Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Polvelta Toiselle messut, Rovaniemi 18.3.2017 Antti Pajula, johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä maksuja seuraavasti: Vuokra ( /kk), määräytyy neliöiden mukaan Ravintomaksu ( /kk), kaikilla samansuuruinen Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta ( /kk) - Palvelumaksua määritettäessä huomioidaan pysyvässä hoidossa olevan henkilön säännölliset nettotulot (säännölliset ansiotulot ja säännölliset omaisuudesta saatavat pääomatulot, omaisuustulon vähennyksenä huomioidaan säännölliset tulonhankkimismenot) - Nettotulot ja maksut tarkistetaan yleensä kerran vuodessa
Palvelumaksussa huomioitavat nettoansiotulot Kansaneläke /kk Työeläke /kk Perhe-eläke /kk Kelan maksama takuueläke /kk Kelan maksama hoitotuki /kk Kelan maksama asumistuki /kk Kelan maksama rintamalisä /kk Kelan maksama ylim. rintamalisä /kk Muut vastaavat ansiotulot /kk
Palvelumaksussa huomioitavat nettopääomatulot Vuokratulot /kk Korkotulot /kk Osinkotulot /kk Maatilatalouden tulot /kk Metsätalouden tulot /kk - Omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsähehtaarit kunnittain (veroehdotuksessa olevat metsämaahehtaarit) - Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kunnittain (arvostuslain mukaiset tuotot) - Näin saatu metsätalouden vuosituotto jaetaan luvulla 12 ja siten saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 % Muut säännölliset omaisuustulot /kk
Palvelumaksun määräytyminen, esimerkkinä Seinäjoki, vuosi 2017 Nettotulot verojen jälkeen /kk Palvelumaksu nettotuloista % Alle 800 24 801-900 27 901-1000 30 1001-1100 33 1101-1200 36 1201-1300 40 1401-1600 44 Yli 1600 48 - Kunta alentaa koko hoitomaksua niin, että hoidettavaan omaan käyttöön jää aina vähintään 220
Omaan käyttöön jäävä nettotulo, esimerkkinä Seinäjoki, vuosi 2017 - Vuokra 486,59 /kk ja ravinto 389,33 /kk - Omaan käyttöön jäävä tulo eri kokonaisnettotulotasoilla: Kokonaisnettotulo, /kk Omaan käyttöön jää, /kk Alle 1900 220 2000 220 2100 220 2200 268 2300 320 2400 372 2500 424 2600 476 2700 528 Jne jne
Metsänomistuksen vaikutus yhteiskunnan (Kelan) maksamiin sosiaalietuuksiin Metsänomistus vaikuttaa seuraaviin Kelan maksamiin etuuksiin - Opintoraha ja opiskelijan asumislisä - Tarveharkintainen työmarkkinatuki - Yleinen asumistuki - Eläkkeensaajan asumistuki - Lasten kotihoidon tuen hoitolisä - Jakamattoman kuolinpesän metsätalouden tulot eivät vaikuta Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin
Metsänomistuksen vaikutus opintorahaan ja opiskelijan asumislisään Opiskelijan saamat todelliset metsätulot (metsätalouden puhdas pääomatulo ja veronalainen hankintatyön arvo) vaikuttavat hänen saamaansa opintorahaan ja asumislisään seuraavasti: - Mitä suuremmat verotettavat kokonaistulot (ansiotulot + pääomatulot) opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen ja asumislisään oikeuttavia kuukausia hänellä on vuodessa - Tulorajat v. 2017-7 920 /v (12 kk) - 17 090 /v (5 kk) - 11 850 /v (9 kk) - 22 030 /v (1 kk) Metsäomaisuuden (metsämaahehtaarit) määrä ei vaikuta opintorahan ja opiskelijan asumislisän määrään
Metsänomistuksen vaikutus tarveharkintaiseen työttömyystukeen Tarveharkintaisen työmarkkinatuen saajan metsätalouden tulo huomioidaan laskennassa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) Metsätalouden todelliset tulot ja menot eivät vaikuta tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrään Pääoma- ym. tulot vähentävät etuuden määrää, kun ne ylittävät yksin asuvalla työttömällä 311 euroa/kk - Vähennetään 75 % ylimenevästä osasta - Puoliso ja lapset nostavat ko. tulorajaa ( tuloraja 1044 /kk + 130 / huollettava lapsi), vähennetään 50 % ylimenevästä osasta Puolison saamaa metsätalouden tuloa ei ole enää huomioitu 1.1.2013 alkaen
Metsänomistuksen vaikutus yleiseen asumistukeen Metsätalouden tulo ja omaisuus huomioidaan yleisessä asumistuessa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) Bruttotuloalaraja (v. 2017), jolla saa täyden yleisen asumistuen - Yksin asuva 719 /kk, puolisot 818 /kk, puolisot ja 2 lasta 1260 /kk Bruttotuloyläraja (v. 2017), jolla ei enää saa yleistä asumistukea ollenkaan - Rajaan vaikuttaa kuntaryhmä (asumisen kalleusryhmä) - Yksin asuva 1470 1860 /kk, puolisot 1943 2500 /kk, puolisot ja 2 lasta 3011-3799 /kk
Metsänomistuksen vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Metsätalouden tulo ja omaisuus huomioidaan eläkkeensaajan asumistuessa metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) - Metsäomaisuuden arvona huomioidaan metsätalouden tuotto x 10 Bruttotulot (v. 2017), jolla saa täysimääräisen eläkkeen saajan asumistuen (hyvin monimutkainen laskentatapa) - Yksin asuva 723 /kk, puolisot 1 161,33 /kk Omaisuusrajat (v. 2017), ei huomioida omassa käytössä olevaa omakotitaloa tai asunto-osaketta eikä osuutta jakamattomaan kuolinpesään - Yksin asuva 16 400, puolisot 26 240 - Omaisuusrajan ylittävältä osalta lasketaan 8 % tuloksi omaisuudesta
Metsänomistuksen vaikutus lasten kotihoidon tuen hoitolisään Metsätalouden tulo (eikä mikään muukaan tulo) ei vaikuta varsinaiseen kotihoidon tukeen (hoitoraha) Metsätalouden tulo vaikuttaa kotihoidon tuen hoitolisään (vuonna 2017 enintään 181,07 /kk) metsän keskimääräisen laskennallisen tuoton mukaan Perheen koko Bruttotulot, jolla Vähennys-% Bruttotulot, saa täyden rajan ylimene- joilla ei saa hoitolisän västä osasta hoitolisää 2 1 160 /kk 11.5 % 2 734,48 /kk 3 1 430 /kk 9,4 % 3 356,23 /kk 4 tai yli 1 700 /kk 7,9 % 3 991,97 /kk - Perheen kokoon lasketaan mukaan enintään 4 henkilöä: 2 aikuista ja enintään 2 alle kouluikäistä lasta. Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka perusteella maksetaan vanhempainrahaa tai joka on koulussa