Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana SImola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jaana Simola Yhteyspäällikkö 0400764793 jaana.simola@paijat-hame.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Maakuntahallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
Avoimet vastaukset: Ei 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Ei 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: Ei 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - mikä on KELAn rooli? 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kysymys 9: Perustason alueella tuotettavia palveluita tulee voida tuottaa yhteistoimintasopimuksin. Hyvien käytäntöjen jatkaminen ja jakaminen tulee voida taata Kysymys 10: Rahoituspohjan kestävyys tulisi taata 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Ei 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Kysymys 16: yksittäisen kunnan ei tule saada määräävää asemaa (perustuslakivaliokunnan lausunto aik.) Kysymys 17: päätösvallan yhteys alijäämän kattamisvelvollisuuteen Kysymys 23; tilinpäätös tulee hyväksyä peruskunnissa, ei vastuukunnassa Kysymys 24-25: erva:ssa tulee olla kuntien edustus 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Kehittämisohejmien valtakunnallinen koordinaatio on kannatettava. Alueiden hyvät käytännöt kyettävä pysyttämään ja levittämään. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Organisoinnin laajuus on arveluttavaa. Raportoinnin ja vaikuttavuusarvioinnin suhde? 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Päijät-Hämeen liitto pitää tärkeänä, että kunnallishallinto uudistuu ja kunnat säilyttävät uudistusten jälkeenkin keskeisen asemansa hyvinvointiyhteiskunnan perustana, demokraattisen toimintatavan ja paikallisen elinvoimaisuuden kantavana voimana. Jotta edellä mainitut tavoitteet täyttyvät, edellyttää se vahvan kuntaperustaisen järjestelmän säilyttämistä vahvoine kuntineen ja toimivine yhteistyöorganisaatioineen. Palveluiden järjestäminen, etenkin kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen, tulee perustua käytäntölähtöisten, toimivien mallien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Yhteistoimintamallien ja tietotekniikan toimivuus on oltava varmistettuna ennen uudistusten käyttöönottoa. Pelkästään hallinnon uudelleen järjestäminen ei tule olla uudistusten lähtökohtana. Tavoitteena tulee olla yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaille asuinpaikasta, iästä tai varallisuudesta riippumatta. Muun muassa väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä julkisen talouden kestävyysvaje ovat tekijöitä, jotka ovat kaikkien alueiden tämän päivän haasteita ja vaikuttavat palvelujen tarjonnan määrään ja tapaan. Lakiesityksessä järjestämisvastuuseen ei kuulu velvollisuutta itse tuottaa tai toteuttaa niitä palveluja ja toimintoja, jotka järjestämisvastuu käsittää. Uudistuksessa on varmistettava se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia voi alueella olla enemmän kuin yksi ja että yksityisellä ja kolmannella sektorilla on aidosti mahdollisuus olla palvelujen tuottajana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueille on suotava erilaisia tuotannon ja järjestämisen vaihtoehtoisia tapoja. Lakiesitys lähtee järjestämisestä, mutta pitää sisällään paljon tuotantoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Uudistusten toteuttamisessa on ennen kaikkea kuultava alueen toimijoiden ja palveluiden käyttäjien ääntä, kuten kunnallisessa demokraattisessa järjestelmässä edellytetään. Lainsäädännössä tulisi ohjauksen lisäksi antaa kunnille mahdollisuuksia valita ja yhdessä sopia tarkoituksenmukaisia järjestämistapoja lain tavoitteiden mukaisesti, eikä sitoa kuntien kehittämisympäristöä liian tiukasti, mikä johtaisi alueellisesti ei-tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Päijät-Hämeen kunnat ovat Paras -lainsäädännön pohjalta uudelleenorganisoineet sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2007 lähtien. Myös muualla Suomessa on tehty vastaavia uudistuksia. Alueilla jo käytössä olevia hyviksi koettuja käytäntöjä on voitava jatkaa ja edelleen kehittää paikalliset tarpeet täyttäviksi kokonaisuuksiksi. Toimintamallien asema muutoksessa tulee lainsäädännöllä turvata ja mahdollistaa niiden toimivuus ja kehittäminen. Päijät-Hämeen maakuntahallitus esitti 4.3.2013 lausunnossaan kuntarakennelakiesityksestä sote -uudistuksen lähtökohdaksi Päijät-Hämeessä nykyisen sairaanhoitopiirialueen kokoista toimintaa, jossa integroidaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidon pilkkominen useaan osaan ei vastaa miltään osin uudistukselle asetettuja tavoitteita eikä takaa korkeatasoisten erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta maakunnassa. Päijät-Häme liitto esittää, että Erityissairaanhoidon vastuualueen, erva:n, koordinointi ja järjestämisvastuu omalla toimialueella tulisi rajoittua vain erityisen vaativan hoidon osuuteen. Päijät-Hämeen liitto tukee maakunnan kuntien pyrkimystä säilyä yhtenäisenä sosiaali- ja terveystoimen alueena ja kuntien
tahdonmuodostuksen mukaista siirtymistä nykyisestä Tampereen erva-alueesta HUS:n erva-alueeseen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot ovat lähes 60 % kuntien menoista ja tulevaisuudessa osuus ei ainakaan vähene. Tämän sektorin päätöksenteko on oleellinen ja jopa keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Tästä näkökulmasta päätöksentekorakenteissa tulee huomioida se, miten toimitaan tilanteessa jossa jollain kunnalla voi olla määräävä asema ja/tai jonkin kunnan edustus yhteisessä toimielimessä vaarantuu väestösuhteen ollessa liian pieni. Päijät-Hämeen liitto toteaa, että lakiesityksen keskeinen ongelma on, että nykyinen kuntayhtymämuoto jatkuu lähes samassa muodossa myös esitetyssä laissa, jopa nykyistä vahvempana. Kuntayhtymämallin perusongelma on, että yhtymä vastaa palveluista ja rahoituksesta vastaa peruskunta. Tämä on todettu hallituksen esityksessä yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi, mutta esityksessä ei esitetä tähän ratkaisua vaan esitetään vastuukuntamallia, jonka hallinto toimii kuten nykyisin kuntayhtymässä kuntien yhteisen toimielimen kautta. Tietyissä tapauksissa myös normaali kuntayhtymämalli olisi sallittu, mikäli alueen kunnat niin yhdessä päättävät. Palveluiden järjestämisen valta ja rahoitusvastuu tulee olla samalla taholla. Lainsäädännön valmistelussa tulisi pohtia sitä, että palveluiden järjestäjälle tulee olla oma rahoituksensa eikä lisälaskutusta peruskunnilta tule sallia, jolloin voidaan myös verrata muiden Pohjoismaiden kokemuksia siitä, mikä olisi tällaisen toimijan tarkoituksenmukaisin organisoitumisen tapa. Loppuyhteenvetona Päijät-Hämeen liitto toteaa, että maan julkinen rakenne tarvitsee kiireellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, mutta tehty lakiesitys ei kuitenkaan täysin vastaa siltä edellytettyä tavoitetasoa. Lakiesitys on hallinnollinen ja rajoittunut, eikä vastaa perimmäisiin kysymyksiin rahoituksesta, palvelutasosta ja palveluiden käyttäjien mahdollisuuksista, jotka ovat esimerkiksi muiden Pohjoismaiden vastaavissa uudistuksissa olleet keskiössä.