PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA

Tilaaja Vihdin kunta, Tilapalvelu PL 67, 03101 Nummela Hanke: Vihdin Kirkonkylän Campus PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA Vihdin Kirkonkylän Campus Postiosoite Sähköposti ja www Puhelin Y-tunnus Panuntie 4 etu.suku@valvontakonsultit.fi +358 44 7799 277 0779955-6 00610 HELSINKI www.valvontakonsultit.fi

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 2 / 33 Sisällysluettelo Vastuu- ja yhteyshenkilöt... 4 1 YLEISTÄ... 6 1.1 Asiakirjan tavoitteet ja käyttö (ohjeistus ja status)... 6 1.2 Pääurakoitsijan sekä urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät puhtaudenhallinnan osalta... 6 1.3 Sisäilmasto-, puhtaus- ja päästöluokitukset... 6 1.3.1 Sisäilmastoluokitus (S)... 6 1.3.2 Rakennustöiden puhtausluokitus (P)... 7 1.3.3 Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M)... 7 1.3.4 Ilmanvaihdon puhtausluokitus (P)... 8 1.3.5 Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus (M)... 9 1.4 Puhtaudenhallinnan toteutuksen seuranta, dokumentointi ja toiminnanohjaus... 9 1.5 Puhtaudenhallintaa ohjaavat säädökset, lait ja ohjeet... 10 2 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT... 11 2.1 Rakennushankkeen puhtausluokka... 11 2.2 Puhtaudenhallintasuunnitelman laatiminen... 12 2.3 Rakennushankkeen erityispiirteet... 12 2.4 Puhtaudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen... 12 3 RAKENNUSTARVIKKEIDEN JA LAITTEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS... 13 3.1 Suojaus kuljetuksen ja varastoinnin aikana... 13 3.2 Suojaus asennuksen aikana ja jälkeen... 13 4 JÄTEHUOLTO... 14 4.1 Jätehuolto uudisrakentamisessa... 14 4.2 Jätehuolto purkutyössä... 15 4.2.1 Vaarallisten aineiden purkujätteen käsittely tavanomaisten purkutöiden aikana... 15 4.2.2 Mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkujätteen käsittely... 15 4.2.3 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkujätteiden käsittely... 16 4.2.4 Asbestia sisältävien purkujätteiden käsittely... 16 4.2.5 PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purkujätteen käsittely... 16 5 ILMANVAIHTOTYÖ... 17 5.1 Ilmanvaihdon asennusalueen olosuhdevaatimukset ennen asennustöiden aloitusta ja asennuksen aikana 17 5.2 Ilmanvaihdon asennustöille asetetut vaatimukset... 17 6 MUUT PUHTAITA ASENNUSOLOSUHTEITA VAATIVAT ASENNUSTYÖT... 18 7 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖN JA RAKENTAMISEN AIKANA... 18 7.1 Työmaan henkilö- ja materiaaliliikenteen järjestäminen ja kulkuväylien rajaus... 18 7.2 Pölynhallinta vaarallisia aineita sisältävien purkutöiden aikana... 18 7.3 Pölynhallinta mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana... 20

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 3 / 33 7.4 Pölynhallinta kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutöiden aikana... 21 7.5 Pölynhallinta asbestia sisältävien rakenteiden purkutöiden aikana... 22 7.6 Pölynhallinta PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purkutöiden aikana... 22 7.7 Pölynhallinta rakennustyössä... 23 7.8 Pölynhallinta urakka-alueen ulkopuolella tehtävissä asennustöissä... 24 7.9 Pölynhallinta urakka-alueen sisälle jäävissä ja siihen liittyvissä tiloissa... 24 7.10 Pölynhallinta ilmanvaihdon toimintatarkastusten, -kokeiden, mittausten ja säätöjen aikana... 24 7.11 Pölynhallinta maanrakennustöissä... 25 8 RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS JA KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS... 25 8.1 Siivoustyössä käytettävän laitteiston vaatimukset... 26 8.2 Työmaan siivous vaarallisia aineita sisältävien purkutöiden aikana ja sen päätyttyä... 26 8.3 Työmaan siivous mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana ja sen päätyttyä... 26 8.4 Työmaan siivous kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutyön aikana ja sen päätyttyä... 27 8.5 Työmaan siivous asbestia sisältävien rakenteiden purkutyön aikana ja sen päätyttyä... 27 8.6 Työmaan siivous sisävalmistusvaiheessa... 27 8.7 Työmaan siivous pintojen ja kiintokalusteiden asentamisen aikana... 28 8.8 Loppusiivous ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintatarkastusta ja rakennuksen luovutusta... 28 8.8.1 Loppusiivous ennen toimintatarkastusta (vaihe 1) tavanomaisissa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa... 29 8.8.2 Loppusiivous ennen toimintatarkastusta (vaihe 1) alueille, jossa on tehty tila tai aluekohtaisia mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöitä - ns. homeettomaksi siivous... 29 8.8.3 Loppusiivous ennen vastanottoa (vaihe 2)... 30 8.8.4 Puhtauden raja-arvot ja todentaminen ennen toimintatarkastusta ja ennen vastaanottoa... 32 8.9 Mallihuonekatselmukset loppusiivouksen vaiheissa 1 ja 2... 33 9 LIITTEET... 33

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 4 / 33 Vastuu- ja yhteyshenkilöt Suorittaja Toiminimi Osoite Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö Tilaaja Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 50 574 1913 etu.suku@vihti.fi Tilapäällikkö Mikko Hytönen Vihdin Kunta Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 500 818 035 etu.suku@vihti.fi +358 500 883 919 etu.suku@vihti.fi Rakennustöidenvalvoja Jorma Haataja Rakennustöidenvalvoja Hannu Rantala Rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 221 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektinjohtaja Seppo Hämäläinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 40 7799 214 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektipäällikkö Ville Könönen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 227 etu.suku@valvontakonsultit.fi Puhtaudenhallintakoordinaattori Tony Pahlman Pääsuunnittelija / Arkkitehti Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 55 619 150 etu.suku@kuubis.ee Pääsuunnittelija Katrin Männik Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 510 2920 etu@kuubis.ee Projektipäällikkö Jarmo Nikland Rakennesuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 755 etu.suku@ains.fi Uudisrakennukset Sami Rämö A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 754 etu.suku@ains.fi Korjaus- ja purku Perttu Virtanen Pohjarakennesuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 559 etu.suku@ains.fi Geo- ja infrasuunnittelu Hanna Karppanen LVIA -suunnittelija LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 400 465 589 etu.suku@vahvacon.fi Vastuusuunnittelija Ilkka Råman LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 537 5680 etu.suku@vahvacon.fi Koulut Aki Mikkelson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 411 1756 ja +372 5 395 9144 etu.suku@vahvacon.fi Liikuntahalli, liikuntapaikat Aleksandr Spitson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 363 1521 etu.suku@vahvacon.fi Infra Mikael Lappalainen Sähkösuunnittelija Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 50 60 224 etu.suku@macel.fi Jari Vahekoski Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 40 572 0265 etu.suku@macel.fi Kari Seuranen

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 5 / 33 Valvojat LVIA-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 717 5300 etu.suku@ghs.fi LVI-valvoja Janne Koponen LVIA-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 513 2433 etu.suku@ghs.fi RAU-valvoja Juha Lyyra Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 400 736 558 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Ari Nieminen Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 40 583 0531 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Jorma Mansner Päätoteuttaja vastaavamestari NN työsuojeluvastaava NN kosteusvastaava NN puhtausvastaava NN Muut urakoitsijat

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 6 / 33 1 YLEISTÄ 1.1 Asiakirjan tavoitteet ja käyttö (ohjeistus ja status) Tämän asiakirjan tavoitteena on ohjata hankkeen rakennus- ja ilmanvaihtoasennustöiden toteuttamista rakennushankkeissa niin, että laatuvaatimukset vastaanotettavan rakennuksen puhtaudelle ja sisäilman laadulle täyttyvät. 1.2 Pääurakoitsijan sekä urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät puhtaudenhallinnan osalta Pääurakoitsija vastaa puhtaudenhallinnan koordinoinnista, työvaiheiden yhteensovittamisesta, aikataulun laadinnasta sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta niin, että tässä asiakirjassa esitetyt rakennus- ja ilmanvaihtoasennustöille asetetut vaatimukset toteutuvat koko rakennushankkeen ajan. Rakennushankkeeseen osallistuvat urakoitsijat vastaavat toimittamiensa rakennusmateriaalien kuljetuksesta, varastoinnista ja suojauksesta, jätehuollosta, rakentamisen aikaisesta siivouksesta, pölynhallinnasta sekä muista puhtaudenhallinnan edellyttämistä toimenpiteistä tämän asiakirjan mukaisesti. Rakennushankkeeseen osallistuvat urakoitsijat huolehtivat työmaajohdon kanssa omien työntekijöidensä työhön opastamisesta. Kaikki urakoitsijat osallistuvat pääurakoitsijan järjestämiin, puhtaudenhallintaa koskeviin tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin urakkaan kuuluvana. Työmaalla edellytetään tupakoimattomuutta työmaan sisätiloissa ja muualla työmaa-alueella, paitsi ulkoalueella merkityillä tupakointipaikoilla. Pääurakoitsija esittää työmaan aluesuunnitelmassa tupakointipaikat ja vastaa niiden rakentamisesta, puhtaanapidosta ja paloturvallisuudesta koko rakennushankkeen aikana. 1.3 Sisäilmasto-, puhtaus- ja päästöluokitukset Sisäilmasto-, puhtaus- ja päästöluokitukset on julkaistu Sisäilmastoluokitus 2008 -julkaisussa (RT 07-10946). Sisäilmastoluokitus 2008 on tarkoitettu käytettäväksi rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin apuna, kun tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Luokitusta voidaan käyttää uudisrakentamisessa sekä soveltuvin osin korjausrakentamisessa. Luokitus antaa sisäilmaston tavoite- ja suunnitteluarvot ja tukee rakennuttajien, suunnittelijoiden, laitevalmistajien, urakoitsijoiden ja käyttöhenkilöstön työtä. 1.3.1 Sisäilmastoluokitus (S) Sisäilmastoluokitus 2008 sisältää laatuluokat S1, S2 ja S3, joista S1 on korkein ja S3 lait ja säädökset täyttävä. Laatuluokka S3 vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (RT YM1-21357, LVI YM-00365, KH YM-10488) sekä terveydensuojelulain 309/2006 (RT STM-21319, LVI STM-00341, KH STM-10460) vaatimuksia. Sisäilmastoluokkien S1 ja S2 saavuttaminen edellyttää puhtausluokan P1 rakennustöitä ja ilmanvaihtojärjestelmää sekä M1-luokan rakennusmateriaalien käyttöä. Sisäilmastoluokitusten yleiskuvaukset on esitetty alla:

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 7 / 33 S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. S3: Tyydyttävä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset. Sisäilmastoluokassa S3 voidaan käyttää puhtausluokan P1 rakennus- ja ilmanvaihtoasennustöitä silloin, kun halutaan varmistaa, että valmiissa rakennuksessa ei ole ilman laatua heikentäviä epäpuhtauslähteitä. 1.3.2 Rakennustöiden puhtausluokitus (P) Puhtausluokan P1 toteutus edellyttää Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjan ja Terveen talon toteutuksen kriteereiden (RT 07 10805) noudattamista rakennusmateriaalien kuljetuksessa, varastoinnissa ja suojauksessa, jätehuollossa, rakentamisen aikaisessa siivouksessa ja pölynhallinnassa. Puhtausluokka P1 asettaa mitattavat olosuhdevaatimukset rakennushankkeen toimintakoe- ja vastaanottovaiheelle. Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjälle, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennuksen tilat ovat luovutusvaiheessa niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa käyttöön heti vastaanoton jälkeen. Sisäilmastoluokissa S1 ja S2 noudatetaan puhtausluokan P1 rakennustapaa, jolla päästään luokkien S1 ja S2 mukaiseen, terveelliseen ja puhtaaseen sisäilmastoon. Puhtausluokan P1 rakennustapaa voidaan noudattaa myös sisäilmastoluokaltaan S3 hankkeessa. Luokka P2 vastaa normaalia hyvän rakentamisen käytäntöä. Puhtausluokalle P2 ei ole asetettu erityisiä, mittavia puhtausvaatimuksia. Puhtausluokassa P2 noudatetaan rakentamista koskevia lakeja ja määräyksiä. 1.3.3 Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M) Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjan mukaan huoneilmassa olevien kemikaalien määrään vaikuttavat rakennus- ja sisustusmateriaalien kokonaispäästöt ja ilmanvaihto. Huoneilman pitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä kokonaispäästöjä, lisäämällä ilmanvaihtoa tai parantamalla ilmanvaihdon tehokkuutta.

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 8 / 33 Huoneilman epäpuhtauspitoisuutta pyritään ensisijaisesti pienentämään käyttämällä vähäpäästöisiä materiaaleja, jotka eivät lisää ilmanvaihdon tarvetta. Rakennusmateriaalien päästöluokitus esittää vaatimukset tavanomaisissa työja asuintiloissa käytettäville materiaaleille. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on kolmiportainen sisältäen luokat M1, M2 ja M3. Sisäilmastoluokkiin S1 ja S2 pyrittäessä käytetään M1 luokan materiaaleja ja rajoitetaan luokkiin M2 ja M3 kuuluvien materiaalien määrää. Rakennus- ja sisustusmateriaalien kokonaispäästöjä voidaan vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja sisäilmastoluokkaan S3 kuuluvissa tiloissa. Kokonaispäästöjen määrään vaikuttavat myös käytettyjen materiaalien määrä. Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjan luvussa 2.2.2 on annettu ohjeellisia arvoja eri luokkiin kuuluvien rakennusmateriaalien määrälle. Hyvän sisäilmaston varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että materiaalien varastointi, asennus ja käyttö ovat valmistajan ohjeiden mukaiset. 1.3.4 Ilmanvaihdon puhtausluokitus (P) Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjassa esitetyn ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa uuden ilmanvaihtojärjestelmän läpivirtaavan tuloilman hyvä laatu. Hyvässä sisäilmassa ei saa olla ilmanvaihtojärjestelmästä peräsin olevia, terveydelle tai viihtyisyydelle haitallisia aineita (mikrobit, kuidut, hiukkaset, yms.) tai hajuja. Puhtausluokitus muodostuu ilmanvaihtojärjestelmän tuotteiden puhtausvaatimuksista (kohta 1.3.5) ja ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelulle ja toteutukselle asetettavista tavoitteista. Puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokan P1 saavuttamiseen vaaditaan että: tuloilmakanavat ja kanavaosat on tehty puhtausluokitelluista tuotteista tai työmaalla vastaavaan tasoon puhdistetuista tuotteista tiivistemateriaaleina on käytettävä rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1 tai M2 luokiteltuja tai muuten emissioiltaan alhaisiksi tunnettuja materiaaleja Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla korkeintaan 0,7 g/m 2 suodatinmenetelmällä mitattuna tai visuaalisesti arvioituna. BM-Dustdetector -mittalaitteella mitattuna käytetään pintapölymäärän raja-arvoa max. 8 %. Terveen talon toteutusohjeen (RT 07-10805) mukaisesti kanavisto todetaan puhtaaksi, jos otetuista näytteistä vähintään 80 % alittaa edellä kuvatun P1- puhtausluokan rajan. Rajan ylittäneistä näytteistä vain 5 %:lle sallitaan 50 %:n ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää rajan kolminkertaisesti, ilmanvaihtokanavisto on puhdistettava. rakennuksessa ei saa käyttää palautusilmaa lukuun ottamatta vain yhtä tilaa palvelevia ilmanvaihtokoneita tuloilmassa ei saa käyttää hajusteita ilmanvaihtokoneiden tuloilmapuolelle on asennettava kaksiportainen suodatusluokan F8 suodatus. Päätoteuttajan on osoitettava puolueettoman osapuolen tai tutkimuslaitoksen mittaustulosten perusteella, että iv-järjestelmät ovat riittävän puhtaita. Mittaukset suoritetaan ennen toimintakokeiden aloittamista tai ilmavirtojen säätötöiden suorittamista ja toisen kerran ennen vastaanottotarkastusta. Mikäli mittaustulokset osoittavat puutteita iv-järjestelmän puhtaudessa:

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 9 / 33 - ilmanvaihtojärjestelmä puhdistetaan - Puhdistuksesta toimitetaan rakennuttajalle puhdistustodistus, jossa tulee olla vähintään nuohoustyön tehneen yrityksen nimi, kohteen nimi, työn laajuus, nuohoustyön aika. - Puhdistuksen jälkeen päätoteuttaja teettää uusintatarkastusmittaukset. - Kaikkien IV-järjestelmien puhdistustyöt ja uusintatarkastusmittaukset tehdään niin monta kertaa, että päästään vaadittuun puhtauteen ennen rakennuksen vastaanottotarkastusta. 1.3.5 Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus (M) Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjassa esitetään ilmanvaihtotuotteille yksi puhtausluokka. Alla on esitetty puhtausluokitellun ilmanvaihtotuotteen yleiset vaatimukset: Puhtausluokiteltu tuote ei saa lisätä terveyden tai viihtyisyyden kannalta haitallisia epäpuhtauksia ilmanvaihtojärjestelmässä eikä tuloilmassa. Puhtausluokiteltu tuote ei saa tuottaa tuloilmaan laatua huonontavaa hajua tai kaasumaisia tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Puhtausluokitellun tuotteen tulee olla helposti puhdistettavissa. Vaatimukset ovat Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjassa määritelty kanaville, niiden osille, säätö- ja palopelleille, äänenvaimentimille sekä suodattimille. Muiden tuotteiden osalta noudatetaan luokituksessa esitettyjä yleisiä vaatimuksia. Puhtausluokitellun kanavan ja kanavaosan sisäpintojen puhtausvaatimukset on esitetty taulukossa 1. Epäpuhtaus Luokituskriteeri Kanavien öljyisyys 1) 0,05 g/m 2 Kanavaosien, päätelaitteiden, säätö- ja palopeltien öljyisyys Leikkaamalla, taivuttamalla tai liittämällä 0,05 g/m 2 Syvävedetyt osat, öljyä vaativat prosessit 0,3 g/m 2 Ilmavirtaan irtoavat mineraalikuidut (MMVF) 2) < 0,1 kpl/m 3 Pintapölyn määrä < 0,5 g/m 2 Taulukko 1. Puhtausluokituksen vaatimukset kanaville ja kanavaosille tehtaalla. Täsmälliset näytteenotto- ja analyysiohjeet määritetään testausohjeessa (Ilmanvaihtotuotteiden puhtaustestausohje 2000). (Sisäilmastoluokitus 2008). 1) Vaatimus perustuu Solvac-kitkanalennusaineelle tehtyihin mittauksiin öljyisyyden ja hajuintensiteetin välisestä yhteydestä (Asikainen et. al. 2000). Muita kitkanalennusaineita käytettäessä on osoitettava, että niiden hajukynnys on alhaisempi kuin Solvacin. 2) Mineraalikuitujen pitoisuus ilmavirrassa koskee vain tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kuituja sisältäviä materiaaleja. Muiden kuitujen kuin mineraalikuitujen osalta sovelletaan Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirjan kohdan 3.2.2.1 yleisiä vaatimuksia. 1.4 Puhtaudenhallinnan toteutuksen seuranta, dokumentointi ja toiminnanohjaus Rakennuttaja edellyttää, että pääurakoitsija vastaa työmaan olosuhteiden katselmointitilaisuuksien järjestämisestä ja dokumentoinnista seuraavissa työvaiheissa: ilmanvaihdon asennusalueiden työmaaolosuhteiden (P1) katselmus ennen ilmanvaihtoasennustöiden aloitusta,

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 10 / 33 työmaan olosuhdekatselmukset ennen puhtaita asennusolosuhteita vaativien asennustöiden aloitusta, pölynhallinnan toimenpiteiden vaatimuksen mukaisuuden tarkastaminen ennen purkutöiden käynnistämistä, työmaaolosuhteiden puhtausvaatimusten mukaisuuden tarkistamien purkutöiden päätyttyä ennen seuraavien työvaiheiden aloitusta työmaan olosuhteiden jatkuva seuranta rakennustöiden aikana. Katselmointitilaisuuksien tulokset käsitellään rakennushankkeen urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Rakennuttaja edellyttää, että pääurakoitsija järjestää työmaalla alla kuvatut tarkastukset ja/tai mittaukset ennen seuraavien työvaiheiden aloitusta: tilojen puhtauden visuaalinen arviointi ennen ilmanvaihdon toimintakokeiden käynnistämistä ilmanvaihtolaitteiston puhtauden visuaalinen arviointi tai pintapölymäärän mittaus ennen ilmanvaihdon toimintakokeiden käynnistämistä tilojen puhtauden visuaalinen arviointi ja/tai pintapölymittaukset ennen rakennuksen vastaanottoa. 1.5 Puhtaudenhallintaa ohjaavat säädökset, lait ja ohjeet Rakennus- ja ilmanvaihtotyössä noudatetaan rakennustyötä ohjaavia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Työmaan puhtaudenhallintaa koskevat, keskeiset viranomaismääräykset, ohjeet ja muut lähteet on kuvattu alla olevassa luettelossa. Viranomaismääräykset ja ohjeet D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2002. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma, 2003. (Julkaistu myös RT-, LVI- ja KHsäännöskorttina RakmMK-21218, LVI RakMK-00277, KH RakMK-10380.) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. suomen säädöskokoelma 698/2010. (Julkaistu myös LVI-, RT- ja KH-säännöskorttina LVI STM-00339,RT STM-21317, KH STM-104589.) Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. (Julkaistu myös RT-, LVI- ja KH-säännöskorttina Rt YM1-21357, LVI YM- 00365, KH Ym-10488.) Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999. (Julkaistu myös RT-, LVI- ja KH-säännöskorttina RT YM-21358, LVI YM-00215, KH YM-10489.) Terveydensuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 763/1993. (Julkaistu myös RT-, LVI- ja KH- säännöskorttina RT STM-21319, LVI STM-00341, KH STM- 10460.) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. (205/2009) LVI-, RT-, KH-kortit ja Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisut

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 11 / 33 RT 07-10805, LVI 05-10363.Terveen talon toteutuksen kriteerit. Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Rakennustietosäätiö RTS, 2003. RT 07-10946. Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Rakennustietosäätiö RTS, 2009. Ratu 82-0347. Asbestia sisältävien rakenteiden purku. Rakennustietosäätiö RTS, 2009. Ratu 82-0383. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Rakennustietosäätiö RTS, 2009. Ratu 82-0238. PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku. Rakennustietosäätiö RTS, 2011. Ratu 82-0384. Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet - käsittely ja suojaus. Rakennustietosäätiö RTS, 2011. Ratu 82-0381. Kivihiillipikeä sisältävien rakenteiden purku. Osastointimenetelmä. Rakennustietosäätiö RTS, 2011. Ratu 1225 S. Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustietosäätiö RTS, 2009. Kirjalliset lähteet Andersson, T. Rakennussiivous. Työn aikainen ja loppusiivous osana rakentamisen puhtaudenhallintaa. Suomen siivousteknisen liiton julkaisuja 2:10. Mikkeli 2004. Asikainen, V., Björkroth, M., Holopainen, R., Kovanen, K., Luoma, M., Palonen, J., Pasanen, P., Ilmanvaihtokomponenttien puhtauden perusteet ja todentamismenetelmät. Teknillinen korkeakoulu. Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. Raportti B66. Espoo 2000. Asikainen, V., Damsten H., Ihalainen, M., Kalliokoski, P., Karjala, M-M., Korpi, A., Kurnitski, J., Kuuspalo, K., Naarala, J., Palonen, J., Pasanen, P., Soininen, V. Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa. Loppuraportti TSR-hanke 107051 (osa A). Kuopion ympäristötieteen laitos. 3/2009. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. http://www.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html. Viittaus 9.1.2012. Puhtaan ilmanvaihdon asennusopas.15 s. SIY ry 2008 Sisäilmaopas 2. 2 RAKENNUSHANKKEEN TIEDOT 2.1 Rakennushankkeen puhtausluokka Rakennushankkeen puhtaudenhallintaa ohjaavat vaatimukset ovat seuraavat: Rakennuksen sisäilmaluokka on hallinnollisten tilojen osalta S2, opetustilojen ja kalustohallin osalta S3

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 12 / 33 Rakennustöiden puhtausluokka Ilmanvaihdon puhtausluokka Ilmanvaihtotuotteet Rakennusmateriaalien päästöluokitus P2 P1 puhtausluokiteltuja M1 M2 materiaalien käyttö hyväksytetään rakennuttajalla Luovutettavan rakennuksen sallitut pölykertymät P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti ks. taulukko 2 2.2 Puhtaudenhallintasuunnitelman laatiminen Pääurakoitsija laatii kohdekohtaisen puhtaudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa otetaan huomioon rakennushankkeen puhtaudenhallinta-asiakirjassa esitetyt vaatimukset sekä rakennushankkeen erityispiirteet. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös työturvallisuuteen sekä muuhun pölynhallintaan ja - torjuntaan liittyvä lainsäädäntö. Puhtaudenhallintasuunnitelman avulla kuvataan hankekohtaisesti pölyn syntymisen ja leviämisen estäminen, työmaan osastointi ja tarvittava alipaineistus eri työvaiheissa, henkilö- ja materiaaliliikenteen järjestäminen sekä purku- ja rakennustyöstä syntyvältä pölyltä suojautuminen. Puhtaudenhallintasuunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat tekijät: runsaasti pölyä tuottavat työvaiheet ja sekä niissä käytettävät työmenetelmät ja -laitteet, järjestämisvastuut ja toteutusajankohdat, jotta varmistetaan pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen osastoinnin sekä eri osastoissa tarvittavan alipaineistuksen järjestäminen ottaen huomioon mm. osastokohtainen ilmanvaihtokerroin, kalusto, poistoilman suodatus ja paine-eron seuranta eri töiden ja työvaiheiden tosiasiallinen ajoitus ja kesto sekä niiden yhteensovittamisen järjestäminen rakennus- ja ilmanvaihtoasennustöiden edellyttämällä tavalla työmaan henkilö- ja tavaraliikenteen järjestäminen eri rakennusvaiheissa työmaan siivouksen toteutus ja laitteet purku- tai rakennuspölyn edellyttämät henkilökohtaisten suojainten käyttötarpeet ja -ajankohdat Pääurakoitsija vastaa puhtaudenhallintasuunnitelman päivittämisestä koko rakennushankkeen ajan. 2.3 Rakennushankkeen erityispiirteet Ks. Urakkaohjelma. 2.4 Puhtaudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen Pääurakoitsija vastaa rakennus- ja ilmanvaihtoasennustyölle ja työmaaolosuhteille asetettuja, hankekohtaisia vaatimuksia ja velvollisuuksista tiedottamisesta muille urakoitsijoille, käyttäjän edustajille sekä muille rakennushankkeen vaikutuspiirissä oleville.

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 13 / 33 Pääurakoisija vastaa puhtaudenhallintaan liittyvien asioiden käsittelystä esim. urakoitsijapalavereissa, aikataulupalavereissa sekä työmaakokouksissa koko rakennushankkeen ajan. Pääurakoitsija sisällyttää puhtaudenhallinnan vaatimukset työmaan työntekijänperehdytysoppaaseen. Perehdyttämisessä otetaan puhtaudenhallinnan osalta huomioon mm. seuraavat tekijät: rakennushankkeen puhtaudenhallinta-asiakirja ja työmaan puhtaudenhallintasuunnitelma työntekijät vastuut ja velvoitteet työskentelyn aikana rakennusmateriaalien varastointi ja suojaus, jätehuolto, rakennussiivous sekä pölynhallinta eri työvaiheissa puhtaudenhallinnan seuranta tupakointi 3 RAKENNUSTARVIKKEIDEN JA LAITTEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS Kukin urakoitsija vastaa siitä, että sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja laitteet ovat puhtaita ja vahingoittumattomia. Rakennuttajalla on oikeus poistaa tai puhdistuttaa haitallisesti likaantuneet ja vahingoittuneet rakennustarvikkeet ja osat työmaalta. 3.1 Suojaus kuljetuksen ja varastoinnin aikana Rakennustarvikkeet ja laitteet toimitetaan työmaalle oikea-aikaisesti ja niiden välivarastointia työmaalla vältetään. Varastointiolosuhteiden ja suojausten tulee vastata valmistajien vaatimuksia. Varaston on oltava irti maasta ja suojattu siten, että sade- ja pintavedet eivät pääse kastelemaan rakennustarvikkeita. Vastuu rakennustarvikkeiden ja laitteiden varastointitilojen rakentamisesta ja hankinnasta on määritelty urakkaohjelmassa ja urakkarajaliitteessä. Pääurakoitsija esittää varastoalueiden sijoittelun työmaan aluesuunnitelmassa. Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja laitteet on suojattava likaantumiselta ja kastumiselta kuljetusten, työmaavarastoinnin, asennuspaikan välivarastoinnin ja asennustyön aikana peittämällä ne tai suojaamalla ne muulla tavoin. Suojauksessa noudatetaan valmistajan ohjeita. Rikkoutuneet suojaukset korjataan viipymättä. Rakennustarvikkeiden ja osien suojauksesta vastaa aina ko. urakoitsija, ellei toisin määritellä (vrt. urakkarajaliite). Kukin urakoitsija suojaa keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden ja laitteiden suojaukset poistetaan vasta asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti. Maa-ainesten kuljetuksessa estetään pölyn leviäminen ympäristöön tarvittaessa kastelulla tai peittämällä. 3.2 Suojaus asennuksen aikana ja jälkeen Pölylle ja muulle lialle alttiina olevat materiaalit ja laitteet suojataan uudestaan heti asennusten jälkeen, mikäli kuljetuspakkaukset on purettava ennen asennusta, ja mikäli asennusten jälkeen suoritetaan pölyäviä työvaiheita. Kukin ura-

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 14 / 33 koitsija vastaa asentamiensa rakennus- ja laiteosien tarvittavasta uudelleensuojaamisesta valmistajan ohjeita noudattaen. Pääurakoitsija poistaa suojaukset vasta ennen toimintakoetta suoritettavassa loppusiivouksessa. Suojattavia rakennus- ja laiteosia sekä pintoja ovat muun muassa: lämpöpatterit valaisimet palonilmaisimet IV-kanavat ja laiteosat mukaan lukien äänenvaimentimet ja palopellit jäähdytinlaitteet sähkökeskukset ja muut pölylle alttiit laitteet talotekniikan yms. vaatimat aukot kiinteässä alakatossa asennetut lattiapinnat kauttaaltaan vaurioitumiselle alttiit kalustepinnat muut materiaalit ja laitteet Uudelleensuojauksessa voidaan käyttää kuljetuspakkauksia, mikäli ne ovat riittävän tiiviit. Pääurakoitsija suojaa valmiit ja keskeneräiset osat roiskeilta, mikäli tasoite- ja maalaustyöt tehdään talotekniikan asennusten jälkeen. Suojaukset poistetaan vasta sitten, kun kaikki roiskeita aiheuttavat tasoite- ja maalaustyöt ko. alueella ovat päättyneet. Pääurakoitsija poistaa pinnoille jääneet tasoiteroiskeet välittömästi tasoitetyön päätyttyä. 4 JÄTEHUOLTO Raivaus- ja purkujätteen kuljetuksissa urakoitsijoiden on noudatettava jätelakia (646/2011) ja -asetusta (179/2012). Urakoitsijoiden on laadittava raivaus- ja purkujätteen kuljetuksista lain ja asetuksen mukainen siirtoasiakirja. Urakoitsija on velvollinen esittämään pyydettäessä siirtoasiakirja tilaajalle. Työmaa on pidettävä jatkuvasti hyvässä järjestyksessä. Työalueelle kertyneet jätteet sekä tarpeettomat rakennus- ja asennustarvikkeet, laitteet tms. on välittömästi siirrettävä niille osoitettuihin paikkoihin. Pääurakoitsijan on järjestettävä jätteiden ja jätemateriaalin lajittelua ja keräilyä varten riittävästi jäteastioita ja muita tarvittavia laitteita sekä huolehdittava niiden tyhjennyksestä. Kukin sivu- ja aliurakoitsija on velvollinen toimittamaan työssään syntyvät rakennus-, asennus-, pakkaus- yms. jätteet pääurakoitsijan työkohteen läheisyyteen sijoittamiin keräysastioihin. Pääurakoitsija vastaa jätteiden kuljetuksesta jätteenkäsittelylaitoksiin. Jätteiden lajittelussa noudatetaan Vihdin kunnan jätehuoltomääräyksiä ja viranomaisohjeita. Työhygieenisten haittatekijöiden ja henkilösuojainten tarpeen määrittelyssä noudatetaan lisäksi Turvallisuusasiakirjassa annettuja ohjeita. 4.1 Jätehuolto uudisrakentamisessa Pääurakoitsija vastaa jäteastioiden toimittamisesta urakoitsijoiden käyttöön sekä niiden tyhjentämisestä työmaan sisätiloissa aluekohteisiin ja ulkoalueella sijaitseviin jätekeräyspisteisiin.

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 15 / 33 Jokainen urakoitsija vastaa työpisteissään syntyvän rakennus-, asennus-, pakkaus- yms. jätteen lajittelusta työpistekohtaisiin jäteastioihin työskentelyn aikana. Pääurakoitsija esittää jätehuoltosuunnitelmassa lajiteltavat jätejakeet, jäteastioiden sijoittamisen alueittain/kerroksittain työmaan sisätiloissa, jätekeräyspisteiden sijoittamisen työmaan ulkoalueilla työvaiheittain. Maanrakennustöiden aikana huolehditaan syntyneen jätteen käsittelystä ajantasaisesti. Jätteet varastoidaan joko sovitusti läjitettynä varastointialueella tai jätelavoilla jätejakeesta riippuen. 4.2 Jätehuolto purkutyössä Pääurakoitsija laatii purkutyöstä purkutyösuunnitelman, joka sisältää purkujätteen käsittely- ja siivousohjeet ottaen huomioon tässä puhtaudenhallintaasiakirjassa määritellyt olosuhdevaatimukset ja toimintatavat. Purkutyösuunnitelma tulee hyväksyttää ao. suunnittelijalla ja tarvittaessa rakennesuunnittelijalla. Pääurakoitsijan vastuulla on antaa viranomaisille tietoa purkutyössä käsiteltävistä jätemääristä ja niiden laadusta sekä ilmoittaa purku-urakan alkamisajankohta ja mahdollisesti terveyttä vaarantavasta työstä. Vaativissa purkukohteissa purkutyösuunnitelma on aina hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla. Pääurakoisijan on huolehdittava jatkuvalla seurannalla työntekijöiden altistumisriskiä vaarallisille pölyille ja kemiallisille tekijöille. Mikäli työntekijöiden altistumisriskiä ei voida luotettavasti arvioida, on se selvitettävä mittauksin. Urakoitsijat tekevät tarvittaessa ilmoituksen mahdollisesti terveyttä vaarantavasta työstä (ns. pölyilmoitus) ja melutorjuntalain mukaisen ilmoituksen (ns. meluilmoituksen). He vastaavat käyttämiensä koneiden turvallisuudesta ja siitä, että muille työntekijöille tai ulkopuolisille ei aiheudu vaaraa työn vaiheista. 4.2.1 Vaarallisten aineiden purkujätteen käsittely tavanomaisten purkutöiden aikana Betoni-, tiili- ja puurakenteiden sekä lämmöneristeiden purkujätteet lajitellaan ja poistetaan purkualueelta sitä mukaa, kun niitä syntyy. Jätteitä ei välivarastoida sisätiloissa ja kulkuväylät pidetään jatkuvasti liikennöitävässä kunnossa. Purkujätteet kerätään lapiolla tai lastalla ja kootaan jätesäkkeihin, suljettaviin astioihin tai kärryihin. Harjasiivouksen käyttö jätteiden kokoamisessa on kielletty. Purkujäte voidaan pudottaa purkukuilun kautta suojapeitteellä suojattuun jätelavaan. Purkujätteen pudotuspaikka osastoidaan väliaikaisilla suojaseinillä niin, että purkujäte ei leviä työmaan sisätiloihin jätteen käsittelyn aikana. Purkutyön aikana käytetyt suojausjätteet, kertakäyttöhaalarit ja hengityksensuojainten suodattimet pakataan ja suljetaan säkkeihin ja hävitetään muun purkujätteen mukana. 4.2.2 Mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkujätteen käsittely Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkujätteen siirrot suunnitellaan etukäteen. Purkujäte pakataan sitä mukaa kuin sitä syntyy suljettaviin astioihin, polyeteenipusseihin, suljettaviin kärryihin tai vaunuihin. Purkujäte kulje-

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 16 / 33 tetaan suoraan suojatulle jätelavalle. Jätteitä ei kuljeteta käytössä olevien ja puhtaiden tilojen läpi. Huolellisesti pakattu purkujätteen käsittelyssä voidaan käyttää roskakuilua, jos sekä roskakuilu että jätelava tai erityinen pudotuskontti on alipaineistettu HE- PA-suodattimella (H13) varustetulla alipaineistajalla. Kertakäyttöiset suojavarusteet (haalarit, käsineet) sekä hengityssuojainten suodattimet pakataan ja suljetaan säkkeihin hävitystä varten. 4.2.3 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkujätteiden käsittely Kivihiilipikeä, kuten kreosoottia, kivihiilitervaa, kreosoottiöljyä, kreosoottipikeä tai vastaavia PAH-yhdisteitä sisältävien rakenteiden purkujätteiden käsittely, kuljetus ja kuljetusreitit suunnitellaan etukäteen. Jätteitä ei kuljeteta käytössä olevien ja puhtaiden tilojen läpi. Purkujäte lajitellaan purkutyön yhteydessä niin, että kivihiilipikeä sisältävä purkujäte käsitellään erillään muusta purkujätteestä. Purkujätteet pakataan lujiin ja tiiviisiin muovisäkkeihin (polyeteeni). Jätesäkit suljetaan ilmatiiviisti ja merkitään Kivihiilipikijätettä terveydelle vaarallista tekstillä välittömästi niiden täytyttyä. Jätteet varastoidaan tilapäisesti osastoituun tilaan korkeintaan yhden työvuoron ajan, koska haihtuvat PAH-yhdisteet suodattuvat muovin läpi. Purkujätteet siirretään keskitetysti jätekonttiin tai -lavalle. Purkujätettä ei varastoida työmaalle, vaan se kuljetetaan pois välittömästi. Kertakäyttöiset suojavaatteet pakataan ja suljetaan Kivihiilipikijätettä terveydelle vaarallista tekstillä merkittyihin säkkeihin. hävitystä varten. Suojavarustejäte kuljetaan kaatopaikalle muun kivihiilipikijätteen mukana. 4.2.4 Asbestia sisältävien purkujätteiden käsittely Asbestin purkutyössä noudatetaan työtä koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita sekä Asbestia sisältävien rakenteiden purku ohjetta (Ratu 82-0347). Jätesäkkien suut suljetaan ilmatiiviisti ilmastointiteipillä välittömästi niiden täytyttyä. Pinnaltaan pölyiset jätesäkit ja astiat imuroidaan, pyyhitään puhtaiksi ja ruiskutetaan pölynsidonta-aineella. Jätesäkit ja astiat merkitään Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista tekstillä ja kuljetetaan peitetylle jätelavalle tai suljettuun jätekonttiin. Asbestijätettä ei välivarastoida työmaalla. Huolellisesti pakatun purkujätteen käsittelyssä voidaan käyttää roskakuilua, jos sekä roskakuilu että jätelava tai erityinen pudotuskontti on alipaineistettu HE- PA-suodattimella (HEPA H13) varustetulla alipaineistajalla. Kertakäyttöiset suojavaatteet pakataan ja suljetaan Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista -tekstillä merkittyihin säkkeihin hävitystä varten. Suojavarustejäte kuljetetaan kaatopaikalle muun asbestijätteen mukana. 4.2.5 PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purkujätteen käsittely Jätteiden käsittely tehdään niin, että PCB- ja lyijy-yhdisteet eivät leviä ympäristöön. Irrotettu saumausmassa ja pohjanauha pakataan välittömästi jätesäkkei-

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 17 / 33 hin. Suojapeitteille pudonneet jätteet kerätään jätesäkkeihin aina työvaiheen keskeytyessä tai päättyessä. Purkujätteitä sisältäviä jätesäkkejä ei säilytetä työkohteessa tai suoraan maassa, vaan ne toimitetaan välittömästi lukittavaan varastoon tai vähintään suljettavaan jäteastiaan. Jäteastia merkitään Sisältää terveydelle vaarallista PCB:tä ja lyijyä -teipein. Työkohteen imuroinnissa käytetty pölypussi käsitellään kuten purkujätettä. Purkujätteet toimitetaan PCB- tai ongelmajätteenä suoraan ongelmajätelaitokselle. 5 ILMANVAIHTOTYÖ Tavoitteena on varmistaa uuden ilmanvaihtojärjestelmän läpi virtaavan tuloilman hyvä laatu. Hyvälaatuisessa tuloilmassa ei saa olla ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevia terveydelle haitallisia aineita (esim. mikrobit, bakteerit, kuitupölyt) eikä viihtyisyyttä alentavaa hajua tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudesta vastaa urakoitsija. 5.1 Ilmanvaihdon asennusalueen olosuhdevaatimukset ennen asennustöiden aloitusta ja asennuksen aikana Ilmanvaihdon asennustöistä ei saa aiheutua haittaa työmaa-alueen ulkopuolisiin käytössä oleviin tiloihin. Rakennuttaja on oikeutettu ko. urakoitsijan kustannuksella puhdistuttamaan likaantuneen ilmanvaihtojärjestelmän ja viereiset tilat, jotka ovat likaantuneet urakoitsijan toiminnasta. Ilmanvaihdon asennustöiden puhtautta voidaan tehostaa varmistamalla, että ennen iv-asennuksia: läpimenoreiät on tehty pölyävät työvaiheet on päätetty / keskeytetty jätteet on poistettu ja/tai lajiteltu jäteastioihin työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen kautta lattiapinnalta on imuroitu irtolika IV-asennusalueet eristetään osastoinnein, mikäli ympäröivissä tiloissa tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita. IV-asennusalueet merkitään työvaiheesta tiedottavin kyltein. Tarvittavasta osastoinnista ja IVasennusalueen merkinnästä vastaa pääurakoitsija. IV-urakoitsija poistaa asennuksesta tiedottavat merkinnät asennuksen päätyttyä. 5.2 Ilmanvaihdon asennustöille asetetut vaatimukset Ilmanvaihtojärjestelmän asennuksessa kanavien ja kanavaosien sisäpintoihin ei saa jäädä jäysteitä, ruuveja eikä muita likaa kerääviä tai puhdistustyötä haittaavia epätasaisuuksia. Ilmanvaihtotuotteiden suojaukset poistetaan vasta juuri ennen asentamista.

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 18 / 33 6 MUUT PUHTAITA ASENNUSOLOSUHTEITA VAATIVAT ASENNUSTYÖT Asennukset suojataan asennustöiden päätyttyä niin, että asennetut pinnat tai laitteet eivät likaannu myöhemmin tehtävien työvaiheiden aikana. Työmaaolosuhteiden puhtaus katselmoidaan ja dokumentoidaan ennen asennustöiden aloitusta. Pääurakoitsija vastaa ilmanvaihdon ja muiden asennusolosuhteiden luomisesta ennen asennustöiden aloitusta sekä olosuhteiden ylläpitämisestä asennustyön aikana. Tilaajalla on oikeus keskeyttää asennustyöt, mikäli asennusolosuhteet eivät ole kuvattuja vaatimusten mukaiset. Pölyä tuottavat työvaiheet suositellaan tehtäväksi muissa, työtehtävän suorittamiseen varatuissa tiloissa. Työvaiheessa syntynyt pöly imuroidaan lattiapinnoilta työn päätyttyä. 7 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖN JA RAKENTAMISEN AIKANA Pääurakoitsija vastaa työmaa-alueiden tarvittavasta osastoinnista, suojaseinien rakentamisesta ja alipaineistuksen järjestämisestä rakennushankkeen aikana. Pääurakoitsijan laatimassa puhtaudenhallintasuunnitelmassa tulee kuvata pölyn syntymisen ja leviämisen estämiseen tähtäävät toimenpiteet; työmaaliikenteen järjestäminen, työmaa-alueiden osastointi, alipaineistus sekä pölynhallinnan toimenpiteet eri työvaiheiden aikana. Pääurakoitsija vastaa työmaan olosuhteiden järjestämisestä niin, että tässä asiakirjassa määritellyt pölynhallinnan toimenpiteet toteutuvat rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. 7.1 Työmaan henkilö- ja materiaaliliikenteen järjestäminen ja kulkuväylien rajaus Pääurakoitsija vastaa siitä, että työmaan henkilö- ja materiaaliliikenne ohjataan vain tarkoitusta varten varattujen reittien kautta. Työmaaliikenteelle varatut reitit kuvataan tarvittaessa rakennuskohteen pohjapiirustuksessa ja työmaaaluesuunnitelmassa. Käyttäjä- ja työmaaliikennettä ei ohjata samojen kulkureittien tai tilojen kautta. Työmaalle varataan tarvittaessa väliaikainen kulkureitti ja pääsy työmaaalueelle esim. työmaahissillä tai telineillä. Käyttäjäliikennettä ei ohjata edes väliaikaisesti työmaa-alueen läpi. Tilapäisesti käyttäjäliikennettä varten voidaan rakentaa esim. ylipaineistettu kulkutunneli, mikäli se on mahdollista toteuttaa työ- ja paloturvallisuus huomioon ottaen. 7.2 Pölynhallinta vaarallisia aineita sisältävien purkutöiden aikana Peruskorjauskohteissa on huomioitava samanaikaisesti tilaajan/käyttäjän muuta toimintaa purkutöiden aikana. Tarvittaessa on edellytettävä, että kulkureiteistä / osastoinneista on sovittava tilaajan / käyttäjän kanssa.

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 19 / 33 Vaarallisia aineita sisältävien rakenteiden purkutöiden (betoni-, tiili- ja puurakenteiden ja lämmöneristeiden purkutyöt, hiomalla tai lämmittämällä tehtävä maalinpoisto ja metallirakenteiden polttoleikkaus) aikana noudatetaan Ratu 82 0384 ohjetta. Purkutyössä käytetään purettavan materiaalin ja terveysvaaraa aiheuttavan aineen edellyttämän suojaustason hengityksensuojaimilla ja suojavaatetuksella. Purkualue merkitään työstä tiedottavin kyltein ja ulkopuolisten pääsy purkualueelle estetään. Työskentelytilat ja/tai -alueet eristetään ilmastoinnillisesti muista tiloista osastoimalla Osaston ilmanvaihtokoneet pysäytetään, pääte-elimet tulpataan, sähkökourujen ja alas laskettujen alakattojen yläpuolella tms. läpimenot ja hormit tukitaan. Ikkunat ja ovet pidetään suljettuina työskentelyn aikana. Osastoinnissa käytetään hyväksi rakennuksen huonejakoa tai osasto tehdään tilapäisillä suojaseinärakenteilla. Osaston sisäänkäynnin eteen rakennetaan sulkutilana toimiva tuulikaappi, joka estää osaston ja sen ulkopuolella olevan ilman sekoittumisen ja pölyn leviämisen. Sulkutila rakennetaan esimerkiksi rimoista ja muovista. Sulkutilaan sijoitetaan hienoa irtolikaa sitova tekstiilimatto, joka vähentää jalkineissa kulkeutuvan pölyn määrää. Suojaseinillä vähennetään epäpuhtauksien leviämistä eri työskentelyalueiden välillä tai ympäröiviin tiloihin työmaa-alueella. Työmaa-alueen eri tiloja ja/tai alueita eristävät suojaseinät rakennetaan esimerkiksi muovista rimoja tai teleskooppivarsia apuna käyttäen. Käytössä olevien tilojen rajapinnoille asennettavat tai muutoin äänen- ja palonkestovaatimukseltaan paremmat suojaseinät toteutetaan väliseinärakenteina. Suojaseinien runkorakenteina käytetään joko teräsrankaa tai puuta ja pintamateriaalina kipsilevyä tai muuta palonkesto-ominaisuuksiltaan sopivaa materiaalia. Myös suojaseinän ovien on täytettävä palonsuojavaatimukset. Mikäli poistoilma joudutaan johtamaan toiseen palo-osastoon, asennetaan suojaseinään tarvittaessa palopelti ja alipaineistuslaitteisto varustetaan järjestelmällä, joka sammuttaa sen tulipalotilanteessa. Osastoitavan tilan on oltava alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden. Alipaineistuksessa osaston työskentelytilasta poistetaan ilmaa niin, että korvausilman virtaus on aina puhtaasta tilasta likaiseen tilaan päin. Poistoilma johdetaan osaston ulkopuolelle ulkoilmaan. Mikäli poistoilma johdetaan ulkoilmaan toisten rakennusten, kulkureittien tai ilmanvaihdon raitisilmanoton välittömään läheisyyteen, tulee poistoilma suodattaa vähintään G4 -luokan karkeasuodattimella ja F7 -luokan hienosuodattimella. Poistokanavana käytetään taipuisaa muoviputkea, esimerkiksi muovista haitariletkua tai vähintään 0.10 mm vahvuista muovikalvosukkaa. H13 luokan HEPA-suodattimella varustetun alipaineistuslaitteen poistoilma voidaan johtaa sisätiloihin. Alipaineistuslaitteella järjestetään osastoon 6 10-kertainen ilmanvaihtuvuus tunnissa. Riittävä alipaineistus järjestetään vähintään kahdella alipaineistuslaitteella. Alipainelaitteet kytketään eri virtapiireihin (24 h/vrk). Tällä varmistetaan, että laitteet eivät kytkeydy pois päältä samanaikaisesti. Alipaineen, vähintään 5 Pa, on säilyttävä osastoinnin sisällä kaikissa olosuhteissa. Alipainelaitteistot pidetään käynnissä 24 h/vrk. Tarvittava alipaineistuslaitteen ilmavirta (m 3 /h) lasketaan kaavasta (1) Ilmavirta (m 3 /h) = (6 20) * V, missä V on työtilan tilavuus (m 3 ). Riittävä alipaine todetaan ensisijaisesti jatkuvakäyttöisillä, tallentavilla paine-eromittareilla ja toissi-

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 20 / 33 jaisesti silmämääräisesti muoviseinämien avulla (seinämät selvästi pullistuneita työtilaan päin). Ylipaineistamalla tila voidaan suojella herkkiä laitteita esim. sähköpääkeskusta pölyyntymiseltä. Ylipaineistettava tila osastoidaan ja tilaan johdetaan puhdasta ilmaa alipaineistuslaitteen avulla. Rakenteet puretaan järjestelmällisesti edeten mahdollisimman isoina kappaleina. Purkutyössä käytetään matala- tai korkeapaineista kohdepoistoa. Purkutyössä käytettäviin työvälineisiin, kuten sahoihin, sirkkeleihin, jyrsimiin ja hiomakoneisiin liitetään korkeapaineinen kohdepoisto. Kohdepoistoimureiden vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa SFS EN 60335-2-69 standardin mukaisella H-merkinnällä. Kohdepoisto varustetaan H13-luokan HEPA-suodattimella. 7.3 Pölynhallinta mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana Mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutyössä noudatetaan Ratu 82 0383 ohjetta. Purkutyössä käytetään kertakäyttöistä suojahaalaria ja tiiviitä suojakäsineitä sekä sileäpintaisia kumisaappaita. Hengityksensuojaimena käytetään P2 tai P3-luokan ylipaineista (moottoroitua) hengityksensuojainta. Jos tilassa on kaasumaisia yhdisteitä, hengityksensuojaimena käytetään P3/A2-luokan yhdistelmäsuodattimilla varustettua ylipaineista (moottoroitua) kokosuojanaamaria. Ennen mikrobi- ja kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aloittamista koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä suljetaan korjausalueelta. Ilmanvaihtokanavien venttiilit peitetään muovikalvolla ja teipataan niin, ettei purkutyöstä syntyviä epäpuhtauksia pääse ilmanvaihtokanaviin. Purkualue osastoidaan erilleen muista tiloista muoviseinillä tai kiinteällä levyseinällä sekä alipaineistetaan siihen tarkoitetuilla laitteilla, jotta estetään homepölyn ja homeen hajun kulkeutuminen ilmavirran mukana viereisiin huonetiloihin. Osaston sisälle jäävät kiintokalusteet, laitteet, ikkunapinnat jne. suojataan pölytiiviisti helposti puhdistettavin muovein. Kulku osastoon järjestetään sulkutilan kautta. Osaston ulkopuolelle rakennetaan puurungoista ja muovikalvosta 3-osainen sulkutila. Sulkutilan päihin ja sulkutilan osien välille tehdään ilman kulun estävät ovirakenteet. Sulkutilan sisimpään osaan sijoitetaan muovinen jätesäkki kertakäyttöisiä suojavarusteita varten ja mikrosuodattimella varustettu imuri suojavaatteiden imurointia varten. Keskimmäiseen osaan sijoitetaan suihku tai peseytymisvälineet työntekijöiden puhdistautumista ja suojanaamareiden puhdistusta varten. Sulkutilan uloimpaan osaan sijoitetaan naulakko työntekijöiden pitovaatteiden säilyttämistä varten. Osastoitavan tilan on oltava alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden. Alipaineistuslaitteella järjestetään osastoon 6 10-kertainen ilmanvaihtuvuus tunnissa. Alipaineistuslaitteet sijoitetaan osaston ulkopuolelle. Poistoilma suodatetaan käyttämällä vähintään G4-luokan karkeasuodatinta ja H13-luokan HEPAsuodatinta. Riittävä alipaineistus järjestetään vähintään kahdella alipaineistuslaitteella. Alipainelaitteet kytketään eri virtapiireihin (24 h/vrk). Tällä varmistetaan, että laitteet eivät kytkeydy pois päältä samanaikaisesti. Alipaineen, vähintään 5 Pa, on säilyttävä osastoinnin sisällä kaikissa olosuhteissa. Alipainelaitteistot pidetään käynnissä 24 h/vrk. Tarvittava alipaineistuslaitteen ilmavirta (m 3 /h) lasketaan kaavasta (1) Ilmavirta (m 3 /h) = (6 20) * V, missä V on työtilan tilavuus (m 3 ). Riittävä alipaine todetaan ensisijaisesti jatkuvakäyttöisillä, tallentavilla paine-eromittareilla ja toissi-

PUHTAUDENHALLINTA-ASIAKIRJA 21 / 33 jaisesti silmämääräisesti muoviseinämien avulla (seinämät selvästi pullistuneita työtilaan päin). Rakenteet puretaan järjestelmällisesti edeten mahdollisimman isoina kappaleina. Purkutyössä käytetään matala- tai korkeapaineista kohdepoistoa. Purkutyössä käytettäviin työvälineisiin, kuten sahoihin, sirkkeleihin, jyrsimiin ja hiomakoneisiin liitetään korkeapaineinen kohdepoisto. Kohdepoistoimureiden vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa SFS EN 60335-2-69 standardin mukaisella H-merkinnällä. Kohdepoisto varustetaan H13-luokan HEPA-suodattimella. Mikäli mikrobivaurioituneen alueen osastointi tai alipaineistus pettää kohteessa purkutöiden aikana, on kaikkien pölyvuodolle altistuneiden tilojen / alueiden siivous toteutettava mikrobivaurioituneen kohteen (kohteesta riippuen 8.3 tai 8.8.2) siivouksen ohjeiden mukaisesti. 7.4 Pölynhallinta kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutöiden aikana Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purkutyössä noudatetaan Ratu 82 0381 ohjetta. Purkutyössä käytetään kertakäyttöistä pölytiivistä suojahaalaria ja suojakäsineitä sekä sileäpintaisia kumisaappaita. Hengityksensuojaimena käytetään A2/P3-luokan suodattimilla varustettua, moottoroitua tai eristävää kokosuojanaamaria. Työskentelytilat ja/tai -alueet eristetään ilmastoinnillisesti muista tiloista osastoimalla. Osastoinnissa käytetään hyväksi rakennuksen huonejakoa tai osasto tehdään tilapäisillä suojaseinärakenteilla. Osastoitavan tilan ilmanvaihto pysäytetään ja ilmanvaihtokanavien päät tulpataan tiiviisti. Kaikki läpimenot tiivistetään. Alas laskettu alakatto puretaan ja alakaton yläpuolella olevat läpimenot tiivistetään pölyn leviämisen estämiseksi. Kulku osastoon järjestetään kolmeosaisen, rimoista ja muovista rakennettavan sulkutilan kautta. Sulkutilassa tulee olla riittävästi tilaa mm. vaatteiden vaihtoa ja imurointia varten. Sulkutilan leveys on oltava vähintään 0,8 m. Sulkutilan sisempään osaan sijoitetaan muovinen jätesäkki kertakäyttöisiä suojavarusteita varten sekä HEPA-suodattimella (H13) varustettu imuri suojavaatteiden imurointiin. Imuyksikkö sijoitetaan sulkutilan ulkopuolelle. Sulkutilan keskimmäiseen osaan sijoitetaan peseytymisvälineet työntekijöiden puhdistautumista ja suojanaamareiden puhdistusta varten. Sulkutilan puhtaimpaan osaan sijoitetaan vaatetelineet työntekijöiden tavanomaisten työvaatteiden säilyttämistä varten. Sulkutila rakennetaan esimerkiksi rimoista ja muovista. Osasto ja sulkutila merkitään purkutyöstä varoittavilla Työpaikalla käsitellään kivihiilipikeä. Pääsy kielletty -tarroilla tms. Alipaineistuslaitteilla järjestetään osastoon vähintään 10 -kertainen ilmanvaihtuvuus tunnissa. Alipaineen (5 Pa) on säilyttävä osastossa kaikissa olosuhteissa. Esisuodattimella (G4) ja H13- luokan HEPA- suodattimilla sekä tarvittaessa aktiivihiilisuodattimilla varustetut alipaineistuslaitteet ja kohdepoistoimurit sijoitetaan osaston ulkopuolelle. Imuletkut johdetaan osastoon muovikalvon läpi ja liitoskohdat tiivistetään teipillä. Poistoilma johdetaan ulkoilmaan. Alipaineistus kytketään päälle ennen osastoon menoa ja ylläpidetään purkutyön jälkeen tehtävän siivouksen jälkeen niin kauan, että vaadittu ilman puhtaustaso saavutetaan. Rakenteet puretaan järjestelmällisesti edeten mahdollisimman isoina kappaleina. Purkutyössä käytetään matala- tai korkeapaineista kohdepoistoa. Purkutyössä käytettäviin työvälineisiin, kuten sahoihin, sirkkeleihin, jyrsimiin ja hiomakoneisiin liitettään korkeapaineinen kohdepoisto. Kohdepoistoimureiden