Avain kansalaisuuteen henkilökohtainen budjetointimalli Kehittämishankkeen ja HB-mallin kuvaus, projektipäällikkö
Avain kansalaisuuteen: osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta henkilökohtaisen budjetointimallin avulla Tiivistelmä Hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään soveltuvaa henkilökohtaiseen budjetointiin (HB) perustuvaa palvelujen järjestämisen toimintamallia. Malli vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on valtautettu asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Malli tukee asiakkaan oman elämänpolun, osallisuuden ja sosiaalisen kansalaisuuden rakentumista. Toimintamalli uusi sekä Suomessa että kansainvälisesti. 2
Hankekumppanit ja hankkeen kesto Kolmivuotinen (1.6.2016-31.5.2019) hanke kehittää ja pilotoi HB-toimintamallia käytännön asiakastyössä yhteistyössä kaupunkien, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen kanssa: Kuusi pilotti-aluetta: Hämeenlinna, Pori, Tampere ja Vantaa sekä Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä ja Kainuun sote-kuntayhtymä ja niiden alueen kunnat ja kaupungit Metropolia Ammattikorkeakoulu pääkoordinaattorina yhteistyössä Saimaan ja Diakonia ammattikorkeakoulujen kanssa kehittämistyön fasilitoijina ja arviointitiedon tuottajina. Mukana myös Suomen avohuollon toimijat Sulat ry sekä Helsingin Diakonissalaitos HDL, Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, ja alueellisia yhteisöjä rakentamassa palveluja ja tukea asiakkaille sekä palvelukumppanuutta. 3
Asiakaskohderyhmät Hankkeen kohderyhminä ovat sote-palveluja tarvitsevat: perheelliset aikuiset, jotka ovat tulleet vanhemmaksi jo nuorena sekä sellaiset perheelliset aikuiset, joilla on jollakin tavalla kuormittunut elämäntilanne sellaiset aikuiset asiakkaat, joiden omaehtoista arkea tukemaan tarvitaan edelleen sote-palveluja, osa näistä voi olla myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevia jo aikuistuneita nuoria, joille itsenäistymistä tukeva uudenlainen HB-malli voisi soveltua erityisen hyvin. kohderyhmässä on myös vammaispalveluja tarvitsevia sekä maahanmuuttajia. Kohderyhmien elämäntaustoissa ja tarpeissa on osin samankaltaisuutta arjen ja elämänpolun toimivuuden näkökulmasta, mutta aina tilanteet ovat yksilöllisiä. 4
Hanketta ohjaa uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus Mitä seuraa siitä, kun asiakas HB-toimintamallin mukaisesti itse valitsee miten ja mihin palveluihin hän käyttää asiakassuunnitelmaan budjetoidut resurssit? Millaisia vaikutuksia tällä on nähtävissä asiakkaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuteen sekä toisaalta palveluihin, työkäytäntöihin ja kustannuksiin verrattuna tavanomaiseen toimintamalliin? Millä edellytyksillä HB-toimintamalli on Suomessa toteutettavissa ja otettavissa käyttöön osana sotevalinnanvapauslainsäädäntöä? 5
Käytännön toimintaa ohjaa tutkimuksiin perustuva tieto toimijuuden vahvistumisen ja valtaistumisen vaikutuksista: tukemalla asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, saadaan aikaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laajentumisen positiivinen kierre, joka toimii avaimena sosiaaliselle kansalaisuudelle, toimijuudelle ja osallisuudelle. Osallisuus tässä hankkeessa tarkoittaa asiakkaan toimijuutta ja valtautumista, minäkuvan vahvistumista, asiantuntemuksen tunnustamista ja mukanaoloa kehittäjäkumppanina eri toimijoiden yhteiskehittämisessä. Osallisuus yhdessä HB-mallin kanssa vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Palvelut ja läheisten voimavarat integroituvat tarvittavalla tavalla asiakkaan tiimin, omatyöntekijän ja HB-avustajan avulla asiakkaan hyväksi. 6
Hankkeen toimenpidekokonaisuudet Suomalaiseen palvelujärjestelmään soveltuvan HBmallin pilotointi ja kehittäminen käytännön asiakastyössä. Uudenlaisen palvelumallin ja kulttuurin edellyttämien toimintojen kehittäminen alueellisissa/paikallisissa sekä valtakunnallisissa kehittämisprosesseissa. Vaikutuksia kuvaavien mittareiden kehittäminen, erityisesti kustannus-vaikuttavuus-näkökulma verrattuna tavanomaiseen toimintaan. 7
Hanke tuottaa monipuolista tietoa kehitetyn henkilökohtaisen budjetointimallin toimivuudesta ja toteutettavuudesta toiminnan vaikutuksista asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn. HB-mallin kustannuksista ja kustannus-vaikuttavuudesta verrattuna tavanomaiseen toimintaan. Hanke tukee sote-uudistuksen valinnanvapausmallien kehittymistä Hanke tuottaa valinnanvapaus-lainsäädäntöön seurantatietoa HB-mallin toimivuudesta, raportin henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksista ja edellytyksistä sekä tutkimussuunnitelman HB-mallin valtakunnalliseen käyttöönottoon tai lisäkokeilujen toimeenpanoon. 8
Tuloksena asiakkaiden elämänhallinta ja arjen toimintakyky paranevat, osallisuus ja toimijuus vahvistuu, kyky toimia riittävän hyvänä vanhempana ja tavallisena aikuisena vahvistuu, ja toimintakyky oman elämänsä valintoihin ja edellytykset sijoittua työhön tai koulutukseen paranevat. Hankkeen tuloksena yhteistyöskentely asiakkaiden tukemisessa on tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa. Viranomaiskeskeinen työskentelykulttuuri muuttuu aidosti asiakasohjautuvaksi. Osaaminen ja asiakasprosessit sekä palveluvalikoimat kehittyvät. Alan henkilöstöä kouluttavien ammattikorkeakoulujen opetus ja työelämäyhteistyö kehittyvät. 9
Hankkeen rahoitus Hanke on saanut päärahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman STM:n valtakunnallisesta teemahausta: toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ja sen erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Omarahoituksesta vastaavat AMK:t, kaupungit ja kuntayhtymät sekä yritykset. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1 milj.euroa, kolmelle vuodelle. 10
Hanke verkostoituu erilaisten kumppaneiden kanssa Pilottialueilla kehitettävän toiminnan lisäksi järjestetään myös valtakunnallisia ja alueellisia seminaareja ja työpajoja yhteiskehittämisen toimintaperiaatteella Lisätään tietoisuutta henkilökohtaisesta budjetointimallista eri medioiden ja verkostojen kautta 26.9.2016 HB-seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen nettisivuilla Tulossa 17.11.2016 Mittaripäivä hyvinvointi ja toimintakyky-teemasta www.metropolia.fi/avain-kansalaisuuteen -hanke-esittely. Hankkeen omat nettisivut avataan myöhemmin syksyllä. Sivuille päivittyvät myös hanke-kumppaneiden yhteystiedot. Lisätietoa: projektipäällikkö, sirkka.rousu@metropolia.fi, puh.040 714 5157. 11
Henkilökohtainen budjetointi -kuvaus 12
Tausta ja tarve: asiakkaan roolin muutos Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suuri muutos tulee koskemaan asiakkaan roolia palvelunkäyttäjänä -kuluttaja-asiakkuus: Sipilän hallitus: sote-peruspalvelujen tarvitsija valitsee kenen tuottamia peruspalveluja käyttää ja sen mukaisesti palveluntuottaja saa maksun palveluntuottajien kilpailuun perustuen. (valinnanvapaus-mallin lakiesitykset tullee lausunnolle marraskuussa 2016) Viranomaistehtävissä ja niissä peruspalveluissa, jotka eivät siirry valinnanvapauspalvelujen piiriin, palvelujen järjestämisvastuussa on edelleen julkinen sektori - nykyisen tiedon mukaan maakunnan (valtion) palvelulaitos, joka tuottaa palvelut itse tai kilpailuttaa tuottajat mikäli markkinoilla on ko.palvelujen tuottajia. Palvelujen järjestäminen: tarjontaperusteinen ja viranomaisohjautuva. Terveydenhuoltolain mukaan asiakas on voinut vuodesta 2011 lähtien valita mm. terveyskeskuksen, ja rajatusti myös lääkärin sekä hoitopaikan. Sen sijaan 2015 voimaan tullut uudistettu sosiaalihuoltolaki ei antanut vastaava valintaoikeutta sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykylainsäädännön perusta: hoito ja palvelut perustuvat asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeisiin hoito ja palvelu tulee saada säädetyssä määräajassa: hoitotakuu terveydenhuollossa ja palvelupäätöksen toimeenpano-aika sosiaalihuollossa 13
Tausta ja tarve: palvelun järjestämistavan muutos Esimerkkejä erilaisista kilpailuttamismahdollisuuksista (lakia ei vielä ole, perustuvat Sipilän hallituksen tiedossa oleviin linjauksiin) Asiakkaan valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut: tuottajilla on yhtiöittämisvelvollisuus kunnat eivät jatkossa voisi tarjota sote-palveluja edes yhtiöittämällä tuotantonsa. Ellei maakunta tuota itse ja markkinoilla on ko.palvelujen tarjontaa, maakunta valitsee niiden tuottajat avoimella kilpailutuksella, jossa kaikki palveluntuottajat kisaavat yhtälaisin perustein palveluntuottajaksi pääsystä. Ja kaikille tuottajille maksettaisiin sama hinta asiakkaan käyttämästä palvelusta. Palveluntuottaja ilmoittautuu tuottajarekisteriin ja tulee hyväksytyksi mikäli täyttää asetetut kriteerit. Suomessa jo käytössä oleva valinnanvapausmalli on palveluntarvitsijalle myönnetty palveluseteli, jonka käyttöala tullee laajenemaan. Siinäkin palvelusta vastaava viranomainen päättää mihin palveluun seteli myönnetään sekä palveluntuottajien joukon, jossa asiakas voi seteliä käyttää. Yksi laajimmin asiakkaan valinnanvapautta lisäävä malli on henkilökohtainen budjetointi. Sipilän hallitus kesäkuussa 2016: HB voisi olla yksi vaihtoehto järjestää palvelut. 14
Henkilökohtainen budjetointi -HB Perustuu henkilökohtaistamisen ajatteluun: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, luottamus asiakkaan toimintakykyyn ja sen kehittymiseen/laajentumiseen Perustuu vaikuttavuus-oletukseen (tutkimustieto): kun asiakas voi itse enemmän vaikuttaa siihen, millaisista tukitoimista hän milloinkin hyötyy, asiakkaan toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa tapahtuu myönteisiä muutoksia Asiakas päättää mitä palveluja hän tarpeidensa tyydyttämiseksi käyttää ja mistä palvelut hankkii: on asiakasohjautuva ja kysyntälähtöinen malli Vrt. viranomais- ja asiantuntijaohjautuva sekä tarjontalähtöinen toiminta asiakaskohtaista räätälöintiä edellyttävien palvelujen hankintalain mukaisessa kilpailuttamisessa on Suomessa ongelmia, jotka voidaan välttää HB-mallissa (asiakas ostaa suoraan). 15
HB:n kokemuksia muista maista Laajentaa asiakkaan omia toimintavaihtoehtoja hankkia palveluja esim. luomuverkostoista, yhteisöiltä, järjestöiltä, yrityksiltä. Asiakkaan oma toimintakyky lisääntyy Asiakkaan kokema hyvinvointi ja tyytyväisyys lisääntyy On vähentänyt kustannuksia ja riippuvuutta viranomaistoiminnasta (Hollannin HB-mallissa kustannukset nyt kohonneet, erityisesti omaishoito ja henkilökohtainen avustaminen; jossa heillä ei ole ollut omaishoitojärjestelmää) Edelläkävijöitä Euroopassa mm. Hollanti, Englanti. Lakisääteinen tapa näissä maissa tarjota terveys- ja sosiaalipalveluja. HBpalvelunkäyttäjinä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaissairaat, erilaista kuntoutusta tarvitsevat tai vammaispalveluja tarvitsevat. 16
HB-mallin kehittämisen tarpeista muiden maiden kokemusten mukaan Ongelmana on ollut eri maissa mm. 1) asiakkaan tiedon puute tarkoituksenmukaisten palveluvalintojen tekemiseksi, 2) tuen puute HB-suunnitelman laadinnassa (mm. ei ole tukihenkilöitä, ei kytketä asiakkaan lähipiiriä /läheisiä mukaan prosessiin). 3) asiakkaan HB-suunnitelma on voitu tehdä organisaatiolähtöisesti ilman asiakkaan vahvaa osallistumista HB-mallin kustannukset ovat olleet pääosin pienemmät kuin vastaavat viranomaisehtoisesti järjestetyt palvelut. Kysehän ei ole lisämäärärahoista asiakkaan palveluihin, vaan jo muutoinkin palveluihin budjetoitujen määrärahojen käyttämistä asiakkaan itsensä päättämällä tavalla asiakassuunnitelmaan perustuen. Eri maiden HB- toimintamallit ja niiden hallinnointi ovat erilaisia, mikä heijastuu myös kokonaiskustannuksiin. Lainsäädäntö ei vielä(kään) tunne. Suomessa ollut pienimuotoisia kokeiluja vammais- ja vanhuspalveluissa mm. Helsingissä, Vantaalla ja Etelä-Karjalan sote:ssa ja Tampereella (omaishoito-selvitys). 17
Etelä- Karjalan sote-kuntayhtymän HB-mallissa Palvelutarve: HB -toimintamallissa asiakkaan kanssa kartoitetaan hänen palvelutarpeensa. Tukisuunnitelma: Asiakas laatii yhdessä tukihenkilönsä/lähipiirinsä kanssa tukisuunnitelman. Tukisuunnitelma sisältää ne palvelut ja palvelujen järjestämistavat, joilla asiakas itse katsoo tulevansa autetuksi. Budjettisumma: pohjautuu palvelutarpeen arvioinnin ja tukisuunnitelman tavoitteisiin. Asiakas toimii: budjettisumman puitteissa asiakas päättää mitä palveluja hän tarpeisiinsa käyttää ja mistä palvelut hankkii. HB-mallin valinneet voivat joustavasti rakentaa omaa hyvinvointiaan ja arkeaan tukevia palvelu- ja hoitoratkaisuja. HB-malli laajentaa asiakkaan omia toimintavaihtoehtoja hankkia palveluja asiakkaan omista verkostoista, yhteisöiltä sekä yrityksiltä, toki sovitun asiakassuunnitelman ja -budjetin puitteissa - mutta siis asiakasehtoisesti. 18
HB myös asenteiden ja työkäytäntöjen muutoksen moottorina Eksotessa Eksote oli mukana vammaispalvelujen Tiedän mitä tahdon-kokeilussa. Kokemukset olivat myönteisiä: asiakkaat olivat tyytyväisiä ja järjestivät luovalla ja omiin palvelutarpeisiinsa soveltuvalla tavalla palvelunsa. Kustannukset eivät kasvaneet. Asiakkaan rooli muuttui palvelujen kohteesta aktiiviseksi omien palvelujensa asiantuntijaksi. Lisäarvona on myös muutos palvelukäytännöissä kuten palvelutarpeen arvioinnissa sekä asiakkaan kohtaamisessa ja kuulemisessa. HB-toimintamalli on näyttäytynyt asennemuutoksen moottorina työntekijöille, asiakkaille, asiakkaiden lähiomaisille ja tätä kautta laajemminkin yhteiskunnan tasolle. Toimintamalli vahvistaa palvelujen muutosta kohti kumppanuutta, luottamusta ja asiakkaan ja työntekijöiden tasavertaisuutta palveluprosesseissa. Nykyisinkin vammaispalvelujen asiakas, jolle hänen kanssaan arvioiden HB-mallin arvioidaan soveltuvan, voi Eksote:ssa valita HB-toimintatavan palvelujensa järjestämistavaksi. 19
HB-mallin kehittämisestä tässä hankkeessa HB- budjetin suunnittelussa on otettava huomioon erilaisten asiakasryhmien tarpeet varmistettava riittävät tuki- ja neuvontapalvelut - asiakas hyötyy esimerkiksi valmennetusta HB-avustajasta budjetin on oltava riittävällä tasolla palvelut tulee tuotteistaa eli kuvata asiakkaalle soveltuvalla tavalla, esimerkiksi väestöalueella toimivat yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin palveluntuottajien valikoimat kootaan yhteiselle hyvinvoinnin palvelutarjottimelle myös asiakkaan nimeämien läheisten tiiviimpi mukanaolo voi lisätä asiakkaan toimintakykyä sekä tarjota uusia voimavaroja samoin yhteisöllinen, esimerkiksi vertaistuki voimaannuttaa asiakkaalla tulee olla omatyöntekijä mm. uuden sosiaalihuoltolain mukaan 20
HB-kehittämistarpeita: Maksukortti ja asiointiyhteys asiakkaalle Suomen verottajan tulkinnan mukaan asiakkaalle suoraan annettava rahabudjetti katsottaisiin asiakkaan veronalaiseksi tuloksi, josta syystä asiakkaan omalle pankkitilille ei voida suoraan siirtää rahaa erilaisten palvelujen hankkimiseksi. Esimerkiksi Hollannissa asiakas voi käyttää maksukortilla hyväksyttyä budjettiaan. Tämä olisi tietenkin oltava myös Suomessa mahdollista. Asiakkaalla tulee olla tekninen asiointiyhteys omaan asiakassuunnitelmaan, palvelutarjottimeen, budjettiin ja palvelujen käyttöönsä. 21
www.metropolia.fi/avain-kansalaisuuteen -hankeesittely. Hankkeen omat nettisivut avataan myöhemmin syksyllä. Sivuille päivittyvät myös hankekumppaneiden yhteystiedot. Lisätietoa Projektipäällikkö, sirkka.rousu@metropolia.fi p.040 714 5157 22