Demokratia. Työryhmä 1 Väliraportti. Nykytilan kuvaus. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

Demokratia. Työryhmä 1 Loppuraportti. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 1: Demokratia Jukka Peltomäki työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

PERUSSOPIMUS. I LUKU Sairaanhoitopiiri. 1 Nimi ja kotipaikka

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

Kuntayhtymän hallitus

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän hallitus

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 4/2011. Aika Perjantai klo

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3131/ /2017

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

KUUMA-seudun yhteistyö

Kuntayhtymän yhtymävaltuusto

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 2/2011. Aika Tiistai klo Järvenpää-talo, Venny-kabinetti, Hallintokatu 4, Järvenpää

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 3131/ /2017

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (408) Kaupunginhallitus Stj/

2. aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;

KUUMA-johtokunta Liite 28

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

MAL puiteohjelma

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Sj/

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 4/2011. Aika Perjantai klo

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 5/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajien ja kuntajohtajien tapaaminen

Uudenmaan liiton toimisto, Esterinportti 2 B Helsinki. Otsikko Sivu. 20 Kokouksen avaaminen ja esityslistan hyväksyminen 4

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

1 / 5 ESITYSLISTA. Aika: :00 Paikka: Kotkan kaupungintalo, valtuustosali

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

KUUMA-johtokunta LIITE 52

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Kunnanhallitus Valtuusto OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (8) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

Kotkan Haminan seutusopimus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Stj/

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät Seinäjoki

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Sj/

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Transkriptio:

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys 30.4.2010 Demokratia Työryhmä 1 Väliraportti Nykytilan kuvaus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

SEHA TR1 2 (22) Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 1. Selvityksen tavoite...4 2. Toimeksianto työryhmälle...4 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen...5 4. Työryhmän työn rajaus...5 5. Nykytilan kuvaus...6 5.1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri...6 5.2. Kunnalliset ammattikorkeakoulut...8 5.3. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä...9 5.4. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä...10 5.5. Uudenmaan liitto...10 5.6. Uudenmaan virkistysalueyhdistys...11 5.7. Helsingin seudun yhteistyökokous...11 5.8. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta...13 5.9. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä...13 5.10. KUUMA-seutu...13 5.11. Kuntaryhmä Neloset...14 5.12. Yleistä seudullisen toiminnan ja päätöksenteon nykytilasta...15 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat...22 7. Yhteenveto...x

SEHA TR1 3 (22) Tiivistelmä Demokratia -työryhmä keskittyy tarkastelemaan seudullisia toimijoita päätöksenteon, asukasvaikuttamisen ja organisaatiorakenteen näkökulmista. Väliraporttivaiheessa tarkastelun kohteena ovat toimeksiannossa määritellyt toimijat: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ammattikorkeakoulut, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Toimeksiannossa annettu aluerajaus on Helsingin seudun 14 kuntaa. Täten sekä osa Uudenmaan liiton nykyisistä jäsenkunnista että vuoden 2011 alussa siihen liittyvistä jäsenkunnista jää tämän selvityksen aluerajauksen ulkopuolelle. Työryhmä keskittyy toimeksiannon aluerajaukseen, mutta haluaa tuoda esiin, että selvityksen aluerajauksen tulisi olla laajempi. Erityisen ongelmallisina pidettiin Porvoon ja Lohjan rajautumista tarkastelusta pois. Nykytila-analyysissa on tarkasteltu toimeksiannossa määriteltyjä toimijoita niiden toiminta-alueen, tehtävien ja päätöksenteon osalta. Toimijoiden kuvausten lopuksi on kirjattu ylös yleisiä ja vertailevia huomioita ja tarkasteltu asukasvaikuttamista seudullisissa toimijoissa yhteisesti. Tarkastellut toimijat ovat erilaisia niin toimialueeltaan, toimintamuodoltaan kuin toimivallaltaankin. Esimerkkinä voi mainita, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on 26 kunnan kuntayhtymä, joka tuottaa lakisääteisiä palveluita kun taas Kuntaryhmä Neloset on neljän kunnan vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä. Toimijat voidaan jaotella yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyviin toimijoihin ja seudullisia palveluja tuottaviin toimijoihin. Näistä ensimmäiseen kategoriaan kuuluvien toimijoiden päätöksenteossa on huomioitava, että ne eivät tee kuntia sitovia päätöksiä, vaan päätöksenteko niissä tapahtuu kuntakohtaisesti normaalia päätöksentekomenettelyä noudattaen. Kaiken kaikkiaan tarkastelulla alueella on tässä mainittujen seudullisten toimijoiden lisäksi useita eri kuntien välisiä yhteisiä toimijoita eri toimintasektoreilla. Seudullista yhteistyötä on alueella siis runsaasti.

SEHA TR1 4 (22) 1. Selvityksen tavoite 2. Toimeksianto työryhmälle Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi soveltuvin osin kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

SEHA TR1 5 (22) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmä tarkastelee kaksiportaista seutuhallintoa kolmen seutuhallintomallin pohjalta. Tarkasteltavat mallit pohjautuvat toimeksiannossa esitettyihin malleihin kuntalaisten seutuhallinto, kuntien seutuhallinto ja aluekuntamalli maakuntapohjalta. Edellä mainittuja seutuhallintomalleja tarkastellaan nykytilan kautta. Mallien kohdalla pohditaan myös nykyisten seudullisten organisaatioiden ja yhteistyömuotojen suhde uuteen määriteltyyn seutuhallintomalliin. Väliraportissaan työryhmä keskittyy kuvaamaan nykytilaa ja seutuhallintomallien määrittely ja niiden etujen ja haittojen arviointi tulevat loppuraporttiin. Työryhmä on kokoontunut ennen väliraportin palauttamista viisi kertaa. Väliraportin palauttamisen jälkeen työryhmän on tarkoitus kokoontua yhteen puolen päivän työseminaariin sekä kolmeen kokoukseen. Kokoukset pidetään toimeksiannon suosituksen mukaisesti selvitykseen osallistuvissa kunnissa vuorotellen. Toistaiseksi työryhmän kokouksissa on kuultu asiantuntijana Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaaraa aiheesta metropolialueiden kehitysdynamiikka suunnittelun ja demokratian kannalta. Lisäksi työryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus käydä kuuntelemassa Helsinki-Vantaa -selvityksen demokratia-teemaryhmän kokouksissa vierailleita asiantuntijoita. Työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Jukka Peltomäki, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa, puheenjohtaja Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki, varapuheenjohtaja Heidi Nygren, toimialajohtajan vs., Vantaa Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, Helsinki Helena Elkala, konserniesikunnan johtaja, Espoo Timo Kuismin, kaupunginlakimies, Espoo Torsten Widén, kaupunginjohtaja, Kauniainen Ari Vesikkala, henkilöstöpäällikkö, KUUMA / Kerava Jukka Anttila, hallintojohtaja, KUUMA / Nurmijärvi Seija Marttila, hallintojohtaja, KUUMA / Pornainen Raimo Lahti, kaupunginjohtaja, Neloset / Hyvinkää Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, Neloset / Kirkkonummi Markku Luoma, kunnanjohtaja / Mikko Aho, kunnanjohtajan vs. Neloset / Sipoo Kimmo Jarva, kunnanjohtaja, Neloset / Vihti Ilmari Mäkinen, kaupunginlakimies, Järvenpää Paula Harju, kansliasihteeri, Vantaa, työryhmän sihteeri 4. Työryhmän työn rajaus Työryhmä tarkastelee toimeksiannossa määriteltyjä nykyisiä seudullisia toimijoita sekä toimeksiannossa määriteltyjä kaksiportaisen seutuhallinnon malleja päätöksenteon, organisaatiorakenteen ja asukasvaikuttamisen näkökulmista. Toimeksiannossa annettu aluerajaus on Helsingin seudun 14 kuntaa. Täten sekä osa Uudenmaan liiton nykyisistä jäsenkunnista että vuoden 2011 alussa siihen liittyvistä jäsenkunnista jää tämän selvityksen aluerajauksen ulkopuolelle. Työryhmä keskittyy toimeksiannon aluerajaukseen, mutta haluaa tuoda esiin, että selvityksen aluerajauksen tulisi olla laajempi. Erityisen ongelmallisina pidettiin Porvoon ja Lohjan rajautumista tarkastelusta pois.

SEHA TR1 6 (22) 5. Nykytilan kuvaus Toimeksiannon mukaisesti työryhmät tekevät nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Selvityksessä tarkasteltavia seudullisia yhteisöjä ja toimijoita ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kunnalliset ammattikorkeakoulut, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Demokratia -työryhmä tarkastelee toimeksiannon seudullisia yhteisöjä ja toimijoita niiden päätöksenteon, organisaatiorakenteen ja asukasvaikuttamisen kannalta. Alla tarkasteltu toimijoiden toimialuetta, tehtäviä ja päätöksentekorakennetta. 5.1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on 26 kunnan omistama kuntayhtymä. Omistajakunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Perussopimuksen 3 :n mukaan kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. Valtuusto Perussopimuksen 8 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston edustajilla ei ole äänioikeutta valittaessa sairaanhoitopiirin hallitusta eikä 10-12 :ssä tarkoitettuja toimielimiä.

SEHA TR1 7 (22) Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä Hallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Poliittisina toimieliminä valtuuston ja hallituksen lisäksi HUS:ssa toimii viisi sairaanhoitoalueen lautakuntaa, vähemmistökielinen lautakunta, psykiatrian lautakunta, tarkastuslautakunta sekä yhdeksän (9) liikelaitoksen johtokuntaa ja kaksi (2) tytäryhtiön hallitusta. (www.hus.fi)

SEHA TR1 8 (22) 5.2. Kunnalliset ammattikorkeakoulut Suomen ammattikorkeakouluista seitsemän on kuntayhtymän ylläpitämiä, neljä kuntien / kaupunkien ylläpitämiä, yhdeksän kuntaenemmistöisen osakeyhtiön ylläpitämiä ja viisi yksityisomisteisen osakeyhtiön tai säätiön ylläpitämiä. Lisäksi Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu (Högskolan på Åland) on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen (Ålands landskapsregering) ylläpitämä ja poliisiammattikorkeakoulu sisäasiainministeriön ylläpitämä. Helsingin seudulla on kaksi ammattikorkeakoulua, jotka ovat kuntaenemmistöisen osakeyhtiön ylläpitämiä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Taustalla on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan perustama Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on ylläpitää ammattikorkeakoulua ja harjoittaa ammattikorkeakoulun koulutusaloihin liittyvää koulutus- ja muuta toimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tavoitella voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan valinnasta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksessa 28.5.2009 valitussa hallituksessa on kolme edustajaa Helsingistä, kaksi edustajaa Espoosta, kaksi edustajaa Vantaalta ja 1 edustaja, joka edustaa Kauniaisia ja Kirkkonummea. (www.metropolia.fi, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöjärjestys) Laurea Ammattikorkeakoulu Laurea Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaita ovat Espoon kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Invalidiliitto Ry, Kauniaisten kaupunki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula), Kirkkonummen kunta, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi,. Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Raasepori, Vihti), Porvoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Yhtiössä on hallitus, jossa on seitsemän jäsentä. Lisäksi yhtiössä on kolme alueneuvottelukuntaa, joihin osakkaat valitsevat jäseniä seuraavasti: Espoon Lohjan alueneuvottelukunta Espoon kaupunki Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 7 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen 2 jäsentä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueneuvottelukunta

SEHA TR1 9 (22) Hyvinkään kaupunki Invalidiliitto Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 2 jäsentä 1 jäsen 5 jäsentä Vantaan - Porvoon alueneuvottelukunta Porvoon kaupunki Vantaan kaupunki 2 jäsentä 7 jäsentä Lisäksi yhtiön hallitus valitsee kuhunkin alueneuvottelukuntaan enintään 20 jäsentä, jotka edustavat osakkaiden virkamiesjohtoa, elinkeinoelämää, aluekehitys- ja innovaatiotoiminnan viranomaisia ja organisaatiota, muuta koulutusta sekä muuta kulloinkin tarpeelliseksi katsottavaa asiantuntemusta. (www.laurea.fi, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakas- ja yhteistoimintasopimus) 5.3. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Kuntayhtymä, jossa jäseninä ovat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. hoitaa jäsenkuntiensa jätelain (1072/1993) mukainen jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta; 2. toimia vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan; 3. huolehtia jäsenkuntiensa ilmasuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä; 4. hoitaa jäsenkuntien sille antamat muut kuntayhtymän toimintaan liittyvät yhteiset tehtävät. Kuntayhtymä voi sopimuksen perusteella hoitaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä muissa kuin jäsenkunnissaan sekä tuottaa tai järjestää niihin liittyviä palveluja muille kunnille, yhteisöille tai yrityksille. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jossa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta. Vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 % ja Kauniainen 1 %. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallitukseen kuuluvat yhtymäkokouksen valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä. (enintään 14 jäsentä) Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet valitaan asukasluvun suhteessa kuitenkin siten, että kuntaryhmää, jonka muodostavat muut jäsenkunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, edustaa vähintään yksi varsinainen jäsen. Samaa kuntaa edustavilla jäsenillä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin puolet äänivallasta ja jokaista jäsenkuntaa tulee edustaa vähintään yksi jäsen tai varajäsen. Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan jäsen, joka edustaa suurinta jäsenkuntaa. Tällä hetkellä jäsenistä ja varajäsenistä seitsemän on Helsingistä, kolme Espoosta, yksi Kauniaisista ja kolme Vantaalta. Yhtymäkokous valitsee hallituksen jäsenet kunnallisvaalikaudeksi poliittisten voimasuhteiden mukaan. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat hallituksen asiantuntijajäseniä.

SEHA TR1 10 (22) (www.hsy.fi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän perussopimus) 5.4. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kuntayhtymään voivat kuulua perustajakuntien lisäksi muut Helsingin seudun kunnat. Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu peruspääomaosuuksien suhteessa kuitenkin siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %. Vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 23,4 %, Vantaa 19,0 %, Kauniainen 0,8 %, Kerava 3,3 % ja Kirkkonummi 3,5 %. Hallituksen paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Hallituksessa on enintään 14 jäsentä ja näiden varajäsenet. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä Helsinki nimeää 7 jäsentä ja 7 varajäsentä, Espoo 3 jäsentä ja 3 varajäsentä, Vantaa 3 jäsentä ja 2 varajäsentä ja Kauniainen 1 varajäsenen sekä Kerava ja Kirkkonummi yhteensä 1 jäsenen ja 1 varajäsenen. Varajäsenellä on aina läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa edellyttäen, että hän on edustamansa kunnan ainoa edustaja hallituksen kokouksissa. Asukasluvultaan suurin kunta nimeää hallituksen puheenjohtajan. Paikkajakoa tarkistetaan ääniosuuksien muuttuessa. (www.hsl.fi, perussopimus) 5.5. Uudenmaan liitto Maakunnanliitto, jonka jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät nykyisen Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Tehtävinä ovat muun muassa strateginen suunnittelu, aluekehitystoiminta, maakuntakaavan laatiminen ja edunvalvonta. Vuoden 2008 toimintakertomuksen mukaan vuoden 2008 tuloksia olivat edunvalvonta, Maakuntasuunnitelma 2033, Maakuntaohjelma ja toteuttamissuunnitelma, kaupunkiohjelmat ja aluekeskusohjelmat, Metropolistrategia, elinkeinojen kehittäminen, kulttuuri, koulutus, hyvinvointi, vaihemaakuntakaava, uusi maakuntakaava, maakuntakaavoitukseen liittyvät selvitykset, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, liikennejärjestelmätyö, ilmastostrategia ja kansainvälinen toiminta. Liiton ylin päätösvalta on 68-jäsenisellä maakuntavaltuustolla, jonka jäsenet ovat jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajia ja jonka valitsee jäsenkuntien edustajainkokous joka neljäs vuosi niin, että valtuuston poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Uudellamaalla. Uudenmaan liiton käytännön toimintaa johtaa 20-jäseninen maakuntahallitus. Sen kokoonpano vastaa poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamia ääniosuuksia. Kuntien edustajien lukumäärä määräytyy kunnan väkiluvun perusteella. Hallituksen valitsee maakuntavaltuusto.

SEHA TR1 11 (22) Itä-Uudenmaan kuntien liittyessä Uudenmaan liittoon vuoden 2011 alussa, tullaan maakuntahallitusta täydentämään kahdella itäuusmaalaisella jäsenellä vaalikauden loppuun saakka. Läntisen Uudenmaan alueen asioiden käsittelyä varten toimii aluetoimikunta, johon Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio nimeävät edustajaksi kukin yhden kunnanvaltuutetun. Alueen kunnanjohtajat osallistuvat kokouksiin pysyvinä asiantuntijoina. Toimikunta nimetään vaalikausittain. Aluetoimikunta tekee aloitteita maakuntahallitukselle, antaa lausuntoja ja perehtyy aluetta koskeviin selvityksiin ja hankkeisiin. (www.uudenmaanliitto.fi) 5.6. Uudenmaan virkistysalueyhdistys Yhdistyksen jäsenkuntia ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vantaa, ja sen toiminta-alue on Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maankuntien alue. Yhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta sekä ottaa huomioon paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi hankkia ja hoitaa jäsenkuntien asukkaiden tarpeita palvelevia virkistysalueita ostamalla tai vuokraamalla näitä alueita tai hankkimalla niihin käyttöoikeuksia sekä huolehtimalla niiden käytön edellyttämästä hoidosta ja rakentamisesta. Alueet voivat myös sijaita yhdistyksen varsinaisen toiminta-alueen ulkopuolella. Jäsenkunnat valitsevat edustajiaan 4-vuotiskaudeksi yhdistyksen valtuuskuntaan. Valtuuskunta on yhdistyksen korkein päättävä elin ja se koostuu 43 kuntaedustajasta ja 9 tukijäsenjärjestöedustajasta. Valtuuskunta valitsee yhdistyksen hallituksen ja tilintarkastajat, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja hyväksyy talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman. Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä 2 asiantuntijajäsentä tukijäsenjärjestöistä. Hallituksen tehtävänä on toimeenpanna valtuuskunnan päätöksiä, päättää alueiden ostamisesta, myymisestä ja vuokraamisesta, seurata, valvoa ja päättää käytännön toiminnasta virkistysalueilla sekä päättää pysyvän henkilökunnan palkkaamisesta. (www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi) 5.7. Helsingin seudun yhteistyökokous Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja kuntaryhmä neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005. Seutuyhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Yhteistyö perustuu Helsingin seudun kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen.

SEHA TR1 12 (22) Seutuyhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi 5.11.2009 kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto." Yhteistyökokouksen kokoonpano Yhteistyökokoukseen osallistuvat sopimuskuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten I. puheenjohtajat, yhteensä 28 luottamushenkilöä. Yhteistyökokous voi päättää, että kokoukseen valitaan valtuustokaudeksi lisäksi 4-6 jäsentä. Näistä 2-4 jäsentä edustaa pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaa ja yksi KUUMA -kuntia ja yksi kuntaryhmä Nelosia siten, että keskeiset poliittiset ryhmät tulevat edustetuiksi. Yhteistyökokous valitsee valtuustokaudeksi keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhteistyökokous nimeää lisäksi vuosittain keskuudestaan eri kuntaryhmistä teknisen työvaliokunnan, johon kuuluu puheenjohtajiston lisäksi 2-3 jäsentä. Yhteistyökokous pidetään vuosittain tarpeen mukaan 2-3 kertaa. Sopimuskuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ovat läsnä yhteistyökokouksessa. Yhteistyökokouksen pysyviä asiantuntijoita ovat Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan maakuntajohtajat ja YTV:n yhteistyöjohtaja. Kokouksissa voivat olla läsnä asiantuntijoina kaupunkien apulaiskaupunginjohtajat tai kuntien toimialajohtajat heitä koskevien asioiden osalta. Kokouksessa voidaan kuulla myös valtionhallinnon edustajia tai muita asiantuntijoita erikseen sovittavalla tavalla. Maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta Yhteistyökokous nimeää maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunnan (MAL-neuvottelukunta), johon kuuluu kunkin sopimuskunnan siihen nimeämä johtava maakäyttö- ja asuntotoimen viranhaltija. MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian, huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Neuvottelukunta voi perustaa tarvittaessa jaostoja ja projekteja. Muut neuvottelukunnat ja projektit Yhteistyökokous voi nimetä myös muita neuvottelukuntia. Neuvottelukuntiin voidaan kutsua asiantuntijoiksi valtion ja muiden sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnat tai kuntajohtajien valmistelukunta voivat perustaa tarvittaessa projekteja tai työryhmiä. (www.helsinginseutu.fi, Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimus)

SEHA TR1 13 (22) 5.8. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vuosittain tarpeen mukaan 2-4 kertaa. Neuvottelukuntaan kuuluvat jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen ja kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupungin kaupunginvaltuuston ja - hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat eli yhteensä 23 henkeä. Neuvottelukunta voi lisäksi päättää, että neuvottelukuntaan valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan lisäksi enintään kolme jäsentä sellaisista poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole edustettuina neuvottelukunnassa ja joiden kannatus vähintään kahdessa kaupungissa on kolme prosenttia (3 %) tai sen yli. Em. jäsenet tulee valita kaupunkien kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisena varapuheenjohtajana Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. (www.helsinginseutu.fi, pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus) 5.9. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielin pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Koordinaatioryhmä huolehtii visioon ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjauksesta ja seurannasta sekä käsittelee strategisesti merkittäviä yhteistyökysymyksiä, kuten asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen sekä metropolipolitiikkaan ja Helsingin seudun yhteistyöhön kuuluvia asioita. Koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Koordinaatioryhmään kuuluu 11 jäsentä. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat sekä Kauniaisten kaupunginvaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja. Koordinaatioryhmän jäseniä ovat myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat tai heidän sijastaan kaupunginhallituksen nimeämä kaupunginhallituksen tai valtuuston varapuheenjohtaja. Muiden kaupunginhallitusten nimeämien koordinaatioryhmän jäsenten tulee olla valtuuston tai kaupunginhallituksen jäseniä. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen nimeämä edustaja. (www.helsinginseutu.fi, pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus) 5.10. KUUMA- seutu KUUMA-seudun muodostavat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen. KUUMA yhteistyön tavoitteena on alueen - kilpailuaseman ja vetovoiman vahvistaminen - palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen - edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen

SEHA TR1 14 (22) KUUMA kumppanuusohjelma on yhteistyön perusta. Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön ohjelman tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyön arvoperusta on - kuntien itsenäisyys - keskinäinen luottamus - hyödyt KUUMA alueelle kokonaisuutena Yhteistyön painopisteet ovat: 1. Maankäyttö, asuminen ja liikenne 2. Edunvalvonta ja omistajapolitiikka 3. Palvelujen uudistaminen 4. Yhteinen elinkeinopolitiikka 5. Tilasto-, rekisteri- ja tutkimusyhteistyö 6. Helsingin seudun yhteistyö Kuntien valtuustot hyväksyvät vuosittain kolmen vuoden Kuuman yhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelman ja valitsevat KUUMA -hallituksen jäsenet. Jokainen kunta valitsee KUUMA -hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kuntien valtuustot voivat KUUMA -hallituksen esityksestä päättää, että KUUMA - hallitukseen valitaan enintään neljä lisäjäsentä ja heille varajäsenet. KUUMA -hallitus johtaa kuntayhteistyötä ja käyttää päätösvaltaa toimintasuunnitelman toteutuksessa. KUUMA -hallitus on seutukokeilun kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen mukainen kuntien yhteinen toimielin. Muut toimielimet KUUMA -hallituksen alaisuudessa toimii Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta. KUUMA -kuntien henkilöstön edustajien kokous käsittelee kuntien yhteistyöhön liittyviä tavoitteita ja suunnitelmia. KUUMA -hallitus voi perustaa muita toimielimiä. KUUMA -komissio Komission jäseniä ovat KUUMA -kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ja yhteistyöjohtaja. Puheenjohtajana toimii puheenjohtajana toimivan kunnan kunnanjohtaja ja varapuheenjohtajana seuraavan puheenjohtajakunnan kunnanjohtaja. Sihteerinä toimii yhteistyöjohtaja. Käsiteltävät asiat ratkaistaan yhdessä keskustellen ja yksimielisyyteen pyrkien. Jos käsiteltävässä asiassa kuitenkin joudutaan äänestämään, on jokaisella kunnanjohtajalla yksi ääni. Komissio johtaa KUUMA -yhteistyötä, vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta, päättää yhteistyöhankkeiden valmistelusta, asettaa työryhmät sekä määrittelee työryhmien tehtävät ja kokoonpanon ja vastaa, että yhteisiä palveluja käsitteleviin työryhmiin varataan paikka henkilöstön edustajille. (www.kuuma.fi, KUUMA Yhteistyösopimus) 5.11. Kuntaryhmä Neloset Hyvinkään, Vihdin, Kirkkonummen ja Sipoon vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä, jonka toiminta on lähtenyt liikkeelle valmisteluyhteistyöstä Helsingin seudun yhteistyön etenemisessä ilmenneiden tarpeiden pohjalta. On päättänyt tiivistää yhteistyötä KUUMA -seudun kanssa.

SEHA TR1 15 (22) 5.12. Yleistä seudullisen toiminnan ja päätöksenteon nykytilasta Kokoonpano ja alueellinen kattavuus Tarkastellut seudulliset toimijat on perustettu hyvin erilaisilla kuntakokoonpanoilla. Toimijoiden koot vaihtelevat Kuntaryhmä Nelosten neljästä kunnasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 26 kuntaan. Kartta seudullisten toimijoiden sijoittumisesta selvityksessä mukana oleviin kuntiin on seuraavalla sivulla.

SEHA TR1 16 (22) (keskushallinto / Sisko Salo) Kartta 1, Seudulliset toimijat kunnittain

SEHA TR1 17 (22) Toimijat on perustettu yhteistyön tai palveluiden järjestämisen tarpeisiin. Toimijat voidaan jaotella seuraavasti: Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat Seudullisia palveluja järjestävät toimijat Helsingin seudun yhteistyökokous (14 kuntaa) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (26 kuntaa) Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta (4 kuntaa) kunnalliset ammattikorkeakoulut (Metropolia: 5 kuntaa, Laurea: 6 kuntaa, 2 kuntayhtymää, yksi rekisteröity yhdistys) Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä (4 kuntaa) Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (4 kuntaa) KUUMA -seutu (6 kuntaa) Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (6 kuntaa) Kuntaryhmä Neloset (4 kuntaa) Uudenmaan virkistysalueyhdistys (19 kuntaa) Uudenmaan liitto (21 kuntaa, vuoden 2011 alusta 28 kuntaa) Näiden valittujen seudullisten toimijoiden lisäksi tarkasteltavalla Helsingin seudun 14 kunnan alueella on suuri joukko muitakin kumpaankin kategoriaan kuuluvia kuntien välisiä toimijoita, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen toimialoilla. Erilaista yhteistyötä kuntien välillä on siis runsaasti. Organisaatiorakenne Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat ovat toimintamuodoiltaan erilaisia. Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä perustuvat kaupunkien valtuustoissa hyväksyttyihin sopimuksiin, KUUMA-seutu on kuntayhtymä ja Kuntaryhmä Neloset on vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyöryhmä. Edellä mainitut toimijat eivät tee kuntia sitovia päätöksiä, vaan päätöksenteko niiden käsittelemissä asioissa tapahtuu kuntakohtaisesti normaalia päätöksentekomenettelyä noudattaen. Seudullisia palveluja järjestävät toimijat ovat joko kuntayhtymä- tai yhtiömuotoisia itsenäisiä juridisia toimijoita. Tarkasteltavan seudullisen toimijajoukon toimintamuodot vaihtelevat siis suhteellisen löyhästä yhteistyöstä (esimerkiksi kuntaryhmä Neloset) lakisääteisiä palveluja järjestävään kuntayhtymään (esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri). Nykytilassa seudullinen toimija keskittyy joko tietyn kuntaryhmän tarpeeseen perustuvaan yhteistyöhön ja yhtenäisen tahdonmuodostuksen aikaansaamiseen yhteisesti vali-

SEHA TR1 18 (22) tuissa kysymyksissä tai tietyn sektorin palvelujen tuottamiseen halukkaiden kuntien toimesta. Selkeästi tiettyihin palveluihin ja toimintoihin keskittyvät toimijat ovat kuntalaisen kannalta selkeämmin hahmoteltavissa kuin yhteen isoon organisaatioon hukkuvat eri toiminnot. Seudullisen ison toimijan hallinnointi ja omistajaohjaus on haasteellista. Päätöksenteko Yhteistä näille kaikille toimijoille on se, että vaikka niissä päätöksenteon toteuttamistapa vaihtelee, perustuvat ne kaikki välilliseen demokratiaan. Luottamushenkilöaseman kannalta nykytila on monipuolinen. Samalla luottamushenkilöllä saattaa olla luottamustehtäviä sekä kuntasektorilla että useissa eri seudullisissa toimijoissa. Seudullinen vaikuttaminen tapahtuu osin asemavaltuudella ja osin puoluemandaatilla. Seudullisella mandaatilla vaikuttamista ei nykytilassa ole. Kuntien ääniosuudet ja hallituspaikkojen määrä vaihtelevat eri yhtymissä lähinnä kuntien omistusosuuksien mukaisesti. Mitä suurempi kunnan omistusosuus on sitä voimakkaammin sen ääni kuuluu päätöksenteossa ja toimintalinjoissa. Taulukko toimijoiden päätöksenteosta on seuraavalla sivulla.

SEHA TR1 19 (22) Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat Päätöksentekotapa Helsingin seudun yhteistyökokous Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä KUUMA-seutu Kuntaryhmä Neloset Seudullisia palveluja järjestävät toimijat konsensus konsensus konsensus konsensus / enemmistöpäätös konsensus Päättävä elin ja paikkamäärä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Valtuusto: 2-5 jäsentä / kunta Hallitus: yhteensä 15 jäsentä, oltava jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta kunnalliset ammattikorkeakoulut Metropolia: hallituksessa edustajia 3 / Helsinki, 2 / Espoo, 2 / Vantaa ja 1 / Kauniainen ja Kirkkonummi. Laurea: hallituksessa 7 jäsentä, lisäksi 3 alueneuvottelukuntaa, joihin osakkaat nimeävät edustajansa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Yhtymäkokous: yksi jäsen / kunta, vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 % ja Kauniainen 1 %. Hallitus: Enintään 14 jäsentä, valtiaan asukasluvun suhteessa, tällä hetkellä 7 / Helsinki, 3 / Espoo, 1 / Kauniainen ja 3 / Vantaa Yhtymäkokous: yksi jäsen / kunta, vuonna 2009 ääniosuudet olivat Helsinki 50 %, Espoo 23,4 %, Vantaa 19,0 %, Kauniainen 0,8 %, Kerava 3,3 % ja Kirkkonummi 3,5 %. Hallitus: paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Enintään 14 jäsentä + varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä 7 / Helsinki, 3 / Espoo, Vantaalla 3 jäsentä ja 2 varajäsentä ja Kauniaisella 1 varajäsenen, Keravalla ja Kirkkonummella yhteensä 1 jäsen ja 1 varajäsen. Uudenmaan virkistysalueyhdistys Valtuuskunta: 43 kuntaedustajaa ja 9 tukijäsenjärjestöedustajaa Hallitus:16 varsinaista jäsentä sekä 2 asiantuntijajäsentä tukijäsenjärjestöistä. Uudenmaan liitto äänestys / enemmistöpäätös

SEHA TR1 20 (22) Asukasvaikuttaminen Kuntalaisilta puuttuvat suorat vaikutuskanavat ja -muodot seudullisiin toimijoihin. Tämän vuoksi heidän voi olla vaikea hahmottaa, kuka eri palveluiden järjestämisestä vastaa ja kehen voi ottaa yhteyttä, mikäli haluaa muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Joissain palveluja järjestävissä toimijoissa kuntalainen voi antaa toimintoihin palautetta sähköisen palautejärjestelmän kautta (esim. HSY). Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön perustuvilla toimijoilla tämän kaltaista suoraa kanavaa ei ole, vaan yhteistyön arviointi toteutuu toimijoiden itsearviointina. Espoon ja Helsingin edustajien vaihtoehtoiset tekstit väliraporttiin Työryhmän espoolaiset ja helsinkiläiset edustajat ovat esittäneet väliraporttiin seuraavat vaihtoehtoiset tekstit kappaleen 5.12. "päätöksenteko" ja "asukasvaikuttaminen" otsikoiden alle: Päätöksenteko Poliittinen päätöksenteko seudullisissa palveluja tuottavissa toimijoissa tapahtuu kuntien nimeämien edustajien toimesta ja on siten luonteeltaan välillistä. Välittömän demokratian rooli näkyy omistajaohjauksen kautta. Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön perustuvien toimijoiden kannanotot ovat luonteeltaan suosituksia ja edellyttävät kuntien omassa koneistossa tehtäviä päätöksiä. Poliittinen päätöksenteko niiden osalta on siten luonteeltaan samanlaista välitöntä demokratiaa kuin kunnan muu päätöksenteko. Luottamushenkilöaseman kannalta nykytila on monipuolinen. Samalla luottamushenkilöllä saattaa olla luottamustehtäviä sekä kuntasektorilla että useissa eri seudullisissa toimijoissa. Seudullinen vaikuttaminen tapahtuu osin asemavaltuudella ja osin puoluemandaatilla. Seudullisella mandaatilla vaikuttamista ei nykytilassa ole. Kuntien ääniosuudet ja hallituspaikkojen määrä vaihtelevat eri kuntayhtymissä ja yhtiöissä lähinnä kuntien omistusosuuksien mukaisesti. Mitä suurempi kunnan omistusosuus on sitä voimakkaammin sen ääni kuuluu päätöksenteossa ja toimintalinjoissa. Asukasvaikuttaminen Kuntademokratian näkökulmasta asukasvaikuttaminen voidaan jakaa kahteen eri osaan eli kuntalaisvaikuttamiseen ja asiakasvaikuttamiseen. Osallisuuden edistäminen laajassa merkityksessä kuuluu jokaisen työhön. Kuntalaisvaikuttamisen tavoitteena on vaikuttaa valmistelijoihin ja luottamushenkilöihin etukäteen ennen varsinaista päätöksentekoa. Kuntalaiset ovat suorassa yhteydessä luottamushenkilöihin ja valmisteleviin viranhaltijoihin. Seudullisten elinten osalta kuntia ja kuntalaisia edustavat pääsääntöisesti vaaleilla valitut kunnassa muutenkin luottamushenkilöinä toimivat henkilöt. Yhteiseen tahdonmuodostukseen ja yhteistyöhön keskittyvät toimijat muodostavat seudullista näkemystä kehittämisen suunnasta, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu jokaisessa kunnassa. Näin kunnan oma demokraattinen päätöksenteko mm. kuntalaisen valitusoikeusmahdollisuuksineen varmistuu. Palvelutuotannossa asiakasnäkökulma on ensisijainen. Asiakaspalautetta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä laajasti eri toiminnoissa. Palautetta kerätään palvelu-

SEHA TR1 21 (22) jen käytön yhteydessä tai laajempana kyselynä, jossa selvitetään esim. palvelujen riittävyyttä, saatavuutta ja laatua. Palvelujen kehittäminen kuuluu kaikkien palveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan. Kuntademokratian toimintatapoja kunnissa ovat mm.: - lakisääteiset vaikuttamismahdollisuudet: kuntalaisaloite, muutoksenhaku - asukas- ja asiakaskyselyt, - asukastilaisuudet, - osallisuutta edistävät vuorovaikutteiset internet-palvelut - palautejärjestelmä - paikallis- ja valtakunnalliset lehdet - yhteispalvelupisteet - erilaiset kokoonpanot (esim. nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, monikulttuuriasiain neuvottelukunta) - aluetoimikunnat tai -foorumit - laaja järjestö- ja yhdistystoiminta

SEHA TR1 22 (22) 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat 7. Yhteenveto (tämä otsikko ja sisällön ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä) (tämän osion sisältö ja ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä)