Muistio 1 (7) Verkkosääntöfoorumi_1_2017 Aika Tiistai 14.3.2017 klo 13:00-16:00 Paikka Holiday Inn Messukeskus, Helsinki 1 Tilaisuuden avaus ja verkkosääntöjen tärkeät asiat vuonna 2017 Fingridin Ritva Hirvonen avasi tilaisuuden ja kävi läpi verkkosääntöjen ajankohtaiset asiat. Eurooppalaisten verkkosääntöjen ja suuntaviivojen hyväksymisprosessissa ollaan edetty loppusuoralle. Viimeisenä vuorossa on tasehallinnan suuntaviiva, joka on tarkoitus hyväksyä komitologiassa lähipäivinä. Kapasiteetin jakamisen ja siirtojen hallinnan suuntaviivan osalta toimeenpano on edennyt pisimmälle. Suuntaviiva edellyttää useita eurooppalaisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tehtäviä ehdotuksia, jotka kansalliset viranomaiset hyväksyvät ennen niiden voimaan tuloa. Vaatimusten täyttämiseksi eurooppalaiset kantaverkonhaltijat ja sähkömarkkinaoperaattorit (NEMO:t) ovat tehneet lukuisia ehdotuksia suuntaviivan mukaisiksi menettelytavoiksi. Lisäksi ehdotuksia on tehty alueellisesti pohjoismaisten kantaverkonhaltijoiden toimesta. Viranomaiset ovat palauttaneet täydennettäväksi pohjoismaisten kantaverkonhaltijoiden ehdotuksen useamman NEMO:n markkinoille tuloa koskeviksi järjestelyiksi. Täydennetty ehdotus on toimitettu viranomaisille arvioitavaksi helmikuussa 2017 ja asiassa odotetaan viranomaispäätöstä huhtikuussa 2017. NEMO:jen ehdotus hintakytkennän toteutuksesta palautui helmikuussa 2017 toistamiseen täydennettäväksi. Muutosten tekemiseen on aikaa kaksi kuukautta, jonka jälkeen viranomaiset tekevät asiassa päätöksen kahden kuukauden kuluessa. Lisäksi NEMO:jen ehdotukset vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden tuotteista, hintarajoista, laskenta-algoritmista sekä laskennan varmentamisesta ovat parhaillaan arvioitavana. Aikaraja viranomaispäätöksille on elokuussa 2017. Vuorokausimarkkinoihin hintakytkentään liittyen pohjoismaiset kantaverkonhaltijat ovat lisäksi laatineet ehdotuksen varamenettelyistä, joilla varaudutaan tilanteeseen, jossa hintoja ei saada laskettua. Kuuleminen ehdotuksesta käynnistyi 13.3.2017 ja jatkuu 13.4.2017 saakka. Ehdotetut menettelyt nojaavat pitkälti nykyisiin käytäntöihin. Tiivistetysti tämä tarkoittaa, että jos eurooppalaisessa hintakytkennässä tuloksia ei klo 15 mennessä ole saatu, niin laskentaa jatketaan erikseen Pohjoismaissa klo 21 saakka. Jos hintoja ei lisäajankaan puitteissa saada laskettua, niin seuraavan päivän hinnoiksi ja volyymeiksi asetetaan edellisen päivän tai ennalta määrätyn samankaltaisen vertailupäivän vastaavat luvut. Päivänsisäisessä kaupankäynnin avautumisajankohdan osalta Pohjoismaat ovat päättäneet esittää, että markkinat avattaisiin aikaisemmin kuin mitä eurooppalaisessa ehdotuksessa esitetään. Eurooppalaisessa ehdotuksessa avautumisajankohdaksi on esitetty klo 23 Suomen aikaa. Ehdotus pohjoismaiseksi avautumisajankohdaksi on valmistella.
Muistio 2 (7) Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen suuntaviivaan liittyvä Energiaviraston järjestämä kuuleminen pitkän aikavälin siirtotuotteista on päättynyt. Viranomaisen päätöstä asiassa odotetaan huhtikuussa 2017. Kaikkiin kantaverkonhaltijoiden järjestämiin kuulemisiin liittyvät dokumentit löytyvät ENTSO-E:n sivuilta. Fingrid julkaisee tiedot kuulemisten alkamisesta omilla verkkosivuilla, josta on linkit ENTSO-E:n sivuille. 2 Päivänsisäiset huutokaupat periaatteet ja aikataulut CACM suuntaviiva edellyttää, että siirtokapasiteetille pitää löytää päivänsisäisellä markkinalla hinta. Huutokaupassa kapasiteetille saataisiin helposti määritettyä hinta, mutta tällöin jäisi toteutumatta CACM:n toinen vaatimus, jonka mukaan päivänsisäisillä markkinoilla kaupankäynnin on oltava jatkuvaa. Keskeinen kysymys onkin, miten hinnan määrittäminen siirtokapasiteetille onnistuu yhdistettynä jatkuvaan kauppaan. Ratkaisuvaihtoehdoksi on kaavailtu hybridimallia, jossa jatkuva kaupankäynti päivänsisäisillä markkinoilla keskeytetään muutaman kerran vuorokaudessa ja taukojen aikana järjestetään huutokauppa. Taukojen ajankohdat ja lukumäärät ovat vielä selvitysten kohteena. Eurooppalaisten kantaverkonhaltijoiden on tehtävä viranomaisille ehdotus kapasiteetin hinnoittelusta päivänsisäisillä markkinoilla viimeistään elokuussa 2017. Asiasta tullaan kuulemaan sidosryhmiä huhti-toukokuussa 2017. 3 Siirtokapasiteetin laskentamenetelmä julkinen kuuleminen käynnistyy huhtikuussa 2017 CACM velvoittaa muuttamaan Pohjoismaissa tällä hetkellä käytössä olevaa siirtokapasiteetin laskentamenetelmää. CACM mukaan ensisijainen vaihtoehto on flowbased -menetelmä. CACM sallii kuitenkin myös nykyisen kaltaisen CNTC-menetelmän (Coodinated Net Transfer Capacity) käytön, jos sen voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä tehokas kuin flow-based -menetelmä. Tavoitteena on, että kapasiteetinlaskennan tarkkuutta parantamalla markkinoille voidaan antaa enemmän kapasiteettia käyttövarmuutta vaarantamatta. CACM velvoittaa kantaverkonhaltijoita osoittamaan, että artiklassa 3 esitetyt tavoitteet täyttyvät. Kapasiteetinlaskentamenetelmän osalta relevantteja tavoitteita ovat: käyttövarmuuden varmistaminen alueiden välisen kapasiteetin laskennan ja jakamisen optimointi tietojen avoimuuden ja luotettavuuden varmistaminen ja parantaminen. Siirtokapasiteetin laskentaprosessia on havainnollistettu kuvassa 1.
Muistio 3 (7) Kuva 1. Yksinkertaistettu kuvaus kapasiteetinlaskentaprosessin vaiheista. Markkinatoimijoille menetelmät näyttäytyvät erilaisina erityisesti vaiheessa 2, jossa CNTC-menetelmässä siirtokapasiteetit annetaan markkinoille samassa muodossa kuin nykyisinkin ja flow-based -menetelmässä markkinoille annetaan tarjousalueiden välisten siirtojen keskinäisiä riippuvuuksia kuvaava matriisi sekä kriittisille verkkoelementeille käytettävissä oleva siirtokapasiteetti. Kapasiteetinlaskennassa käytetään jatkossa yhteistä eurooppalaista verkkomallia. Kapasiteetit lasketaan alueellisesti yhteisen pohjoismaisen käytönsuunnittelutoimiston (RSC, Regional Security Coordinator) toimesta. Yksittäiset kantaverkonhaltijat kuitenkin edelleen vastaavat markkinoille annettavien kapasiteettien oikeellisuudesta. Flow-based -menetelmä sopii Manner-Euroopan silmukoituun verkkoon. Pohjoismaissa siirtoverkko on erilainen, eikä merkittäviä tehokkuushyötyjä välttämättä synny. Pohjoismaissa ongelmat, joiden ratkaisussa flow-based voisi auttaa, ovat Norjan sisäisissä siirroissa sekä Norjan ja Ruotsin välillä (kuva 2).
Muistio 4 (7) Kuva 2. Kaupallisten siirtojen vaikutukset rajasiirtoihin pohjoismaisessa flow based - laskennassa. Lukuarvot kuvaavat sitä, mikä osuus kahden tarjousalueen välillä kaupallisesti vaihdetusta sähköstä kulkee suoraan niiden välillä olevan fyysisen siirtoyhteyden kautta. Lukuarvon ollessa 1 poikkeava osa sähköstä kulkee muuta kautta, jolloin muodostuu loop flow. Kantaverkonhaltijoiden on toimitettava kapasiteetinlaskenta-alueittain (Capacity Calculation Region, CCR) ehdotus siirtokapasiteettien uudesta laskentamenetelmästä viranomaisille hyväksyttäväksi viimeistään syyskuussa 2017. Fingrid valmistelee ehdotusta CCR Nordic -alueelle yhdessä pohjoismaisten kantaverkonhaltijoiden kanssa. Ehdotuksesta järjestetään julkinen kuuleminen huhti-toukokuussa 2017. Keskustelua aiheesta: Markkinatoimijat ovat esittäneet huolenaan, etteivät he tiedä asiasta tarpeeksi, eivätkä myöskään regulaattorit välttämättä tunne yksityiskohtia riittävästi päätöstä tehdessään. Fingridin jakaa huolen, ettei osapuolilla ole päätöksentekoa varten saatavilla riittävästi tietoa arvioitavista menetelmistä ja niiden vaikutuksista. Fingridin mielestä sidosryhmille tulisi myös kertoa, missä kriittiset verkonosat sijaitsevat, jotta tiedetään, kuinka paljon näitä tarjousalueiden sisäisiä pullonkauloja on kullakin tarjousalueella. Flow-based menetelmä heikentää siirtokapasiteetin jakamisen läpinäkyvyyttä.
Muistio 5 (7) Kapasiteetinlaskentamenetelmien tehokkuutta arvioitaessa on tarkasteltu sosioekonomista hyötyä koko pohjoismaisella markkinalla. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että laskenta on tarkkojen verkkomallien puuttuessa tehty puutteellisin lähtötiedoin, joten tuloksiin liittyy epävarmuuksia. Molempien laskentamenetelmien edellyttämät yhteiset verkkomallit ovat vasta kehitteillä. 4 Energiaviraston ajankohtaiset asiat - pitkän aikavälin siirtotuotteet Energiaviraston Jori Säntti kertoi pitkän aikavälin siirto-oikeustuotteisiin liittyvän konsulttiselvityksen tuloksista ja siihen liittyvän kuulemisen tuloksista. Pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamista koskeva suuntaviiva (Forward Capacity Allocation, FCA) tuli voimaan 17.10.2016. Viranomaisten on viimeistään 17.4.2017 tehtävä päätös pitkän aikavälin siirtotuotteiden mahdollisesta käyttöönotosta, jos nykyiset hintasuojaustuotteet eivät tarjoa markkinatoimijoille riittäviä mahdollisuuksia suojautua aluehintaeroilta. Energiavirasto on teettänyt numeerisen analyysin erityisesti Suomen tarjousalueella kaupankäynnin kohteena olevista aluehintaerotuotteista (Electricity Price Area Differentials, EPAD). Tulosten perusteella tilanne vaikuttaisi olevan jokseenkin hyvällä tasolla. Lisäksi Energiavirasto pyysi helmi-maaliskuussa 2017 markkinaosapuolilta lausuntoa siitä, tarjoavatko johdannaistuotteet riittävät suojausmahdollisuudet. Kannatusta saivat sekä nykyjärjestelmä että pitkän aikavälin siirtotuotteet. Päätöstä tehtäessä numeerisen analyysin tuloksia tulkitaan yhdessä markkinaosapuolten lausuntojen kanssa 5 Pohjoismainen käytönsuunnittelutoimisto RSC Fingridin Timo Kaukonen kertoi pohjoismaisen käytönsuunnittelutoimiston perustamisen taustoista ja tavoitteista. Vaihtelut sähköjärjestelmässä lisääntyvät ja edellyttävät yhteistyön lisäämistä. Vaatimus sisältyy myös verkkosääntöihin. Pohjoismaiset kantaverkonhaltijat ovat perustaneet yhteisen toimiston Kööpenhaminaan. Euroopasta löytyy myös yhtiömuotoisia yhteistyöorganisaatioita, kuten esimerkiksi Länsija Etelä-Euroopassa toimiva Coreso sekä Keski- ja Itä-Euroopassa toimiva TSCNet. Myös Baltiassa käytönsuunnitteluyhteistyötä ollaan tiivistämässä.
Muistio 6 (7) Kuva 1. Alueelliset käytönsuunnittelutoimistot Euroopassa. Pohjoismaisen käytönsuunnittelutoimiston operatiivinen toiminta alkaa 1.12.2017. Tehtäviä tulee olemaan kansallisten verkkomallien yhdistäminen alueelliseksi, siirtokapasiteettien laskenta, käyttövarmuusanalyysit, rajasiirtoyhteyksiin vaikuttavien keskeytysten koordinointi sekä lyhyen ajan sähkön riittävyystarkastelut alueellisesti viikkotasolla. Myöhemmin voi tulla ajankohtaiseksi myös yhteistyön syventäminen toimistolle mahdollisesti annettavien lisätehtävien myötä. Myös alueellisten RSC:iden keskinäisen yhteistyön ja koordinaation lisääminen on keskustelun aiheena. 6 Suurhäiriöön varautumisen verkkosääntö Fingridin Jari Siltala esitteli sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön. Verkkosääntö velvoittaa kantaverkonhaltijat tekemään varautumissuunnitelman, jonka tavoitteena on, ettei suurhäiriötilaan jouduttaisi sekä käytönpalautussuunnitelman, jonka avulla suurhäiriöstä selvitään. Verkkosäännön edellyttää yhteistyötä kantaverkonhaltijalta ja sidosryhmiltä. Lisäksi verkkosääntöön liittyy viranomaisella hyväksytettäviä asioita, joista on järjestettävä julkiset kuulemiset. Viranomaisella hyväksytettäviä asioita ovat muun muassa ehdot, joilla hankitaan black start palvelua sähköjen palautukseen sekä menettelytavat, joiden nojalla sähkömarkkinat voidaan suurhäiriötilanteessa keskeyttää. Verkkosääntö edellyttää, että kantaverkonhaltijalla on kyky palauttaa sähköt sekä naapurimaiden kantaverkonhaltijoiden avustuksella että omin voimin. Suomessa sähköjä
Muistio 7 (7) 7 Muut asiat palautettaessa jännite otetaan ensisijaisesti Ruotsista pohjoisen AC-yhteyksien kautta. Jos tämä ei ole mahdollista tai jos haluaan nopeuttaa sähköjen palautusta Etelä- Suomeen, niin lisänä voidaan käyttää kotimaista black startia. Varautumissuunnitelman näkökulmasta sähkömarkkinalaissa määritelty järjestelmävastuu antaa kantaverkonhaltijalle pitkälti samat oikeudet kuin verkkosääntökin. Myöhemmin uutena vaatimuksena voi tulla, että kantaverkonhaltijan nimeämien osapuolten on toteutettava kantaverkonhaltijan vaatimat automatiikat omissa verkoissaan. Käytönpalautussuunnitelman myötä uusia velvoitteita tulee enemmän. Näihin kuuluu muun muassa 24 h toimintakykyvaatimus kriittisten työkalujen ja tilojen käytettävyydelle. Määrittelyt siitä, mitä työkaluja ja tiloja vaatimus koskee, ei ole vielä lopullisesti tehty, mutta esimerkiksi scada ja käytönvalvontajärjestelmä ovat tällaisia. Lisäksi puhelinjärjestelmät on uudistettava 24 h ja muut vaatimukset täyttäviksi. Vaatimukset tulevat koskemaan Fingridin nimeämiä osapuolia. Verkkosääntö on hyväksytty Euroopan parlamentin äänestyksessä lokakuussa 2016 ja se tullee voimaan syksyllä 2017. Tarkempi aikataulu toimeenpanolle esitetään verkkosääntöfoorumin seuraavassa tapaamisessa. Seuraava verkkosääntöfoorumin tapaaminen järjestetään 31.8.2017.