Asiakohta 4 Tilannekatsaus Neuvottelukunnan kokous 5.5.2010 Jukka Ruusunen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Vaihejohtimen katkeaminen 110 kv johdolla aiheutti 15.3. paikallisen 17 minuutin sähkökatkoksen Raaseporissa Toinen pääkisko vaurioitui 18.4. tuulen aiheuttaman heilunnan vuoksi Vihtavuoressa. Ei sähköntoimituksen keskeytyksiä Nopean häiriöreservin lisäämiseksi useita neuvotteluja eri omistajien varavoimalaitoksista WWF organisoima Earth Hour valojen sammutus -tempaus 27.3. klo 20.30 21.30 ei juurikaan näkynyt koko maan sähkönkulutuksessa 1
Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Markkinoiden edistäminen Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Pohjoismaiset markkinat laajenivat Viroon Estlink-hinta-alue 1.4 avasi noin 250 MW kapasiteettia kumpaakin suuntaan Liettualaisomisteinen kapasiteetti tullee mukaan myöhemmin Transit-kustannusten vapaaehtoiset korvaussopimukset historiaan EU hyväksyi sitovan säädännön, joka vakiinnuttaa nykymenettelyn Fingrid erimielinen TEMin työryhmässä tehoreservijärjestelmän tarpeesta huippukulutustilanteissa ja pelisäännöistä 55 50 Suomen ja Viron aluehintojen päiväkeskiarvo 1.4.-30.4.2010 Keskimääräinen hintaero 7,9 /MWh 30.4. sähkön markkinahinta oli yhtenevä jokaisella tunnilla Suomessa, Virossa ja Ruotsissa 45 /MWh 40 HEL EST 35 30 25 5.4 10.4 15.4 20.4 25.4. 30.4. 2
/MWh Suomen ja Viron alueintaeron pysyvyys Päiväkeskiarvo 1.4.-30.4.2010 16 14 12 10 8 6 4 Pullonkaulatulo Viron ja Suomenvälisellä yhteydellä yhteensä 1.494 t. Viron ja Suomen hinnat ovat eronnet 78 % ajasta. Viron ja Suomen välinen yhteys on ollut tarkastelujaksolla Elspotalueen tukkoisin raja. 2 0 Päivien määrä 300 Elspot-siirto Virosta - Suomeen tuntitasolla 1.4.-30.4.2010 MWh 250 200 150 100 50 Siirto Kapasiteetti 0 5.4 10.4 15.4 20.4 25.4 30.4 Elspot-kapasiteetti on ollut pääsääntöisesti täysimääräisesti käytössä. Tyypillisesti vain Viron hinnan ja kulutuksen ollessa suurimmillaan, Elspotkapasiteettia on jäänyt hyödyntämättä. Elspot-kapasiteetista on hyödynnetty 93 %. Siirto on ollut 176 GWh ja maksimaalinen siirtomahdollisuus olisi ollut 189 GWh. 3
Kantaverkon perusratkaisut 1. vaihe noin 350 km voimajohtoja Yllikkälä (Lappeenranta) - Huutokoski (Joroinen) Ulvila - Kristiinankaupunki Hikiä (Hausjärvi) Forssa Forssan varavoimalaitos 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut varavoimalaitos 2. vaihe noin 300-400 km voimajohtoja Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos) 3. yhdysjohto Ruotsiin 3. vaihe noin 220 km voimajohtoa Lieto Forssa Keminmaa - Pyhänselkä (Muhos) 4. vaihe Uusien voimalaitosten vaatimat yhteydet ja varavoimalaitokset Investointien ajoittuminen ja investointiperusteet Varmuus 16 % Markkinat 21 % Tuuli 11 % Kunto 24 % Kuorma 12 % FIN6 16 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2010-2020 Perusteet Päätetty 455 Fenno-Skan 2 suunn suunn 0 0 0 0 0 0 0 0 0 121 Markkinat Varavoiman lisäys 2 100 MW suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 0 0 0 125 Varmuus, Tuuli Yllikkälä - Huutokoski B 400 kv -yhteys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 77 Markkinat, Varmuus Pohjanmaan 400 kv verkko suunn suunn 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39 Kunto, FIN6, Tuuli Lapin 220 kv verkon vahvistaminen suunn 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 Kuorma Muut hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 82 Suunnitteilla 1201 Pohjanmaan 400 kv verkko 2. vaihe suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 159 Kunto, FIN6, Tuuli Estlink 2 suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 0 107 Markkinat FIN6 lähiverkko suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 0 100 FIN6 Kolmas AC-yhdysjohto Ruotsiin suunn suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 47 Varmuus, Markkinat, Tuuli Estlink 1 kantaverkkoyhtiölle 0 0 0 suunn 0 0 0 0 0 0 0 45 Markkinat Varavoiman lisäys 100 MW suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 63 Varmuus, FIN6, Tuuli Hikiä - Forssa 400+110 kv -yhteys suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 0 0 0 27 Varmuus, Kunto Lieto - Forssa 400+110 kv -yhteys suunn suunn suunn suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 27 Varmuus, Kunto Hyvinkää - Hikiä 400 kv -yhteys suunn suunn suunn suunn 0 0 0 0 0 0 0 31 Kunto, Kuorma, Varmuus Muut hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 595 2010-2020 1656 0 Markkinat=Markkinan edistäminen ja siirtojen hallinta, Varmuus=Käyttövarmuus, Tuuli=Tuulivoimaan varautuminen, sisäiseen Toteutus Kuorma=Kuormituksen kasvu, Kunto=Kuntoperusteinen, FIN6=FIN6 varautuminen, Häviö=Häviösäästöinvestointi käyttöön YVA / esisuunnittelu Kustannukset esitetty vuoden 2010 tasossa ilman inflaatiokorjausta 4
Käynnissä olevat investointiprojektit 2010 Rakentaminen valmistuu 2010 Vajukoski Multisilta Lieto Karjaa Inkoo Rauman 3. muunto Isoniemi-Vajukoski Lieto-Koroinen Hikiä-Vanaja Inkoo-Karjaa Rakentaminen käynnissä/käynnistyy 2010 Forssan varavoimalaitos Fenno-Skan 2 Espoo Tuovila Seinäjoki Uusnivala Muuntajatoimitukset Seinäjoki-Tuovila Ukkosjohdinvaihto, osa2 (220) (220) Tarjouspyyntö / sopimus 2010 EstLink2 Yllikkälä Huutokoski Varavoimalaitoksen kentät Anttilan asema Yllikkälä-Visulahti-Huutokoski Nurmijärvi-Hikiä, Hyvinkää-Hikiä Uusnivalan johtojärjestelyt Räntämäki-Kuninkoja Yleissuunnittelu Valmistuvia: Yllikkälä-Visulahti-Huutokoski Länsisalmi-Vuosaari Nurmijärvi-Hikiä Hikiä-Hyvinkää Räntämäki-Kuninkoja Käynnistyviä: Ulvila-Kristinestad Uusinivalan johtojärjestelyt Hikiä-Forssa Fenno-Skan 2 kaapelin valmistus käynnistynyt - ensimmäiset osaprojekti valmistuneet 800 MW; 500 kv; 315 milj. ; 200 km merikaapeli Valmistuneet osaprojektit (44 M / 157 M ): Rauma-Rihtniemi johdon muutostyö Fenno-Skanin elektrodin uusinta Rauman AC- laajennus +Rihtniemi Käynnissä: Kaapelin valmistus, konvertteriasemien rakentaminen, Finnböle-Dannebo voimajohdon rakentaminen, Finbölen AC asema käyttöönotto huhtikuussa 2010 Erityispiirteet: Elektrodi: hankala merioperaatio Rihtniemi Rauma: erittäin haastava uniikki tasasähköavojohto + jännitetasomuutos, vaativat rajajohto verkkokeskeytykset, jännitteen lähellä tehtävät työt 5
EstLink 2 etenee suunnitelmien mukaan 650 MW; 450 kv; 305 M ; 140 km merikaapeli Markkinoiden avautuminen Viron parlamentin päätös 1/2010 Estlink hinta-alue syntyi 4/2010 Framework Agreement Eleringin kanssa 15.2 100 M EU:n tukipäätös odotettavissa lähiaikoina Ympäristö- ja merenpohjaselvitykset valmiit Rajajohto- ja vesilupahakemukset jätetty Hankkeen kyselyaineistot valmiit toukokuussa 2010 Kaapelin rantautumispaikka Porvoo, Nikuviken Uuden varavoimalaitoksen hankinta käynnistynyt - pääkoneisto tilattu 2 x 120 MW varavoimalaitoksen pääkoneiston toimittajaksi on italialainen Ansaldo Energia S.p.A Kuluvan vuoden aikana tehdään useita projektiin liittyviä erillishankintoja. Pääkoneistojen asennustyöt alkavat syyskuussa 2011 Varavoimalaitos valmistuu syksyllä 2012 Laitos rakennetaan Forssaan 6
Fingrid-konserni / Voitto ennen veroja 1.-3. Toteuma 2009 vs. Toteuma 2010 29,1 Kulutuksen kasvu Poikkeuksellisen suuret pohjoismaiset pullonkaulatulot (111 M ) Sähköjohd. -0,7 M Rahoitusjohd. -5,9 M Investointisuojaus. +0,6 M 35,1 Alhainen korkotaso jatkuu Jaksotuserot 2009 Kylmä talvi, korkea Suomen aluehinta 29.4.2010 Neuvottelukunta Asiakohta 7 Kantaverkkohinnoittelu 2012 - tilannekatsaus Neuvottelukunta 5.5.2010 Pertti Kuronen 7
Kantaverkkohinnoittelu 2012 - valmisteluprosessi Tavoite Kantaverkkotariffit Pohjoismaissa ja Euroopassa Toimenpiteet Tariffimuutokset Pohjoismaissa, kenelle kohdistettu ja miten Yhteenvetoa Euroopassa tehdyistä muutoksista ja historiaa Käsittely hallituksen 15.12.2009 ja neuvottelukunnan 16.12.2009 kokouksissa Kartoitettu tariffivaihtoehtoja ja miten asiaa on sovellettu muualla Sidosryhmät ja niiden odotukset Hinnoittelurakenteen muodostaminen Rakenteen valinta Hinnoittelu Asiakaskeskustelut Asiakkaat, sähkömarkkinat, sähköjärjestelmä, omistajat, kansantalous EU-kehitys ja sieltä tulevat raamit Rajauselvityksen vaikutukset tariffiin Tutkittu eri tariffirakenteita, sopivuutta Suomeen (esim. kiinteä teho, energia, tuotannon tehomaksu, häviökomponentti...) Neuvottelunnan työpaja 18.3.2010 Keskustelua hallituksessa, neuvottelukunnassa ja toimikunnissa sekä yksittäisten asiakkaiden kanssa Valitaan rakenne ja lasketaan sen asiakasvaikutukset Alustavat yksikköhinnat Syksyllä 2010 Täsmennykset periaatteisiin saadun palautteen perusteella Hinnoittelurakenne valmis 12/2010 Yksikköhinnat vuodelle 2012 syksyllä 2011 Fingrid - Euroopan tehokkaimpia kantaverkkoyhtiöitä Vuonna 2008 Fingridin kantaverkkotariffi Euroopan alhaisimpia (tutkimus 2009) Tulokset saman suuntaisia aikaisempien tariffivertailuiden kanssa Järjestäjä CEER (Council of European Energy Regulators) vuonna 2009 Euroopan regulaattoreiden benchmarking raportti vahvisti Fingridin tehokkuuden Mukana 22 eurooppalaista TSO:ta 19 maasta Kokonaistehokkuusvertailu: verkon suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä käyttötoiminta Tulokset: Fingrid on "poikkeuksellisen" tehokas kahden muun eurooppalaisen TSO:n kanssa Saman suuntaisia tuloksia muista benchmarktutkimuksista Nykyinen valvontajakso 2008-2011 Fingridin kohtuullinen tuotto (EMV) Alustava laskelma 2009: alituottoa n. 90 M Vahvistettu alituotto 2005-2007 n. 98 M 8
Fingrid - Euroopan tehokkaimpia kantaverkkoyhtiöitä Toimittamatta jäänyt sähköenergia Asiakastyytyväisyys Korkea käyttövarmuus Keskimääräinen häiriökeskeytys aika vuonna 2009 2,6 min/liityntäpiste (vuonna 2008 1,7 ) Siirtovarmuus Fingridin verkossa edelleen korkealla tasolla, vuonna 2009 99,9997 % Toimivat sähkömarkkinat Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 2009 1,1 M (vuonna 2008 1,3 M ) Korkea asiakastyytyväisyys Pitkä perinne asiakaskunnalle kohdistetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla 29.4.2010 Neuvottelukunta Korkea Fingridin henkilöstön työtyytyväisyys Henkilöstökyselyt mittaavat työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistyötä strategian toteuttaja Vertailu-aineiston huippuluokkaa Tuotantotariffin suuruus Euroopassa vuonna 2008 Tuotantotariffin kehitys lähivuosina G:n taso G -suhde (G/L) Norja Nousee Pienenee Ruotsi Nousee Säilyy Tanska Säilyy Pienenee Viro G=0, säilyy Säilyy Liettua Nousee Nousee Latvia G=0, säilyy Säilyy Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 EU komission päätös tulee (noin vuonna 2011) asettamaan tuotantotariffin yleiseksi tasoksi manner Euroopassa 0 0,5 /MWh (pl. häviöt). Pohjoismaissa tuotantotariffin maksimiarvo tulee olemaan manner Euroopan arvoa suurempi (0,7 1,2 /MWh). 9
Tariffin jakautuminen eri maissa teho- ja energiakomponenttiin Austria Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Great Britain Greece Hungary Power part Energy part Power part Energy part 21 % 79 % 34 % 66 % Ireland 47 % 53 % 0 % 100 % Italy 0 % 100 % 72 % 28 % Lithuania 15 % 85 % 67 % 33 % Netherlands 0 % 100 % 58 % 42 % Norway 0 % 100 % 44 % 56 % Poland 0 % 100 % 20 % 80 % Portugal 37 % 63 % 0 % 100 % Romania 82 % 18 % 21 % 79 % Slovak Republic 60 % 40 % 36 % 64 % Slovenia 61 % 39 % 59 % 41 % Spain 0 % 100 % 52 % 48 % Sweden Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 Kantaverkkopalvelun tariffikomponentit - nykyrakenne Kuormitus, otto Alue / jakelu verkko Kuormitus, anto Tuotanto FINGRID Kuormitus, anto Tuotanto Kulutus talvi / muu aika Kuormitus, otto Kulutus talvi / muu aika = Kantaverkon liityntäpiste 10
Kantaverkkopalvelun hinnoittelu Hinnoitteluperiaatteet: kustannustasoon perustuva hinnoittelu eurooppalainen kehitys läpinäkyvä ja yksinkertainen hinnoittelu Tariffikomponentit / kustannusvastaavuus: Kulutusmaksu (talviaika / muu aika) kattaa kantaverkon kiinteitä kustannuksia Kantaverkkoon anto (kuormitusmaksu, anto) kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit Kantaverkosta otto (kuormitusmaksu, otto) kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit Liityntäpistemaksu - kattaa esim. mittarointi- ja tiedonsiirtokustannuksia 29.4.2010 Neuvottelukunta Toimintaympäristö Eurooppalainen vaikutus kasvaa Toiminnan sääntely eurooppalaistuu: Lissabonin sopimus, 3. lakipaketti Energiaverkot ja sähkömarkkinat integroituvat Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy (ENTSO-E) Yhteiskunnallinen kehitys Suomen ilmasto ja energiastrategian toteuttaminen Haasteena varma sähkön toimitus ja toimivat sähkömarkkinat muuttuvassa toimintaympäristössä Voimajärjestelmän luonne muuttuu Investoinnit ja kustannukset kasvavat Kansainvälinen verkkosuunnittelu Voimajärjestelmä muuttuu vuorovaikutteisemmaksi Tuotannon omavaraisuuden korostuminen Suomessa Sidosryhmätarpeet kasvavat Tulevaisuudessa uusia sidosryhmiä ja tarpeita Selkeä tarve tariffikorotuksille Resurssien varmistaminen tärkeää 11
Tariffivaihtoehtoja - keskusteluun tasahinnoittelu (Suomi) pistekohtainen kantaverkkohinnoittelu (esim. Ruotsi ja Norja) eri tariffi eri jännitetasoille ("400 kv" vs. 110 kv) aiheuttamisperiaate tuotanto vs. kulutus energiapohjainen tehopohjainen talvi/kesätariffi liittymis/liityntäpistemaksu 12