Kansikuva: Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) esinekokoelmia. Kuva: Maija Mäki.

TIEDOTE 1/2017 Helmikuu 2017

Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro: Kohti 45-vuotisjuhlavuotta 2 Vuosikokous 17.3.2017 4 Toimintakertomus 2016 5 Toimintasuunnitelma 2017 10 Vapaa ja rajattu kaupunki Ethnos mukana Tieteiden yössä 12.1.2017 13 Vuoden 2016 tutkielmat 16 Ethnoksen gradupalkinto 2016 21 Uutisia ja ilmoitusasioita 22 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org Ethnos-tiedote 1/2017 ISSN 1796-0959, verkkojulkaisu 1796-0967 Painos 250 kpl, painpaikka: Unigrafia, Helsinki Helmikuu 2017 Toimitus ja taitto: Maija Mäki Kansikuva: Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) esinekokoelmia. Kuva: Maija Mäki. Ethnos ry:n hallitus: Puheenjohtaja: Sanna Lillbroända-Annala, slillbro@abo.fi Varapuheenjohtaja / julkaisusihteeri (Ethnos-toimite): Pilvi Hämeenaho, pilvi.hameenaho@jyu.fi Sihteeri: Liisa Oikari, sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Mikko Kero, mikko.kero@kellomuseo.fi Tiedotussihteeri: Maija Mäki, maija.j.maki@utu.fi Seminaarisihteeri: Sanna Tawah, sanna.tawah@jyu.fi Julkaisusihteeri (Ethnologia Fennica): Inkeri Hakamies, inkeri.hakamies@gmail.com Museoyhdyshenkilö: Anna Kangas, anna.kangas@vantaa.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Ann-Helen Sund, ansund@abo.fi 1

Puheenjohtajan puheenvuoro: Kohti 45-vuotisjuhlavuotta Sanna Lillbroända-Annala Kun viime keväänä ryhdyin luotsaamaan pitkän historian omaavaa yhdistystämme kohti sen 45-toimintavuotta, päädyin usein ajattelemaan yhdistyksen monimuotoisuutta ja sitä kokemuksellista ja tiedollista pääomaa, jota Ethnoksessa toimiminen kartuttaa. Tätä pääomaa olin kartuttanut monen vuoden ajan toimiessani edellisen kerran hallituksessa, mutta nyt kokemukset olisivat kytköksissä puheenjohtajuuteeni ja tiedollinen pääoma uusiin haasteisiin ja hallituslaisiin, joista monet toki tunsin jo entuudestaan. On kunniatehtävä toimia Ethnoksessa osaavien, toimintaan paneutuvien ja innovatiivisten ihmisten parissa. Heidän kanssaan on turvallista ja ennen kaikkea mukavaa kehittää yhdistyksen toimintaa edelleen. Nyt toimintaa kehitetään eteenpäin 45-vuotisen yhdistyksen arvoja kunnioittaen ja samalla toimintaa uudistaen. Uudistuspaineita on viime vuosina kohdistunut varsinkin julkaisutoimintaan ja olemme tarttuneet niihin muun muassa edistämällä Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tarjoaman sähköisen julkaisualustan Open Journal Systemsin käyttöön ottoa. Olemme myös luoneet Ethnologia Fennicalle omat sivut samaiselle alustalle. Uudistamistyöhön lukeutuu niin ikään vanhojen Ethnologia Fennica-julkaisujen 2 digitointi, joka käynnistyy pian. Myös Ethnos-toimitteiden artikkeleita pyritään saattamaan verkkoon sallimalla kirjoittajille rinnakkaistallentaminen. Näin toivomme tavoittavamme entistä suuremman ja monipuolisemman lukijakunnan. Seuraamme myös yhdistyksestä käsin Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumin toimintaa ja pyrimme vaikuttamaan siihen sekä Ethnoksen julkaisujen asemaan siellä mahdollisuuksiemme mukaan. Ethnoksen toiminnassa keskeisiä tavoitteita ovat toiminnan kehittämisen ohella yhdistyksen jäsenille tarjoamat muut tuotteet. Julkaisut ovat eräs tärkeä tapa ylläpitää yhteyttä yhdistyksen ja jäsenten välillä mutta vielä näkyvämpi rooli ja merkitys on yhdistyksen jokavuotisella seminaaritoiminnalla. Yhdistyksen jäsenien joukossa on opiskelijoita, työelämässä aktiivisesti vaikuttavia sekä jo eläkeikään ehtineitä kansatieteilijöitä ja etnologeja. Näin ei ole aina ollut, vaan sääntömuutoksen myötä 1990-luvulta lähtien, on yhdistyksen jäseniksi hyväksytty myös opiskelijat. Silloin yhdistyksen toimintaa laajennettiin myös tulevien työelämässä toimivien kansatieteilijöiden suuntaan. Opiskelijajäsenten hankkiminen on korostunut viime vuosien aikana, jolloin sekä yliopistokenttä että työelämä sen ulkopuolella ovat ol-

leet suuren myllerryksen kourissa. Toisaalta on korostunut myös tarve pitää jo eläköityneet jäsenet mukana yhdistyksen toiminnassa, koska siinä missä nuorten opiskelijoiden innovatiivinen näkemys ja ote luovat pohjaa tuleville suuntauksille, niin myös jo eläkkeellä olevien kansatieteilijöiden ja etnologien pitkä kokemus ja näkemys asioihin luo ankkurin, jonka varaan voi tukeutua ja johon kiinnittää uutta. Tähän tarvitaan kattavaa yhteistyötä ja uskallusta heittäytymisiin, jotka luovat pohjaa innovaatioille. Innovaatioiden kaipuu ja innovatiivisuuden tavoittelu, joskus jopa rautalangasta vääntäen ja tuskaillen, on siksi valikoitunut tulevan 45-juhlaseminaarimme aiheeksi. Haluamme nimenomaan herätellä niin opiskelijoita, aktiivisesti kansatieteen ja etnologian kentillä työskenteleviä kuin sitä jo nostalgisin linssein katsovien eri-ikäisiä toimijoita miettimään kansatieteen ja etnologian merkitystä ja roolia innovatiivisuuden näkökulmasta. Mitä innovatiivisuus on, mitä se tarkoittaa tutkimuksemme piirissä tai museotyössä? Miten sitä pidetään yllä, mihin se johtaa ja miten siihen suhtaudutaan? Neljän kutsutun puhujamme avulla pääsemme seminaarissa kurkistamaan innovatiivisuuden kenttiin ja innovaatioiden edellytyksiin ja merkityksiin. Innovaatimus-työpajoissa voimme yhdessä työstää ajatuksiamme innovaatioista ja innovatiivisuudesta. Kansatieteellisen ja etnologisen tutkimuksen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen seminaaritoiminnan, julkaisujen ja muun toiminnan avulla on yhdistyksemme kivijalka, jolle myös tuleva 45-vuotisjuhlavuosi rakennetaan. Katsomme tulevaan mutta rakennamme sitä 45-vuotisen historiamme pohjalta. Siksi toivommekin kaikkien Helsinkiin 45-vuotisjuhlaseminaariin osallistuvien paitsi muistelevan kanssamme myös ideoivan Ethnoksen toimintaa kohti tulevia vuosikymmeniä. Tervetuloa Ethnoksen 45-vuotisseminaariin maaliskuussa! 3

VUOSIKOKOUS 17.3.2017 Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään perjantaina 17.3.2017 klo 9.30-11.30 Tieteiden talolla, Helsingissä. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7 mainitut asiat. Vuosikokouksen asialista Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n vuosikokous perjantaina 17.3.2017 Tieteiden talo, sali 404, Helsinki. 1. Kokouksen avaus 2. Puheenjohtajan valinta 3. Sihteerin valinta 4. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6. Kokouksen asialistan hyväksyminen 7. Vuoden 2016 toimintakertomus 8. Vuoden 2016 tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto 9. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle 10. Määrätään jäsenmaksu vuodeksi 2018 11. Vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio 12. Hallituksen erovuoroisten jäsenten ja heidän varajäsentensä valinta 13. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta 14. Muut esille tulevat asiat 15. Kokouksen päättäminen 4

Toimintakertomus 2016 Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry toimii eri aloilla kansatieteen parissa työskentelevien ihmisten tieteellisenä ja tiedepoliittisena yhdistyksenä sekä alalla työskentelevien yhdyssiteenä. Ethnos ry edistää ja tekee tunnetuksi kansatieteellistä tutkimusta ja tieteenalaa. Vuosi 2016 oli Ethnos ry:n 44. toimintavuosi. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa, viisi kokouksista oli etäkokouksia. Pöytäkirjakohtia kertyi 93 kappaletta. Yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöinä toimivat kuluneena vuonna seuraavat henkilöt (henkilökohtainen varajäsen ja osallistumiskerrat suluissa): Puheenjohtaja FT Katriina Siivonen (1), (FM Sanna Särkelä (-)) FT Sanna Lilbroända-Annala (17.3.2016 lähtien (5)), (FM väit. Päivi Roivainen 17.3.2016 lähtien (-)) Varapuheenjohtaja FM Aura Kivilaakso (1), (FM Anne Häkkinen (-)) FT Pilvi Hämeenaho 17.3.2016 lähtien (4), (FT Tiina Suopajärvi 17.3.2016 lähtien (2)) Hallituksen jäsenet FM Ann-Helen Sund (3), 5 (FM Niina Koskihaara (-)) FM Maija Mäki (5), (FM Maija Lundgren (4)) FM Sanna Tawah (4), (FT Eerika Koskinen-Koivisto (-)) FM Inkeri Hakamies (4), (FM Anna Kajander (4)) FM Anna Kangas (5), (FT Karri Kiiskinen (-)) FM Mari Immonen (17.3.2016 saakka (1)), (FM Aila Nieminen 17.3.2016 saakka (-)) Sihteeri FM Milja Jokelainen 17.3.2016 asti (-), HuK Liisa Oikari 30.3.2016 lähtien (6) Taloudenhoitaja FM Mikko Kero (2) Tiedotussihteeri FM Maija Mäki (5) Kansainvälisten asioiden sihteeri FM Ann-Helen Sund (3) Seminaarisihteeri FM Sanna Tawah (4) Julkaisusihteerit FM Inkeri Hakamies (4) FT Pilvi Hämeenaho (4) Museoyhdyshenkilö FL Anna Kangas (5)

Toiminnantarkastajat FL Niklas Huldén (varsinainen) FM Salla Tenkanen (varsinainen) professori emerita Anna-Maria Åström (varalla) professori emerita Pirjo Korkiakangas (varalla) Jäsenistö Yhdistykseen kuului vuoden 2016 lopussa 211 jäsentä. Yhdistyksen hyväksyttiin vuoden aikana 12 uutta jäsentä ja yhdistyksestä erosi tai erotettiin yli kolme vuotta maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi yhteensä 5 jäsentä. Kunniajäseniä yhdistykseen kuului vuoden lopussa 10: professori Matti Räsänen, professori Bertalan Andrásfalvy, professori Nils-Arvid Bringéus, tohtori Tamás Hofer, tohtori Natalia Schlygina, professori Attila Paládi-Kovács, professori emerita Pirjo Korkiakangas, professori emeritus Bo Lönnqvist sekä filosofian maisteri Sirkku Dölle. Yhdistyksen kunniajäsen professori Ants Viires on toimintavuoden aikana menehtynyt. Ethnos ry muisti omaisia suruvalitteluadressilla. Hallituksen kutsumia kirjeenvaihtojäseniä oli 11: tohtori Miklós Cseri, tohtori Agnes Fülemile, tohtori Mats Hellspong, tohtori László Lukács, tohtori Mihály Sárkány, tohtori Zsuzsa Szarvas, professori Elle Vunder, professori Art Leete, tohtori Zoltán Fejős sekä professori Johanna Rolshoven. 6 Vuosikokous 17.3.2016 Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Åbo Akademissa Turussa 17.3.2016. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi FT Pia Olsson ja sihteerinä yhdistyksen silloinen sihteeri FM Milja Jokelainen. Vuosikokoukseen osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 10 henkilöä. Seminaari- ja kurssitoiminta IX Kansatieteen päivät Ethnos ry järjesti Kansatieteen päivät Turussa 17. 18.3.2016. Päivien aiheena oli Liikuttava tieto? Kulttuurinen ymmärrys ja vuoropuhelu. Kansatieteen päivien puheenvuoroissa ja työryhmissä pohdittiin muun muassa, keitä etnologinen tutkimus tavoittaa ja miten kulttuurinen vuoropuhelu syntyy; Miten vuoropuhelua ja kulttuurisen ymmärryksen rakentumista voi käsitteellistää? Entä miten etnologinen tutkimus lähestyy näitä ilmiöitä käytännössä eri toimintakentillä? Mikä esimerkiksi on museoiden rooli kulttuurisen ymmärryksen rakentamisessa ja välittämisessä? Mitä keinoja museoilla on yhteiskunnallisesti vaikuttavan vuoropuhelun käynnistämisessä, ylläpitämisessä ja tallentamisessa? Teemoissa pohdittiin myös etnologisen tutkimuksen tuottaman tiedon ainutlaatuista luonnetta, sen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa tieteiden rajapinnoilla sekä yhteiskunnassa. Keskeiseen rooliin IX Kansatieteen päivillä nousi kan-

satieteen vaikuttavuus sekä kulttuurisen tiedon roolit yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Kansatieteen päivien pääpuhujia olivat professori, FT Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta, professori, FT Beate Binder Humboldin yliopistosta Saksasta, ja museotoimenjohtaja, FT Kristina Ahmas Keski-Pohjanmaan maakuntamuseosta. Kommentaattoreina toimivat FT Hanneleena Hieta Turun yliopistosta ja professori, FT Fredrik Nilsson Åbo Akademista. Kansatieteen päivien työryhmään kuuluivat puheenjohtajana FT Sanna Lillbroända-Annala sekä FM Maija Mäki, FT Hanneleena Hieta, FM Niina Koskihaara, FM Maija Lundgren, FM Sanna Tawah, FM Ann-Helen Sund, museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera Aboa Vetus & Ars Nova -museosta Turusta, intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen Turun museokeskuksesta sekä dosentti, FT Katriina Siivonen. Ethnos-palkinto Vuosikokousseminaarin yhteydessä jaettiin palkinto vuoden ansioituneimmalle kansatieteelliselle gradulle. Parhaan gradun palkinnon sai Milja Jokelainen Helsingin yliopistosta kansatieteen oppiaineesta pro gradullaan Muistitietotutkimus tuberkuloosipotilaiden parantolaelämästä Suomessa 1940-1951. Palkinnonsaajan valitsi dosentti, FT Teppo Korhonen. Julkaisutoiminta Ethnologia Fennica Vuonna 2016 julkaistiin Ethnologia Fennica 2016, vol. 43., jonka teema on Transnational Practices and Connections in the Everyday Lives of Migrants and their Families in Europe. Toimintavuonna jatkettiin Material Culture -teemaisen Ethnologia Fennican 2017, vol. 44. toimitusta. Numeroon tarjottiin 16 abstraktia, joista 9 hyväksyttiin, ja määräaikaan mennessä toimituskunnalle lähetettiin 5 artikkelikäsikirjoitusta. Tämän volyymin osalta käsikirjoitusten hylkäysprosentti on näin ollen 31,25 %. Aloitettiin myös Ethnologia Fennica 2018, vol. 45 suunnittelutyö. Numeron teemana on kriisit ja niistä selviytyminen. Vuonna 2016 Ethnologia Fennican päätoimittajana toimii FT Arja Turunen ja toimitussihteerinä FM Inkeri Hakamies. Ethnologia Fennican pitkäaikaiset toimittajat professori emerita Anna-Maria Åström ja professori Pia Olsson jäivät pois toimituskunnasta. Heidän tilalleen valittiin avoimella haulla määräaikaisiin tehtäviin FT Tytti Steel, FT Eerika Koskinen-Koivisto ja FT Sonja Hagelstam. Toimituskunnassa jatkavat lisäksi professori Helena Ruotsala sekä toisena toimitussihteerinä FM väit. Päivi Roivainen. 7

Ethnologia Fennican verkkoversiota on kehitetty Seurasaarisäätiön apurahan turvin, ja lehdelle on avattu omat verkkosivut Open Journal Systems -alustalla. Sivuille on teetetty oma ulkoasu ja ostettu oma verkko-osoite (www.ethnologiafennica.fi). Lisäksi verkossa julkaistaville artikkeleille on teetetty uusi taittopohja. Vuoden 2016 aikana sivuille avattiin avoimesti luettavaksi vuoden 2015 (vol. 42) numeron artikkelit. Sivujen päivityksestä vastaa toimitussihteeri Inkeri Hakamies. Myös muut toimituskunnan jäsenet ovat osallistuneet TSV:n järjestämiin OJSkoulutuksiin. Ethnos-toimitteet Alkuvuonna 2016 julkaistiin Ethnos Toimite 18 Etnologinen tulkinta ja analyysi. Kohti avoimempaa tutkimusprosessia. Julkaisun toimittajina olivat FT Tytti Steel ja dosentti, FT Jukka Jouhki. Lokakuussa 2016 julkaistiin Ethnos Toimite 19 Kirjoittamalla kerrotut. Kansatieteelliset kyselyt tiedon lähteinä. Toimituskuntaan kuuluivat professori emerita Pirjo Korkiakangas, professori Pia Olsson, professori emerita Anna- Maria Åström ja professori Helena Ruotsala. Kirja julkaistiin Ethnostoimitteena ja julkistamistilaisuus pidettiin 7.10.2016 Tiedekirjan tiloissa. 8 Muut julkaisuasiat Jatkettiin edelleen Kansatieteellisen symposiumin 2013 esitelmiin pohjautuvan julkaisun toimittamista. Julkaisun toimittajina ovat dosentti, FT Katriina Siivonen, FT Sanna Lillbroända-Annala ja FM Maija Mäki. Teosta on tarjottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sarjaan Studia Fennica Ethnologica. Ryhdyttiin työstämään IX Kansatieteen päiviin (2016) pohjautuvaa julkaisua. Työryhmän jäseninä ovat FM Ann-Helen Sund, FM Karri Kiiskinen, FT Hanne-Leena Hieta, sekä FM Maija Mäki. Toimintavuonna työstettiin kirjaa yhteistyössä Seurasaarisäätiön ja Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen kanssa. Teos julkaistaan toimintavuoden 2017 aikana. Vanhojen Ethnologia Fennica julkaisujen digitointia ryhdyttiin edistämään. Vanhat numerot tullaan digitoimaan tulevan toimikauden aikana. Ethnos ry:n julkaisusihteerit osallistuivat vuonna 2016 Tieteellisten seurain valtuuskunnan järjestämiin, julkaisutoimintaa käsitteleviin seminaareihin. Tiedotus Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin yhdistyksen verkkosivuilla (www.ethnosry.org). Yhdistyksen jäsenille lähetettiin vuoden aikana yksi paperinen jäsentiedote sekä

kolme sähköistä uutiskirjettä. Jäsentiedotteesta on ollut myös yhdistyksen verkkosivuilla luettavissa sähköinen versio. Sähköpostilistan kautta tiedottamista jatkettiin. Vuonna 2012 Ethnos ry aloitti sähköpostilistojen vaihtoon perustuvan yhteistyön Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran kanssa ja sitä jatkettiin myös vuonna 2016. Yhdistyksen toiminnasta, kuten seminaareista, tiedotettiin myös paikallisesti yliopistoissa sekä yleisillä alan sähköpostilistoilla, muun muassa museoposti-listalla sekä Ethnos ry:n omalla Facebook-sivulla. Talous Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2016 oli 23 euroa ja opiskelijajäseneltä 13 euroa. Ethnologia Fennica vol. 43. sisältyi jäsenmaksuun kuuden euron jäsenhintaan. Jäsenmaksutuloilla on rahoitettu yhdistyksen perustoimintoja, hallituksen kokoontumisia ja tiedottamista. Kokouskulujensa pienentämiseksi hallitus jatkoi vuonna 2012 aloitettujen etäkokousten pitämistä Skype -ohjelman avulla. Yhdistyksen sihteerille ja taloudenhoitajalle maksettiin 150 euron suuruiset palkkiot. Yhdistyksen omia julkaisuja myytiin Kansatieteen päivien 2016 yhteydessä, jossa myynnin hoiti yhdistyksen sihteeri. Tuloja saatiin lisäksi Ethnoksen julkaisujen myynnistä Tiedekirjassa. Suomen Kulttuurirahasto myönsi yhdistykselle 5000 euron suuruisen apurahan kyselyaineistojen nykymerkitystä, muodostumista, analyysiä ja tulkintaa käsittelevän artikkelikokoelman julkaisemiseen. Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahasto myönsi yhdistykselle 3000 euron suuruisen stipendin aiheelle Rajaamatta. Etnologisia keskusteluja. Tieteellisten Seurojen Valtuuskunta myönsi yhdistykselle 2000 euron suuruisen konferenssiavustuksen. Tieteellisten Seurojen valtuuskunta myönsi yhdistykselle 2000 euron avustuksen julkaisu- ja kv-toimintaan (Ethnologia Fennica-julkaisua varten). 9

Toimintasuunnitelma 2017 Vuosikokous ja Ethnos-palkinto Yhdistyksen vuosikokous pidetään perjantaina 17.3.2017 Helsingissä. Kansatieteen päivien yhteydessä jaetaan Ethnos-palkinto vuoden 2016 ansiokkaimmasta kansatieteellisestä pro gradu -tutkielmasta. Seminaari- ja kurssitoiminta 45-vuotisjuhlaseminaari Ethnos ry järjestää vuosikokousseminaarin Helsingissä 17.3.2017. Vuosikokousseminaarin yhteydessä juhlitaan myös yhdistyksen 45:tä toimintavuotta. Juhlaseminaarin nimi on Ethnos ry - 45 vuotta innovaatioita ja uusia avauksia. Vuosikokousseminaarin puheenvuoroissa lähestytään kansatiedettä ja tieteen tekoa uusien näkökulmien kautta. Kantavana teemana toimii innovaation käsite ja sen yhteys tieteen tekoon. Innovaatimus -työpajoissa pohditaan innovaation käsitettä kriittisestä näkökulmasta sekä kansatieteen ja kulttuurintutkimuksen roolia ja merkitystä suhteessa innovaatioihin. Vuosikokousseminaarin puhujia ovat FT Eerika Koskinen-Koivisto Lapin synkkä kulttuuriperintö - tutkimushankkeesta, FT Ulla Teräs Helsingin kaupunginmuseosta, FT Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen säätiöstä, Lokistories -hankkeesta sekä projektipäällikkö FM Hanna Forssell Kansallismuseosta. Innovaatiopuheenvuorojen pitäjät vetävät myös seminaarin ohjelmaan sisältyviä työpajoja. Yhtä työpajoista vetää FT Fredrik Nilsson. Vuosikokousseminaarin työryhmään kuuluvat puheenjohtajana FM Sanna Tawah sekä FM Anna Kangas, FM Ann-Helen Sund ja yhdistyksen sihteeri HuK Liisa Oikari. 10 45-vuotisjuhlaseminaariin sisältyy päivän seminaarin lisäksi gaalaillallinen. Gaalan ohjelmaan sisältyy ruokailua, puheita sekä musiikkia. Gaalaillallisen aikana jaetaan myös vuoden gradupalkinto. 45-vuotisjuhlan työryhmään kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja FT Sanna Lillbroända-Annala, FM Ann-Helen Sund, FM Maija Mäki sekä FM Maija Lundgren. Tieteiden yö 2017 Ethnos ry järjestää Tieteiden yössä 12.1.2017 kävelytyöpajan teemalla vapaa ja rajattu kaupunki. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran ja Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kanssa. Tilaisuudessa kaupunkitilaa pohditaan seuraavien kysymysten kautta: Miltä kävely kaupungilla tuntuu, tuoksuu tai kuulostaa? Missä kuljet, mitä näet ja mitä jää huomaamatta? Onko kaupungissa kiellettyjä

tai mahdottomia paikkoja? Minne voit vapaasti mennä? Tilaisuuden työryhmään kuuluvat varajäsenet FT Tiina Suopajärvi, FM Anna Kajander sekä FM Niina Koskihaara. Kansainvälinen toiminta Suomalaisten, virolaisten ja unkarilaisten kesken jatketaan yhteistyön kehittämistä kesällä 2013 pidetyn yhteisen symposiumin pohjalta. Ethnos ry osallistuu edustuksellaan toimintavuoden aikana järjestettävään suomalais-unkarilais-virolaiseen symposiumiin Kolozsvárissa, Romaniassa 9.-13.5.2017. Symposiumin teemana on Departure and Arrival: Migratory Processes and Local Responses from Ethnographic and Anthropological Perspective. Julkaisutoiminta Toimintavuoden aikana julkaistaan Ethnologia Fennica 2017, vol. 44. Julkaisun teema on materiaalisuus kulttuurintutkimuksessa. Ethnologia Fennican 2018, vol. 45 toimitustyö aloitetaan ja sen Call for Articles julkaistaan toimintavuoden alussa. Numeron teema on kriisit ja niistä selviytyminen. Jatketaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan tarjoaman sähköisen Open Journal Systems -julkaisualustan kehittämistä sekä Ethnologia Fennican julkaisemisen että toimituskunnan keskinäisen yhteydenpidon osalta. Verkkosivujen sisältöä täydennetään ja lehdelle teetetään oma logo. Lisäksi Ethnologia 11 Fennica ottaa yhteistyössä TSV:n kanssa käyttöönsä DOI-tunnukset verkkojulkaisuilleen. Toimituskunnan jäsenet tulevat osallistumaan TSV:n järjestämiin OJS- ja muihin verkkojulkaisemista koskeviin koulutuksiin. Ethnologia Fennican vanhat numerot digitoidaan ja aletaan selvittää niiden uudelleenjulkaisuun liittyviä lupia. Vuodesta 2015 eteenpäin uudet Ethnologia Fennican numerot ilmestyvät avoimesti verkossa vuoden embargeolla. Toimintavuonna julkaistaan kirja yhteistyössä Seurasaarisäätiön ja Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen kanssa. Jatketaan IX Kansatieteen päivien pohjalta tehtävän julkaisun toimitustyötä. Työryhmän jäseninä toimivat FM Ann-Helen Sund, FT Karri Kiiskinen, FT Hanneleena Hieta, FM väit. Päivi Roivainen ja FM Maija Mäki. Vanhoja Ethnos-toimitteiden julkaisemista verkossa pyritään edistämään open access rinnakkaisjulkaisuohjelman avulla. Rinnakkaisjulkaisun avulla toivotaan tavoitettavan suuremman yleisön. Seurataan aktiivisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumin toimintaa ja pyritään vaikuttamaan siihen sekä Ethnoksen julkaisujen asemaan siellä mahdollisuuksien mukaan.

Tiedottaminen Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla (www. ethnosry.org), Ethnoksen sähköpostilistalla, muilla verkkofoorumeilla sekä tarpeen mukaan erillisin tiedottein. Sähköposti-listoihin liittyvää yhteistyötä tehdään Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran kanssa. Ethnos ry:n internet-sivujen kehittämistä jatketaan edelleen. Tarkoituksena on jatkossa lisätä sivuille myös ruotsin ja englanninkielistä materiaalia yhdistyksen toiminnasta. Ethnos-tiedote ilmestyy helmikuussa 2017 ja se postitetaan jäsenille. Tiedotteesta on luettavissa myös sähköinen versio yhdistyksen verkkosivuilla. Muilta osin tiedottaminen on siirretty sähköiseen uutiskirjeeseen. Talous Yhdistyksen toiminta vuonna 2017 rahoitetaan jäsenmaksuilla, kirjamyynnillä sekä erikseen haettavilla avustuksilla Tieteellisten seurain valtuuskunnalta sekä eri rahastoilta ja säätiöiltä. Jäsenmaksujen keruuseen ja jäsenhankintaan panostetaan edelleen. Jäsenmaksun maksamisesta ilmoitetaan näkyvällä paikalla Ethnostiedotteessa. Hallituksen kokousten matkakulujen pienentämiseksi aloitettujen etäkokousten pitämistä jatketaan toimintavuonna. Muu toiminta Ethnos ry kannustaa jäsenistöä järjestämään paikallista toimintaa, esimerkiksi tapaamisia. Kehitetään yhteistyötä läheisten alojen tieteellisten seurojen kanssa ja toimitaan aktiivisesti akateemisissa yhteistyöverkostoissa, muun muassa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen tiedekustantajien liitossa. Muista ilmoittautua Ethnoksen 45-vuotisjuhlaseminaariin! Ethnos ry juhlii 45:tä toimintavuottaan juhlaseminaarilla ja gaalaillallisella perjantaina 17.3.2017 Tieteiden talolla, Helsingissä. Seminaarimaksu on 20 euroa / hlö, opiskelijoilta 10 euroa / hlö. Gaalaillallisen illalliskortti on 45 euroa / hlö. Ilmoittautumiset 28.2.2017 mennessä Ethnoksen www-sivujen kautta, www.ethnosry.org 12

Vapaa ja rajattu kaupunki Ethnos mukana Tieteiden yössä 12.1.2017 Anna Kajander ja Tiina Suopajärvi Tieteiden yö on kaupunkitapahtuma, joka järjestetään Tieteen päivien yhteydessä. Sen tarkoitus on jalkauttaa yhden illan ajaksi tiedettä kaupungille, avata instituutioiden ovia ja tarjota ohjelmaa, joka tutustuttaa yleisön eri tieteenaloihin. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 12.1. ja teemaksi oli nostettu vapaus ja sen rajat. Ethnos tarjosi ohjelmaan kävelytyöpajan Vapaa ja rajattu kaupunki, joka toteutettiin yhdessä Kaupunkitutkimuksen seuran sekä Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen (FHKT) laitoksen kanssa. 13 Anna Kajander ja Tiina Suopajärvi ideoivat työpajaa Tieteiden yön teeman pohjalta, ja toiminnallisuuden ajatus syntyi ohjelmassa mainitusta kaupungille jalkautumisesta. Lähdimme tarkastelemaan rajoja kaupunkitilojen ja kaupungilla kulkemisen näkökulmasta. Millaisia sallittuja tai kiellettyjä paikkoja kaupungissa on, miten reitit valikoituvat, millaiset tilat ja rakennukset kiinnittävät huomiota? Mukaan suunnitteluun kutsuttiin Kaupunkitutkimuksen seura, josta Katri Lento tuli kanssamme miettimään, millainen olisi työpaja, jossa käveltäisiin rajoja ja vapautta pohtien. Aiheesta keskustellessamme puheeksi nousi oma työpaikkamme Topelia kaupunkitilana, joka on sijainniltaan ja kooltaan varsin näkyvä osa Kruununhakaa. Rakennus on toiminut aiemmin muun muassa sairaalana, ja yliopiston hallussa se on ollut 1990-luvulta alkaen. Nykyään siellä toimii FHKT-laitos. Topelia kätkee julkisivunsa taakse kauniin, puistomaisen sisäpihan, jonka voisi olettaa houkuttelevan kaupunkilaisia. Kesällä sisäpihalla toimii myös rakennuksessa toimivan ravintolan terassi. Sekä rakennus että sen piha ovat kuitenkin jääneet monille kaupunkilaisille vieraiksi. Halusimmekin viedä työpajaan osallistuvat kävelylle ja Topeliaan pohtimaan myös yliopistorakennuksiin liittyviä rajoja. Työpajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui Ethnoksesta Niina Koskihaara sekä kuusi FHKT-laitoksen opiskelijaa, joiden tehtävänä oli suunnitella Tieteiden talolta lähtevän kävelykierroksen reitti sekä tutustuttaa osallistujat Topelian historiaan. Ideana oli, että kävelyn ja Topelia-kierroksen jälkeen kävelykokemuksia pohdittaisiin yhdessä järjestäjien ja osallistujien kesken. Tämä tavoite onnistuikin työpajassa hyvin, sillä mukaan tulleet kaupunkilaiset olivat jo aiemmin pohtineet erilaisia kaupunkitiloja, kuten sitä, minne heillä on mahdollisuus mennä ja minne ei, tai miltä kielletyt tilat

saavat heidät tuntemaan, kun he näihin tiloihin menevät. Työpajamme alkoi kokoontumisella Tieteiden talolla, jossa esittelimme työpajan idean ja sen tieteellisiä, kulttuurisen paikkasuhdetutkimuksen lähtökohtia, kuten liikkumista, aistimista, elämäkerrallisuutta, historiaa ja valtasuhteita yhdistettynä kaupunkitiloihin. Työpajaan osallistuneet olivat kaikki helsinkiläistaustaisia miehiä ja naisia, mukana oli niin nuoria aikuisia kuin varttuneempaakin väkeä. Tieteiden talolta Noora Hirvelä ja Annukka Saaristo johdattelivat meidät erään Rauhankadun asuintalon sisäpihalle pohtimaan, miltä sinne meneminen tuntui, Suomen Pankin eteen koskettelemaan J.V. Snellmanin patsaan ampumahaavoja ja tarkastelemaan, mitkä kansalliset instituutit hallitsevat Kruunuhakaa, sekä lopuksi Pyhän Kolminaisuuden kirkon rautaportin taakse miettimään konkreettisia ja symbolisia esteitä julkisen kaupunkitilan käytölle. Reittimme johti lopulta sisään Topeliaan (entisiin Kettukortteleihin), johon suurin osa osallistujista astui ensimmäistä kertaa. He hämmästelivät sisäpihan suuruutta ja kauneutta. Topeliassa meitä odotti- 14

vat innokkaina Mikael Myllykoski, Janne Vilén ja Martha Vuori, mutta ennen heidän esitystään pohdimme vielä yhdessä kaupungilla liikkumisen rajoja. Tämän jälkeen opiskelijat kertoivat sanoin ja kuvin Topelian eri vaiheista 1820-luvulta tähän päivään. Mitä rakennuksissa oli tapahtunut, miten kortteli oli täydentynyt, miten se oli muuttunut ja mitä rakennukset kertoivat kunkin aikakauden ideologioista. Kuuntelimme esitelmää mielenkiinnolla, osallistujat myös kyselivät aktiivisesti paikan historiasta ja tästä päivästä. Esitelmän päätteeksi kiersimme korttelin eri rakennuksissa päätyen lopulta kellarikerroksessa olevaan Thirsty Scholar ravintolaan, jonka tiloissa on sairaala-aikana sijainnut krematorio. Kiehtovat keskustelumme jatkuivat vielä hyvän tovin, ja kaikki, niin osallistujat, opiskelijat kuin me ethnoslaisetkin olimme erittäin tyytyväisiä työpajan antiin. 15

Vuoden 2016 tutkielmat Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat Helsingin yliopisto, Kansatiede Pro gradu -tutkielmat: Mari Högman: Muuttuva raja pysyvä arki? Arjen kokemus itärajalla sotien 1939 1945 ja rauhaanpaluun muutoksissa. Pekka Karlsson: Jokainen salama lyö aina johonkin. Ukkosvahinkojen ennaltaehkäisy modernisaatioprosessissa. Sinikka Koyama: Kirsikankukkien katselua: Suomalaiset japanilaisuuden esittäjinä ja tulkitsijoina Roihuvuoren Hanami-juhlassa. Jari Pernu: Tuottavuudeksi tuotettua yhteishenkeä - Sosiaalinen toiminta ja sen motiivit Oulu Osakeyhtiössä 1944 1949. Sanna Ritari-Kallio: Viinapullo Pietarille? Hauta-antimia uuden ajan Suomessa. (arkeologian ja kansatieteen yhteistutkielma) Minna Sannikka: Ilman yhtiöö meittii ei olis. Näkökulmia Kymi-yhtiöläisyyteen. Väitöskirjat: Miia-Leena Tiili: Ammattilaisuuden ankkuripaikat. Kinesteettinen ja kulttuurinen tieto Suomenlahden merivartiostossa. Jyväskylän yliopisto, Etnologia Pro gradu -tutkielmat: Reetta Hanhikoski: The zones of silence in documentary heritage management: on diversity on the UNESCO Memory of World International Register. Juulia Hakunti: Yhteisöllinen olut: etnografinen tutkimus jyväskyläläisistä olutharrastajista. 16

Sanni Honkanen: Aidland konfliktikontekstissa: suomalaisten avustustyöntekijöiden työkokemuksia Afganistanista. Erkka Kärkkäinen: Hiljainen enemmistö : tutkimus yhteisöllisyydestä Ylilaudan keskustelualueella. Tiina Laine: Toimekas äiti: äitiyden diskurssit Aikain Vartija -lehdessä 1933 1935. Tytti Lehtovaara: Pukeutuminen ajan peilinä: nuorten naisten pukeutuminen yhteiskuntaan sidonnaisena kulttuurisena ilmiönä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa. Tero Meriläinen: Pukuilun pauloissa: cosplay-harrastuksen merkitysulottuvuuksia. Johanna Mylläri: Teleasentajien viime vuosikymmenet: haastattelututkimus teleasentajien kokemuksista työnsä muuttumisesta 1970 2010-lukujen aikana. Taru Paavolainen: Mikä kunnalle nimeksi? Etnologinen tutkimus kunnan nimen merkityksestä kuntalaisille Kouvolan kuntaliitoksen toteuttamisen aikana. Antti Rajala: Khokanan elävät jumalat: etnografinen tutkimus naamiotanssiryhmän tarkoituksesta ja toiminnasta muuttuvassa Nepalissa. Outi Rantamäki: Toisia varten ja itteensä varten : meikkaamisen normien ja merkitysten rakentuminen haastattelupuheessa. Elina Sihvonen: The loving heart of a mother or a greedy politician? Media representations of female presidents in Liberia and Malawi. Hanna Vesamäki: Kahden kulttuurin kasvatit: nuorten aikuisten kokemuksia monikulttuurisessa perheessä kasvamisesta ja omasta kulttuuriidentiteetistä. Katja Vuorensyrjä: Tourism-related informal interaction in Chembe, Malawi: an ethnographic study. 17

Sini Ylimartimo: Sellasta sisaruutta : paikallisten naisjärjestöjen yhteisöllisyys ja kansainvälisyys Suomessa. Turun yliopisto, Kansatiede Pro gradu -tutkielmat: Mikko Ensiö: Ku ei suomalaisetkaa oo mittää oikee vanhusrakkaita -Turun kaupungin järjestämä kotihoito vanhusaisiakkaiden ja omaisten kokemana. Anu Leppänen: Peltikuvien mustanpuhuva ja visusti vaikeneva kansa. Ferrotyyppivalokuvien fantasiaa ja magiaa. Helga Lähdemäki: Parrut pystyyn ja pärettä päälle, niin kyllä se aikansa kestää! -Liedon maatalousrakennukset 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Marianne Mäkinen: Nykytanssia vanhalla köysitehtaalla -Manillan tehdastilojen muutos 1990-2010-luvuilla. Paula Pehkonen: Kun suatiin meijän kylälle kirjasto. Kirjastot muistettuina, elettyinä ja koettuina paikkoina. Sari Turpeinen: Koko kansan meijeri -Liedon Vilkkimäen meijerin elinkaari ja paikallisyhteisön kokemukset. Päivi Törmänen: Sillai ne sodat on käyty. Työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä Helsingissä ja Raumalla toimineilla Lönnström-yhtiöiden sotatarviketehtailla vuosina. Väitöskirjat: Jussi Lehtonen: Skenaarioita maaseudun palveluista. Kaupat, kirjastot, pankit ja postit historiasta tulevaisuuksiin 18

Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma - Kulttuuriperinnön tutkimus Pro gradu -tutkielmat: Tanja-Annika Aronen: Kirkko ja hengellisen yhtenäiskulttuurin murros Merikarvialla 1880 1940. Kirsi Hurmerinta: Museossa lapsikin on asiakas. Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut. Tommi Iivonen: Rintamasotilaiden lasten isäkokemukset. Sodan jälkeen syntyneiden porilaismiesten kertomuksia isistään. Riikka Kaivola-Häyry: Muistitieto menneisyyden kertojana. Sotalapsuuden muistot vuosikymmenten takaa. Marita Kajander: Identiteetin rajalla heijastuksia kulttuuriperinnöstä. Mitä suomenniemeläiset haluavat kylällä säilyttää? Tapaustutkimus kuntaliitoksen jälkeen. Verna Kotiranta: Uusi aika vaatii uusia tehtäviä. Eduskuntauudistus ja naisen paikat Koti ja Yhteiskunta, Naisten ääni, Palvelijatarlehti ja Työläisnainen julkaisuissa 1906-1907. Lauri Leikas: 1940-luvun italialainen neorealistinen elokuva kulttuuriperinnön rakennusaineena. Minna Liettyä-Tyni: Lintukansan tyttäret Kalevala ja nuorten identiteettiprosessi suomalais-japanilaisessa kulttuurivaihtoprojektissa. Elina Liukkonen: Säilytetty, hylätty, modernisoitu. Tapaustutkimus kolmen merikarvialaisen maalaistalon tarinasta. Eeva Louhela: MUDIK! Ekspatriaattien käsityksiä kansallisuudestaan Balille muuton jälkeen. Maria Ojanen: Lauantain toivotuista Aamulypsyyn. Radiomuistot ja radion kuuntelu suomalaisten elämässä. Pauliina Paajanen: Joskus jotain tulee mieleen sieltä nuoruuden laivoista 19

Kolmen merimiehen kokemukset ensimmäisestä merimatkastaan. Sofia Pajunen: Hyaluronihappoa huuliin, Silikonia rintoihin ja Botoxia juonteisiin. Suomalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen kauneuskirurgiaa tarjoavien yritysten verkkosivuilla. Piia Pentti: Menneisyyden tulkinnasta nykyisyyden rakennusaineeksi. Naantalin kaupungin historiakulttuurin tarkastelua yhden paikallishistorian kautta. Heidi Porttila: Wiikingit vs. bobrikoffilaiset. Aatehistoriallinen tutkimus kielitaisteluista porilaisten lehtien sivuilta 1863 1917. Heikki Rosenholm: Vampyyrin varjossa. Pelon elementit elokuvassa Nosferatu Eine Symphonie des Grauens. Irja Uusikallio: Palkkiona on oleva köyhän lapsen kasvoissa kiitollinen loiste, minkä höyryävän kupin ilmestyminen lapsen eteen koulupulpetille tuottaa Honkajoen Vatajan kansakoulu aterioinnin muistin paikkana 1930 1970-luvuilla. Mari Vadén: Se on aina vähän ryhmän mukaan. Hämeen linnan opastetut kierrokset kulttuuriperintöprosessina. Eija Westerbacka: Säilytetään kulttuuriperintöä tanssin avulla : Paritanssiharrastajien jakamat erityisyydet, niiden motiivit ja merkitykset aineettoman kulttuuriperinnön jatkumossa. Väitöskirjat: Viktorija Ceginskas: Exploring Multicultural Belonging. Individuals across cultures, languages and places. Åbo Akademi, Nordisk etnologi Pro gradu -tutkielmat: Emmi Westberg: Vindrickande som hobby. En etnologisk studie om hur vinkultur görs 20

Ethnoksen gradupalkinto 2016 Vuosikokouksen 17.3.2017 yhteydessä jaetaan Ethnos-palkinto vuoden 2016 ansiokkaimmasta kansatieteellisestä pro gradu -tutkielmasta. Saajan valitsee professori, emeritus Pekka Leimu. Ehdokkaat palkinnon saajaksi ovat: Helsingin yliopisto: Sannikka, Minna: Ilman yhtiöö meittii ei olis. Näkökulmia Kymi-yhtiöläisyyteen. Jyväskylän yliopisto: Rantamäki, Outi: Toisia varten ja itteensä varten : meikkaamisen normien ja merkitysten rakentuminen haastattelupuheessa. Turun yliopisto: Törmänen, Päivi: Sillai ne sodat on käyty. Työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä Helsingissä ja Raumalla toimineilla Lönnström-yhtiöiden sotatarviketehtailla vuosina 1939-1944. Turun yliopisto, Porin yksikkö: Kotiranta, Verna: Uusi aika vaatii uusia tehtäviä. Eduskuntauudistus ja naisen paikat Koti ja Yhteiskunta, Naisen Ääni, Palvelijatarlehti ja Työläislehti -julkaisuissa 1906-1907. Åbo Akademi: Westberg, Emmi: Vindrickande som hobby. En etnologisk studie om hur vinkultur görs. 21

Etnologinen tapahtumakalenteri 17.3.2017 Ethnos ry:n 45-vuotisjuhlaseminaari. 45 vuotta innovaatioita ja uusia avauksia. Ohjelmassa Ethnos ry:n vuosikokous, juhlaseminaari ja gaalaillallinen. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä! Ilmoittautumislinkki löytyy Ethnoksen www-sivuilta. 26.-30.3.2017 13th SIEF Congress; Ways of Dwelling: Crisis - Craft - Creativity, Göttingen, Saksa. 26.3.2017 The First International Conference of the SIEF Young Scholars Working Group. Göttingen, Saksa. 9.-13.5.2017 2. Finnish-Hungarian-Estonian Ethnological Symposium. Departure and Arrival: Migratory Processes and Local Responses from Ethnographic and Anthropological Perspective. Seuraava Ethnos-tiedote / sähköiset uutiskirjeet Tiedotamme kuluvan vuoden ajan ajankohtaisista asioista sähköisen uutiskirjeen kautta. Seuraava Ethnos-tiedote julkaistaan paperisena versiona helmikuussa 2018. Lisäksi Ethnoksen www-sivuja ethnosry.org ja facebook-profiilia päivitetään aktiivisesti. 22

Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6 00170 Helsinki Jäsenmaksu 2017 Muistathan maksaa jäsenmaksusi! Ethnologia Fennica lähetetään vain kunakin vuonna jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna Ethnos ry:n vuosikokoukseen osallistuessa. Maksetaan tilille: FI9180001300952844 Viite: 20116 Viesti: Jäsenmaksu + vuosi 2017 + oma nimi Maksu: Varsinainen jäsen 23 euroa, opiskelijajäsen 13 euroa Eräpäivä: 15.3.2017 Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa taloudenhoitaja Mikko Kero, puh. 040 575 9997, mikko.kero@kellomuseo.fi Ethnos ry. 2017