Markkinatoimikunnan kokous 2/2016

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Markkinatoimikunnan kokous 2/2016 Aika Tiistai klo 9:00-13:00 Paikka Jakelu Helsinki, Oyj Mika Laakkonen Janne Laine Mikko Lepistö Ville Miettinen Raimo Peltola Ari Sormunen Anne Särkilahti Asta Sihvonen-Punkka, pj Satu Viljainen, siht. Juha Hiekkala Mikko Heikkilä Heidi Uimonen Poissa: Jouko Isoviita Harri Tiittanen Kymppivoima Hankinta Enegia SSAB Nord Pool Finland Fortum Power and Heat Kuopion Energia UPM-Kymmene Oulun Energia Power-Deriva 1 Kokouksen avaus Asta Sihvonen-Punkka avasi kokouksen. Todettiin, että edellisen kokouksen muistio on toimitettu kokouksen jälkeen osallistujille kommentoitavaksi ja julkaistu netissä. 2 in keskustelupaperi Mikko Heikkilä esitteli in keskustelupaperia sähkömarkkinoiden kehittämistarpeista. Juha Hiekkala korosti, että kyseessä on keskustelupaperi, johon toivotaan palautetta ehdotetuista toimista sekä uusia kehitysideoita. Syksyn sähköverkkopäivässä tullaan kertomaan, millaisiin toimiin ryhtyy saadun palautteen ja omien selvitystensä pohjalta. Uusiutuvien tukien aiheuttama energiaylimäärä markkinoilla on syrjäyttänyt markkinoilta pysyvästi joustokykyistä tuotantoa, mikä heikentää järjestelmän kykyä selvitä niukkuustilanteista. Palautetta keskustelupaperista voi toimittaa saakka osoitteeseen markkinamalli@fingrid.fi. Keskustelupaperissa kuvataan kaksi vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa luotetaan markkinoiden kykyyn tuottaa uusia investointeja ja ohjata tuotannon ja kulutuksen tasapainoa markkinoilla. Toisessa vaihtoehdossa siirrytään kohti keskusohjatumpaa sähköjärjestelmää. Valintojen aika on nyt.

2 Muistio 2 (5) Markkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttäisi poliittista päätöstä luopua asteittain uusiutuvien tuista. TEM:n johdolla laadittavassa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa energiatukiin tullaan ottamaan kantaa. Suomen päätös ei kuitenkaan yksin ratkaise asiaa, vaan koko Itämeren alueen toimilla on merkitystä. Alueelliseen yhteistyön lisäämiseen liittyy myös selvitysmies Jorma Ollilan tehtävänanto Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Ollilan odotetaan esittävän selvitystyönsä alustavia tuloksia marraskuussa Pohjoismaiden energiaministereiden tapaamisessa. Toisaalta energiapolitiikka kuten energialähteet, verotus ja tuet kuitenkin kuuluvat pitkälti kansallisen päätöksenteon piiriin, eikä yhtenäistämispakkoa energiapolitiikkojen suhteen ole. toivoo, että keskustelupaperin konkreettisilla kehitysehdotuksilla on vaikuttavuutta niin suomalaisessa kuin pohjoismaisessakin keskustelussa. Ruotsissa tehtävä markkinamallien kehittämisestä on annettu viime vuonna työnsä aloittaneelle energiakomissiolle. Energiakomission puheenjohtaja ja sihteeri ovat tulossa vierailulle iin ja tapaamisen aiheena on in keskustelupaperi. Keskustelupaperin ehdotukset Keskustelupaperin konkreettisten kehitysehdotusten keskeinen ajatus on, että sähkömarkkinaosapuolia, tuottajia ja kuluttajia palkitaan joustokyvystä. Tämä edellyttää hintasignaalien läpimenoa. Hintavaihtelut voivat kasvaa. Vuorokausi- ja päivänsisäiset markkinat Vuorokausimarkkinoilla hintakattoja tulee tarkastella toimittamatta jääneen sähkön arvon kautta. Toimivilla markkinoilla hallinnollisille hintakatoille ei ole tarvetta. Jos vaihtelevia hintoja ei hyväksytä, vaihtoehtona on hintojen tasoittamiseksi vaadittavien reservien käyttö- ja ylläpitokustannusten sosialisointi. Siirtokapasiteetin allokointi markkinaehtoisesti eri markkina-aikajaksojen välillä (esim. osa kapasiteetista päivänsisäisille markkinoille ja säätösähkömarkkinoille) on noussut keskusteluihin yhtenä keinona vastata tuotantorakenteen muutosten aiheuttamiin haasteisiin. Tehoreservijärjestelmä Toimitusvarmuudelle tulisi määritellä tavoitetaso, jonka perusteella tehoreservin määrä mitoitettaisiin. Vuorokausimarkkinoilla aktivoitu tehoreservillä tuotettu energia tulisi hinnoitella siten, että se vaikuttaisi markkinahintaan mahdollisimman vähän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että energia tulisi hinnoitella vuorokausimarkkinoiden hintakaton arvoon. Lyhyen aikavälin tavoitteena tehoreservin kehittämisessä on lisätä tehoreservien joustavuutta käyttösääntöjä uudistamalla (esimerkiksi nopeampi aktivointi). Nämä muutokset eivät edellytä muutoksia tehoreservilakiin.

3 Muistio 3 (5) Säätösähkö ja reservimarkkinat Säätösähkötarjousten minimikoon laskeminen 5 MW:iin (5 MW:n tarjoukset ovat mahdollisia jo nyt, jos käytössä on elektroninen aktivointi) Testijakso säätösähkön hintojen julkaisemisesta reaaliajassa niukkuustilanteissa, kun Suomi on omana säätöalueenaan ja kun kaupallisia ylössäätötarjouksia on käytössä esimerkiksi 100 MW tai vähemmän; keskustelua käydään pohjoismaisten TSOiden kanssa mahdollisuuksista kehittää läpinäkyvyyttä muutenkin. Säätötarjousten aggregointi useasta taseesta (kulutus- ja tuotantotaseesta); mittausvaatimusten tarkistaminen säätösähkömarkkinoilla Perusajatuksena ehdotusten taustalla on markkinoille pääsyn helpottaminen ja markkinoiden läpinäkyvyyden lisääminen. Voimajärjestelmän tilakuvan historiatietojen julkaisemista suunnitellaan. Markkinatoimikunta piti suunnitelmaa kannatettavana. Markkinatoimijoilta toivotaan kommentteja mm. siitä, millaisella aikajaottelulla tietoja toivotaan julkaistavaksi ja miten tietojen halutaan olevan saatavilla. Tasesähkömalli Aiheuttamisperiaatteen soveltaminen tasesähkön hinnoittelussa Kustannusten kohdentaminen tasesähkön hintaan Keskustelun käynnistäminen siitä, voidaanko niukkuustilanteissa tasesähkön hintaan kohdistaa joitakin reservien ylläpidon kustannuksia, jotka tähän saakka on kerätty tasaisesti kaikilta sähkön käyttäjiltä Tarkoituksena on myös keskustella sovellettavasta tasemallista laajemminkin. Pohjoismainen tasemalli on poikkeus Euroopassa (muualla yhden taseen malli on yleinen). Tätä tullaan tarkastelemaan yhtenä vaihtoehtona tasemallin kehittämistyössä. Energiapolitiikka Tukipolitiikoista tarvitaan alueellista keskustelua. Myös siirtoverkkojen kehittäminen on alueellinen kysymys. Selvitysmies Ollilan tehtävänanto käsittää alueellisen yhteistyön roolin. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat tavanneet selvitysmies Ollilan. Tuotantorakenteen muutosten vaikutukset ovat erilaisia eri Pohjoismaissa, joten eroja on myös kantaverkkoyhtiöiden kohtaamissa haasteissa. Yhteisen kuvan muodostamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat valmistelleet yhteistä Challenges & opportunities raporttia, joka on tulossa kesälomien jälkeen.

4 Muistio 4 (5) 3 Elbas-kaupankäynin jatkaminen lähemmäs toimitustuntia Suomessa, Virossa ja Estlinkillä Nord Pool on kehittänyt Elbas-kaupankäyntijärjestelmää toimialueidensa asiakastarpeiden perusteella. Ville Miettinen esitteli Nord Poolin näkemyksiä siitä, miten Elbas-kaupankäyntiä voitaisiin jatkaa lähemmäs toimitustuntia Suomessa ja mahdollisesti myös Virossa. Suurimmassa osassa maita Elbas-kauppa sulkeutuu 60 min ennen toimitustunnin alkua. Saksa on poikkeus. Saksassa Elbas-kauppaa voi jatkaa Saksan tarjousalueen sisällä toimitustunnin alkuun saakka. Parhaillaan Nord Pool ja suunnittelevat pilottia, jossa Elbas-kaupan sulkeutumisaika Suomessa olisi nykyisen 60 min ennen käyttötuntia sijasta 45 min tai 30 min ennen toimitustunnin alkua. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta laajentaa pilottia rajat ylittävään kauppaan ottamalla mukaan Estlinkit ja Viron tarjousalue. Pilotin kesto voisi olla esimerkiksi kolme kuukautta (alkaen syksyllä 2016), jonka jälkeen päätettäisiin mahdollisista jatkotoimista. Ajatusta pilotista oli esitelty Viron kantaverkkoyhtiö Eleringille ja suhtautuminen oli alustavan myönteinen. Keskusteluissa Eleringin kanssa oli esillä myös mahdollisuus ulottaa kokeilu muihin Baltian maihin. Pilotissa ainoastaan Elbas-kaupan päättymisajankohta muuttuisi. Muut tiedonvaihdon aikajänteet pysyisivät ennallaan (esim. tuotantosuunnitelmien toimittaminen ille). Pilotti voidaan toteuttaa nykyisten markkinasääntöjen puitteissa. Markkinatoimikunta katsoo, että pilotti kannattaa toteuttaa ja että Elbas-kaupankäynnin sulkeutumisajankohdaksi pilotissa kannattaisi määritellä 30 min ennen toimitustunnin alkua. 4 Markkinakehityksen ajankohtaiskatsaus Useamman NEMOn markkinoille tulo CACM suuntaviiva mahdollistaa useamman pörssin markkinoille tulon ja TSOiden velvoite on huolehtia järjestelyistä, joilla asia hoidetaan. Pohjoismaiset TSOt ovat valmistelleet yhdessä ehdotusta. Jokainen TSO hakee hyväksyntää oman maansa regulaattorilta. Suomen osalta ehdotuksen jättöaika Energiavirastolle on Forward Capacity Allocation suuntaviiva Voimaantuloa odotetaan elo-syyskuussa NordREG on toteuttanut arvioinnin EPADien ja FTRien soveltuvuudesta pohjoismaisille markkinoille ja mahdollisista vaihtoehdoista EPAD-markkinan tukemiseksi. Syksyllä FCA-suuntaviivan voimaantulon jälkeen viranomaiset arvioivat aluehintaerojen suojausmahdollisuuksien riittävyyttä. RSC, Regional Security Coordination Kööpenhaminaan ollaan perustamassa yhteispohjoismaista käytönsuunnittelutoimistoa. Vaatimus toimiston olemassaololle tulee System Operations suuntaviivasta. Toimisto tulee tarjoamaan viittä palvelua kantaverkkoyhtiöille verkkomallien yhdistäminen

5 Muistio 5 (5) siirtokapasiteetin laskeminen käyttövarmuusanalyysi rajasiirtokeskeytysten koordinointi alueellinen lyhyen ajan sähkön riittävyystarkastelu Taseselvitysjakson pituuden lyhentäminen Tasehallinnan suuntaviivan, jossa säädetään taseselvitysjakson pituudesta, ensimmäinen komitologiakäsittely on Suuntaviivaluonnoksessa kysymys taseselvitysjakson eurooppalaisesta harmonisoinnista on jätetty pois. Pohjoismaiset TSOt jatkavat selvitystä taseselvitysjakson lyhentämisestä, sen hyödyistä ja kustannuksista sekä erilaisista toteutusmalleista. Hankkeessa selvitetään myös vapaaehtoisuuteen perustuvia kevyempiä toteutusmalleja. Full cost balancing Pohjoismaiset TSOt ovat aloittamassa hanketta full cost balancing teeman ympärillä. Hankkeen tavoitteena on kehittää tasemallia ja tasesähkön hinnoittelua vastaamaan muuttuvan sähköjärjestelmän tarpeita. Tasesähkön hinnan merkitys sähkömarkkinoilla on suuri, koska se heijastelee sähkön arvoa juuri silloin, kun sähköä kulutetaan. Periaatteessa myös tasesähkön hintavaihteluilta olisi mahdollista suojautua finanssituotteilla. Verkkosäännöt 5 Muut asiat FCA suuntaviivan voimaantuloa odotetaan elo-syyskuussa Tasehallinnan suuntaviiva (EB GL) menossa komitologiaan Toimikunnassa heräsi kysymys, onko markkinatoimijoilla vielä vaikutusmahdollisuuksia taseselvitysehtoihin osuusvoimalaitosmalliasiassa. Todettiin, että tasehallinnan ja taseselvityksen ehdot ovat vahvistettavana Energiavirastolla, jonka järjestämä kuuleminen vastikään päättyi. Toimikunta ilmaisi halunsa kuulla eri maiden kokemuksista rajat ylittävästä reservikaupasta ja tähän liittyvistä siirtokapasiteetin allokointijärjestelyistä. lupasi selvittää asiaa. 6 Seuraava kokous Seuraava kokous järjestetään klo 9-13.