1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf Liite3/ 4 TOIMINTAKERTOMUS 2012
2 TOIMINTAKERTOMUS 2012 1.YLEISTÄ Yhdistykselle hankittiin vuoden aikana paikkatietojärjestelmä, joka valmistuttuaan vuoden 2013 keväällä käytetään huollon ja valvonnan mobiilina hallintajärjestelmänä. Uudistetut yhdistyksen kotisivut avattiin helmikuussa. Hallituksen työvaliokunta teki kesäkuun alussa matkan Tukholmaan Stockholms Skärgårdsstiftelsenin vieraaksi Osana Uusimaa-viikon ohjelmaa pidettiin marraskuun alussa avoimet ovet Kopparnäsin, Varlaxuddenin ja Piilolammin virkistysalueilla. Vuoden aikana hankittiin Myllyjärven virkistysalue kahdessa eri kaupassa. Virkistysalueen pinta-ala on 120 ha ja se on siten yhdistyksen toiseksi suurin virkistysalue. Merkittävimmät investoinnit vuoden aikana olivat Pirttisaaren virkistysalueen Sartvikenin laiturin korjauksen loppuunsaattaminen, Störsvikin rantapolkujen parantaminen sekä Byxholmenin saunan peruskorjaus. Vuoden lopussa käynnistettiin Yli-Takkulan väentuvan toisen asunnon peruskorjaus. 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1 Toiminnan tuotot Valtaosa toiminnan tuotoista (86 %) muodostui jäsenkunnilta perittävistä palvelumaksuista. Muut tuotot olivat vuokratuottoja ja luonnonhoitotöistä saatuja puunmyyntituloja. Jäsenkunnat ja tukijäsenet Yhdistyksen jäsenkuntina olivat vuonna 2012 seuraavat 19 Uudenmaan kuntaa: Espoo Kauniainen Porvoo Hanko Kerava Sipoo Helsinki Kirkkonummi Siuntio Hyvinkää Lohja Tuusula Inkoo Loviisa Vantaa Järvenpää Nurmijärvi Karkkila Raasepori Tukijäsenjärjestöt olivat: Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen Purjehdus ja Veneily Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Suomen Latu Uudenmaan liitto Yhdistyksen jäsenkunnissa oli 1.1.2012 yhteensä 1 475 430 asukasta. Jäsenkuntien väestönkasvu vuoden 2011 aikana oli 15 907 asukasta (1,1 %).
3 Palvelumaksu Jäsenkunnilta perittiin palvelumaksuina 0,44 /asukas + ALV eli 642 190 + ALV. Muut tuotot Palvelumaksun lisäksi tuotot olivat vuokratuotot (58 400 ) ja luonnonhoidon tuotot (40 896 ). Tuotot yhteensä 725 190 743 507 2.2 Toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut koostuivat toimistosta, hallinnosta, virkistysalueista ja toiminnan rahoitustuotoista/kuluista. 2.2.1 Toimisto Henkilöstö Yhdistyksen organisaatioon kuuluvat toiminnanjohtaja, suunnittelupäällikkö, osapäiväinen huoltopäällikkö ja huoltomies. Tukipalvelut Yhdistys osti kopiointi-, postitus-, puhelinkeskus-, ATK-verkko- ja kokous-tilapalvelut Uudenmaan liitolta. Kirjapito-, palkkahallinto- ja maksu-liikennepalveluja yhdistys ostettiin ulkopuoliselta kirjapitoyhtiöltä. Yhdistyksen toimitilat vuokrataan Uudenmaan liitolta. Suunnittelupäällikön toimitila on Allergiatalossa Meilahdesssa. Omia työpaja/ varastotiloja yhdistyksellä on Espoon Yli-Takkulassa, Porvoossa ja Inkoon Kopparnäsissa. Yhteistyö Vuoden aikana toiminnanjohtaja on vieraillut usean kunnan ja järjestöjen järjestämissä info- ja keskustelutilaisuuksissa. Hän on myös käynyt tutustumassa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimintaan. Marraskuussa pidettiin virkistysalueyhdistysten ja Metsähallituksen yhteistyökokous, jonka tavoitteena oli yhteistyön kehittäminen yhdistysten välillä ja Metsähallituksen kanssa. Suunnittelupäällikkö piti poliittisille ja taloudellisille vaikuttajille suunnatussa Ympäristöakatemian kutsuseminaarissa yhdistyksen toimintaa ja virkistysmetsiä koskevan puheenvuoron. Suunnittelupäällikkö on osallistunut jäsenenä Metsähallituksen Sipoonkorven kansallispuiston ohjaustyöryhmän työskentelyyn sekä Saaristolaisuus voimavaraksi -projektin työskentelyyn. Yhdistys teki sopimuksen Natur och Miljö rf:n kanssa Naturskolan Utternin mahdollisuudesta käyttää Störsvikin ja Kopparnäsin virkistysalueet opetuksessaan.
4 Yhdistys osallistui Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen järjestämään Uusimaaviikkoon marraskuun alussa. Toiminnanjohtaja piti esitelmän yhdistyksen toiminnasta Elämää vedestä-seminaarissa ja 7.-9.11 pidettiin avoimet ovet Kopparnäsin, Varlaxuddenin ja Piilolammin virkistysalueilla. Muu toiminta Hallitus teki kesäkuussa päätöksen yhdistyksen paikkatieto- ja huoltojärjestelmän hankinnasta. Järjestelmään tarvittava maastotieto rekisteröitiin elo-lokakuun aikana. Mobiili huolto- ja valvontajärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2013. Hankkeeseen liittyen järjestettiin syyskuussa huoltomiestapaaminen, jossa oli esillä myös muita ajankohtaisia aiheita. Palkat sivukuluineen 266 190 259 522 Muut henkilöstökulut 45 800 58 240 Toimistokulut 39 300 38 544 Toimiston kulut yhteensä 351 290 356 306 2.2.2 Hallinto Valtuuskunta Valtuuskunnassa on 36 kuntaedustajaa 19:sta jäsenkunnasta sekä viisi tukijäsenedustajaa. Valtuuskunta kokoontui sääntöjen mukaan kaksi kertaa vuoden aikana. Kaksi valtuuskunnan jäsentä ja yksi varajäsen vaihtui vuoden aikana. Kunnat eivät nimenneet kolme varajäsentä eronneiden varajäsenten tilalle. Hallitus Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi tukijäsenjärjestöjen edustajaa. Valtuuskunnan kolmella puheenjohtajalla on myös läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Hallituksen puheenjohtaja vaihtui vuoden aikana. Hallitukseen valittiin yksi uusi jäsen. Sen lisäksi Uudenmaan liiton jäsen ja Uudenmaan liiton sekä Suomen Purjehdus ja Veneilyn varajäsenet hallituksessa vaihtuivat. Hallitus tutustui kesäretkellään 16.8 Störsvikin virkistysalueeseen sekä Kopparnäsin alueeseen kuuluvan Sommarnin saariryhmään. Hallituksella on työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen kolme puheenjohtajaa, yksi muu hallituksen jäsen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja. Työvaliokunta on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa. Työvaliokunta teki 8-10.6 matkan Tukholmaan Stockholms Skärgårdsstiftelsenin vieraaksi. Matkalla tutustuttiin säätiön toimistoon sekä kahteen säätiön ylläpitämään virkistysalueeseen. Hallinnon kulut 46 800 42 630
5 2.2.3 Virkistysalueet Yhdistys hallinnoi tällä hetkellä 36 virkistysaluetta, joista yhdistyksen omistuksessa on 31. Näiden yhteispinta-ala on 1372 ha. Lisäksi yhdistys omistaa n. 1285 hehtaaria omaa vesialuetta ja on enemmistöosakkaana vesialueissa, joiden yhteispinta-ala on n.4250 hehtaaria. Yhdistyksen hallinnassa olevista alueista viisi on vuokraalueita (Sarvikallio Tuusulassa, Kajsas Raaseporissa, osa Porkkalanniemeä ja Järvötä Kirkkonummella sekä Stora Fagerö Inkoossa). Vuokra-alueiden pinta-ala on 130 ha. Yhdistyksen alueita valvotaan ja hoidetaan tehokkaimmin kesäkautena, mutta joillakin kohteilla on kävijöitä ympäri vuoden ja tiet sekä pysäköintipaikat pidetään aurattuina (mm. Porkkala, Kopparnäs, Störsvik, Varlaxudden ja Yli-Takkula). Alueiden huoltojärjestelyt ja hoitotyöt Päävastuu yhdistyksen alueiden huolto- ja kunnossapitotehtävien järjestämisestä ja toteuttamisesta on huoltopäälliköllä. Hänellä on ollut apunaan huoltomies, sekä kesäkuukausina yksi apuhenkilö. Yhdistyksen oma huoltoryhmä on myös hoitanut kuuden alueen juoksevan kunnossapidon sekä valvoo myös jatkuvan huollon ja valvonnan ulkopuolella olevat neljä aluetta. Yhdistyksellä on ollut 5 kk:n kesäkaudeksi 4 paikallista henkilöä töissä alueiden valvojina/huoltajina. Omien teiden ja pysäköintialueiden kesä- ja talvikunnossapito on hoidettu ulkopuolisten paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Alueiden jätehuolto on myös muutamalla manneralueella järjestetty pääosin kunnallisen järjestetyn jätehuollon puitteissa. Yhdistys valistaa roskattomaan retkeilyyn ja on poistanut jäteastioita eri kohteista. Kaikilla alueilla ei ole jäteastioita koskaan ollutkaan. Alueiden metsänhoidon ja muun luonnonhoidon työt toteutetaan suunnittelupäällikön johdolla pääosin ostopalveluina. Yhdistyksellä on sopimus alueita kiertävän luontohuoltoyrittäjän kanssa. Hän on vastannut 13 alueen, mm. Porkkalan yhteishoitoalueen valvonnasta ja huollosta. Byxholmenin valvonta ja huolto on ostettu metsäalan yrittäjältä joka on myös vastannut saaren polttopuuhuollosta paikan päällä. Pirttisaaren huollosta ja valvonnasta on tehty sopimus saaressa kesäisin asuvan yrittäjän kanssa. Kopparnäsin alueen ympärivuotisesta huollosta ja valvonnasta on vastannut alueella asuva kalastaja sekä yhdistyksen oma huoltoryhmä. Pellingin saariston neljä aluetta hoitaa paikallinen yrittäjä. Loviisan Lillfjärdenin kolmen saaren saarikohdekokonaisuutta hoitaa paikallinen kalastaja. Gölisnäsin alue Inkoossa, jossa on mm. kaksi saunaa ja neljä majoitusrakennusta, hoitaa sopimuksen perusteella Hyvinkään Pursiseura. Pursiseura vastaa alueen valvonnasta, huollosta ja myös rakennusten, laitureiden ja rakenteiden vuosikunnossapidosta sekä tilojen vuokraamisesta ja saunavuorojen varaamisesta. Sopimus jatkuu
6 vuoteen 2016 asti. Inkoon Stora Fagerön hoidosta vastaa paikallinen saaristolaisasukas. Helsingin edustan kahden saaren hoidossa ja valvonnassa ovat jo usean vuoden ajan avustaneet muutamat paikalliset talkoolaiset. Porkkalan alueella yhdistys on hoitanut sopimuksen perusteella oman alueensa lisäksi myös Kirkkonummen kunnan ja Vantaan kaupungin omistamia virkistysalueita sekä Nurmijärven kunnan ulkoilumajaa saunoineen. Alueilla suoritetut hoito- ja kunnostustoimenpiteet Uusia ja vanhoja alueita ja rakennuksia on kunnostettu vuoden aikana. Seuraavilla yhdistyksen alueilla on tehty merkittävimpiä korjaus- ja kunnostustöitä: Lillfjärdenin alueella siistittiin laiturin ympäristö poistamalla järviruokoa laiturin lähialueella. Bockhamissa on vaihdettu kaksi rikkoontunutta kiinnityspoijua sekä tehty luonnon- ja maisemanhoitotöitä. Brokholmenissa (Porvoo) korjattiin käyntilaiturin jäiden rikkoma kulkusilta, Varlaxuddenilla (Porvoo) avogrillipaikka on uusittu, katoksen grilli ja vessarakennus korjattu ilkivallan jäljiltä, Pirttisaareen (Porvoo) rakennettiin valmiiksi 37 m pitkä laituri vanhojen vuonna 2011 peruskorjattujen arkkujen päälle. Laituria jatkettiin vielä 15 m pitkällä betoniponttoniosalla. Siihen asennettiin myös 12 kiinnityspoijua. Piilolammella poistettiin vanhan laiturin jäänteet, korjattiin nuotiopaikka sekä parannettiin rannalle johtavaa polkua hakepinnoituksella. Yli-Takkulassa(Espoo) uusittiin pihasaunan viemäri ja maaimeytysputkisto, rakennettiin uudet salaojat navettarakennuksen itäpuolelle sekä pohjustettiin ja pinnoitettiin uudestaan asuinpiha ja kaikki pihatiet. Aloitettiin myös asuinrakennuksen toisen asunnon peruskorjaaminen asumiskuntoon rakentamalla mm. uusi vessa ja suihkuhuone. Korjaus valmistuu keväällä 2013. Stora Brändössä (Kirkkonummi) on taas kerran korjattu laiturin käyntisilta sekä vaihdettu laiturin ulommat kiinnityskettingit, Porkkalan (Kirkkonummi) yhteishoitoalueella on rakennettu uusi puuvaja ja siihen johtava huoltotie, Omsatuntie on peruskorjattu (n. 700 m) sekä huoltopolku kärjen grillikatokselle (n.1 km) rakennettu valmiiksi. Störsvikin (Siuntio) rantapolulle Kolavikenistä hiekkarannalle rakennettiin pitkospuita ja näköalakallioille levähdyspenkkejä. Rakennusmateriaalina käytettiin pääasiassa metsän kaatuneita puunrunkoja. Kopparnäsin puolelta rakennettiin huoltopolku hiekkarannalle sekä myös hiekkarannalle uusi vessarakennus. Opastaulut uusittiin sekä osallistuttiin Kolavikintien perusparantamiseen poistamalla puut (n. 80 runkoa) levennysalueelta.
7 Kopparnäsissa (Inkoo) on saunarakennuksen vesijohto uusittu ja liitetty uuteen kolmen kiinteistön yhteiseen kaivoon. Alueella tehtiin myös luonnon- ja maisemanhoitotöitä. Stora Fagerössä (Inkoo) on laiturin rannanpuoleiset kettingit uusittu ja jäiden rikkoma käyntisilta on uusittu. Gölisnäsin (Inkoo) alueella on päälaiturin laiturisähköpylväät (6kpl), laiturin kaapelointi sekä sähkönsyöttö uusine pylväineen muuntajalta uusittu. Osan päärakennuksen ikkunoista ja pikkusaunan savupiippu on vaihdettu. Yksi pieni (n.22 m2) huonokuntoinen majoitusrakennus ( Sviitti ) on purettu. Rakennus korvataan uudella samankokoisella rakennuksella vuona 2013. Byxholmenin (Raasepori) saunarakennus on peruskorjattu keväällä paikallisten talkoolaisten avustuksella. Korjauksessa uusittiin kaksi hirsivarvia, kaikki lattiat ja lattiankannattimet, saunan ja pesuhuoneen koko sisutus sekä korjattiin savupiippu ja palomuuri. Tallholmenin (Raasepori) opastaulu on uusittu. Lappohjanrannan (Hanko) dyynimetsässä ja ranta-alueella tehtiin luonnon- ja maisemanhoitotöitä. Sandvikenin (Raasepori) alueella korjattiin myrskytuhoja sekä tehtiin luonnon- ja maisemanhoitotöitä. Selvitykset ja suunnittelu Myllyjärven uuden, erämaisen virkistysalueen suunnittelu käynnistettiin keväällä linnustoinventoinnilla ja kesällä aloitettiin maastotyöt luonnonhoidon suunnittelua varten. Lokakuussa järjestettiin paikallisille asukkaille ja eräille järjestöille tutustumis- ja keskustelutilaisuus järven rannalla. Korpuddenilla tehtiin täydentäviä maastoinventointeja luonnonhoitosuunnitelman päivittämiseksi ja Korpuddenin luonnonsuojelulalueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista varten. Metsähallituksen luontopalvelujen yksikössä teetetty Störsvikin hoitoja käyttösuunnitelma valmistui. Kopparnäsin luonto-opetukseen ja ympäristön havainnoimiseen tähtäävän luontopolun infomateriaalin suunnittelu aloitettiin yhteistyössä paikallisten opettajien kanssa. Viestintä Kotisivujen ulkoasun kehittämistä on jatkettu ja uusitun ilmeen kotisivut otettiin käyttöön helmikuussa 2012 Yhdistyksen toiminta on ollut laajasti esillä lehdistössä. Erityisesti Loviisassa sijaitsevan Myllyjärven neuvottelut ja hankintapäätös ovat herättäneet kiinnostusta.
8 Yhdistys on ollut mukana matka- ja venemessuilla sekä metsämessuilla pääkaupunkiseudun kuntien omistamien luonto- ja virkistysalueiden yhteisesittelyssä. Vuoropuhelu yhdistyksen alueiden käyttäjäkunnan kanssa on tasaisen vilkasta, netin välityksellä ja puhelimitse. Myös Facebookin kautta on ollut yhteydenottoja. Kävijät ottavat yhteyttä ja kertovat mielellään kokemuksistaan alueilla, lähettävät kuvia, ilmoittavat puutteista tai ehdottavat parannuksia alueiden kehittämisessä.ttällaiset palautteet ovat alueiden käytön kehittämisessä arvokkaita. Kunnostus, ylläpito, siivous 95 000 120 441 Sähkö, polttoaineet 35 000 32 918 Ostetut palvelut 53 000 45 041 Luonnonhoito 20 000 36 100 Vakuutukset, verot, tiemaksut ym 31 000 33 370 Vuokrat 14 000 29 503 Viestintä 20 000 19 447 Poistot 53 000 57 257 Virkistysalueiden kulut 350 000 404 907 2.2.4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Alhaisesta korkotasosta ja merkittävistä maahankinnoista huolimatta tuotot olivat budjetoitua isommat. Sijoitus- ja rahoitustoiminta 6 900 7 639 2.2.5 Tilikauden tulos Tilikaudelle oli budjetoitu 0-tulos, mutta vuoden tulos oli selvästi alijäämäinen. Alijäämä siirrettiin valtuuskunnan päätöksellä toimintapääomatilille, joka tämän jälkeen on edelleen 49 138,06 positiivinen. Tilikauden tulos 0-31 338,33
9 3 INVESTOINNIT 3.1 Investointimaksu Investointimaksu korotettiin 2011 syyskokouksen päätöksen mukaan 0,02 /asukas, ja se oli 0,20 /asukas. 3.2 Alueiden hankinta ja myynti Vuonna 2011 marraskuussa tehdyn hallituksen päätöksen mukainen 103 hehtaarin (90 ha maa-alueet ja 13 ha vesialuetta) Myllyjärven virkistysalue hankittiin vuoden alussa. Syksyllä Metsähallitus möi tarjousten perusteella edellä mainitut alueen viereisen 30 hehtaarin tilan. Yhdistyksen tarjous oli korkein ja näin ollen Myllyjärven kokonaispinta-alaksi muodostui 120 ha. Alue on yhdistyksen toiseksi suurin. Vuoden talousarviossa oli maahankintoihin varattu 150 000. Koska vuosina 2010-2011 ei tehty yhtään maahankintaa ja myös muita investointeja budjetoitua vähemmän, pystyttiin Myllyjärven kauppahinnat maksamaan yhdistyksen kassavaroilla. Myllyjärven virkistysalueen hankintaan käytettiin 987 000 sekä lainhuudatusja lohkomiskustannuksiin 34 188, eli yhteensä 1 018 188. 3.3 Rakenteelliset investoinnit alueille Pirttisaaren laiturin uusiminen ja pidentäminen oli vuoden suurimpia investointikohteita. Gölisnäsin sekä Stora Brändön käyntilaiturit parannettiin myös vuoden aikana. Huoltopolkujen ja teiden rakentaminen sekä peruskorjaaminen ovat myös olleet suuria investointikohteita vuoden aikana. Merkittävimmät hankkeet ovat olleet Kolavikintien perusparantaminen Störsvikissä, Omsatutien peruskorjaus ja huoltopolkujen rakentaminen Porkkalassa ja Störvikissä sekä Störsvikin rantapolku rakenteineen. Yli-Takkulassa aloitettiin väentuvan toisen asunnon peruskorjaustyöt sekä rakennettiin uudet salaojat navettarakennuksen itäpäähän ja pihasaunan ympärille. Yhdistyksen paikkatietojärjestelmä ja siihen liittyvä keväällä 2013 käyttöön otettava mobiili huolto- ja valvontajärjestelmä on myös ollut merkittävä investointikohde. Rakenteellisiin investointeihin varattiin 140 000. Näihin investointeihin käytettiin 101 967.