15. TAMMIKUUTA NUMERO 1/2015 9 www.metsalehti.fi metsänomistaja 14 KYSYMYSTÄ Kannattavuudesta Metsästä on moneksi Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI VERO- NUMERO Kuva: jouni klinga Puukauppakoulu Ensin tarvitaan leimikko Patikkaretki KiuruvedelTÄ länsirannikolle Yksi jäsenyys riittää Puukaupassa toivotaan pakkasta Pikatestissä reppujakkara
UUTTA! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi vaikka keskellä metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. Katso lisätietoja www.metsaforest.fi/mobiili ja lataa sovellus nyt älypuhelimeesi! Download from Windows Phone Store METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.
SISÄLLYS 58 16 TUOMO PIRTTIMAA 46 SEPPO samuli jorma luhta metsälehti makasiini NRO 1/1 15.1.2015 Uutiset 4 Pääkirjoitus: Ei enää kiristyksiä 6 Metsänomistaja: Daavittiloille metsä on sijoitus 12 Kirjava joukko Metsänhoitoyhdistysten maksuissa ja jäseneduissa riittää vaihtelua. 14 PEFC-sertifikaatit syyniin 15 Metsätyyppi: Mitä uutta luonnonsuojelulakiin, Ilkka Heikkinen? 16 Markkinat: Kauanko maa kantaa tänä talvena? 18 Kuukauden puukauppa: Viime hetken kemerakohde 19 Verkosta: Montako harvennusta? Teema: Metsäverotus 20 Metsävuoden tilinpäätös 24 Muista vähennykset Näillä ohjeilla metsäverolomakkeen täyttäminen sujuu. 30 Oma korjuu on hankintatyötä 31 Alvit ilmoitetaan joka vuosi 32 Rahapuu: Metsäammattilaisille on kysyntää oma metsä 34 Metsänhoito: 14 kysymystä kannattavuudesta 37 Pikatesti: Reppujakkara auttaa luonnossaliikkujia 38 Puukauppakoulu: Ensin pitää olla leimikko 40 Tutkimus: Tasaikäisenä vai jatkuvasti? 41 Metsäläisen allakka: Moottorisaha aarrelaatikossa 42 Kysy pois: Mikä lehtikuusta viivyttää 44 Perintömetsä: Yhteinen tahto haussa 46 Uusi palstanpitäjä Pirjo Havia 48 Patikkaretki Ari Komulainen käveli Kiuruvedeltä länsirannikolle. 56 Tuoteuutuuksia: Kelkka puunajoon 57 KolUMni: Hyvien uutisten vuosi 2015 luonnosta 58 Luhta: Tosikot ja veitikat 62 Tapionpöytä: Veripalttu ja veriohukaiset 64 Käsin tehty: Ei mitään risuja 67 Ennen & nyt: Pojat metsässä 70 Makasiinikrypto 72 Pilkkeet: Silmät selässäkin 82 Tuote & tekijä: Viilusta suojakuoret MAKASIINI 1 2015 3
PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back p. 09 315 49 808 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Ei enää kiristyksiä Vuodenvaihde toi tullessaan taas uusia veronkorotuksia. Hallituksella on ollut hyviä aikeita leikata valtion menoja rakenneuudistuksilla, mutta saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Myös talouskasvun vauhdittaminen on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. Siksi valtion rahapulan paikkaamiseksi on ollut pakko kiristää veroja. Pääomatulojen veroprosentti nousi jo pari vuotta sitten 28 prosentista 30 prosenttiin. Samalla säädettiin pääomatuloille porrastus. Aluksi ylemmän verokannan raja oli niin korkealla, että metsätuloista siihen ylsivät vain poikkeuksellisen isot puukauppatilit. Nyt muutos koskee entistä useampaa metsänomistajaa, mikä heijastuu myös puun myynteihin. Vuoden alusta pääomatulojen ylemmän verokannan raja putosi 30 000 euroon ja ylempi veroprosentti nousi 32 prosentista 33 prosenttiin. Noihin lukemiin voi Etelä-Suomessa päästä jo parin hehtaarin tukkileimikolla. Metsänomistajia kirpaisevat myös perintö- ja lahjaveron uudet korotukset. Vuoden alusta kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaalikauden aikana perillisten verotaakka on kasvanut siinä määrin, että se heikentää sukupolvenvaihdosten edellytyksiä, vaikka niitä hallituksen juuri piti parantaa. Kautta linjan kansalaisten veroja on korotettu jo niin paljon, että enempään ei ole varaa. Tätä mieltä ovat myös vaaleihin valmistautuvat poliitikot. Siitä huolimatta ei olisi yllätys, jos metsien kiinteistövero otettaisiin uudelleen esille. Samat kuntien ja valtiontalouden pulmat, verot ja leikkaukset ovat edessä vaali en jälkeen. Metsässä ei ole enää varaa veronkiristyksille, mutta muuten sieltä on mahdollista saada paljon. Yksinkertainen, vakaa ja kohtuullisella tasolla pysyvä verotus edistää kaikkein parhaiten metsiin perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Myös sukupolvenvaihdokset helpottuisivat, jos ne voisi tehdä ilman monimutkaista verosuunnittelua. Toimittaja Hannu Jauhiainen on koonnut tähän numeroon hyvät vinkit veroilmoituksen tekoon. Lisäksi kaikki kestotilaajat saavat lehden mukana Metsäverokirjan. Käytössänne on myöhemmin helmikuussa myös neuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää jo nyt. Ohjeet löydät sivulta 29. Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00 15.00 Valtteri Skyttä 0400 818 078 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Eeva Kurko p. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 34 562(lt/13) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 4 MAKASIINI 1 2015 Kannen kuva JOUNI KLINGA
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. tammikuussa 5. ralla oli unasvaa O ta n s e a k m. Pak Rovanie täysikuu ta ta is u to u n ik puole tamm a, mutta yltt k t te u s ll a 5 tu oli 2 ei silti ävelyllä yöhään tunnin k kuvan m n ti o a aloa, k ik paljon v mä. Va a näkyy s is v u lta. k u, d illalla iihtola eiseltä h h lä e le se tu en éa Kuva: T 3318_.indd 5 Karvin 08/01/15 14:38
METSÄNOMISTAJA Teksti Valtteri Skyttä Kuvat Jouni Klinga Metsä on sijoitus Kaarina ja Jouko Daavittila keskittyvät eläkepäivillään metsiensä hoitoon. Kokemukset hirsirakentamisesta ovat saaneet pariskunnan myös pohtimaan omia hakkuutapoja. 6 MAKASIINI 1 2015
Jouko ja Kaarina Daavittila ovat kasvattaneet metsätilansa kokoa yhdistämällä sukutilan eri osat ja ostamalla lähistöltä sopivia metsäalueita. MAKASIINI 1 2015 7
METSÄNOMISTAJA Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä hoitamista. Talvipäivä Kaarina ja Jouko Daavittilan tilalla Utajärvellä on kuin postikortista. Muutaman tunnin horisontin yläpuolella viihtyvä aurinko paistaa oranssinpunaisena puiden latvoihin. Lumi ja huurre peittävät metsiä ja kaikkialla on hiljaista. Ainoa ääni tulee siitä, kun suomenpystykorva Vikke hyppii hiirien perässä lumihankeen. Yleensä Vikke ei loiki hiirien vaan hirvien perässä. Menneenä syksynä sen haukku toi kolme kaatoa. Suomi-neidon kapeimmassa kohdassa sijaitsevat lumiset metsät odottavat. Jouko Daavittilan mukaan metsät ovat Oulun seudulla odottaneet viime talvina vähän turhankin kanssa. 8 MAKASIINI 1 2015 Utajärvi Talvileimikot eivät mene täällä kaupaksi. Etenkin harvennushakkuiden myyminen on hankalaa. Suurin yksittäinen syy talvisen puukaupan nihkeyteen on kuitupuun heikko kysyntä pohjoisessa Suomessa. Taustalla kummittelee yhä vuonna 2008 lakkautettu Kemijärven sellutehdas. Toinen syy puukaupan hiljaiseloon ovat pehmeät korjuuolot. Talvi alkoi Utajärvelläkin vasta myöhään joulukuussa. Täällä on paljon ojitettua metsämaata, joten harvennushakkuu vaatii maan jäätymistä, Jouko Daavittila sanoo. Kun kauppojen toteutuminen kestää pitkään, metsänomistajan on turha odottaa, että metsistä saisi rahaa irti nopeasti. Daavittiloiden edellinen talvipuukauppa meni yli-
Näkymä Daavittiloiden pihapiiristä vastarannalle. Särkijärvi ajautui aikanaan huonoon tilaan, kun läheinen turvesuo ja soiden ojitukset kasvattivat ympäristökuorman sietämättömäksi. Kunnostuksessa järvi tyhjennettiin. Pohjaliete tiivistyi ja jäätyi. Kun järvi täytettiin uudelleen, vedenlaatu parani ja kalat palasivat takaisin Kiiminkijoesta. ajalle, ja ostaja korjasi talvileimikon puut vasta pyytämällään lisäajalla. Metsänomistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Jouko Daavittila on metsästänyt niin pienpetoja kuin hirviä, joten oma metsä on tärkeä harjoituskenttä koiralle. 9-vuotiaan suomenpystykorva Viken haukusta on kaadettu kaikkiaan 35 hirveä. Metsä tuo pysyvyyttä Daavittiloiden pihapiiristä avautuu kaksi eri maailmaa. Itse talo seisoo pienen Särkijärven rannalla. Taloa, vanhaa navettaa ja muita piharakennuksia ympäröi järven avaruus. Reilun kivenheiton päässä pellon takana on tukkikokoa hiljalleen lähestyvä tiheä mäntymetsä. Tilalla ei ole enää tuotantoeläimiä eikä peltoja viljellä aktiivisesti. Nyt keskitytään laajan metsäalan hoitoon. Metsä on sijoitus. Se tuo pysyvyyttä ja tuottoa. Kun metsää on ostettu lisää, olemme miettineet, mi- MAKASIINI 1 2015 9
METSÄNOMISTAJA Heiluva ja sekava tukipolitiikka haittaa Daavittiloiden mukaan uusien metsänomistajien kiinnostumista metsänhoidosta. Pohjois-Pohjanmaalla on myös tärkeää, että pienten pirstoutuneiden metsäpalstojen omistajat saataisiin kiinnostumaan yhteismetsähankkeista. ten järkevästi uudet metsät sijoittuvat tilaan, ovatko ne hyviä ja miten niitä pystyy hoitamaan, Kaarina Daavittila sanoo. Metsämaasta isot alueet ovat kasvussa olevia ojitusalueiden metsiä, joten metsätöitä riittää. Metsäneuvojakin on sanonut, että kun et tiedä mitä tekisit, mene metsään, Jouko Daavittila sanoo ja nauraa. 10 MAKASIINI 1 2015 Kanahaukka tappoi koppelon talon edessä, mutta jätti saaliinsa Joukolle täytettäväksi. Lautoja ja hirsirakentamista Pariskunnan molemmat osapuolet ovat edistäneet tahoillaan puurakentamista. Jouko Daavittila on käynyt vuosien ajan sahaamassa lautoja Utajärven ja lähikuntien työmailla. Talon lähistölle peitelty kenttäsirkkeli odottaa nytkin lumen alla kevättä ja laudantekoa. Sahurin kiireisintä työaikaa ovat kevät ja kesä. Kappaletavarasta ei juuri enää rakenneta uutta maaseudullakaan. Rahtisahurin lautoja käytetään lähinnä korjausrakentamiseen ja jonkin verran uusiin rehu- tai konesuojiin, Jouko Daavittila kertoo. Kaarina Daavittila jäi syyskuussa eläkkeellä Utajärven pohjoisen naapurin Pudasjärven kaupunginjohtajan virasta. Kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä hankkeita, joiden seurauksena Pudasjärvelle on rakennettu tai ollaan rakentamassa hirsisiä toimistorakennuksia, päiväkoti, koulu ja sosiaalitoimen ylläpitämiä asuntoja. Hirsirakennusbuumin varsinaisena moottorina on toiminut hirsivalmistaja Kontiotuote, jonka päämaja sijaitsee Pudasjärvellä. Kaarina Daavittilan mukaan hirsirakentamisen suosiota ovat tähän mennessä rajoittaneet energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset. Pudasjärvellä on pyritty osoittamaan, että isonkin hirsirakennuksen koko elinkaari on todella ekologinen. Rakentamisen energiatehokkuudessa on keskitetty liikaa vain seinän lämmönläpäisykykyyn. Massiivi-
hirsi ei pysty siinä päihittämään muita rakennusmateriaaleja, mutta pelkät seinät eivät ole oikea mittari. Pudasjärvellä on todistettu, että energiataloudellisuus on kiinni rakennuksen koko elinkaaresta. Hirsirakennus ei kuluta väljemmistä seinistään huolimatta koko elinaikanaan sitä energiamäärää, joka hirsitalon rakennusvaiheessa säästetään. Isojen hirsirakennusten korkeaksi pelätty hinta ei myöskään pidä paikkaansa. Pudasjärvellä hirsirakentaminen ei tullut kalliimmaksi, sillä rakennuksen pystytysvaiheen työkustannukset jäävät hirttä käytettäessä pienemmiksi, entinen kaupunginjohtaja kertoo. Niin lautojen teko kuin hirsirakentaminen saavat metsänomistajan katsomaan omia puitaan sahaamisen kannalta. Kunnon hirren valmistamiseen tarvitaan tarpeeksi iso ja laadukas puu. Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät liian nuorina. Kalikka ei kelpaa hirreksi, Daavittilat sanovat. Metsä vaatii panostuksia Daavittiloiden talolle vievän tien reunoilla näkyy peurojen jälkiä. Peurat ovat käyneet etsimässä perunoita ja muuta ruokaa, jota niille on syksyn mittaan tarjottu. Lähimetsässä näkyy myös useita polttopuuvajoja. Metsissä kasvavat hieskoivut menevät lähes poikkeuksetta polttopuiksi, sillä tilan rakennukset ovat puulämmitteisiä. Muuten metsätöitä tuottavat näillä leveysasteilla etenkin metsäojitusten kunnossapito ja metsäautotiet. Daavittilat ovat olleet aktiivisia tieasioissa ja heidän metsäpalstoilleen johtavat tiet on peruskorjattu. Kun aloitimme tilan pidon vuonna 1978, tientekoon ja peruskorjauksiin oli helppo saada lainaa. Nykyään tielainoja ei ole ja tukien jälkeen jäävä summa pitää maksaa heti pois, Jouko Daavittila sanoo. Kaarina Daavittilan mukaan tienkorjaus on usean maanomistajan yhteinen projekti ja jonkun pitää olla aktiivinen, että korjaus lähtee liikkeelle. Kyselijöille pitää jaksaa vastata ja selvittää rahanmenon periaatteita. Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä hoitamista. Perinnön kautta metsää saaneet ovat usein tottuneet siihen, että vanhempi on hoitanut asiat. Jouko Daavittilan mukaan alueen metsänomistajat ymmärtävät kuitenkin hyvin hyväkuntoisen metsätien positiivisen vaikutuksen puun hintaan. Daavittiloille teiden kunto on tärkeää, koska metsät ovat monipuolisessa käytössä. Polttopuun teon lisäksi Jouko Daavittilalla on suunnitteilla pieniä hankintahakkuita. Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät liian nuorina. Kalikka ei kelpaa hirreksi. Metsien pääpuulajina on mänty. Joulukuusia ja vastakoivuja on hankala löytää omista metsistä, Kaarina Daavittila sanoo. Hiihto on henkireikä Pariskunta kulkee yhdessä luonnossa. Marjastus kuuluu asiaan ja sieniäkin kerättiin viime vuonna runsaasti. Talvella metsähiihto on etenkin emännän harrastus. Hiihtäminen on henkireikä. Meillä on oma latuhöylä ja sitä myöten oma latu, Kaarina Daavittila sanoo. Metsien ja soiden lisäksi latu on tehty myös Särkijärven ympäri. Vaikka pariskunta nauttii ympäröivästä luonnosta, järven ja metsien antimiin ei ole ehditty yhdessä paneutua täysin vielä eläkkeelläkään. Ensimmäinen eläkesyksy sujui Kaarina Daavittilalta yhä työn merkeissä. Hän jatkoi pitkää uraansa Suomen kuntien parissa tekemällä Raahen seudulle kuntaliitosselvityksen. Kaupunginjohtajana oli niin kova työtahti, että oli hyväkin, etteivät hommat päättyneet kuin seinään. Metsässä liikkumisen lisäksi yhteiseksi eläkeharrastukseksi on kaavailtu kalastusta. Emäntää kiinnostaa etenkin heittokalastus. Tässä on ihan lähelläkin hyviä jokia perhokalastukseen. Katsoin tuossa myös jo yhden piponteko-ohjeen tällä talvelle, entinen kaupunginjohtaja sanoo. MAKASIINI 1 2015 11
markkinat Pohjoisessa päästiin heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen talvileimikoiden korjuuseen. Metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi kaatoi kuusikkoa Kuusamon kaupungin mailla. Joko maa kantaa? Pitkän pakkasjakson lisäksi puukaupassa toivotaan sahasuhdanteen selkeytymistä. Teksti Valtteri Skyttä Kuva Tuomo Pirttimaa 16 MAKASIINI 1 2015 Viime talvi oli tunnetusti lyhyt, ja lämmin syksy heitti tänäkin talvena varjonsa talvileimikoiden ylle. Tammikuun alusta alkaen metsämaa on kantanut hakkuukoneita varmuudella vain Pohjois-Suomessa. Kuusamolainen metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi aloitti pääasiassa päätehakkuuta sisältävän työmaan loppiaisen tienoilla. Lumi satoi tänä talvena ennen kovia pakkasia, joten ajoreittejä voi joutua paikoin aukomaan lingolla, jotta maa pääsee jäätymään kunnolla lumen alta, Pätsi sanoo. Roudan odottelu on käynyt tänä talvena Etelä-Suomessa niin tuskaiseksi, että puunostajat toivovat muutosta talvileimikoiden lukumäärään. Talvileimikon muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi voi onnistua helpoiten parantamalla metsätien kuntoa niin, että se kestää tukkirekan kuorman sulanakin. Metsänomistajien kannattaa käydä asiantuntijoiden kanssa läpi, mitkä alueet omista metsistä saisi järki-investoinnilla muutettua kesäleimikoiksi, kehottaa Stora Enson Etelä-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jussi Lemmetty. Kaikkia talvileimikoita ei tarvitse saada kesäleimikoiksi, mutta jos esimerkiksi 5 prosenttia saataisiin muutettua, korjuutilanne olisi tasapainoisempi. Sahat odottavassa tilassa Lemmetyn mukaan märimpien metsäalueiden jäätyminen vaatii kunnon pakkasta usean viikon ajan. Itse sain omassa metsässäni huonosti kantavalle tieosuudelle ajetulla soralla aika isosta metsäalasta kesäkelpoisen. Hintaa ei tullut kuin suurin piirtein 1 000 euroa, Lemmetty sanoo. Talvileimikoiden huonontuvasta maineesta huolimatta metsänomistajan kannattaa aina tarjota puuta myyntiin, jos on sen aika, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Olettama, että ei talvileimikko kuitenkaan mene kaupaksi, on väärä. Puunosto voi olla nykivää. Reippaasti leimikoita tarjolle, niin sitä kautta voidaan miettiä myyntivaihtoehtoja. Parhaiten tämän talven hakkuualueina menevät Laitisen mukaan kaupaksi mäntyvaltaiset päätehakkuut ja kovien maapohjien harvennukset. Talvileimikoiden lopullinen kohtalo riippuu Laitisen mukaan pakkasten lisäksi sahojen suhdanteesta. Sahatavaramarkkinat ovat odottavassa tilassa. Ennustaminen on hankalaa. Tunnelma on varovaisen toiveikas mutta epävarma. Sahasuhdanteen tilanne näkyi ennen vuodenvaihdetta muun muassa siinä, että kuusitukin menekki oli hyytymään päin. Jos talvet jatkuvat lauhoina, talvileimikoiden korjuukelpoisuuden muuttaminen voi tulla entistä kannattavammaksi. Tietyt metsäalueet, kuten märät kuusikot ja pehmeät ojitusalueet, jäävät kuitenkin lähes väistämättä jäätyneen maan aikaan hakattaviksi.
Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,57 54,08 41,71 15,62 16,98 15,68 Uudistushakkuu 56,21 55,06 43,30 17,32 18,18 17,35 Harvennushakkuu 48,19 47,62 38,09 14,11 14,70 14,30 Ensiharvennus 46,05 44,67 33,56 14,39 14,67 13,90 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,34 54,58 39,68 15,55 17,33 15,67 Uudistushakkuu 56,92 55,41 40,87 16,55 18,42 16,85 Harvennushakkuu 50,87 49,88 37,42 14,94 15,53 15,54 Ensiharvennus 46,41 44,87 33,71 14,61 14,80 14,00 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,53 54,02 39,88 15,35 17,00 15,55 Uudistushakkuu 56,86 55,19 42,10 17,34 18,58 17,82 Harvennushakkuu 47,05 46,11... 14,34 14,56 13,79 Ensiharvennus 46,38 44,79... 14,65 15,07 14,42 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,02 52,40 42,81 14,97 15,58 15,14 Uudistushakkuu 55,64 53,51 44,51 16,61 17,04 17,20 Harvennushakkuu - - - - - - Ensiharvennus 45,05 43,91... 13,71 11,69 12,87 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,95 54,86 43,87 15,80 17,03 15,89 Uudistushakkuu 57,38 55,89 45,32 17,34 18,33 17,77 Harvennushakkuu 50,09 47,98 38,71 15,12 14,85 14,59 Ensiharvennus 46,82 45,28 36,18 14,60 14,76 14,04 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,89 54,39... 16,51 17,76 16,23 Uudistushakkuu 57,42 55,03... 18,49 18,18 17,82 Harvennushakkuu 47,54... - 14,71 14,90 14,90 Ensiharvennus 46,67 44,28-14,54... 14,31 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 51,38 49,61-15,27 14,60 15,84 Uudistushakkuu 53,10 50,72-17,49 16,17 17,26 Harvennushakkuu 44,50... - 12,34 12,59 12,40 Ensiharvennus 44,24... - 13,61-13,33 Lappi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 46,66 45,75-16,21-15,39 Uudistushakkuu 47,51 46,34-17,65-16,22 Harvennushakkuu - - - - - - Ensiharvennus - - - - - - Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0,25 2013 2014 0 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kantohintojen kehitys Euroa m3 60 50 40 30 20 10 0 Puutavaralajien kantohintaindeksit 110 106 102 98 94 2009 2010 2011 2012 2013 2014 90 1/2013 11/2014 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. MAKASIINI 1 2015 17