Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys, kasvavat jätevirrat - resurssitehokkuus Uudet riskit
Biodiversiteetin it ti katoaminen ¼ nisäkkäistä ja 1/8 lintulajeista vaarassa kuolla sukupuuttoon (IUCN 2010) elin- ja asuinympäristön tuhoutuminen salametsästys IUCN:n Punainen kirja uhanalaisimmista lajeista: sukupuuton tahti nykyisin 100-1.000 kertainen normaaliin kehityskulkuun verrattuna TEEB (The Economics of Ecosystems and Biodiversity): hinta luonnon tarjoamille palveluille ( ecosystem services )
Ilmastonmuutos t Nopeus: käsitykset ilmastonmuutoksen nopeudesta muuttuvat vuosi vuodelta (IPCC) Tipping point: kriittinen piste, jonka jälkeen negatiiviset ympäristövaikutukset ovat kumuloituneet siinä määrin, ettei mitään ole enää tehtävissä Cancunista Durbaniin (COP17+CMP7 joulukuussa 2011)
Lämpötilan muutos maapallolla 1900-luvulla
Vesi Puhtaan juomaveden puute UNDP: vedestä ihmisoikeus? (20l vettä/pvä kaikille) Vesien suojelussa painopiste i pitäisi i saada korkean k teknologian puhdistusmenetelmistä ennaltaehkäisyyn World Resources Institute. 2006. EarthTrends - Freshwater indices: Water Poverty Index
Merien pilaantuminen Itämeri ja sen suojelun kiireellisyys Merien happamoituminen suurin yksittäinen tekijä hiilidioksidi Kalakantojen heikentyminen Yksin EU-alueella 88% kalakannoista kärsii liikakalastuksesta
Metsäkato t Metsät maailman hiilinieluna Kestävä metsienhoito edellyttää parempaa paikallista ja alueellista hallintamekanismia Ruokapula ja biopolttoaineiden suosio > metsien raivaaminen pelloksi Epäsuora maankäytön muutos (Indirect Land-use Change, ILUC)
Metsäpinta-alan muutos vuosina 1981-2000
Aavikoituminen it i 40 % maapallon maa-alasta on aavikkoa Näillä alueilla asuu 1/3 maailman väestöstä Vaikutuksia: väestöliikkeet, ruuantuotannon väheneminen Maaperän heikentyminen myös alueilla, joita aavikoitumien ei varsinaisesti uhkaa Eroosio (veden ja tuulen aiheuttamana) Maaperän kemiallisen koostumuksen muuttuminen (ravinteiden imeytyminen kasveihin + maaperän happaneminen) Maan kovettuminen
Kemikalisoituminen it i Kemikaalien määrän kasvu Tietoisuus i kemikaalien haitoista i t ja niiden oikeasta käsittelystä haaste etenkin kehitysmaissa Persistent Organic Pollutants (POPs) luonnon kiertokulussa k muuttumattomat kemikaalit Kemikaalien yhteisvaikutukset ovat vielä hämärän peitossa
Raaka-aineiden ja energian riittävyys, kasvavat jätevirrat t resurssitehokkuus? ss uus Vähenevät luonnon raaka-aineet ja arvometallit Peak oil? öljytuotannon huippu? Ilmastonmuutoksen luoma pakko siirtyä puhtaisiin energianlähteisiin Kasvavat jätevuoret Jätettä ä EU-alueella syntyy vuosittain n. 2 mrd. tonnia
Resurssitehokas yhteiskunta? Elinkaariajattelu: avoimet vs. suljetut järjestelmät Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä tilaa uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran 100% uusiutuvaa energiaa 2050 ja energiatehokkuus Resurssit eivät vain tuotteita, vaan luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja vesistöjen hyvinvointia, puhdasta ilmaa ja muita ekopalveluita Eri politiikkalohkojen koherenssi: tutkimus, rahoitusmekanismit, maatalouspolitiikka
Uudet riskit Tietämättömyys uusista riskeistä vaatii varovaisuutta, esim. nanoteknologia, GMO Tulevaisuuden suuronnettomuudet (luonnonkatastrofit, ydinonnettomuudet..)
Ympäristöhaasteista ympäristöongelmaksi Oireista tulee nuha haasteista tulee ongelma Oireet ruokkivat toisiaan, eikä niitä voi käsitellä erikseen Tärkeänä lääkkeenä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistäminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen = EKOMODERNISAATIO ja resurssitehokkuus Ilmastonmuutoksen kustannukset vs. sen torjumisen kustannukset Ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi ei voi tehdä vain mukavia päätöksiä
Linkkejä UNEP: http://www.unep.org/ YK:n kestävän kehityksen komitea: http://www.un.org/esa/sustdev/csd/policy.ht m Hallitustenvälinen t ilmastonmuutospaneeli: t li http://www.ipcc.ch/ Tilastoja ja kaavioita: http://www.grida.no/ Worldwatch-instituutti: www.worldwatch.org TEEB: www.teebweb.org Ympäristöministeriö: www.ympäristö.fi