)

Esimerkkikemikaali monessa kulutusyhteydessä käytetystä haitallisesta kemikaalista Asetaldehydi on yhä kuuma peruna, Marjo Saarikko Lähde: KEMIA -lehti 8/2015, S. 15-17 - Asetaldehydin alkuperä ja luonne - Alkoholin pääaineenvaihduntatuote ihmisessä - Alkoholijuomissa voi olla runsaastikin vapaata asetaldehydiä - Jugurtti (käymiostuote), jotkut hedelmät ja virvoitusjuomat voivat sisältää asetaldehydiä - Asetaldehydiä saatetaan käyttää myös ruuan omenalta tuoksuvana aromiaineena - Asetaldehydi esitettiin Kansainvälisen syöväntutkimusalitoksen (IARC) toimesta v. 2009 karsinogeeniseksi aineeksi - EU:n komission kuluttajien turvallisuutta valvova asiantuntija ryhmä(sccs) suositteli v. 2012, että kosmeettiset tuotteet eivät saa sisältää asetaldehydiä yli 5 mg/l ja suuvedet eivät saa sisältää sitä lainkaan - Prof. Mikko Salaspuron mukaan asetaldehydin syöpävaarallisuudesta ihmiselle on vahva näyttö 27

Asetaldehydi Marjo Saarikko Lähde: KEMIA -lehti 8/2015, S. 15-17 Prof. Mikko Salaspuron mukaan: - Asetaldehydi on karsinogeenina paikallinen - Sitä kertyy suun limakalvoille, sylkeen ja mahanesteeseen silloin, kun nautitaan alkoholia tai asetaldehydiä sisältäviä elintarvikkeita - Asetaldehydiä, joka ei häviä, muodostuu edelleen ruuansulatuskanavassa - Tupakassa asetaldehydi liukenee savusta sylkeen - 70 80 % suusyövästä aiheutuu alkoholista ja tupakasta. Elintarvikkeiden osuutta ei tiedetä - Tarvitaan ennaltaehkäisyä, jotta kuluttajat tuntisivat riskit paremmin. EVIRAN Pertti Koiviston mukaan asetaldehydin haitallisuuden arviointi on äärimmäisen hankalaa pitoisuus/vaikutus -tasolla - Maitotuotteita valmistava valio ei käytä asetaldehydiä. Nykyiset hapatteet tuottavat asetaldehydiä vähemmän. Asetaldehydin määrä jugurtissa 0,3 0,5 mg/ 100 g on pieni. Omenassa tähän nähden moninkertainen määrä. Viili ei sisällä asetaldehydiä. 28

Ihminen kemikaalien keskellä Mitä tutkimustieto kertoo tutkijan näkökulmasta Lähde: Hy /Tri Mirja Salkinoja-Salonen Diat 16.08.2012 29

Haitta-aineista, joiden keskellä ihminen on Lähde: Hy /Tri Mirja Salkinoja-Salonen Diat 16.08.2012 30

Ravinnon lisäaineet Lähde: Hy /Tri Mirja Salkinoja-Salonen Diat 16.08.2012 34

Elintarvikkeissa sallitut lisäaineet 35

Triklosaanin kieltämisen vaiheista Ref. Salkinoja-Salonen 2012 - lisärajoituksia tullut EU:n Kosmetiikkadirektiiviin 2014 42

Turvallisiakin tuotteita löytyy markkinoilta Ref. S-S, 2012 43

Kemikaalien kulkeutuminen ja vaikutukset ympäristössä maailman laajuinen ongelma - Historia alkoi ns. kasvihuonekaasun CFC:n (kloorifluorihiilivedyt, käytetty mm. kylmäaineina ja ponnekaasuina ) aiheuttaman otsonikerroksen ohentuman todentamisesta v. 1974. Tämä johti mm. otsoniaukko (napa-alueet)- ja ilmastonmuutoskäsitteiden laajempaan tutkimukseen - Nykyisin ilmastonmuutos on maailman laajin ympäristökemiallinen tutkimusprojekti - Vaarallisten aineiden ja kemikaalien nykytutkimusta on kohdistettu paljon etenkin ns. hormonaalisesti vaikuttaviin kemikaaleihin (Eng. Endocrine Risrupting Chemicals, ERC), joilla on taipumus kaukokulkeutua 44

Hormonaalisesti vaikuttavien aineiden ja kemikaalien (lyhenne EDC -aineet) tutkimuksista, ks. uusin raportti: https://desdaughter.wordpress.com/2013/11/20/endocrine-disruptingchemicals-2012/ 46

Altistumisesta hormonihäirikkökemikaaleille (EDCs aineet) Lähde: Bergman, Heindel & al., 2012) 47

Toimintamekanismin osat EDCs kemikaaleilla: Solun ulkopinnan reseptorit: ioni-kanava, helix, entsymaattinen, entsyymi-assosioitunut reseptoriaktiivisuus, solun sisäiset proteiinit ja entsyymiaktiivisuus (HRCs, Bergman, Heindel& al., 2012) 48

Miten hormonihäirikkökemikaali toimii? Toimintamekanismi HRC kemikaaleilla (vapaa suomennos / HRCs, Bergman, Heindel & al., 2012) - Membraanireseptorit (kuva edellä) voivat linkittyä moniin solun toisiin viestinviejäsysteemeihin - Hormonireseptoreihin voi linkittyä yhteissääteleviä proteiineja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten ydinhormonireseptori toimii - Ilmiöllä on tärkeä seuraus, koska tiedämme, että eräät kemikaalit myös voivat ympäristössä vaikuttaa suoraan joihinkin ydinreseptoreihin sillä tavoin, että nämä muuttavat solun kykyä käyttäytyä geenien säätelyprosesseissa luonnonmukaisesti, siksi tuottaen eliöissä (ihmisessä) vaikutuksia, muuten luonnollisin hormonein säädeltyihin käyttäytymismuotoihin niin, että nämä ovat odottamattomia - Siksi kemikaalien hormonaaliset vaikutukset tulee voida endokriinisilta ominaisuuksiltaan identifioida 49

HRC -Kemikaali voi lähteä jäljittämään/häiritsemään luonnollisen hormonin toimintaa soluissa aikaansaaden mm. hedelmällisyysmuutoksia 50

Esimerkkejä hormonaalisesti vaikuttavista kemikaaleista, joilla jo pieni annos aiheuttaa vasteen EDCs vasteeneläimissä(bergman, Heindel & al., 2012) 51

Eläimille hormonaalisesti vaikuttaviksi kemikaaleiksi (lisääntymissysteemeissä ) tutkimuksin osoitetut kemikaaliryhmät (Bergman, Heindel& al., 2012, Taulukko 2.1 sivut 25-29) 1. Dietyylistilbesteroli (DES) 2. Tributyylitina 3. Fytestrogeeni 4. Alkyylietoksylaatit (p-tert-oktyylifenoli) ja p-nonyylifenoli) 5. Ftalaatit (DEHP, BBP, DiNP, DBP) 6. Klooratut pestisidit (X) (DDT, DDE) 7. Dioksiinit (X) 8. Polyklooratut (ja bromatut (X)) bifenyylit (PCBt) 9. Dikarboksimidit (Fungisidit) 10. Herbisidit 11. Lyijy (x), Kadmium (x), Mangaani, 12. Bisfenyli A (x) (X): Tutkimuksia tehty näillä myös ihmisen puberteetti-iän hormonisysteemin vaikutuksista 52

Zeebra kaloilla mm. tutkittu kemikaalien hormonaalista vaikutusta kalan sukupuoleen (HRCsBergman, Heindel& al., 2012, p. 87) 53

Seuraavat muutokset osoitettu: luonnon hormonilisäyksellä naissukupuoli lisääntyy (HRCsBergman, Heindel & al., 2012, p. 87) 54

Tremboloni (synteettinen androgeeni hormoni ) lisäyksellä vähitellen kaikki Zebra kalat ovat koiraita (HRCsBergman, Heindel & al., 2012, p. 87) 55

Aromaattisella fungisidi inhibiitti -lisäyksellä (Procloraz) vähitellen liki kaikki Zebra kalat ovat koiraita (HRCsBergman, Heindel& al., 2012, p. 87) 56

EDCs -aineiden käytännön esiintymisestä (HRCsBergman, Heindel& al., 2012, p. 156) 57

EDCs -aineiden käytännön esiintymisestä (HRCsBergman, Heindel& al., 2012, p. 156) 58

EDCs kohtalo ja alkuperä ympäristössä (HDCsBergman, Heindel& al., 2012) Ks. Myös Anna Mikolan luento jäteveden puhdistuksesta luontoon pääsevistä kuluttajakemikaaleista 59

Ihminen altistuksen kohteena: ruoka, vesi, maaperä, pöly, ilma. Altistus / iho, hengitys, ravinto (suun kautta) 60

Aineet voivat kulkeutua ympäristöön eri lietteistä; ks. Ref. 2: Lauri Äystö Pro Gradu Hy, 2014 Haitta-aineet puhdistamolietteessä 61

Lääkeaineet ; ks. Ref. 2: Lauri Äystö Pro Gradu Hy, 2014 Haitta-aineet puhdistamolietteessä ja myöhempi luento kuluttajakemikaaleista 62

EDC aineiden vapautumisreitit ympäristöön 63

EDC aineiden kaukokulkeutuminen ja villieläinten altistuminen napaalueilla 64

Kalan lihaksesta (rasvasta) mitattu useita kemikaaleja 65

DDT:tä mitattu kaikilta suurilta valtamerialueilta 66

Haitallisten kemikaalien riskinarviointi ja valvonta erittäin tärkeää - Valvonta tapahtuu mm. lainsäädännön kautta - EU:n REACH-asetuksella (uusi Kemikaaliasetus) on vahva asema aineiden ja kemikaalien vaaran ja turvallisuuden osoittamisessa yhteiskunnassa 67

Myrkyllisten kemikaalien valvonta REACH säädöksen lyhenne tarkoittaa kemikaalien rekisteröintiä (Registration), arviointia (Evaluation) ja lupamenettelyä (Authorization) (of Chemicals) EU:ssa REACH asetuksen tavoitteena on varmistaa terveyden- ja ympäristönsuojelun korkea taso koko EU-alueella, ja samalla lisätä EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä korkeilla turvallisuusvaatimuksilla ja tuotekehityksen edistämisellä Säädös tuli voimaan 1.6.2007. (Kemikaalineuvottelukunta REACH, 2006) Helsinkiin v. 2007 perustetun Euroopan Kemikaaliviraston, ECHA (European Chemicals Agency) tehtäviä ovat mm. päätökset tiettyjen vaarallisten kemiallisten aineiden rajoittamisesta ja luvanvaraisiksi asetettavien aineiden yksilöinti, mm. vaaralliset biosidit REACH koskee kaikkia vaarallisten aineiden ja kemikaalien valmistusta sekä maahantuontia

Myrkyllisten kemikaalien valvonta Lisäksi EU:n komissio voi pyytää ECHAa laatimaan ehdotuksia kemiallisten aineiden rajoittamisesta tai niiden luokittelusta erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi, ns. prioriteettiaineiden lista EU:ssa ns. erittäin suurta huolta aiheuttavien kemikaalien lista, ks. ECHA / EU, 2014 Erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle ECHA on koonnut aineita, jotka aiheuttavat syöpää, vaurioittavat perimää tai ovat lisääntymismyrkyllisiä, sekä aineita, jotka hajoavat erittäin hitaasti ja joilla on erittäin biokertyviä ominaisuuksia Muita samantasoista huolta aiheuttavia aineita ovat esimerkiksi edellä käsitellyt hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit (ECHA EU, 2014)

Kurssin painotus riskinarvioinnin näkökulmasta Kurssissa aineiden ja painotetaan aineiden ja kemikaalien kemikaalien riskinarvioinnin ja altistumisen ymmärtämistä Samoin käydään läpi ympäristöpäästöihin ja kuormitukseen perustuvaa riskinarviointia (vrt. PEC/PNEC-suhde, Ks. Luento maantiekuljetukset myöhemmin) Kurssista on rajattu pois varsinainen aineille ja kemikaaleille altistumisesta aiheutuva sairastuminen eri tauteihin liittyvä varsinainen terveystiede, jota Aallossa ei opeteta

Käsite: Altistuminen - Altistumisen teoria Suomen Kemian Seura, ajankohtaista REACH -asetuksesta, Jouni Räisänen TUKES http://www.sths.fi/pdf/sthspaivat%202013/raisanen.pdf Käytetty 10.02.2015

Suomen Kemian Seura, ajankohtaista REACH -asetuksesta, Jouni Räisänen TUKES. (Huom: Ympäristön altistuminen ei ole kovin vakioitunut termi!) http://www.sths.fi/pdf/sthspaivat%202013/raisanen.pdf Käytetty 10.02.2015 73

Suomen Kemian Seura, ajankohtaista REACH -asetuksesta, Jouni Räisänen TUKES http://www.sths.fi/pdf/sthspaivat%202013/raisanen.pdf Käytetty 10.02.2015, PBT= Persistant, Bioaccumulated and Toxic Chemical 74

Suomen Kemian Seura, ajankohtaista REACH -asetuksesta, Jouni Räisänen TUKES http://www.sths.fi/pdf/sthspaivat%202013/raisanen.pdf Käytetty 10.02.2015 75

Lopuksi: Aineet ja kemikaalit ympäristön näkökulmasta keskeistä aloitusluennolla Vesistöjen pilaantuneisuuteen linkittyy epäorgaanista, orgaanista ja biokemiallista ympäristökemiaa Esim. ilmiöissä kuten happikato, happamoituminen, rehevöityminen, leväkukinnot jne. esiintyy ympäristökemiaa Veden liukoisuus alhaisessa ph-arvossa (ph 4) voi lisätä raskasmetallien liukoisuutta Vesi voi pistekuormituksessa kuljettaa pilaavia kemikaaleja ja virtauksella myös laimentaa pilaantuneisuutta Normaaliin luonnon typpi (N), fosfori (P) ja rikki (S sekä sulfaatti SO 4 2- ) kiertoon nähden vesistöjen ravinnekuormat kasvavat mm. lannoitekäytön ja kaivosvesien (vrt. esim. Talvivaara) alueellisen kuormituksen seurauksesta Veteen liuenneet metallit, vrt. esim. elohopea (Hg), voivat reagoida ja kumuloitua sedimenttiin, aiheuttaen niistä vähitellen vapauduttuaan pitkäaikaista pilaantumisen riskiä

Pilaavat aineet ja kemikaalit keskeistä aloitusluennolla Ympäristökemiaa linkittyy paljon myrkyllisiin aineisiin ja kemikaaleihin Vakavimman pilaantuneisuuden aiheuttavat POPs kemikaalit (Pysyvät Orgaaniset Pilaavat aineet) eli hitaasti hajoavat, biokeräytyvät ja toksiset vesieliöille ja ihmisille myrkylliset aineet DDT ja PCB pitoisuudet ovat vähitellen kääntyneet laskuun. Silti niitä mitataan pieninä pitoisuuksina edelleen mm. Suomen-Lahden silakasta Päästöreittejä on useita kuten maantiekuljetuksiin liittyvät onnettomuudet, myrkyllisen maalin käyttö pienvenetelakalla, kuumentuneen energiansäästölampun rikkoutuminen (pieni määrä elohopeaa vapautuu ilmaan) jne. Pilaavia kemikaaleja on erittäin monia kuten monet hiilivedyt ja limoituksenestoaineiden sisältämä tributyylitina (TBT) jne. Priorisoituja ympäristöä pilaavia kemikaaleja ovat edelleen bromatut palonestoaineet (ks. tästä myöhemmin erillinen luento), joilla voi esiintyä ns. hormonaalisia sivuvaikutuksia kaloihin, särkylääkkeet ja omana alueena merialueita pilaavat mikromuovipartikkelit Jäteveden puhdistusprosessi ei vielä poista riittävästi riskikemikaaleja. Tämä tulee esille myös lähemmin tämän kurssin jatkoluennoissa 84

Tärkeää osata asioita kuten seuraavat - Mitä tarkoittaa altistuminen aineille ja kemikaaleille - Mitä tarkoittavat hormonaalisesti häiritsevät kemikaalit ja näihin liittyvä kaukokulkeutuminen - Miten kemikaalille tehdään riskinarviointia - Minkälaista lainsäädäntövalvontaa (REACH) on EU:ssa valmistettavilla ja myytävillä kemikaaleilla - Ympäristökemia tarkoittaa ilmakehän, maaperän ja vesistöjen kemiallisten ilmiöiden tutkimusten tulkintaa kemian keinojen avulla. Tulkinnassa ovat mukana epäorgaaninen, orgaaninen ja biokemia. Keskeisenä ympäristökemiassa ovat aineet ja kemikaalit ja niiden vaikutukset ympäristöön sekä ihmiseen. Kaikkea tätä käytännönläheistä uutta tietoa saamme ja opimme tällä kurssilla luentojen, laboratoriotöiden ja harjoitusten avulla - Tervetuloa kurssille! 85

Tehdään tästä ajankohtaista ympäristökemiaa opettava ja hyödyllinen kurssi kaikille! 86