1 Nimi ja kotipaikka Liiton nimi on Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund r.y. ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimeä 'Bridge League of Finland'. Viralliset lyhenteet samassa järjestyksessä ovat SBL, FBF ja BLF. Nämä säännöt ovat olemassa sekä suomen- että ruotsinkielellä. Tulkintatapauksissa suomenkielinen versio pätee. 2 Tarkoitus Liitto on Suomen bridgeseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Sen tarkoituksena on olla Suomessa toimivien bridgeseurojen aatteellisena järjestönä ja toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Liiton tarkoituksena on bridgen pelaamisen edistäminen Suomessa. Kansainvälisen bridgeliiton, World Bridge Leaguen jäsenenä, liitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen kilpailutoimintaan. Liiton toiminnan perusta on eettisten elämän arvojen kunnioittaminen ja reilun pelin periaatteet. 3 Tarkoituksen toteuttaminen: 1. tekemällä bridgen pelaamiseen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä 2. valvomalla bridgen pelaamiseen liittyviä etuja Suomessa 3. edistämällä bridgen pelaamisen parissa toimivien seurojen perustamista ja seurojen tehokasta toimintaa 4. vahvistamalla bridgen peli-, mestaruus-, kilpailu- ja merkkisäännöt 5. valvomalla kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen noudattamista sekä ratkaista niitä koskevat rikkomukset ja riitaisuudet, 6. edistämällä ja valvomalla jäsenseurojen ja alueiden sekä seurojen jäsenten kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä tarvittaessa itse toimeenpanemalla kilpailuja, 7. myöntämällä oikeuksia liiton järjestämien tai sallimien kilpailujen johtajille, 8. hoitamalla yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin bridgejärjestöihin ja edustamalla maata kansainvälisissä bridgekongresseissa, 9. nimeämällä maan edustajat kansainvälisiin bridgekilpailuihin, 10. järjestämällä mestaruuskilpailut sekä kansallisia ja kansainvälisiä bridgekilpailuja ja myöntämällä jäsenilleen lupia tällaisten järjestämiseen, 11. julkaisemalla ja kustantamalla bridgen pelaamista koskevia aikakauslehtiä ja muita julkaisuja sekä ylläpitämällä internetsivustoja. 4 Liiton kieli Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi. Jos otteita pöytäkirjasta on tarkoitus toimittaa muulla kielellä, tämä osa tulee olla sillä kielellä kirjoitettu ja myös suomenkielellä.
5 Liiton jäsenet Liiton varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt yhdistykset. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Liiton varsinaiset jäsenet hyväksyy liiton hallitus kirjallisen anomuksen perusteella. Jäsenanomukseen on liitettävä anojaseuran säännöt ja jäsenluettelo sekä selvitys anojaseuran hallituksen jäsenistä kansalaisuus- ja osoitetietoineen. Jäsenanomus voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että anojaseuran hallituksen kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Kunniajäseneksi voidaan kutsua liiton tarkoitusta erityisesti edistänyt henkilö. Kunniajäsenen hyväksyy liiton kokous. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajana toiminut henkilö, joka on merkittävästi parantanut liiton toimintaedellytyksiä ja toiminut poikkeuksellisen tarmokkaasti liiton parhaaksi. Kunniapuheenjohtajan kutsuu liiton kokous. Kunniapuheenjohtajia voi olla kerralla ainoastaan yksi. Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvoitteita tai toimii vastoin liiton tarkoitusta. Jäsenyys lakkaa myös, jos jäsenseura ei ole kahteen vuoteen saamastaan muistutuksesta huolimatta suorittanut liitolle näiden sääntöjen edellyttämiä jäsenmaksuja. 6 Liittymis- ja jäsenmaksut Liiton varsinaisten jäsenten on suoritettava jäsenmaksu, jonka suuruuden ja maksuajan määrää liittokokous. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. HUOM! ALLAOLEVIA TÄMÄN PYKÄLÄN ASIOITA EI EHKÄ SÄÄNTÖIHIN TARVITA LAINKAAN. ON HELPOMPAA KÄSITELLÄ ASIAT AINA VUOSIKOKOUKSESSA. SE ON JOUSTAVAMPAA JA ANTAA HALLITUKSELLE ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA TOIMIA TILANTEIDEN MUUTTUESSA. KILPAILUIHIN OSALLISTUMISTA TULISI LAITTAA KILPAILUSÄÄNTÖIHIN EIKÄ LIITON SÄÄNTÖIHIN. KILPAILUSÄÄNTÖJEN MUUTOKSET ON HYVÄ KÄSITELLÄ JA VAHVISTAA VUOSIKOKOUKSESSA JOLLOIN KETJUTUS SÄILYY HALLITUKSESTA YKSITTÄISEEN JÄSENEEN. fs Liiton jäsenseuran tulee vuosittain tammikuun kuluessa lähettää liiton hallitukselle tammikuun 1 päivänä päivätty jäsenluettelonsa. sekä kahden viikon kuluessa oman vuosikokouksensa jälkeen hallituksen valintaa koskeva pöytäkirjaote sekä vuosikertomuksensa
Liiton uusi jäsenseura suorittaa vuosikokouksen vahvistaman liittymismaksun. Liiton jokainen jäsenseura suorittaa liitolle vuosikokouksen päättämän vuosijäsenmaksun, joka lasketaan kunkin jäsenseuran taikka sen bridgejaoston pääluvun, kuitenkin vähintään kymmenen (10) jäsenen perusteella. Vuosijäsenmaksu on suoritettava kulumassa olevalta vuodelta helmikuun loppuun mennessä. Liiton jäsen on oikeutettu osallistumaan sellaisiin kilpailuihin, joista suoritetaan liitolle näitten sääntöjen x :n x momentissa tarkoitettu maksu vain jos asianomaisen jäsenen puolesta on suoritettu liiton määräämä ja erääntynyt vuosijäsenmaksu. Liiton jäsenseura voi liiton hallituksen luvalla järjestää avoimia kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja sekä kerho-otteluita. Edellä tarkoitetuista kilpailuista on suoritettava liiton määräämä kilpailumaksu, joka on lähettävä liiton hallitukselle tai sen määräämälle toimihenkilölle kahden viikon kuluessa kilpailun päättymisestä. Mukaan on liitettävä liiton pääpöytäkirja sekä selvitys perityistä osanottomaksuista. Liitto perii jäsenseuralta jokaisesta maksullisesta kilpailutilaisuudesta liiton vuosikokouksen vahvistamat maksut. Maksut astuvat voimaan seuraavan tammikuun 1 päivä. Liiton jäsenseuran yksityinen jäsen saa saman kalenteripuolivuoden aikana kansallisissa kilpailuissa edustaa vain yhtä liiton jäsenseuraa, jonka jäsenenä hänen tulee olla. 7 Liiton kokoukset Liitto kokoontuu vuosikokoukseen kesäkuun 1. päivään mennessä liiton hallituksen määräämällä paikkakunnalla. Liitto kokoontuu ylimääräiseen liittokokoukseen, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton jäsenseuroista sitä kirjallisesti hallitukselta tietyn asian käsittelyä varten pyytää. Kutsu liiton vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen tulee toimittaa neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenseurojen ja kunniajäsenen sähköiseen osoitteeseen tai vaihtoehtoisesti tiedossa olevaan postiositteeseen. Kutsu tulee julkaista neljätoista (14) päivää ennen kokousta myös Suomen Bridgeliitto Finlands Bridgeförbund ry:n internet kotisivuilla sekä Bridgelehdessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Liiton kokous on päätösvaltainen kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.
Varsinaisen jäsenen puolesta yksi kokousedustaja käyttää ääni- ja puheoikeutta kokouksessa. Liiton kokoukseen saavat osallistua ilman puheoikeutta enintään kaksi varsinaisen jäsenen valtuutettua edustajaa. Jäsenseuran edustajan tulee olla edustamansa jäsenseuran jäsen. Sama henkilö saa oman seuran lisäksi kuitenkin edustaa siihen valtuutettuna enintään neljää muuta jäsenseuraa näiden äänioikeutettuna edustajana olematta näiden seurojen jäsen. Kullakin varsinaisella jäsenellä on kokouksessa yksi ääni kutakin liiton xx :ssä tarkoitetussa jäsenluettelossa mainittua jäsentä kohti. Jäsenseura ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin yhdellä viidenneksellä (1/5) kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Äänestykset liiton kokouksessa ovat avoimia paitsi henkilövaaleissa, jolloin käytetään suljettua lippuäänestystä. Ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty, äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi henkilövaaleissa, joissa käytetään arvannostoa. Kokouksen puheenjohtaja toimittaa arvannoston. Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja liiton työsuhteessa olevilla on oikeus olla liiton kokouksissa läsnä ja käyttää siellä puhe- mutta ei äänivaltaa. Liiton hallituksen jäsenillä on oikeus olla kokouksissa läsnä ja käyttää siellä puhevaltaa ja varsinaisen jäsenen edustajana äänivaltaa. Hallituksen jäsen ei voi osallistua tilintarkastajan vaaliin eikä hallituksen vastuuvapautta koskeviin asioihin. Kunniajäsenellä on yksi ääni. 8 Liittokokouksessa käsiteltävät asiat 1. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 3. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan ääniluettelo 6. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää toimintakertomuksen tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 8. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen toimintakertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 9. Esitetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet 10. Esitetään hallituksen laatima kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
11. Vahvistetaan jäsen-, peli ja kilpailumaksujen sekä mahdollisten liittymismaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle sekä päätetään kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistamisesta 12. Valitaan joka toinen vuosi liiton hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 13. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten sijaan. 14. Valitaan kaksi tilintarkastajaa, josta yhden tulee olla HTM tai KHT ja heille varamiehet 15. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Jos liiton jäsen haluaa jonkin asian liittokokouksen käsiteltäväksi, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Hallituksen toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä. 9 Hallitus Liiton asioita hoitaa seuraavan kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä kaksitoista (12) varsinaista jäsentä ja lisäksi kaksi (2) varajäsentä. Liiton edellä mainituista kahdestatoista varsinaisesta jäsenestä puolet niin kuin myös toinen varajäsen ovat erovuorossa vuoroin aina joka toinen vuosi. Hallituksen jäseniä ensimmäistä kertaa valittaessa määrätään arvalla ketkä ovat erovuorossa yhden kalenterivuoden toimikauden päättyessä. Hallituksen jäsenet voidaan valita uudelleen. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on työsuhteessa liittoon. Hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on liiton jäsenyhdistyksen jäsen ja jonkun jäsenyhdistyksen ehdottama. Hallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä pääsihteerin ja muut toimihenkilöt kalenterivuodeksi kerrallaan. Milloin varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, päättää puheenjohtaja varajäsenen kutsumisesta. Varajäsenet kutsutaan aina hallituksen kokouksiin, joissa heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta äänioikeus vain jos joku varsinaisista jäsenistä on poissa kokouksesta. Aiemmin valittu varajäsen astuu ensimmäisen poissaolevan tilalle. Milloin hallituksen jäsen on pysyvästi estynyt tehtävänsä hoitamisesta, on lähinnä seuraavassa vuosikokouksessa valittava uusi jäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus, kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsut on toimitettava hallituksen jäsenille kirjallisina tai sähköpostitse viimeistään 7 vuorokautta ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Kokouksissa on laadittava pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa ja, jonka tarkastaa varta vasten valittu tarkastaja tai hallitus seuraavassa kokouksessa. Liiton toimihenkilöillä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta hallituksen kokouksissa. Hallitus - vastaa liiton toiminnasta ja hallinnosta asettamiensa jaosten, valiokuntien ja toimikuntien sekä ottamiensa toimihenkilöiden avustamana - huolehtii liiton kokousten päätösten toimeenpanosta - vastaa liiton omaisuuden hoidosta - pitää yhteyttä sidosryhmiin - valvoo liiton sääntöjen ja kilpailusääntöjen noudattamista ja käyttää niiden myöntämää ratkaisuvaltaa rikkomustapauksissa - päättää karsintamenetelmistä eri edustustilaisuuksia varten, mestaripistekilpailujen järjestämisestä niin kuin myös mestari- ja voittopistelaskennan järjestämisestä - päättää erikoismerkkien ja nimitysten myöntämisestä saavutettujen mestaripisteiden tai voittopisteiden perusteella niin kuin myös aluejaotuksen puitteissa saavutettujen pelitulosten nojalla myönnettävistä nimityksistä. - päättää maan jakamisesta eri piireihin määräten kuhunkin piiriin piirivalvojan, jonka tehtävänä on toimia liiton hallituksen ja piiriin kuuluvien jäsenseurojen välisenä yhdysmiehenä. - valmistelee liiton kokouksille kuuluvat asiat - ylläpitää liiton toimistoa ja palkkaa henkilöitä, joiden tehtävänä on liiton tarkoituksen ja vahvistettujen toimintasuunnitelmien toteuttaminen hyväksytyn talousarvion puitteissa - asettaa tarvittavan määrän toimikuntia valmistelemaan asioita. 10 Kurinpito ja erottaminen Hallitus voi päättää jäsenyhdistyksen jäseneen tai toimihenkilöön, joka bridgeen liittyvässä toiminnassa on menetellyt bridgen eettisten arvojen tai reilun pelin periaatteiden tai hyvien tapojen vastaisesti, kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kun tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kilpailusäännöissä. Hallitus voi päättää henkilöjäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Elinaikaisen kilpailukieltoon liittyy erottaminen liiton jäsenyydestä.
Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää hallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kilpailusäännöissä. 11 Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa. yhdessä sellaisen hallituksen varsinaisen jäsenen kanssa, jonka hallitus on tähän tehtävään oikeuttanut. Hallitus voi oikeuttaa pääsihteerin tai muun toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin. 12 Tilikausi Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös liitteineen ja kertomuksineen päättyneeltä tilivuodelta sekä liiton hallituksen kokousten pöytäkirjat vastaavalta ajalta on jätettävä seuraavan maaliskuun helmikuun 1. päivään mennessä tilintarkastajille tarkastusta varten. Tarkastuksesta tilintarkastajat antavat lausuntonsa hallitukselle viimeistään kuukauden kuluessa tilien vastaanottamisesta. 13 Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Ehdotus liiton sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä ainoastaan vuosikokouksessa ja siihen vaaditaan, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on muutoksen hyväksynyt. Päätökseen liiton purkamisesta vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi kuukausi ja joista jommankumman on oltava vuosikokous. Mikäli tehdään päätös liiton purkamisesta, sen varat jaetaan liiton jäsenseurojen kesken näiden jäsenseurojen yksityisten jäsenten lukumäärän suhteessa niin kuin edellä 7 :ssä mainitut jäsenluettelot edellyttävät.