U 49/2012 vp. Liikenneministeri Merja Kyllönen

U 49/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (Liikennekelpoisuuspaketti) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 13 päivänä heinäkuuta 2012 tekemät ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta sekä ehdotuksista laadittu muistio. Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2012 Liikenneministeri Merja Kyllönen Hallitusneuvos Maija Audejev 295996

2 U 49/2012 vp LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ EU/2012/1261 EU/2012/1262 EU/2012/1263 MUISTIO KOMISSION EHDOTUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASE- TUKSIKSI MOOTTORIAJONEUVOJEN JA NIIDEN PERÄVAUNUJEN MÄÄRÄ- AIKAISISTA KATSASTUKSISTA SEKÄ UNIONISSA LIIKENNÖIVIEN HYÖTY- AJONEUVOJEN LIIKENNEKELPOISUUTTA KOSKEVISTA TEKNISISTÄ TIEN- VARSITARKASTUKSISTA JA KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMEN- TIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI AJONEUVOJEN REKISTERÖINTIASIA- KIRJOISTA ANNETUN NEUVOSTON DIREKTIIVIN 1999/37/EY MUUTTAMISES- TA (LIIKENNEKELPOISUUSPAKETTI) 1 Yleistä Komissio antoi 13 päivänä heinäkuuta 2012 säädösehdotukset niin sanotusta liikennekelpoisuuspaketista. Se sisältää komission ehdotukset: 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaisista katsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (KOM(2012) 380 final), jäljempänä määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (KOM(2012) 382 final), jäljempänä tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus, sekä 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun neuvoston direktiivin 1999/37/EY muuttamisesta (KOM(2012) 381 final), jäljempänä rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus. Ehdotus sisältää myös mainittuja säädösehdotuksia koskevan vaikutusten arvioinnin (SWD(2012) 206 final) ja sen tiivistelmän (SWD(2012) 207 final). 2 Ehdotuksen tausta ja tavoitteet Tekniset viat ovat Euroopan unionissa erittäin merkittävä onnettomuuksien syy. Niiden on arvioitu olevan syynä kuuteen prosenttiin kaikista auto-onnettomuuksista eli niiden vuoksi unionin tieliikenteessä kuolee 2 000 ihmistä vuosittain ja loukkaantuu vieläkin useampi. Lisäksi tekniset viat ovat syynä kahdeksaan prosenttiin kaikista moottoripyöräonnettomuuksista. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa hiljattain tehdyt tutkimukset osoittavat, että jopa kymmenessä prosentissa liikenteessä olevista autoista on vika, jonka vuoksi ne eivät läpäisisi tarkastuksia. Ajoneuvotarkastusten vähimmäisvaatimuksia koskevat EU:n säännökset vahvistettiin jo vuonna 1977, jonka jälkeen niihin on tehty vain vähäisiä muutoksia. Autot, ajokäyttäytyminen ja teknologia ovat kuitenkin kehittyneet huomattavasti tämän jälkeen. Säädösehdotusten keskeisinä yleistavoitteina on edistää sen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan tieliikenteen kuolonuhrien ko-

U 49/2012 vp 3 konaismäärä puolitetaan Euroopan unionissa vuoteen 2020 ja osallistutaan kasvihuonepäästöjen ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseen tieliikenteessä. Toiminnallisia tavoitteita komissio esittää kaksi. Ne saavutettaisiin kolmen vuoden kuluttua säännösten voimaantulosta tietojenvaihtojärjestelmän perustaminen mukaan luettuna. Näiden toiminnallisten tavoitteiden pyrkimyksenä on vähentää teknistä vioista aiheutuvien kuolonuhrien määrä mahdollisimman lähelle 1 100:aa vuosittain ja pyrkiä poistamaan bruttomääräisesti eniten saastuttavat ajoneuvot käytössä olevasta autokannasta. 3 Ehdotuksen keskeinen sisältö 3.1 Määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Ehdotuksen mukaan 1 artiklassa säädettäisiin asetus koskemaan määräaikaiskatsastuksia. Rekisteröinti-, kytkentä- ja muutoskatsastukset ja erilaiset hyväksynnät eivät kuuluisi asetuksen soveltamisalaan. Ehdotuksen mukaan 2 artiklassa säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta ja siten osittain yhdessä 5 artiklan kanssa katsastusvelvollisuuden alaisista ajoneuvoluokista. Katsastusvelvollisten ajoneuvoluokkien määritelmä poikkeaisi aikaisemmasta määrittelystä ja pohjautuisi enemmän kokonaisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annettuihin direktiiveihin (2002/24/EY, 2007/46/EY ja 2003/37/EY) eli niin sanottuihin ajoneuvojen puitedirektiiveihin. Määrittelyn muutos selkeyttäisi huomattavasti nykyistä tilannetta, joka erityisesti traktoreiden osalta on epäselvä. Katsastettavaksi määrättäisiin autojen ja niiden perävaunujen lisäksi kaikki L-luokan ajoneuvot sekä yli 40 km/h nopeuden ylittävät traktorit. Kansallisesti jäisi mahdollisuus säätää historiallisten, puolustusvoimien ja pelastuslaitosten ajoneuvojen sekä hitaammin kuin 40 km/h liikkuvien traktoreiden ja huvipuistojen kuljetuksiin liittyvien ajoneuvojen vaatimuksista. Ehdotuksen mukaan 3 ja 4 artiklassa määriteltäisiin tarkemmin ajoneuvojen luokituksista ja katsastukseen liittyvät vastuutahot. Ajoneuvot velvoitettaisiin nykyiseen tapaan katsastettaviksi siinä jäsenvaltiossa, jossa ne on rekisteröity. Ajoneuvon valmistaja velvoitettaisiin toimittamaan katsastuksessa tarvittavat tiedot katsastustoimipaikoille. Ehdotuksen 3 artiklan 8 kohdassa määriteltäisiin rekisteröintitodistuksen haltija, jolle säädettäisiin 4, 5 ja 9 artiklassa erilaisia vastuita. Samoin 3 artiklan määrittelyissä todettaisiin, että katsastuksia voi tehdä myös korjaamo. Katsastuksen valvontaa voisi tehdä muukin kuin valtio. Ehdotuksen mukaan 4 artiklassa velvoitettaisiin ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija pitämään ajoneuvonsa turvallisessa ja liikennekelpoisessa kunnossa. Ehdotuksen mukaan 5 artiklassa säädettäisiin vähimmäiskatsastusaikavälit: L-luokan ajoneuvoille ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä, toisen kerran kahden vuoden kuluttua ja tämän jälkeen vuosittain, M 1 -, N 1 -, ja O 2 -luokan ajoneuvoille ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua ajoneuvon rekisteröintipäivästä, toisen kerran kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen vuosittain, M 1 -luokan takseille, ambulansseille sekä M 2 -, M 3 -, N 2 -, N 3 -, T 5 -, O 3 -, ja O 4 -luokan ajoneuvoille ensimmäisen kerran vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen vuosittain, O 1 -luokan perävaunuille ei säädettäisi katsastusajankohtaa eikä katsastusaikaväliä, vaikka kyseinen perävaunu kuuluisi 2 artiklan mukaan asetuksen soveltamisalaan. Jos M 1 - tai N 1 -luokan ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 kilometriä siihen mennessä, kun ajoneuvon ensimmäisen rekisteröinnin jälkeinen ensimmäinen katsastus tehdään, ajoneuvo on katsastettava tämän jälkeen joka vuosi. Ehdotuksen mukaan 5 artiklassa säädettäisiin sallituksi katsastusajankohdaksi neljän kuukauden jakso, joka alkaa ajoneuvon ensimmäistä käyttöönottoa edeltävän kuukauden alusta päättyen ensimmäistä käyttöönottoa seuraavan toisen kuukauden päättymiseen. Artiklassa 5 säädettäisiin myös tilanteista, joissa ajoneuvo voidaan vaatia uudelleen katsastettavaksi. Tällaisia tilanteita olisivat eräin täsmennyksin ajoneuvon muuttaminen, ajoneuvolle sattunut onnettomuus ja ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan muuttuminen.

4 U 49/2012 vp Ehdotuksen mukaan 6 artiklassa ja II liitteessä säädettäisiin katsastuskohteista, jotka on vähintään käytävä läpi. Liitteessä säädettäisiin myös katsastusmenetelmistä ja hylkäysperusteista. Ehdotuksen mukaan 7 artiklassa ja III liitteessä säädettäisiin katsastuksen arvosteluperusteista. Jokaista katsastuskohdetta kohden olisi täsmennetyt arviointiperusteet. Ehdotuksen mukaan 8 artiklassa ja IV liitteessä säädettäisiin asiakkaalle annettavasta katsastustodistuksesta. Kolmen vuoden kuluessa säädöksen voimaantulosta katsastustoimipaikkojen ja rekisteriä pitävän tahon olisi kommunikoitava sähköisesti katsastustodistusten tiedoista. Rekisterinpitäjän olisi säilytettävä tiedot kolme vuotta. Ehdotuksen mukaan 9 artiklassa säädettäisiin ajoneuvon haltijalta edellytettävistä toimista eri katsastuspäätöksissä. Lähinnä Suomen jälkitarkastusajaksi tulkittavaksi ajaksi säädettäisiin kuusi viikkoa. Asetusehdotuksessa puhutaan kuitenkin jälkitarkastuksen sijasta uudesta katsastuksesta. Suomessa varsinainen jälkitarkastusaika on neljä viikkoa ja se on suoritettava samassa katsastustoimipaikassa kuin alkuperäinen katsastus. Jos katsastuksessa todetut puutteet olisivat vaarallisia, ajoneuvoa ei saisi ehdotuksen mukaan käyttää tiellä ja ajoneuvon rekisteröinti keskeytettäisiin. Ehdotuksen mukaan 10 artiklassa säädettäisiin katsastustapahtuman todisteesta. Todiste olisi annettava katsastuksen yhteydessä. Todisteesta olisi käytävä ilmi seuraavan katsastuksen ajankohta. Muun jäsenvaltion olisi tunnustettava todiste. Ilmeisesti komission ehdotusta vastaava todiste tarkoittaa useissa jäsenvaltioissa käyttöön otettua erillistä rekisterikilpeen kiinnitettävää tarraa tai vastaavaa. Asetuksessa ei kuitenkaan säädettäisi todistemerkin mallista tai muodosta mitään. Ehdotuksen mukaan 11 artiklassa säädettäisiin katsastuspaikan tiloista ja laitteista. Artiklassa säädettäisiin myös, että laitteiden kalibrointi tulee tehdä laitteiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Artiklassa viitattaisiin V liitteeseen, joissa luetellaan täsmälliset laitevaatimukset ajoneuvoluokkakohtaisesti. Ehdotuksen mukaan 12 artiklassa ja VI liitteessä asetetaan vaatimukset katsastajille. Vaatimukset liittyisivät katsastajan osaamiseen ja koulutukseen. Riippumattomuudesta artiklassa todettaisiin, että katsastuksia tehdessään katsastajalla ei saa olla mitään eturistiriitoja eikä etenkään taloudellisia, henkilökohtaisia tai sukulaissiteitä katsastettavan ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijaan. Ehdotuksen mukaan 12 artiklassa säädettäisiin myös, että ainoastaan katsastuksen valvontaelin voi muuttaa katsastuspäätöstä. Ehdotuksen mukaan 13 artiklassa ja VII liitteessä säädettäisiin katsastuksen valvontaa tekevän elimen vaatimuksista ja tehtävistä. Vaatimuksissa kuvattaisiin valvontamenetelmiä ja -kohteita, valvontahenkilöstön vaatimuksia sekä valvontaorganisaatiota koskevia vaatimuksia. Ehdotuksen mukaan 14 artiklassa säädettäisiin katsastustietojen kansainvälisestä vaihdosta. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yhteyspiste, jonka kautta vaihdettaisiin katsastustietoja muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Ehdotuksen mukaan 15 artiklassa määrättäisiin komissio laatimaan vaikutusarvio sähköisen katsastusta koskevan tietojenvaihdon järjestelmäalustan mahdollisesta käyttöönotosta. Tätä ei kuitenkaan automaattisesti otettaisi käyttöön. Ehdotuksen mukaan 16 artiklassa asetettaisiin liikennekelpoisuuskomitea avustamaan komissiota. Komitea toimisi parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011, (asetus yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä) 5 artiklassa kuvatun tarkastusmenettelyn mukaisesti. Ehdotuksen mukaan 17 artiklassa valtuutettaisiin komissio delegoitujen säädösten tavoin muuttamaan 1 ja 5 artiklan sisältöä. Komissio saisi muuttaa katsastusvelvollisuuden alaisuuteen kuuluvia ajoneuvoluokkia siltä osin kuin muut säädökset muuttavat ajoneuvoluokkia koskevia määrittelyjä. Ehdotuksen mukaan 18 artiklassa säädettäisiin 17 artiklan mukaisen menettelyn voimassaolosta ja menettelyistä mainitun toimintatavan päättämiseksi. Ehdotuksen mukaan 19 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltiota säätämään seuraamukset, joilla varmistetaan asetuksen mukaiset toimintamallit. Erityisesti ajoneuvojen mat-

U 49/2012 vp 5 kamittarilukeman manipulointi edellytettäisiin rangaistavaksi. Ehdotuksen 20, 21 ja 22 artiklassa asetettaisiin nykyisille toimintamalleille siirtymäajat uusien säännösten vaatimille toiminnoille. Testaustiloja ja laitteita koskeva siirtymäaika olisi viisi vuotta. Asetusta sovellettaisiin vuoden kuluttua sen voimaantulosta. 3.2 Tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Ehdotuksen mukaan 2 artiklassa määriteltäisiin asetuksen soveltamisala. Asetusta sovellettaisiin M 2 - ja M 3 -luokan linja-autoihin, N 1 -luokan pakettiautoihin, N 2 - ja N 3 -luokan kuorma-autoihin, O 1 - ja O 2 -luokan kevyisiin perävaunuihin sekä O 3 - ja O 4 -luokan raskaisiin perävaunuihin. Ehdotuksessa ei rajata jäsenvaltioiden mahdollisuutta tehdä tienvarsitarkastuksia myös muille ajoneuvoluokille. Ehdotuksen mukaan 3 artikla sisältäisi tarkemmat määritelmät muun ohessa ajoneuvoille, toiminnan osapuolille ja vioille. Lasti määriteltäisiin kuljetettavaksi tavaraksi tai aineeksi. Lastiksi luettaisiin myös erilaiset vaihtokorilaitteet. Ehdotuksen mukaan 4 artiklassa todettaisiin alustavat tienvarsitarkastukset ja tätä yksityiskohtaisemmat tienvarsitarkastukset. Tarkastusten sisältö olisi 10 artiklassa. Ehdotuksen 5 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltioiden tarkastava vuosittain vähintään viisi prosenttia sen alueella rekisteröidyistä, asetuksen soveltamisalaan kuuluvista ajoneuvoista. Ehdotuksen mukaan 6 artiklassa esiteltäisiin tienvarsitarkastuksissa käytettävä riskiluokitusjärjestelmä. Kaikki tienvarsitarkastuksissa saatu aineisto kerättäisiin, ja tarkastetuille kuljetusyrittäjille vahvistettaisiin tarkastuksessa saatujen tulosten perusteella riskiprofiili: alhainen riski, keskisuuri riski tai suuri riski. Riskiluokitusjärjestelmästä säädettäisiin I liitteessä. Ehdotuksen mukaan 7 artiklassa velvoitettaisiin kuljettajat pitämään mukanaan edellisestä määräaikaiskatsastuksesta annettu katsastustodistus. Kuljettajat velvoitettaisiin tekemään yhteistyötä tarkastajien kanssa. Artiklassa 7 edellytettäisiin myös kuljetusyrityksiä pitämään käytössä oleva kalustonsa jatkuvasti hyvässä kunnossa. Ehdotuksen mukaan 8 artiklassa säädettäisiin vaatimukset tarkastajille. Vaatimukset koskisivat riippumattomuutta ja tasapuolisuutta. Ehdotuksen mukaan 9 artiklassa edellytettäisiin varsinaisen tienvarsitarkastusten painottuvan 6 artiklassa tarkoitettuihin suuren riskin yritysten ajoneuvoihin. Myös muuta kalustoa saisi tarkastaa. Ehdotuksen mukaan 10 artiklassa ja II liitteessä kuvattaisiin tienvarsitarkastustapahtuman vaiheet ja asetettaisiin vaatimukset eri vaiheille. Alkutarkastuksessa tulisi tarkastaa katsastustodistus ja mahdollinen edellinen tienvarsitarkastustodistus. Lisäksi alkutarkastuksessa tulisi silmämääräisesti tarkastaa ajoneuvon kunto. Jos puutteita havaitaan, suoritettaisiin yksityiskohtainen tienvarsitarkastus. Yksityiskohtaisessa tarkastuksessa tarkastettaisiin vähintään jarrujärjestelmä, ohjausjärjestelmä, akselisto pyörineen ja pyöräntuentoineen sekä ajoneuvon päästöt (melu, pakokaasu), mutta myös muita kohteita voisi tarkastaa. Yksityiskohtaisessa tarkastuksessa tulisi käyttää pätevää henkilökuntaa ja asianmukaisia välineitä. Ehdotuksen mukaan 11 artiklassa asetettaisiin vaatimukset tarkastusvälineille ja mahdollisille katsastustiloille. Ajoneuvon yksityiskohtaisen tarkastuksen saisi tehdä ainoastaan liikuteltavaa tarkastusyksikköä käyttäen tai katsastustoimipaikalla, joka sijaitsee enintään kymmenen kilometrin päässä varsinaisesta tienvarsitarkastuspaikasta. Liikuteltavalla tarkastusyksiköllä tulisi voida tarkastaa vähintään jarrut, ohjaus, pyöräntuenta ja ajoneuvon päästöt. Ehdotuksen mukaan 12 artiklassa ja III liitteessä säädettäisiin tievarsitarkastuksessa havaittujen vikojen arvosteluperusteista. Vikojen vakavuusasteet olisivat samat kuin katsastusdirektiivin kumoavassa asetusehdotuksessa (vähäiset puutteet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen, merkittävät puutteet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille ja vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja viipymättä aiheuttavat sellaisen vaaran).

6 U 49/2012 vp Ehdotuksen mukaan 13 artiklassa ja IV liitteessä säädettäisiin erityisistä lastin tarkastamista koskevista vaatimuksista. Ehdotuksen mukaan 14 artiklassa säädettäisiin vikojen korjausmenettelyistä. Lähtökohtaisesti merkittävien ja sitä suurempien puutteiden korjaukset olisi tehtävä viipymättä tarkastuspaikan läheisyydessä. Ajoneuvon tarkastaja voisi myös valtuuttaa vaarallisia puutteita omaavan ajoneuvon siirron lähimpään paikkaan, jossa korjaus voidaan tehdä. Ajoneuvon tarkastaja voisi edellyttää ajoneuvolle suoritettavan ylimääräisen määräaikaiskatsastuksen. Ehdotuksen mukaan 15 artiklassa mahdollistettaisiin jäsenvaltio vaatimaan tarkastusmaksu, jos ajoneuvossa on havaittu merkittäviä tai sitä suurempia vikoja. Maksun tulisi olla kohtuullinen. Ehdotuksen mukaan 16 artiklassa ja V liitteessä velvoitettaisiin antamaan raportti ajoneuvon kuljettajalle tarkastuksen tuloksista. Tarkastajan olisi toimitettava raportti myös sen jäsenvaltion rekisteriviranomaiselle, jossa tarkastus on tehty ja sen maan rekisteriviranomaiselle, johon tarkastettu ajoneuvo on rekisteröity. Ehdotuksen mukaan 17 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltioita nimeämään yhteyspiste, jonka kautta yhteydenpito muihin jäsenvaltioihin hoidettaisiin ja joka hoitaisi tarkastuksista raportoinnin komissiolle. Ehdotuksen mukaan 18 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä löydettäessä merkittäviä ja sitä suurempia vikoja. Jäsenvaltion olisi ilmoitettava niistä ajoneuvon rekisteröintivaltion yhteyspisteeseen, jolta voisi myös pyytää ajoneuvon uutta määräaikaiskatsastusta. Ajoneuvon rekisteröintivaltion olisi ilmoitettava tarkastuksen tehneelle jäsenvaltiolle jatkotoimista, jotka raportti on aiheuttanut. Ehdotuksen mukaan 19 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltioita tekemään kahden tai useamman jäsenvaltion yhteisiä tienvarsitarkastuksia. Niitä tulisi tehdä vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ehdotuksen mukaan 20 artiklassa kuvattaisiin tienvarsitarkastusten kommunikointitapa komissiolle. Ehdotuksen mukaan 21 artiklassa valtuutettaisiin komissio delegoiduin säännöksin muuttamaan 2 artiklan ja asetusehdotuksen liitteiden sisältöä siltä osin kuin niiden taustalla olevat säädökset muuttuvat. Komissio saisi siten muuttaa tienvarsitarkastusasetuksen soveltamisalan ajoneuvoluokkia siltä osin kuin muut säädökset muuttuisivat. Ehdotuksen mukaan 22 artiklassa säädettäisiin 21 artiklan mukaisen menettelyn voimassaolosta ja menettelyistä toimintatavan päättämiseksi. Ehdotuksen mukaan 23 artiklassa asetettaisiin komitea avustamaan komissiota. Komitea toimisi parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (asetus yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä) 5 artiklassa kuvatun tarkastusmenettelyn mukaisesti. Ehdotuksen mukaan 24 artiklassa edellytettäisiin jäsenvaltiota säätämään seuraamuksista, joilla varmistetaan asetuksen mukaiset toimintamallit. Ehdotuksen mukaan 25 ja 26 artiklassa säädettäisiin asetus tulemaan voimaan kahdenkymmenen päivän kuluessa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asetusta alettaisiin soveltaa 12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Samalla kun uutta asetusta alettaisiin soveltaa, kumottaisiin nykyinen tienvarsitarkastuksia koskeva direktiivi (2000/30/EY). 3.3 Rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus Ehdotuksen mukaan 2 artiklassa määriteltäisiin uusina määrittelyinä rekisteröinnin keskeyttämisestä ja rekisteröinnin peruuttamisesta. Direktiivin 3 artiklaa muutettaisiin siten, että direktiivissä edellytettäisiin jäsenvaltioilta sähköistä ajoneuvorekisteriä. Siinä olisi oltava myös katsastusta koskevat tiedot. Ajoneuvon tekniset tiedot tulisi asettaa katsastustoimipaikkojen saataville. Direktiiviin lisättäisiin uusi 3 a artikla, jossa säädettäisiin rekisteröinnin keskeyttämisestä ja rekisteröinnin peruuttamisesta. Rekisteröinnin keskeyttäminen johtuisi määräaikaiskatsastuksessa havaituista vaarallisista vioista ja lopulliset peruuttamiset romuttamisesta.

U 49/2012 vp 7 Direktiivin 5 artiklaan lisättäisiin kohta, jossa jäsenvaltio velvoitettaisiin peruuttamaan rekisteröinti lopullisesti, jos ajoneuvo rekisteröidään toisessa jäsenvaltiossa. Direktiivin 6 artiklaa muutettaisiin siten, että siinä valtuutettaisiin komissio delegoitujen säädösten tavoin muuttamaan direktiivin liitteitä vastaamaan teknistä kehitystä. Direktiivin 7 artiklaa muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin 6 artiklan mukaisen menettelyn voimassaolosta ja menettelyistä toimintatavan päättämiseksi. Ehdotetussa 2 artiklassa säädettäisiin direktiivin kansallisesta implementoinnista. Säädöksen edellyttämät toimet tulisi saattaa voimaan 36 kuukauden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Ehdotetussa 3 artiklassa säädettäisiin direktiivi tulemaan voimaan 20 päivänä direktiivin julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4 Vaikutukset Suomessa 4.1 Lainsäädännölliset vaikutukset Määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Ajoneuvojen katsastusta koskevat laintasoiset säännökset ovat ajoneuvolain (1090/2002) 6 luvussa (51 59 ) sekä 8 ja 84 :ssä. Lakia yksityiskohtaisemmat säännökset ovat liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1245/2002). Tässä asetuksessa ovat säännökset muun ohessa siitä, mitkä ajoneuvot on Suomessa katsastettava ja kuinka usein. Katsastuksen suorittajista ja niiden valvonnasta säädetään ajoneuvojen katsastusluvissa annetussa laissa (1099/1998) sekä ajoneuvojen katsastusluvista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (202/1999) ja ajoneuvojen katsastushenkilöstön lisäkoulutuksesta annetussa liikenneministeriön päätöksessä (201/1999). Ajoneuvorikkomuksesta säädetään ajoneuvolain 96 :ssä ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 :ssä. Toteutuessaan katsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus olisi sellaisenaan jäsenvaltioissa sovellettavaa oikeutta, joten EUasetukseen mahdollisesti hyväksyttäviä säännöksiä vastaavat säännökset olisi lähtökohtaisesti kumottava mainituista laeista, asetuksista ja ministeriön päätöksistä. EUasetusehdotus koskisi vain määräaikaiskatsastuksia. Muita katsastuslajeja (rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset) koskevissa kotimaisissa säännöksissä viitataan osittain määräaikaiskatsastuksia koskeviin säännöksiin, joten näitä muita katsastuslajeja koskevia säännöksiä ei voitaisi kumota. Niitä olisi osittain täydennettävä ja tarpeen vaatiessa muutoinkin muutettava. EU:n asetusehdotus sisältää velvoitteita ja oikeuksia säätää erinäisistä asioista jäsenvaltioissa. Siten toimivaltaisista viranomaisista ja muista elimistä kuten 13 artiklassa ja VII liitteessä tarkoitetuista valvontaelimestä sekä 14 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta yhteyspisteestä olisi säädettävä ainakin osittain lailla. Valvontaviranomainen toimisi asetusehdotuksen mukaan muun ohessa katsastusluvan myöntäjänä. Kansallinen yhteyspiste puolestaan vastaisi EU:n asetuksen mukaisesta tietojen vaihdosta jäsenvaltioiden ja komission kanssa. EU:n asetusehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan asetusta ei sovellettaisi eräisiin ajoneuvoryhmiin kuten museoajoneuvoihin eikä puolustusvoimille, palokunnille, pelastuspalveluille, hätäpalveluille ja pelastustoimelle kuuluviin ajoneuvoihin. Asetusta ei mainitun 2 kohdan mukaan sovellettaisi myöskään erinäisiin muihin ajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h ja jota käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueelle. Mainitun 2 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tällaisille alueellaan rekisteröidyille ajoneuvoille katsastusta koskevia kansallisia vaatimuksia. Näiden osalta kotimaiset säännökset tulisi säilyttää ja tarvittavilta osin muuttaa. Asetusehdotuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Artiklan 2 kohdan mukaan erityisesti matkamittarin vilpillistä käsittelyä ja mittarin tietojen omavaltaista muuttamista olisi pidettävä rikoksina. Jos asetusehdotus toteutuisi, seuraamuksia koskevat nykyiset säännökset olisi tarkastettava sekä tarvittaes-

8 U 49/2012 vp sa muutettava ja täydennettävä. Seuraamuksia koskevat säännökset olisi lähtökohtaisesti otettava lakiin. Teknisiä tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Ajoneuvojen teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevat laintasoiset säännökset ovat ajoneuvolain 9 luvussa (70 77 ) ja 84 :ssä. Lisäksi tienvarsitarkastuksista säädetään tarkemmin liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Ajoneuvorikkomuksesta säädetään ajoneuvolain 96 :ssä ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rikoslain 23 luvun 1 :ssä. Toteutuessaan teknisiä tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus olisi sellaisenaan jäsenvaltioissa sovellettavaa oikeutta, joten EU:n asetukseen mahdollisesti hyväksyttäviä säännöksiä vastaavat kotimaiset säännökset olisi lähtökohtaisesti kumottava ajoneuvolaista ja liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetusta valtioneuvoston asetuksesta. Teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevan EU-asetuksen soveltamisalaan kuuluisivat ehdotuksen mukaan M 2 -, M 3 -, N 1 -, N 2 -, N 3 -, O 1 -, O 2 -, O 3 - ja O 4 -luokkiin kuuluvat hyötyajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h. Muita ajoneuvoja, kuten M 1 - ja T-luokan ajoneuvoja (henkilöauto, traktori) asetus ei ehdotuksen mukaan koskisi. Säännösten kumoaminen tulisi näin ollen koskemaan vain asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen tarkastuksia koskevia säännöksiä. Koska nykyisin kotimaisia teknisiä tienvarsitarkastuksia koskevia säännöksiä sovelletaan pääosin kaikkien ajoneuvojen tienvarsitarkastuksiin, kotimaisia säännöksiä olisi kumoamisen sijasta muutettava koskemaan vain EU:n asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä ajoneuvoja. Näin ollen kotimaisia säännöksiä ei niinkään kumottaisi, vaan muutettaisiin. EU:n asetusehdotus sisältää velvoitteita ja oikeuksia säätää erinäisistä asioista jäsenvaltioissa. Siten toimivaltaisista viranomaisista ja 17 artiklassa tarkoitetusta kotimaisesta yhteyspisteestä olisi säädettävä lailla. Yhteyspiste toimisi eri tavoin jäsenvaltioiden ja komission välisenä yhteyspisteenä. Se esimerkiksi toimittaisi kahden vuodan väliajoin tienvarsitarkastuksia koskevat tiedot komissiolle. EU:n asetusehdotuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Artiklan 2 kohdan mukaan seuraamusten tulisi koskea tapauksia, joissa kuljettaja tai kuljetuksen suorittaja ei harjoita yhteistyötä tarkastusten suorittamisessa. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamisen laiminlyönti olisi myös kotimaisin säännöksin sanktioitava. Jos asetusehdotus toteutuisi, seuraamuksia koskevat nykyiset säännökset olisi tarkastettava sekä tarvittaessa muutettava ja täydennettävä. Seuraamuksia koskevat säännökset olisi lähtökohtaisesti otettava lakiin. Rekisteröintiasiakirjoja koskevan direktiivin muutosehdotus Ajonevojen rekisteröintiä koskevat laintasoiset säännökset ovat ajoneuvolain 8 luvussa (64 69 a ) sekä 8 ja 84 :ssä. Ajoneuvojen rekisteröinnistä säädetään tarkemmin ajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (893/2007). Ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetussa laissa (1100/1998) säädetään niistä, jotka suorittavat rekisteröintejä. Ajoneuvoliikennerekisteristä säädetään ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003) ja sen nojalla. Ajoneuvoliikennerekisteriä pidetään sähköisessä muodossa, mutta rekisterin muotoon ei ole nimenomaista velvoitetta laissa. Tämä velvoite olisi direktiiviehdotuksen toteutuessa otettava rekisteriä koskeviin säännöksiin. Katsastustoimipaikoilla on jo nykyisin oikeus saada ajoneuvoliikennerekisteristä tietoja katsastusta varten, joten direktiiviehdotuksen velvoite antaa ajoneuvon tekniset tiedot katsastustoimipaikoille, ei näyttäisi edellyttävän säännösmuutoksia. Direktiiviehdotuksen 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rekisteröinnin keskeyttämisestä ja uuden katsastuksen jälkeen suoritettavasta uudelleenrekisteröinnistä olisi ehdotuksen toteutuessa otettava tarvittavat säännökset ajoneuvolakiin. Keskeyttäminen kos-

U 49/2012 vp 9 kisi ajoneuvoja, joissa olisi todettu vaarallisia puutteita määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Aikaisemmin Suomessa rekisteröidystä ajoneuvosta, joka rekisteröidään ulkomaille, tehdään nykyisin liikennekäytöstä poistoa koskeva merkintä rekisteriin, joko rekisteriilmoituksen perusteella tai viranomaisaloitteisesti. Jatkossa tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti olisi direktiiviehdotuksen mukaan peruutettava, mitä koskevat muutokset olisi tehtävä säännöksiin. Romutustodistukseen perustuvasta ajoneuvon lopullisesta poistosta säädetään ajoneuvolain 66 e :ssä, joten tältä osin direktiiviehdotus ei edellyttäisi asiallista muutosta lakiin. Ahvenanmaa Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 4 luvun 18 :n perusteella Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. 4.2 Hallinnolliset vaikutukset Määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Asetusehdotuksen mukaan myös L-luokan ajoneuvot ja liikennetraktorit tulisivat Suomessa määräaikaiskatsastusvelvollisiksi. Nykyisin Suomessa L-luokan ajoneuvoista määräaikaiskatsastusvelvollisia ovat vain L 6e - ja L 7e -luokan ajoneuvot. Asetuksen soveltamisalaan kuuluisivat myös O 1 -luokan perävaunut. Niille ei kuitenkaan ehdotuksen mukaan säädettäisi katsastusajankohtaa eikä katsastusväliä. Suomessa näille perävaunuille ei ole määräaikaiskatsastusvelvollisuutta. Asetuksessa säädettäisiin myös katsastusajankohdasta. Asetus siirtäisi henkilöautojen katsastusajankohtaa ajoneuvon käyttöönottopäivämäärästä riippuen 1 2 kuukautta myöhemmäksi. Asetusmuutosehdotus vaikuttaisi myös O 2 -luokan perävaunujen katsastusajankohtaan kiinnittäen neljän kuukauden katsastusajankohdan nykyisestä poiketen käyttöönottopäivän läheisyyteen ja tihentäen vanhempien ajoneuvojen katsastusaikaväliä. Asetus lyhentäisi ja siirtäisi kuorma- ja linjaautojen sekä O 3 - ja O 4 -luokan perävaunujen katsastusaikaa. Näillä katsastusajankohta alkaisi käyttöönottopäivämäärästä riippuen 3 4 kuukautta nykyistä myöhemmin, mutta jatkuisi 1 2 kuukautta nykyistä pidempään. Asetusehdotuksessa asetetaan katsastusvälejä koskevat vähimmäisvaatimukset, mutta ei estetä kansallisesti tiukempien vaatimusten käyttöä. Asetusehdotuksessa on myös ajoneuvon ajosuoritteeseen perustuva määräaikaiskatsastusvaatimus, jollaista Suomessa ei ole. Jos ensimmäisessä katsastuksessa todettaisiin, että M 1 - tai N 1 -luokan ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 kilometriä, ajoneuvo tulisi katsastaa ensimmäisen katsastuksen jälkeen vuosittain. Asetusehdotuksessa on vaatimus jäsenvaltioiden välisestä tiedonvaihdosta määräaikaiskatsastuksia koskevissa asioissa. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yhteyspiste, jonka kautta tietojenvaihto hoidettaisiin. Alkuvaiheessa automatisoitua tietojenvaihtoa ei olisi, vaan tehtävä hoidettaisiin ilman automatisointia. Komissio velvoitettaisiin analysoimaan jatkossa sähköisen tiedonvaihdon mahdollisuuksia. Asetuksessa säädettäisiin katsastuksen arvosteluperusteista vikakohtaisesti. Unionin laajuisesti myös vaarallisesta viasta johtuvat ajokiellot arvioitaisiin yhtenäisesti. Asetuksessa asetettaisiin ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija uuteen asemaan. Ajoneuvolain mukaan ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Meillä on myös säännös työnantajan vastuusta ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Asetusehdotuksen mukaan rekisteröintitodistuksen haltijalla olisi vastuu ajoneuvon pitämisestä jatkuvasti turvallisena ja liikennekelpoisena. Suomessa asetusehdotus edellyttäisi muutoksia Liikenteen turvallisuusviraston tietojärjestelmiin, mikä lisäisi alkuvaiheessa viraston tehtäviä. Ehdotus lisäisi vuosittain tehtävien katsastusten määrää arviolta noin 300 000 katsastuksella, mikä lisäisi katsastustoimipaikkojen työtä. Myös Liikenteen turvallisuusviraston työ lisääntyisi jossain määrin katsastuksen valvontaa ja oikaisupäätöksiä tekevänä viranomaisena. Uusien ajoneuvolukkien tulo määräaikaiskatsastuksen piiriin lisäisi koulutustarvetta.

10 U 49/2012 vp Tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Tienvarsitarkastuksia koskeva voimassa oleva direktiivi (2000/30/EY) on Suomessa implementoitu siten, että tarkastettavaksi edellytettävien ajoneuvoluokkien lisäksi Suomessa voidaan tienvarressa tarkastaa myös muita ajoneuvoja kuin direktiivin soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoja. Koska asetusehdotus asettaa vain vähimmäisvaatimukset tarkastettaville ajoneuvoluokille, ehdotetulla asetuksella ei olisi vaikutusta tarkastettaviin ajoneuvoihin Suomessa. Koska myös hyötyajoneuvoiksi katsottavat pakettiautot tulisivat asetuksen soveltamisalaan, Suomessa asetuksen soveltamisalaan kuuluisi jatkossa kaikkiaan noin 85 000 ajoneuvoa. Lisäystä olisi noin 6 000 ajoneuvoa. Asetusehdotuksessa edellytetään kansallisesti tehtävien tarkastusten määräksi viisi prosenttia edellä tarkoitetusta määrästä. Määrä ei merkittävästi poikkeaisi nykyisin meillä tehtävien tienvarsitarkastusten määrästä. Asetusehdotuksessa edellytetään tienvarsitarkastuksessa tarkastettavan aiemmasta poiketen myös lastin kiinnitys. Suomessa tienvarsitarkastuksia tekee nykyisin poliisi yhteistyössä katsastajien kanssa. Myös tullilaitos ja rajavartiolaitos suorittavat teknisiä tienvarsitarkastuksia. Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa katsastusta koskevan osaamisen hankkimisesta tarkastuksiin ja tarkastusten tuloksista raportoimisesta. Nykyisten katsastajien ydinosaamiseen ei kuulu lastin kiinnittämisen arviointi, joten vaihtoehtoina olisi joko poliisin roolin laajentaminen tienvarsitarkastuksissa tai katsastajien lisäkoulutus. Asetusehdotuksessa esitetään riskiluokitukseen perustuvaa tienvarsitarkastusjärjestelmää. Järjestelmässä laskettaisiin kaikille tarkastettaville kuljetusyrityksille riskiluokka. Tienvarsitarkastuksia kohdennettaisiin erityisesti suuren riskin kuljetusyrityksiin. Ehdotus edellyttäisi riskiperusteisen valvonnan aloittamista ja riskirekisterin rakentamista. Riskirekisteriin talletettaisiin kaikkien tarkastettujen ajoneuvojen ja kuljetusyritysten tiedot. Näitä tietoja käyttäen laskettaisiin yrityksen riskitaso. Kuljetusyrityksille säädettäisiin velvollisuus pitää käyttämänsä ajoneuvot jatkuvasti liikennekelpoisessa kunnossa. Asetus muuttaisi jonkin verran tienvarsitarkastuksessa käytettävien laitteiden vaatimuksia ja henkilöstöä koskevia vaatimuksia. Ehdotuksessa kielletään ajoneuvon tarkastaminen siltä tarkastajalta, joka on hyväksynyt edellisen määräaikaiskatsastuksen. Varsinainen tarkastus olisi tehtävä liikuteltavaa tarkastusyksikköä käyttäen. Sillä tulisi voida tarkastaa jarrut, ohjauslaitteet, pyöräntuenta ja päästöt. Vaihtoehtona tälle olisi suorittaa varsinainen tarkastus katsastustoimipaikalla, joka ei saisi olla yli kymmenen kilometrin päässä tarkastuspisteestä. Asetusehdotuksessa on velvoite jäsenvaltioiden välisestä tienvarsitarkastuksia koskevasta tietojen vaihdosta. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yhteyspiste, jonka kautta tietoja vaihdettaisiin. Suomessa nykyistä tietojenvaihtoa hoitaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Asetusehdotuksen mukaan tietojenvaihtoon tulisi muutoksia. Asetuksessa säädettäisiin tienvarsitarkastuksen arvosteluperusteista vikakohtaisesti, joten niistä ei jatkossa tarvittaisi kansallista ohjeistusta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä kahden tai useamman jäsenvaltion yhteisiä tienvarsitarkastuksia. Niitä tulisi tehdä vähintään kuusi kertaa vuodessa. Nykyisin vastaavaa velvoitetta ei ole. Rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus Direktiiviin ehdotetut määrittelyt ovat uusia, mutta ne vastaavat pitkälti kansallista toimintaa Suomessa. Hallinnollisia muutoksia olisi lähinnä määrittelyiden aiheuttamat muutokset Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämissä rekistereissä. 4.3 Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Euroopan komissio on tehnyt asetuksen tueksi vaikutusarvion. Arvion mukaan esityksellä olisi Euroopan tasolla positiivisia vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen ja ympäristöön. Asetus parantaisi myös kuluttajien

U 49/2012 vp 11 asemaa, kun ajoneuvon matkamittarilukema olisi luotettavammin saatavilla. Määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Henkilö-, linja-, paketti ja kuorma-autojen katsastukseen esitys ei käytännössä toisi suuria muutoksia. Näiden perävaunujen katsastus säilyisi myös pitkälti nykyisen kaltaisena. Sen sijaan Suomessa rekisteröidyille noin 290 000 mopolle, 240 000 moottoripyörälle ja 15 000 T 5 -luokan ajoneuvoille tulisi määräaikaiskatsastusvelvollisuus. Katsastustoimintaa Suomessa harjoittavat erilaisia liiketoimintastrategioita omaavat yksityiset yritykset. Tämän vuoksi ei ole mahdollista sanoa, mikä katsastuksen hinnaksi muodostuisi. Asetusehdotuksen liitteessä luetellut ajoneuvoluokkakohtaiset katsastuslaitevaatimukset eivät edellyttäisi Suomessa toimivilta katsastustoimipaikoilta merkittäviä muutoksia. Automatisoidut katsastuslaitteet ja dynamometrit lisäisivät katsastuksen nopeutta ja parantaisivat työturvallisuutta. Katsastuslaitteiden investoinnit aiheuttaisivat alkuvaiheessa kustannuksia katsastustoimintaa harjoittaville yrityksille, mikä voisi vaikuttaa katsastuspalveluiden hinnoitteluun. Katsastajien koulutus katsastukseen tulevien uusien ajoneuvoluokkien katsastuksiin aiheuttaisi myös kustannuksia. Nämä kustannukset olisivat varsin pitkälti sidoksissa tarjottavien katsastuspalveluiden määrään. Ehdotus edellyttäisi kansainväliseen katsastustietojen vaihtoon nimettävän yhteyspisteen perustamista ja toiminnan ylläpitoa. Tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Tienvarsitarkastusten määrään ei tulisi Suomessa merkittäviä muutoksia. Koska tarkastustoimintaan kuitenkin tulisi mukaan myös lastin kiinnityksen tarkastaminen, muodostuisi tästä lisätyöstä kustannuksia. Tehtävä voitaisiin hoitaa joko lisäämällä poliisin resursseja tienvarsitarkastuksissa tai kouluttamalla katsastajat tarkastamaan lasti. Asetusehdotuksessa ei ole täysin selvästi kuvattu sitä, millä tavoin tienvarsitarkastuksessa käytettävällä liikuteltavalla tarkastusyksiköllä tulisi tarkastaa pyöräntuenta. Jos nykyinen liikuteltava raskaan kaluston tienvarsitarkastuslaitteisto ei täyttäisi uusia vaatimuksia, muodostuisi uuden laitteiston hankinnasta lisäkustannuksia. Asetusehdotuksessa edellytettävä riskiluokitusjärjestelmään perustuva tarkastusmalli edellyttäisi uuden riskirekisterin rakentamista tai nykyisen rekisterin muuttamista tarkoitukseen sopivaksi. Rekisterin rakentamisesta aiheutuisi kertaluontoinen kustannuserä. Lisäksi tulisivat vuosittaiset ylläpitokustannukset. Samoin asetusehdotuksessa esitetyt kansainvälisen tietojenvaihdon lisätehtävät toisivat lisäkustannuksia. Tienvarsitarkastusten kohdentaminen erityisesti suuren riskin kuljetusyrityksiin vaikeuttaisi sellaisten yritysten toimintaa, joissa ajoneuvot eivät ole hyvässä liikennekelpoisessa kunnossa. Tarkastuksissa kuluisi aikaa, ja jos vikoja havaittaisiin, määrättäisiin ajoneuvo katsastettavaksi. Tästä aiheutuisi lisäkustannuksia ja ansionmenetyksiä, mikä kannustaisi kuljetusyrityksiä pitämään ajoneuvonsa kunnossa. Rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus Ehdotuksen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäisivät Suomessa vähäisiksi. Kustannuksia aiheuttaisivat lähinnä Liikenteen turvallisuusviraston rekisterien muutokset. 4.4 Ympäristövaikutukset Määräaikaiskatsastuksia koskeva EU:n asetusehdotus Ehdotus vähentäisi liikenteen ympäristölle aiheuttamia haitallisia päästöjä, kun katsastuksessa kiellettäisiin päästö- ja meluvaatimuksia täyttämättömien ajoneuvojen käyttö liikenteessä. Katsastusvelvollisuus kuitenkin lisäisi hieman katsastusvelvollisten ajoneuvojen ajosuoritetta, mikä lisäisi vähäisessä määrin liikenteen päästöjä. Tienvarsitarkastuksia koskeva EU:n asetusehdotus

12 U 49/2012 vp Asetusehdotuksen riskiluokitusjärjestelmään perustuvat tienvarsitarkastukset parantaisivat todennäköisyyttä löytää tienvarsitarkastuksessa kaikkein pahiten vialliset ajoneuvot. Siten ehdotus toteutuessaan vähentäisi liikenteen ympäristölle aiheuttamia haitallisia päästöjä jonkin verran. Tienvarsitarkastuksessa estettäisiin päästö- ja meluvaatimuksia täyttämättömien ajoneuvojen käyttö liikenteessä. Rekisteröintiasiakirjoja koskeva direktiiviehdotus Toteutuessaan ehdotuksen vaikutukset ympäristöön olisivat vähäiset. Ehdotus kuitenkin lisäisi paperille tulostettavien todistusten määrää Suomessa jonkin verran. Ehdotus ei myöskään tukeutuisi alkuvaiheessa sähköiseen tietojenvaihtoon. Ehdotus myös asettaisi romuajoneuvot ja toiseen jäsenvaltioon rekisteröitävät ajoneuvot samaan asemaan, mikä saattaa heikentää asianmukaisen ajoneuvojen kierrättämisen edellytyksiä. 5 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta ja toissijaisuusperiaate Säädösehdotusten oikeusperusta olisi Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen 91 artikla. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotusten oikeusperusta on oikea. Ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia. 6 Kansallinen käsittely Valtioneuvoston kirjelmä on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenteen tuvallisuusviraston kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Liikenteen turvallisuusvirasto on pyytänyt komission ehdotuksista näkemyksiä alan keskeisiltä toimijoilta, viranomaisilta sekä ministeriöiltä. Ehdotuksista on saatu lausunnot tai niitä vastaavat kommentit seuraavilta: työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Liikkuva poliisi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Liikennevakuutuskeskus, SMOTO Suomen motoristit ry, Autoliitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, A-katsastus Oy, K1-Katsastajat Oy, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry ja Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Määräaikaiskatsastusvelvollisuuden laajentaminen L-luokan ajoneuvoihin nähtiin kannatettavana asiana sisäasiainministeriön, Liikkuvan poliisin, katsastusyritysten ja Autotuojat ry:n lausunnoissa, kun SMOTO ja Autoliitto vastustivat asiaa. Vaikka määräaikaiskatsastusta koskevassa asetusehdotuksessa ei ole yksiselitteisesti katsastusvelvoitetta kevyille O 1 -luokan perävaunuille, nähtiin niiden katsastusvelvoite tärkeänä katsastusalan lausunnoissa. Muissa lausunnoissa O 1 -luokan määräaikaiskatsastusvelvoitteeseen ei otettu kantaa tai se nähtiin turhana. Katsastusvelvollisuutta koskien SKAL korosti muita laajemmin, että kaikella kuljetustoiminnassa käytettävällä kalustolla tulisi olla yhteismitalliset katsastusvaatimukset. Yleisesti katsastusaikaväleihin otti kantaa katsastusala, joka piti tärkeänä asetusluonnosta tiheämmän kansallisen sääntelymahdollisuuden säilyttämistä. Matkamittarilukeman tallentamista katsastuksen yhteydessä pidettiin kaikissa lausunnoissa hyvänä asiana, mutta katsastustiheyden määräytymistä sen mukaisesti nähtiin lähinnä ongelmallisena ja työläänä. Useissa lausunnoissa korostettiin, että harmonisoidut katsastuslaitevaatimukset parantaisivat nykytilannetta merkittävästi. Katsastushenkilöiden vaatimusten harmonisointia pidettiin periaatteessa hyvänä, mutta katsastusala näki asetusehdotuksessa esitettyjen muutosehdotusten olevan osin ristiriidassa käynnissä olevan kansallisen katsastustoimintaa koskevan lainsäädäntöhankkeen kanssa. Katsastusalan lausunnoissa pidettiin hyvänä myös sähköisten turvalaitteiden tarkastusta katsastuksen yhteydessä. Useissa tienvarsitarkastuksia koskevissa lausunnoissa on asetusehdotuksen soveltamisala ilmeisesti jäänyt epäselväksi. Tämä on johtanut huomioihin Suomen resursseihin nähden liian suurista tarkastusmääristä. Asetusehdotuksen määrittelyissä ei kuitenkaan puhuta kaikista hyötyajoneuvoista, vaan ai-

U 49/2012 vp 13 noastaan kaupallisista hyötyajoneuvoista. Tämä vähentää soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen määrän noin viidesosaan. Tienvarsitarkastuksessa käytettäväksi ehdotettuun riskiluokitusjärjestelmään otettiin kantaa sekä puolesta että vastaan. Asia nähtiin periaatteellisesti oikeansuuntaisena SKAL:n lausunnossa ja katsastusalan lausunnoissa, mutta sisäasiainministeriö piti tätä hankalana toteuttaa. Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Liikennevakuutuskeskus, Tulli, Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Tukes ilmoittivat, ettei heillä ole tässä vaiheessa asiaan lausuttavaa. Lausuntoa ei ole saatu maa- ja metsätalousministeriöltä, Taksiliitto ry:ltä, rajavartiolaitokselta eikä puolustusvoimilta. Ahvenanmaa toimittaa myöhemmin lausuntonsa. U-kirjelmäluonnos on ollut EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä. Jaostokäsittelyn yhteydessä kommentteja ovat toimittaneet oikeusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, MP- Kauppiaat ry, Linja-autoliitto ry, Logistiikkayritysten liitto, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys sekä SF-Caravan ry. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota määräaikaiskatsastuksia koskevan EU:n asetusehdotuksen 19 artiklassa olevaan seuraamuksia koskevaan säännökseen ja katsastusvelvollisuuden laajentamiseen uusiin ajoneuvoluokkiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Logistiikkayritysten liitto pitivät tärkeänä säilyttää raskaan kaluston nykyinen suomalainen katsastusaika (6 kuukautta) ehdotetun 4 kuukauden sijasta, jotta katsastukset voidaan sovittaa paremmin tuotannon aikatauluihin. Logistiikkayritysten Liitto katsoo, että myös kuljettajien vastuu ajoneuvon ajonaikaisesta kunnosta tulisi sisällyttää säädökseen. Vastavuoroisen tunnustamisen mahdollisuutta eri jäsenmaiden katsastuksille toivottiin erityisesti Linja-autoliiton toimittamissa kommenteissa. Traktoreiden katsastusvaatimusten pitäisi vastata niiden käyttöä nopeusrajoituksesta riippumatta, jotta eri luokkia ei kohdella eriarvoisesti. MP-kauppiaat sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys pitivät tärkeänä hyödyntää olemassa olevia huolto- ja korjaamoyrityksiä katsastuksen tarpeisiin, jotta katsastusten saatavuus tulee turvattua koko maassa ja kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen mielestä katsastusalan laajempi vapauttaminen parantaisi kansalaisten mahdollisuutta tasapuolisiin palveluihin. Uusien katsastettavien ajoneuvojen suuri määrä vaatisi pidemmän siirtymäajan säädöksen voimaantulolle. SF-Caravan ry kiinnitti huomiota matkailuperävaunujen (O 2 -luokka) katsastusajankohtaan ja ehdotettuun neljän kuukauden katsastusaikaan. Nykyisin matkailuperävaunu voidaan esittää katsastukseen ensimmäisen kerran kalenterivuoden loppuun mennessä sinä vuonna, jolloin käyttöönottopäivästä on kulunut kaksi vuotta ja sen jälkeen kahden vuoden välein kalenterivuoden loppuun mennessä. SF-Caravan ry:n mukaan matkailuperävaunujen katsastusajankohta voitaisiin pitää nykyisellään kansallisella lainsäädännöllä. 7 Käsittely Euroopan unionissa Ehdotuksen käsittely ei vielä ole alkanut neuvostossa eikä Euroopan parlamentissa. 8 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin, joilla vahvistetaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksia, tienvarsitarkastuksia sekä rekisteröintiasiakirjoja koskevat ajantasaiset säännökset liikenneturvallisuuden ja kuluttajien oikeusturvan parantamiseksi sekä liikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Suomessa katsastusten nykyistä tasoa voidaan pitää korkeana ja uudet vaatimukset nostaisivat muiden jäsenmaiden katsastuksia lähemmäs suomalaista tasoa. Yhteisten minimivaatimusten laatimisen ohella tulisi kuitenkin säilyttää kansallista liikkumavaraa, jotta liikennekelpoisuuden valvonnan tavoitteet voidaan toteuttaa kansalliset erityispiirteet huomioiden kustannustehokkaalla tavalla. Yhteiset vaatimukset ovat perustellumpia ajoneuvoille, joita käytetään rajat ylittävässä liikenteessä. Suomessa kansallisia erityispiirteitä ovat erityisesti laaja maantieteellinen koko, vuodenajoista riippu-

14 U 49/2012 vp va liikenteen kausiluonteisuus ja laajasti toteutettu katsastusalan yksityistäminen. Lisäksi työvoiman saatavuuden kehittäminen ja katsastusten rakenteiden uudistamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettua katsastusvelvollisuuden laajentamisen tarkoituksenmukaisuutta tulee neuvostokäsittelyn kuluessa arvioida laajentamisesta aiheutuvien hyötyjen ja kustannusten perusteella. Jos hyöty-kustannusanalyysin perusteella katsastusvelvollisuuden laajentamista on pidettävä perusteltuna, on neuvotteluissa pyrittävä siihen, että katsastusjärjestelmässä voidaan ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet, kuten pitkät välimatkat ja ajoneuvojen käyttö kausiluonteisesti. Valtioneuvosto katsoo, että säädösehdotusten jatkotyöskentelyssä on tärkeätä saada lisäselvitystä määräaikaiskatsastuksia koskevan EU:n asetusehdotuksen 19 artiklassa tarkoitetuista seuraamuksista, koska asetuksessa ei voi olla rikosoikeudellisia velvoitteita koskevia määräyksiä (LiVL 8/2011). Lähtökohtaisesti valtioneuvosto tukee sellaisia katsastuksiin, teknisiin tienvarsitarkastuksiin, ja rekisteröintiasiakirjoihin liittyviä ehdotuksia, jotka parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantavat kuluttajien oikeusturvaa siltä osin, kuin ehdotusten voidaan katsoa olevan hyötykustannustarkastelun mukaan perusteltuja. Valtioneuvosto kannattaa vähimmäisvaatimusten asettamista unionin tasolla asioista, jotka koskevat katsastajien koulutusvaatimusta, katsastuksen valvojien koulutusvaatimusta, tienvarsitarkastuksissa käytettävän henkilöstön koulutusvaatimusta, katsastuksessa käytettäviä tiloja ja laitteita, tienvarsitarkastuksessa käytettäviä laitteita, katsastuksen valvontamenettelyitä, katsastuksen arvosteluperusteita, tienvarsitarkastuksen arvosteluperusteita sekä tienvarsitarkastuksen vähimmäistarkastusmääriä. Harmonisoinnin avulla tulisi nostaa samalle tasolle erityisesti rajat ylittävässä liikenteessä toimivien kuljetusyritysten kaluston kunto ja kilpailuedellytykset. Harmonisointi lisäisi myös katsastusyritysten ja katsastajien mahdollisuuksia toimia eri jäsenmaissa poistaen kansallisia katsastusjärjestelmien eroavaisuuksia. Yhtenäiset vaatimukset katsastusten sisällölle ovat edellytys myös tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöönotettavalle katsastusten vastavuoroiselle tunnustamiselle, jolloin ajoneuvon omistaja voisi katsastuttaa ajoneuvonsa missä tahansa jäsenmaassa. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen sisältyviin matkamittarilukemien tallentamista, riskiperusteisen tienvarsitarkastuksen periaatteiden käyttöönottoa ja rekisteritiedon vaihdon parantamista koskeviin esityksiin. Valtioneuvosto pitää oikeana komission lähtökohtaa, että myös jatkossa ajoneuvojen katsastaminen korjaamoilla tulisi olla mahdollista, jotta alueellinen palvelutarjonta turvattaisiin korjaamo- ja katsastustoiminnassa. Liikenneturvallisuuden kannalta ajoneuvojen huoltaminen on katsastamista tärkeämpää, koska pelkkä katsastaminen ei korjaa ajoneuvon vikoja eikä estä ajoneuvon käyttöä viallisena liikenteessä. Valtioneuvoston mielestä säädöksissä tulisi ottaa paremmin huomioon rekisteröintipäivään sidotun katsastusajankohdan soveltuminen vain osan vuodesta liikennöitäville ajoneuvoille, sekä eri ajoneuvoluokkien tekniset erityispiirteet tarkastuskohteissa. Teknisten tienvarsitarkastusten osalta tulee varmistaa, ettei unionin ulkopuolelle rekisteröityjen ajoneuvojen kohtelu tai menettelyt muodostu jatkossa helpommiksi verrattuna unionin alueelle rekisteröityihin ajoneuvoihin.