Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) 111 Asianro 4322/05.17.00/2014 Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankinnan valmistelu 1.1.2017 alkaen Kuntoutusjohtaja Mikko Tapio Korhonen Vanhus- ja vammaispalvelujen hallinto Perusturvajohtaja Mari Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankintasopimuskausi päättyy 31.12.2016. Uusi hankinta on käynnistetty vuonna 2015 ja Kuopion kaupungin asumispalveluiden kehittämisen pohjana on vuonna 2013 laadittu palveluverkkoselvitys, jossa linjataan kaupungin oman tuotannon ja ostopalvelun välistä suhdetta sekä palvelusetelin kehittämistä. Ennuste arvioidaan uudelleen ja tavoitteena on, että uusi asumispalvelujen palveluohjelma ja hankintaohjelman päivitys voidaan toimeenpanna 1.1.2017 alkaen. Liitteessä 1 on päivitetty vuoden 2015 näkökulmia Kuopion kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmaan 2013-2020 päätti 22.9.2015, että asumispalvelujen hankinnassa kartoitetaan nykyiset palvelujen piirissä olevat asiakasryhmät, selvitetään, miten palvelujen tarpeet tulevat muuttumaan tulevaisuudessa ja selvitetään hankinnan muoto (omatuotanto, ostopalvelu, palveluseteli). Perusturvan ja terveydenhuollon palvelulinjaukset asumispalvelujen hankintaa varten Yleistä Tämä selvitys perustuu aiempaan selvitykseen: Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut 2013. Selvitystä on päivitetty ennakoimaan tulevien vuosien tilannetta ja näkymiä. Yli 75-vuotiaiden määrä vuonna 2015 Kuopiossa on 9250 henkilöä. Ennuste vuodelle 2030 on 16 220 henkilöä; ikäihmisten määrä miltei kaksinkertaistuu. Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on tällä hetkellä 497 asukasta, joista 24 on yli 75-vuotiasta. Vammaispalvelujen piirissä on 40 asiakasta ja 197 asiakasta kehitysvammaisten asumispalvelussa. Niin kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien kuin päihdekuntoutujienkin asumispalvelut pyritään järjestämään oman kotikunnan alueella ja painopistettä siirretään kohti kevyempiä asumispalveluiden muotoja. Laitoshoito korvautuu erimuotoisella palveluasumisella. Palveluasumisessa toteutetaan yksiportaista asumismallia, mikä tarkoittaa, että asiakas asuu kodissaan myös palvelutarpeen kasvaessa. Yksiportaisessa asumisen mallissa samassa yksikössä hoidetaan sekä tavallista että tehostettua palveluasumista tarvitsevia asiakkaita, jolloin palveluasumisen muodon määrittelee asiakkaan hoidon tarve, eikä tilaratkaisut. Asumispalveluiden kehittämisessä painotetaan Ikäystävällinen Kuopio
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 2 (2) -ohjelman ja KEHAS -ohjelman sekä palveluverkkoselvityksen tavoitteita sekä vahvistetaan asumispohjaista ajattelua. Nykytilanne 2015 eri asumismuodoissa Vanhusten asumisen paikkamäärät oma osto Yhteensä Pitkäaikaishoiva-asuminen 199 85 % 34 15 % 234 143 31 % 313 69 % 457 Tavallinen palveluasuminen (ryhmäkoti, palveluseteli) 151 8 159 Vuorohoito 56 56 Palveluasuminen ja pitkäaikaishoiva yhteensä 549 355 906 Ikäihmisille suunnattu normaali asuminen 837 0 837 Normaali asuminen 837 Kaikki yhteensä 1743 Vanhusten asumispaikkojen tarve- ennuste vuonna 2015 2030 Vanhusten asumisen paikkatarve-ennuste 2015 2020 2030 Pitkäaikaishoiva-asuminen 234 0 0 Kuntouttava asuminen 0 51 154 Vuorohoito 56 64 81 Palveluasuminen (tehostettu + tavallinen) 616 945 1135 Yhteensä 906 1060 1370 Ikäihmisille suunnattu normaali asuminen 837 837 - Elämänkaariasuminen - 300 1622 Yhteensä 1743 2197 2992 Nykytilanne ja ennuste 2030 kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisessa
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 3 (3) Kehitysvammaiset nykytilanne Laitoshoi to Palveluasuminen Tuettu asuminen Oma tuotanto 0 40 53 45 Osto 34 160 30 7 Mielenterveyskuntoutujat Nykytilanne Oma tuotanto 0 0 9 Mäntykoti Osto 0 97 159 206 Vammaiset Oma tuotanto 0 0 0 0 Osto 0 0 40 0 Kehitysvammaiset ennuste 2030 Oma tuotanto tai tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa Laitoshoi to Palveluasuminen 0 209 54 150 Osto 0-36 42 Mielenterveyskuntoutujat ennuste 2030 (alle 65-v) Laitoshoi to Palveluasuminen Oma tuotanto tai tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa 0 150 200 250 Osto 0 0 80 0 Vammaiset Laitoshoi to Palveluasuminen Oma tuotanto tai tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa Osto 0 0 20 20 20 Tuettu asuminen Tuettu asuminen Tuettu asuminen Ikääntyneiden asumispalveluiden % osuudet 2030 (suluissa paikkamäärät)
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 4 (4) Asumismuoto Tavallinen palveluasuminen 16/7: hoiva päivä- ja ilta-aikaan (sisältää yksiportaisen asumisen) 24/7: ympärivuorokautinen hoiva Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan ja siirretään tehostetun palveluasumisen piiriin Asumismuotojen paikkamäärän % osuudet +75 v. väestöstä 2030 (suluissa paikkamäärä) 2030 Oma tuotanto % 2 % (324 p) 35-45 % (113-146 p) 5 % (811 p) 35-45 % (284-365 p) 0 % 2030 Yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa tai muissa tiloissa ml palveluseteli 55-65 % (178-210 p) 55-65 % (446-527 p) Palveluasuminen yht. 7 % (1135 p) (397-511 p) (624-738 p) Sertifioitu elämänkaaritalot, joihin on mahdollista järjestää asukastukea ja/tai kotihoidon palveluita asukkaan tarpeen mukaan 10 % (1622 p) Palveluasuntojen ja elämänkaaritalojen osuus yhteensä Tavallinen kotona asuminen (kotihoidon palvelut tarvittaessa) 17 % (2757 p) 83 % (13463 p) Yhteensä 100 % Vuorohoidon piirissä 6 % kotona asuvista, paikkoja n. 10 %:lle Kuntouttava asuminen 0,95 % (154 p) 0,6 % (81 p) 35-45 % (28-36 p) 35-45% (54-69 p) 55-65 % (46-53 p) 55-65 % (85-100 p) Päivitetyssä palvelulinjauksessa on muutettu oman tuotannon prosenttiosuutta aiempaan linjaukseen nähden. Aiemmin oman tuotannon ja ulkoisen tuotannon suhde oli 20/80, nyt tarkoituksenmukaiseksi on arvioitu suhde 35-45/55-65. Ko. linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvu kohdistuu käytännössä ulkoisille toimijoille, ja oman tuotannon volyymi jää kutakuinkin nykytasolle, vaikka kokonaisvolyymi kasvaa. Osuudet saattavat muuttua palveluntarpeen mukaan siten, että ikäihmisten toimintakyvyn edelleen noustessa vertailua voidaan tehdä palveluntarpeesta myöhemmin myös suhteessa esimerkkisiksi yli 78-vuotiaaseen väestöön nähden, nykyisen arviopohjana käytetyn suhteessa 75-vuotiaaseen väestön sijaan. Eri asumismuotojen suhteeseen vaikutta myös kehitys, mitä tapahtuu yksiportaista asumismallin kehitystyössä ja peittävyydessä. Yksiportaisessa asumisen mallissa samassa yksikössä hoidetaan sekä tavallista että tehostettua palveluasumista tarvitsevia asiakkaita, jolloin palveluasumisen muodon määrittelee asiakkaan hoidon tarve, eikä tilaratkaisut.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 5 (5) Kehitysvammaisten ja vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen %-osuudet Kehitysvammaiset ja vammaiset % osuus kokonaispaikkamäärästä 2030 oma tuotanto tai yksityinen tuotanto konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto Tuettu asuminen 11 % (52 p) 95 % (52 p) Palveluasuminen 32 % (150 p) 60 % (90 p) 40 % (60 p) 57 % (269 p) 95 % (269 p) Laitoshoito 10 % (6 p) 0 10 % (6 p) Mielenterveyskuntoutujat ja päihdekuntoutujat Tuettu asuminen 37 % (250 p) 95 % (175 p) Palveluasuminen 41 % (280 p) 60 % (200 p) 40 % (80 p) 22 % (150 p) 100 % (150 p) Laitoshoito 0 0 Käytännön asumisen tarpeet kaupungin ja niiden organisoinnista suunnitelma kaudella (arviot vuoden 2015 tilanteen pohjalta) Oma tuotanto (ikäihmiset) Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ja vuorohoito - sisältää pitkäaikaishoivan muutoksen tehostetuksi palveluasumiseksi ja kuntouttavan asumisen nyt vanhusten asumisen paikkoja 549 vanhusten asumisen paikkoja 2030 479 616. Ulkoinen tuotanto Ulkoisen tuotannon osalta kaikilla asukasryhmillä erotetaan asuminen ja hoiva suunnittelukaudella, jolloin lähtökohtaisesti 2030 ulkoinen tuotanto sisältää asumispaikkojen tarpeet konsernin järjestämissä tiloissa tai yksityisen palvelun tuottajan tiloissa, joissa varsinainen hoivapalvelun tuottaja on erikseen kilpailutuksen perusteella valittu tai asiakkaan valitsema palvelusetelituottaja. Alla oleva paikkamäärä (ikäihmiset) sisältää tavallisen ja tehostetun palveluasumisen, vuorohoidon ja kuntouttavan asumisen. Luku ei sisällä nykyistä ikäihmisille suunnattua normaaliasumista (jatkossa elämänkaariasuminen). nyt vanhusten asumisen paikkoja 355 vanhusten asumisen paikkoja 755 891.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 6 (6) Edellä mainittujen asumispaikkojen tarve pyritään kohdistamaan lähipalvelualue mallin mukaisesti Lähipalvelualuemalli Kuopion kaupungissa asumispalveluiden järjestämisessä on tavoitteena organisoida Kuopion kaupunkialue sekä sen lähialueet kymmeneksi lähipalvelualueiksi. Niissä on kyse asumisen ja palveluiden yhdistämisestä niin, että ikääntyville tarkoitettua asumista sijoitetaan tiiviiksi, mutta viihtyisiksi kokonaisuuksiksi tähän tarkoitukseen suunnitelluille alueille. Lähipalvelualueen ydinpalveluita ovat: erimuotoiset asumispalvelut, kotihoito, toimintakeskus, asukastupa, Terve Kuopio kioskin etäpiste. Lähipalvelualueen käytännön toteutuksessa huomioidaan palvelujen järjestämisen monimuotoiset vaihtoehdot huomioiden kunkin alueen asiakastarpeet ja mahdollinen kolmannen sektorin ja ulkoisten palvelun tuottajien toiminta. Lähipalvelualueiden ja niiden asumispalveluiden muodostamisessa lähtökohtana on huomioitu alueellinen ikäjakauma vuonna 2030. Tämän lisäksi on kartoitettu olemassa olevat kiinteistöt, tonttikapasiteetti ja olemassa olevat lähipalvelut. Huomiota on kiinnitetty myös eri asiakasryhmien itsenäiseen toimintakykyyn sekä ennalta ehkäisevään hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan Lähtökohtaisesti on ajateltu, että tehostettua palveluasumista keskitetään ensisijaisesti lähipalvelualueiden keskusten yhteyteen ja niiden välittömään läheisyyteen. Lähipalvelualueiden yhteyteen pyritään keskittämään myös ns. elämänkaaritalojen rakentamista. Elämänkaaritalot nähdään mallina omaehtoiselle ja itsenäiselle asumiselle, jonka tueksi asukkaat voivat valita erityyppistä asumisen tukea tarpeiden mukaan. Lähipalvelualueiden muodostamisessa on huomioitu se, että pyritään välttämään liian suurien yksiköiden ja erityisasumisen keskittymien välttäminen. Lähipalvelualueet ovat kaikille asukkaille avoimia ja ne pyrkivät jatkuvaan vuorovaikutukseen alueensa asukkaiden kanssa. Lähipalvelualueiden toiminnassa on oleellista se, että tunnistetaan jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet ja ollaan aidosti asiakaslähtöisiä. Kuopion lähipalvelualueet ovat kaupunkialueella Männistön, Keskustan, Puijonlaakson, Leväsen, Pyörön lähipalvelualueet ja alueellisina Nilsiän, Maaningan, Vehmersalmen, Riistaveden ja Karttulan lähipalvelualueet. Lähipalvelualueiden palveluasuntojen ja elämänkaaritalojen kokonaispaikkamäärien arviot vuonna 2030: ( suluissa nykytilanne) Männistö/ Inkilänmäki 685 (408) Keskusta 770 (289) Puijonlaakso Päiväranta/ Julkula 662 (384) Levänen 224 (179) Pyörö 810 (269)
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 7 (7) Nilsiä 302 (151) Maaninka 212 (154) Maaseutu 338 (208) - josta ikäihmiset 2992 paikkaa - mielenterveys ja päihdekuntoutujat 600 paikkaa - kehitysvammaiset 384 paikkaa - vammaiset 26 paikkaa. Palvelutuotannon linjauksia suunnitelmakaudella Ideaalitilanteessa ihmiset pystyvät asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään ja palveluita voidaan tuoda niitä tarvitseville myös kotiin, eri tilanteissa tarvittava määrä. Kuitenkin on tilanteita, joissa tarvitaan erilaisia palveluasumisen muotoja. Palvelut vaihtelevat ympärivuorokautisesta palvelutarpeesta kevyempiin päivisin ja ilta-aikaan saatavilla oleviin palveluihin. Asumispalveluiden järjestämisessä pyrkimyksenä on yhtenäisyys ja yleispätevyys, jolloin palvelut joustavat tarvittaessa eri käyttäjäryhmien välillä. Erityisenä painopisteenä on joustavan asuntokannan saaminen vastaamaan kasvavia palvelutarpeita. Palvelutuotannossa turvataan monituottajuuden edellytykset huomioiden myös kolmannen sektorin toiminta osana koko palvelujärjestelmää. Tässä ajattelussa monituottajuus nähdään julkisen ja yksityisen tuotannon yhteistyönä sekä palvelualueiden välisenä laajana yhteistyönä. Markkinoiden toimivuuden kannalta on tavoiteltavaa, että on mieluummin paljon palveluita myös yksityisten tuottamina kuin vähän palveluita vain kaupungin omana tuotantona. Lähipalvelualueiden monimuotoisuutta tuetaan, jotta ne nähtäisiin houkuttelevina vaihtoehtoina niin asukkaiden kuin kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien silmissä. Lähipalvelualueiden johtamisen painopisteinä huomioidaan asiakaskeskeisyys ja päätösten vieminen mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa. Toisaalta lähipalvelualueilla nähdään mahdollisuutena myös työntekijöiden joustava siirtyminen ydinpalvelusta toiseen. Vaikutusten arviointi Yritysvaikutuksiltaan positiivinen Esitys Kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen ja perusturvajohtaja Mari Antikainen: merkitsee ennakoidut toiminnalliset muutokset ja asumisen tarpeet tiedoksi. Liitteet 2 4322-2014-43 4322-2014-43 Selvitys asumispalvelujen hankintojen suunnittelemiseksi.docx 446468_316957_0.docx 448883_316957_0.pdf Valmistelija Mari Leikas puh. +358 044 718 3249 Mari Annika Antikainen puh. 044 718 6401 Mikko Tapio Korhonen puh. +358 044 718 6200 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 8 (8) Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy kuntoutusjohtajan ja perusturvajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 9 (9)