Rikosoikeuden perusteet 2012 OTT, professori Matti Tolvanen
Rikostieteet Rikosoikeus Normatiivista Kriminologia Empiiristä Kriminaalipolitiikka Yhdistää normatiivisen ja empiirisen Rikosprosessioikeus Yhdistää aineellisen rikosoikeuden menettelyyn Kriminalistiikka Tutkintataktiikka Tutkintatekniikka
Rikosoikeus Rikosoikeuden yleinen osa Rikosoikeuden erityinen osa Rikosoikeudelliset seuraamukset Määrääminen Täytäntöönpano
Rikosoikeuden lähteet Rikoslaki Perustuslaki EU-oikeus EIS Erityislainsäädäntö Esimerkiksi tieliikennelaki, järjestyslaki Oikeuskäytäntö KKO Hovioikeudet Käräjäoikeudet Oikeuskirjallisuus
Rikosoikeus- kriminaalipolitiikka Mikä on rikos? Muodollinen määritelmä laissa rangaistavaksi säädetty teko Rangaistusjärjestelmän päämäärät Rangaistus sovituksena Rangaistus yhteiskuntapolitiikan välineenä
Rangaistus Viranomainen määrää Lakiin perustuvalla toimivalalla Rikoksen johdosta Moite Tarkoituksellinen piina, kärsimys
Rikosoikeus- kriminaalipolitiikka Kuka määrittelee rikokset? Eduskunta Laillisuusperiaate, RL 3:1 ja PL 8 4 alanormia Miksi rangaistaan? Miten rangaistaan? Eduskunta ja tuomioistuimet
Rikosoikeus - kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan vaikutusmekanismit Yleisestävä vaikutus rangaistus pelotuksena moraali ja rangaistus Erityisestävä vaikutus varoitus sopeuttaminen eristäminen Yleisestävyyden ja erityisestävyyden suhde seuraamusten porrasmalli
Seuraamukset Elinkautinen vankeus Ehdoton vankeus Valvontarangaistus Yhdyskuntapalvelu Nuorisorangaistus Ehdollinen Sakko Rikesakko Huomautus
Rikosoikeus- kriminaalipolitiikka Hoito seuraamuksena liikennejuopumukset muut rikokset Sovitus ja hyvitys rikosoikeuden järjestelmässä vahingonkorvaus rangaistuksen asemesta? Rikosasiain sovittelu
Rikosoikeus- kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan tekokkuuteen vaikuttavat tekijät Normien tuntemus Kiinnijäämisriski objektiivinen koettu sanktion välittömyys Rangaistustaso
Rikosoikeus rikoksen rakenne Vastuun perustavat seikat Vapaaehtoinen toiminta Tekijä Oikeushenkilön rangaistusvastuu Teko Laiminlyönti Seuraus seurauksen ennakoitavuus Vaarantaminen Syy-yhteys
Rikosoikeus rikoksen rakenne Tahallisuus seuraustahallisuus tieto rangaistusvastuun perustavista tosiseikoista Huolimattomuus Muut objektiiviset tunnusmerkistötekijät
Rikosoikeus- rikoksen rakenne Vastuun poistavat seikat Oikeuttamisperusteet hätävarjelu omaisuuden takaisinotto-oikeus ja itseapu jokamiehen kiinniotto-oikeus voimakeinojen käyttö pakkotila loukatun suostumus viranomaisen lupa ja virkavelvollisuuksien puitteissa toimiminen
Rikosoikeus rikoksen rakenne Anteeksiantoperusteet toisin toimimisen mahdollisuus esimiehen käsky hätävarjelun liioittelu eräissä tapauksissa eräät omaisuuden takaisinottotilanteet eräät jokamiehen kiinniotto-oikeuden tilanteet voimakeinojen käytön liioittelu eräissä tapauksissa eräät pakkotilateot kieltoerehdys
Rikosoikeus rikoksen rakenne Erityiset henkilöön liittyvät vastuuvapausperusteet Itsekriminointisuoja Syyntakeettomuus Ikä Mielentila Tilapäinen mielenterveyden häiriö
Yritys ja valmistelu Rikoksen yritys ja valmistelu Tahallisissa rikoksissa Laissa nimenomaisesti Yritys: konkreettinen vaara oikeushyvän loukkaukselle olemassa kelvoton yritys ja kohteen puuttumisen merkitys Yrityksen lievempi rangaistavuus täytettyyn tekoon verrattuna ilmaus tekorikosoikeudesta Valmistelu on rangaistavaa poikkeuksellisesti: esim. salakuuntelun- tai katselun valmistelu paineita laajannukseen (tappo, törkeä ryöstö)
Osallisuus Osallisuus Tekijäkumppanuus yhteisymmärrys suunnitelma hyöty Tekijä yhteisössä muodollinen organisaatio tosiasiallinen johtaminen työ- ja ympäristörikokset Välillinen tekeminen
Osallisuus Yllytys Toisen tahallista taivuttamista tahalliseen rikokseen Rangaistus kuten tekijälle Avunanto Toisen tahallisen rikoksen tahallista edistämistä Rangaistaan lievemmin kuin yllytys ja tekijän teko
Osallisuus Rikoksen suosiminen Teon jälkeistä tekijän avustamista paon edistämistä todisteiden hävittämistä rangaistavaa erityisen rikostunnusmerkistön perusteella (RL 15 :11) ei koske osallista ja hänen läheistään Kätkemisrikokset Varastetun tavaran kätkeminen
Rikosvastuun lakkaaminen Syyteoikeuden vanhentuminen Tuomion estävä vanhentuminen Seuraamuksen täytäntöönpanon estävä vanhentuminen Syyteoikeuden vanhentumisen alkaminen Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen Miksi vanhentuminen?
Alueellinen soveltamisala Rikos Suomessa Määritelmät Rikos ulkomailla Pohjoismaiset erityisjärjestelyt Tekijän merkitys Uhrin merkitys Kaksoisrangaistavuus Syytemääräys Universaalit rikokset
Yleiset opit ja rikostunnusmerkistöt käytännössä Tapaus 1 A oli iltakävelyllä pienen kaupungin keskustassa. Samaan aikaan B ajeli kylänraittia edestakaisin. Keskustassa oli 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus, mutta B kuljetti henkilöautoa 60 80 kilometrin tuntinopeudella. A oli pukeutunut tummaan tuulipukuun, eikä hänellä ollut heijastinta. Keskustassa oli kohtuullinen valaistus, mutta syksyinen ilta oli sateinen. B oli lähestynyt suojatietä hidastamatta vauhtiaan, eikä hän ollut huomannut suojatietä ylittämään lähtenyttä A:ta. A oli ehtinyt ohittaa suojatien keskikorokkeen. Vähän ennen suojatietä B oli keskittynyt vaihtamaan autoradion kanavaa. B:n auto oli törmännyt A:han. B oli aloittanut jarrutuksen välittömästi törmäyksen jälkeen.
Tapaus 1 A oli törmäyksen voimasta lentänyt ensin auton tuulilasia vasten ja sen jälkeen tömähtänyt maahan. Tämän seurauksen hänen vasen ranteensa oli murtunut ja sääreen oli syntynyt murtuma, joka oli ulottunut nivelpintaan. Lisäksi hänelle oli aiheutunut aivojen ohimolohkon ruhjevamma. Päälle ajon silminnäkijä C oli hälyttänyt paikalle ambulanssin. Ambulanssin saavuttua paikalle hoitohenkilöstö teki tilannearvion ja päätti viedä A:n noin 50 kilometrin päässä sijaitsevaan keskussairaalaan. Heidän ratkaisunsa perustui erityisesti siihen, että A oli törmäyksen jälkeen vielä sekavassa tilassa.
Tapaus 1 Matkalla sairaalaan ambulanssi joutui kolariin D:n kuljettaman henkilöauton kanssa. D oli nauttinut muutaman oluen ennen liikkeelle lähtöään. Hän oli tulossa sivutieltä päätielle ja pysähtyi risteykseen. Nähtyään ambulanssin lähestyvän kovaa vauhtia D arveli kuitenkin ehtivänsä päätielle riittävän ajoissa. D arvioi tilanteen väärin ja tuli suoraan ambulanssin eteen niin, että ambulanssin kuljettaja joutui tekemään voimakkaan äkkijarrutuksen. Jarrutuksen seurauksen ambulanssin kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan. Ambulanssi törmäsi osittain D:n henkilöauton perään, jonka jälkeen matka jatkui kohti ojanpiennarta. Ojassa vauhti hidastui ja lopulta ambulanssi kaatui kyljelleen.
Tapaus 1 Törmäyksen seurauksena ambulanssin henkilöstö vahingoittui vakavasti. Myös A:lle syntyi vakavia vammoja. Häneltä murtui sääriluu ja hän sai otsalohkosta päälaen lohkoon ulottuvan kovakalvon alaisen vuodon. Onneksi onnettomuuspaikalle saapui lähes välittömästi henkilöauto, jonka kuljettaja hälytti paikalle ambulanssin. Onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuljetettiin keskussairaalaan. A:n tila oli heikentynyt siinä määrin, että hänet päätettiin välittömästi leikata. Leikkaus eteni alussa suunnitelmien mukaisesti, mutta operaation loppuvaiheessa lääkäri teki viillon millimetrin verran vikaan. Leikkausvirhe hidasti A:n toipumista merkittävästi. Toipilasaikana hän sai sairaalabakteerin, joka heikensi A:n vastustuskykyä ja lopulta infektio aiheutti A:n kuoleman.
Sovellettavat normit RL 23:1 ja 2 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä vaarantaminen RL 21:10 Vammantuottamus RL 23.1 Rattijuopumus RL 3:6 Tahallisuus RL 3:7 Tuottamus
Sovellettavat normit RL 21:8 Kuolemantuottamus Syy-yhteys Laissa ei määritelmää Seurauksen relevanssi Ennakoitavuus Oma huolimattomuus Luottamusperiaate TLL 48 (hälytysajo) RL 40:9 Virkavelvollisuuden rikkominen
Tapaus 2 Oli synkkä ja pimeä marraskuun ilta. Poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi käydä C:n asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta kuuluvan kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo monta kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat talonyhtiön piha-alueella ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten, että auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovella ja soittivat ovikelloa ilmoittaen samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea, koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet pahoinpitelemään hänet.
Tapaus 2 A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät menetellä siten, että A jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei kuitenkaan nähnyt tarkkaan, mitä sisällä tapahtui, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot ikkunan eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n otteesta.
Tapaus 2 Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä ase. Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan. Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta.
Tapaus 2 Toinen laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle Seis! Pudota ase!. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä, vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa. Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla.
Tapaus 2 Valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä huonot, sillä C:n asunnon ulkovalo oli palanut. Piha-aluetta valaisi D:n auton luona ollut himmeähkö pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus vahingoittaa ketään, eivätkä laukauksen olleet tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa uhatuksi
Sovellettavat normit RL 21:2 Murha RL 21:13 Vaaran aiheuttaminen RL 21:5 Pahoinpitely RL 35:1 Vahingonteko RL 21:10 Vammantuottamus
Sovellettavat normit RL 16:1 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen RL 40:9 Virkavelvollisuuden rikkominen RL 3:6 Tahallisuus RL 3:7 Tuottamus RL 4:1 Tunnusmerkistöerehdys
Sovellettavat normit RL 4:4 Hätävarjelu RL 4:6 Voimakeinojen käyttö RL 5:1 Yritys
Tapaus 3 Jo 18 vuotta täyttänyt A, 17-vuotaat B ja C sekä 14-vuotias D ovat myöhään illalla auto-ajelulla A:n kaveriltaan luvallisesti lainaamalla autolla. Jossain vaiheessa A ehdottaa, että seurue kävisi vaihtamassa auton hieman parempaan. Kukaan ei kommentoi ehdotusta. A ajaa autoliikkeen pihaan. Kaikki nousevat autosta. A ja B lyövät liikkeen ikkunan rikki ja menevät sisälle liikkeeseen. C ja D jäävät seisoskelemaan liikkeen ulkopuolelle. A ajaa ensin yhdellä liikkeen sisällä olleella autolla liikkeen ulko-oven rikki ja ajaa sitten ulos auton, joka on tarkoitus ottaa seurueen käyttöön. Sisälle vielä jäänyt B rikkoo huvin vuoksi ikkunat muutamasta sisällä olevasta autosta.
Tapaus 3 Tämän jälkeen C ryhtyy kuljettamaan liikkeestä otettua autoa, matkustajinaan B ja D. A kuljettaa seurueen laillisen auton paikalta. Matkalla A ja C ryhtyvät kilpasille, kuljettaen autoja kaupunkialueella ja maantiellä kaksinkertaisella nopeudella sallittuun nähden. Aikansa kilpaa ajettuaan ystävyksille tulee jano ja matkanteko johtaa elintarvikeliikkeen pihaan. A ja B rikkovat nytkin liikkeen ikkunan ja kantavat sitä kautta autoihin korilliset olutta ja muutaman tupakkakartongin. C ja D odottavat autossa. Kaikki seurueen jäsenet nauttivat olutta ja polttavat tupakoita. Jossain vaiheessa C:n kuljettama auto lipsahtaa ojaan. Auto saadaan tielle niin, että C:n toimiessa edelleen kuljettajana B, A ja D työntävät auton takaisin tielle. C on tässä vaiheessa jo silmin nähden humalassa.
Tapaus 3 Matkan jatkuessa seurue huomaa poliisiauton lähtevän heidän peräänsä. A:n onnistuu paeta poliisia sivutielle koukkaamalla, mutta poliisit seuraavat C:n kuljettamaa autoa. C ajaa soramontulle. Hän on saanut poliiseja jätätettyä sen verran, että C, B ja D ehtivät paeta metsään. Koska on pimeää, eikä poliiseilla ole koiraa mukanaan, poliisit eivät saa pakenijoita kiinni.
Tapaus 3 Tavattuaan toisensa seuraavana päivänä nuorukaiset ennakoivat kuitenkin kiinnijäämisen mahdollisuutta. Tämän vuoksi muut painostavat D:tä lupaamaan, että hän ottaisi syyn niskoilleen luvattomasti käyttöön otetun auton kuljettamisesta, koska C täyttää kohta 18 vuotta ja aikoo mennä autokouluun. Ajokortitta ajamisesta ja roimasta ylinopeudesta rankaiseminen estäisi C:ltä ajokortin saamisen vuodeksi eteenpäin. Poliisi pääseekin pian seurueen jäljille. Kuulusteluissa kaikki kertovat yhtäpitävästi, että luvattomasti käyttöön otettua autoa kuljetti D. Heidän asemansa kuulusteluissa on rikoksesta epäilty.
Sovellettavat normit RL 28:1 Varkaus RL 35:1 Vahingonteko RL 32:1 Kätkemisrikos RL 28:9a Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus RL 23:3 Rattijuopumus RL 23:10 Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta RL 23:2
Sovellettavat normit TLL 103 ja 93,1 Liikennerikkomus RL 15:9 Oikeudenkäynnissä kuultavan uhkaaminen RL 5:3 Tekijäkumppanuus RL 5:6 Avunanto RL 3:4 Syyntakeisuus RL 15:2 Perätön lausuma viranomaismenettelyssä
Tapaus 4 A suunnittelee B:n surmaamista. Hän laatii tarkan suunnitelman, hankkii aseen ja ottaa pankista lainaa palkkamurhaajan palkkaamiseen (kertoo pankissa tarvitsevansa rahaa asunnon kunnostamiseen). A palkkaa C:n murhan toteuttajaksi ja antaa C:lle aseen sekä sovitun 20 000 euron palkkion, jonka C on vaatinut etukäteen. Sovittuna murhapäivänä C lähtee matkaan kohti B:n asuntoa. Päästyään asunnon lähelle C piiloutuu pensaikkoon odottamaan B:n kotiutumista. C:n tarkoitus on ampua B:tä ikkunan läpi silloin, kun B asettuu ikkunan ääreen lukemaan tapansa mukaan sanomalehteä. B tulee kotiinsa ja asettuu C:n olettamin tavoin ikkunan ääreen lehteä lukemaan.
Tapaus 4 Tässä vaiheessa C:tä alkaa paleltaa ja hän tulee ajatelleeksi, että voisi lähteä Karibialle lämmittelemään. C ajattelee, ettei hänellä itse asiassa ole mitään B:tä vastaan ja poistuu paikalta murha-aiettaan toteuttamatta. C pitää A:lta saamansa rahat itsellään ja poistuu lämpimämpään ilmanalaan.
Sovellettavat normit RL 21:2 Murha RL 5:1 Yritys Valmistelun rangaistavuus RL 5:2 Yrityksestä luopuminen RL 5:3 Rikoskumppanuus RL 5:5 Yllytys RL 36:1 Petos
Tapaus 5 A harjoittaa autokauppaa ja tulosta pienentääkseen ostaa B:ltä kuitteja, joita vastaavaa tavaraa ei ole liikkeeseen tullut ja kirjaa aiheettomien kuittien mukaiset menot kirjanpitoon. Kirjaukset tekee yrityksen kirjanpitäjä C, joka kyllä tietää, ettei kysymys ole todellisen kulun kirjaamisesta. C laatii yrityksen tilinpäätökset ja niihin perustuvat veroilmoitukset näin pitämänsä kirjanpidon pohjalta. A allekirjoittaa tilinpäätöksen ja veroilmoitukset, jotka toimitetaan asianmukaisesti verotoimistoon. A saa tietää, että yritys tulee joutumaan verotarkastuksen kohteeksi. Estääkseen rikoksen ilmitulon A pyytää D:tä murtautumaan yrityksen toimitiloihin ja varastamaan muun muassa yrityksen kirjanpidon.
Tapaus 5 D toimii A:n pyytämällä tavalla ja sen jälkeen polttaa kirjanpitoaineiston nuotiossa. C tulee tässä vaiheessa katumapäälle ja ilmoittaa verotoimistoon, etteivät yrityksen veroilmoitukset ole totuudenmukaisia. Olettakaamme, että kahden vuoden verotus on jo tullut toimitetuksi mutta viimeisen eli kolmannen vuoden verotuksen valmistelua ei ole verotoimistossa edes ehditty aloittaa.
Sovellettavat normit RL 30:9 Kirjanpitorikos Teon ajankohta (vanhentumisajan alkaminen), KKO 2004:33 RL 29:1 Veropetos Yrityksen ja täytetyn teon suhde RL 5:1 Yritys RL 5:1 Yrityksestä luopuminen Tehokas katuminen
Sovellettavat normit RL 5:3 Tekijäkumppanuus RL 5:6 Avunanto
Tapaus 6 Huoltoasemayrittäjä A havaitsee aamuyöllä asemansa ohi autoillessaan huoltoaseman sisätiloissa liikettä. A menee tarkastamaan tilannetta ja havaitsee kahden miehen olevan asemalla anastamassa omaisuutta. Miehet ovat murtautuneet asemalle rikkomalla oven lasin jollain esineellä. A päättää ottaa miehet kiinni. A:n avatessa oven miehet ryntäävät ulos kantaen anastamaansa omaisuutta kasseissa. A:n onnistuu kaataa toinen miehistä kampittamalla. Kaatuessaan mies satuttaa päänsä jakelumittariin ja jää makaamaan tajuttomana maahan. Toinen miehistä nousee paikalle ajaneeseen henkilöautoon, jota kuljettaa lähistöllä vartiossa ollut rikoskumppani. A lähtee seuraamaan pakenevaa autoa. A:lla ei ole mukana matkapuhelinta.
Tapaus 6 Takaa-ajon aikana A joutuu huomattavasti ylittämään sallitun ajonopeuden. Kun A ei tunnu muuten saavan murtomiehiä kiinni, hän päättää kiilata heidän autonsa tieltä kapealla maantiellä mutkassa, jossa edellä ajava auto joutuu hiljentämään nopeuttaan. A ohjaa autonsa tahallaan murtomiesten auton perään kiinni niin, että edellä ajava murtomiesten auto suistuu tieltä. Suistaminen onnistuu sikäli hyvin, etteivät autossa olevat murtomiehet vammaudu. Juuri sillä hetkellä ei ole muuta liikennettä. A saattaa kiinnioton päätökseen siten, että hän pakottaa autossaan olleella pistoolilla uhaten murtomiehet kävelemään edellään läheiseen taloon, josta paikalle kutsutaan poliisit. Murtomiehille toimitetussa henkilöntarkastuksessa heiltä ei löydy aseita.
Sovellettavat normit RL 28:1 Varkaus RL 5:1 Yritys RL 4:4 Hätävarjelu RL 4:6 Voimakeinojen käyttö RL 23:1 ja 2 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä vaarantaminen RL 25:1 ja 25:7 Vapaudenriisto ja laiton uhkaus
Tapaus 7 A ja B ovat talvella meren saaressa loma-asunnolla. Heidän kulkuvälineenään on moottorikelkka. Kaverukset pitävät asunnossa juominkeja ja tulevat kumpikin vahvaan humalaan. Jossain vaiheessa heille tulee riitaa juomista ja A uhkaa lyödä B:tä käteensä ottamallaan kirveellä. B juoksee suin päin ulos, käynnistää A:n omistaman kelkan ja ajaa sillä karkuun. B ajaa kelkalla noin viiden kilometrin matkan rantaan saakka ja soittaa sieltä poliisiasemalle. Paikalle tulleet poliisit vievät B:n verikokeeseen, jonka tulos on 2 promillea alkoholia veressä. Poliisi epäilee B:n syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen.
Tapaus 7 Jäällä on ollut ajon aikoihin rannan lähellä muutamia koiran ulkoiluttajia ja jäällä pari pilkkimiestä. Tapahtuma-aikana on vallinnut täysikuu ja sää on ollut pilvetön. Tutkinnassa ilmenee, että B:n taskussa on ollut toimiva matkapuhelin, mutta B kertoo luulleensa, että puhelin oli jäänyt mökille haalarien taskuun. B kertoo poliisille myös luulleensa, etteivät rattijuopumussäännökset sovellu jäällä ajamiseen.
Sovellettavat normit RL 23:3 ja 4 sekä 28:9a Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus ja rattijuopumus (myös törkeä tekomuoto) RL 4:4 Hätävarjelu RL 4:5 Pakkotila RL 4:2 Kieltoerehdys
Tapaus 8 A ja B ovat yhdessä ryyppäämässä. He lähtevät kävellen A:n kotia kohden. Matkalla B väsyy ja käy pitkäkseen maantien tienpenkalle. A arvelee B:n kyllä tokenevan ja jatkaa matkaa kotiinsa, jossa kohta nukahtaa sohvalle. On pimeä, kolea ja sateinen syysyö. Jostain syystä B ajautuu penkalta ajoradalle ja jää ohiajavan rekan alle. Seurauksena on B:n kuolema.
Sovellettavat normit RL 21:10 ja 21:1 Kuolemantuottamus ja tappo RL 3:3 Laiminlyöntivastuu Edeltävä toiminta Huolehtimisvastuu Laillisuusperiaate RL 3:7 Tuottamus RL 3:6 Tahallisuus
Tapaus 9 A myy B:lle amfetamiinia. B tiedustelee A:lta, mikä olisi sopiva kerta-annos. A, joka on kokenut aineen käyttäjä, sanoo vajaan gramman riittävän hänelle itselleen hyvin. A ei tiedä B:tä kokemattomaksi käyttäjäksi, mutta ei ole myöskään B:n käyttökokemuksesta kiinnostunut. B nauttii gramman kertaannoksen ja sairastuu sen seurauksena vakavasti. Turvallinen kerta-annos aloittelijalle olisi 0,1-0,2 grammaa.
Sovellettavat normit RL 21:11 Törkeä vammantuottamus RL 21:6 ja 21:1 Törkeä pahoinpitely ja tappo (yritys) RL 3:6 Tahallisuus RL 3:7 Tuottamus Yhteinen riskinotto Itsensä vaarantaminen
Sovellettavat normit RL 5:1 Yritys RL 50:1 Huumausainerikos RL 50:2a Huumausaineen käyttörikos
Tapaus 10 A ja B ovat jääkiekko-ottelussa eri joukkueissa. Erotuomarin vihellettyä pelin poikki A lyö B:tä poikittaisella mailalla niskaan. B:lle aiheutuu lyönnistä niskaan ruhjevamma.
Sovellettavat normit RL 21:5 Pahoinpitely RL 3:6 Tahallisuus Sallittu ja kielletty riski Urheilun sääntöjen merkitys
Tapaus 11 A, B ja C ryhtyvät leikkimään sotaa värikuulapyssyillä. Pelin käyttöohjeiden mukaan pelissä pitää käyttää suojalaseja. Tässä tapauksessa pelaajat jättävät kuitenkin laseja käyttämättä. A ampuu vahingossa B:tä silmään ja silmä sokeutuu.
Sovellettavat normit RL 21:10 Vammantuottamus RL 3:7 Huolimattomuus (tuottamus) Yhteinen riskinotto
Tapaus 12 A päättää pistää B:stä ilmat pihalle ja pistää B:tä puukolla vatsaan. Teon jälkeen A tulee katumapäälle ja hälyttää matkapuhelimella paikalle ambulanssin. Hengenvaarallisesta vammasta huolimatta B:n henki pelastuu ripeän leikkauksen tuloksena.
Sovellettavat normit RL 21:1 ja 21:6 Tappo ja törkeä pahoinpitely RL 5:1 Yritys RL 3:6 Tahallisuus RL 5:2.1 Tehokas katuminen