Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot

16X2325542 Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot Tiivistelmä, 8.6.2017 (asukastilaisuudessa esitetty materiaali pienin täydennyksin) Pöyry Finland Oy

ESITYKSEN SISÄLTÖ Selvitystyön lähtökohta ja tavoite Lainsäädännöllinen tausta Suunnittelualueen vesihuollon nykytila Vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot Keskitetyn vesihuollon kustannustarkastelu Johtopäätökset Asukaskysely COPYRIGHT@PÖYRY 2

SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Mäntsälän kunnan vesihuoltostrategiassa (2016) on tuotu esiin, että suunnittelualueen vesihuollon tarve tulee selvittää. Alueen vesihuoltoa on tarkasteltu myös kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2010). Työ toteutetaan kevään ja kesän 2017 aikana. Selvitystyön konsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, mikäli alueella on suurehkon asukasjoukon tarve tai jos terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Selvitystyössä tarkastellaan vesihuollon tarvetta, vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja kustannuksia. Selvitystyöhön liittyen alueen asukkaille avautuu nettipohjainen kysely asukastilaisuuden jälkeen. Mäntsälän kunnan omistama vesihuoltolaitos Nivos Vesi Oy vastaa pääsääntöisesti asemakaava-alueiden vesihuollosta. Lisäksi kunnassa on useita vesihuoltoosuuskuntia, jotka vastaavat haja-asutusalueiden vesihuollosta. 3

TYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA (1/2) Vesihuoltolain (119/2001, muutos 2014) mukaan kunnan tulee huolehtia vesihuollon järjestämisestä alueilla, joilla se on tarpeen suurehkon asukasjoukon vuoksi tai terveydellisistä tai ympäristönsuojelullisista syistä johtuen. Mikäli alueen yhdyskuntakehitys edellyttää, tulee alue määrittää toiminta-alueeksi. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan ns. huolehtimisvelvollisuus (mm. velvollisuus huolehtia talousveden laadusta, velvollisuus olla selvillä laitteistojensa kunnosta ja velvollisuus turvata palvelut häiriötilanteissa). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin (liittymispakko). Taajaman ulkopuolella liittyminen ei kuitenkaan ole pakollista, mikäli kiinteistöllä on toimivat vesihuollon järjestelmät. Taajama on asutuskeskittymä, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. 4

TYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA (2/2) Vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle (VHL 14, 18 ). Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Toiminta-alueella tulisi olla niin paljon kiinteistöjä, että vesihuollon järjestäminen siellä on taloudellisesti järkevää. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Lisäksi laitos voi periä kiinteitä maksuja, kuten liittymismaksua ja perusmaksua. Lain mukaan perus- ja liittymismaksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi. Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy. 5

SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (1/4) VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Suunnittelualueella asuu 975 asukasta (+ 105 as 10 vuoden kuluessa). Alueella toimii Keudan koulutuskeskus, Helsingin yliopiston pieneläinklinikka, peruskoulu ja päiväkoti. Suunnittelualue sijoittuu suurelta osin harvalle taajama-alueelle. Suurimmalla osalla kiinteistöistä on kiinteistökohtainen talous- ja jätevesi-järjestelmä (kaivo ja pienpuhdistamo /umpisäiliö tms.). Levannon alueella toimii Levannon vesiosuuskunta (v. 2001 >), jolla on oma vedenottamo ja 10 km vesijohtoverkostoa. Liittymiä on noin 80 kpl, liittymisaste 92 %. Osuuskunnalla on tarve varavesiyhteydelle. Saaren alueelle on v. 2010 perustettu Saaren vesihuolto-osuuskunta, jolla ei toistaiseksi ole vesihuoltoverkostoja. Levanto 226 as Saari 216 as Kaukalampi 189 as Hautjärvi 130 as Tarkastelussa on hyödynnetty paikkatietomenetelmää (ArcGIS). 6

SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (2/4) VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Keudan koulutuskeskuksella on Saaren alueella oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Puhdistamolle johdetaan myös Saaren koulun jätevedet ja Helsingin yliopiston pieneläinklinikan jätevedet ja maitohuonevedet. Puhdistamo on tarpeen saneerata 10 vuoden kuluessa. 7

SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (3/4) YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Hunttijärvi ja Sahajärvi ovat rehevöityneitä. Mäntsälässä pohjavesi- ja ranta-alueilla on voimassa tiukennetut kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn määräykset. Saari Levanto Saaren ja Levanto-Vasaraisennummen pohjavesialueet sijaitsevat suunnittelualueella. HUNTTI- JÄRVI SAHAJÄRVI Hautjärvi Käymälävesille oltava umpisäiliö. Harmaat jätevedet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu suoraa kuormitusta vesistöön. Kaukalampi 8

SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILA (4/4) KAIVOVEDEN LAATU JA MÄÄRÄ Suunnittelualueen pohjaveden laadusta ei ole kovin kattavia tietoja. Alueella on muutama kaivo, joista otetaan säännöllisesti näytteitä. Vuosina 2015 2016 tehtyjen analyysien (11 näytetty, osin samoista kaivoista) perusteella alueen pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset ja -suositukset (STM asetus 401/2001). Joissakin näytteissä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat hieman koholla. Mäntsälä kuuluu Itä-Uudenmaan radon-alueeseen. Levannon vesiosuuskunnan perustamisen (v. 2001) eräänä syynä olivat joissakin kiinteistökohtaisissa kaivoissa havaitut kohonneet radon- ja uraanipitoisuudet. Lisäksi Hautjärvellä maahan imeytetyt jätevedet ovat aiheuttaneet talousveden laatuhaittoja kiinteistöjen talousvesikaivoissa. Asutuskäytössä olevan Saaren vanhan koulun kaivovesi on käyttökiellossa vedessä havaittujen koliformisten bakteereiden vuoksi. Nivos Vesi Oy vastaa kokous- ja juhlatilana toimivan Hautjärven vanhan koulun kaivosta. Veden laadussa ja riittävyydessä on puutteita. 9

VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT 1. Kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät Kullakin kiinteistöllä on oma kaivo ja jäteveden käsittelyjärjestelmä. Järjestelmien toimivuuden ja veden laadun seuranta on kiinteistöjen omalla vastuulla. Jätevesijärjestelmät tulee uusia noin 30 vuoden välein. Kaivot tulee huoltaa ja kunnostaa säännöllisesti. Veden laatu tulee tutkituttaa säännöllisesti. 2. Keskitetty vesihuolto Keskitetty vesihuolto tarkoittaa veden ottoa ja käsittelyä ja/tai jäteveden käsittelyä keskitetysti. Tätä varten alueelle pitää rakentaa vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot. Vesihuoltolaitos vastaa järjestelmien kunnosta ja toimivuudesta sekä veden laadusta. Vesihuoltolaitos kattaa toimintansa kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Vastuutahovaihtoehdot: a) Vesihuolto-osuuskunta (nykyinen tai uusi) b) Nivos Vesi Oy 10

KESKITETYN VESIHUOLLON KUSTANNUSTARKASTELU Kustannustarkastelussa lähtökohtana oli Nivos Vesi Oy:n järjestämä vesihuolto. Alueiden sisäisiä verkostoja ei tässä yhteydessä suunniteltu, vaan oletettiin, että yhden ruudun (250 m x 250 m) sisällä on 250 m vesihuoltoverkostoja. Alueet yhdistettiin toisiinsa runkolinjoilla perustuen aiemmin laadittuun selvitykseen 1). Kustannustarkastelussa huomioitiin alueen nykyisen asukasmäärän lisäksi kunnan 10 vuoden ennuste asukasmäärän kasvusta alueella (105 as). Tämä lisäys huomioitiin ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Ennuste pohjautuu arvioon, jossa on kiinteistökohtaiset vesihuoltojärjestelmät. 1) Herrala-Henna-Mäntsälä yhdyslinjan yleissuunnitelma, 2015, Ramboll. 11

KESKITETYN VESIHUOLLON KUSTANNUSTARKASTELU VAIHTOEHDOT Vesihuollon järjestämisen toteutustapa VE1: Sisäinen vesihuolto Alueen sisäinen vedenjakelu järjestetään alueelle rakennettavalta vedenottamolta. Alueen sisäinen jätevesien käsittely tapahtuu Saaren puhdistamolla. VE2: Talousvesi Mäntsälästä Talousvesi johdetaan alueelle Mäntsälästä (Nivos). Alueen sisäinen jätevesien käsittely tapahtuu Saaren puhdistamolla. VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä Talousvesi johdetaan alueelle Mäntsälästä (Nivos). Jätevedet johdetaan Mäntsälään Nivos Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Aluerajaus ja verkostot VE1: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE1: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE2: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE3: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Saareen rakennettava vedenottamo huomioitiin vaihtoehdossa VE1 ja Saaren jätevedenpuhdistamo (saneeraus) vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 (mikäli myös viemäri rakennetaan). 12

TALOUDELLISEN TARKASTELUN PERIAATE (1/2) Tarkastelussa haluttiin selvittää suunnittelualueen keskitetyn vesihuollon järjestämisen taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä (yli 200 vuotta), jolloin myös verkostojen (ja laitosten) saneeraukset voidaan huomioida. Tätä varten eri vaihtoehdoille laadittiin pitkän aikavälin rahoituslaskelmamallinnus, jossa huomioitiin alueen tulot ja menot verkoston koko elinkaaren ajalta. Tarkastelu ulotettiin yli kolmen saneerausjakson (yli 200 vuotta). Verkostojen käyttöiäksi eli saneerausväliksi oletettiin 70 vuotta. 120 000 000 100 000 000 80 000 000 Toiminnan ja investointien rahavirta SANEERAUS- INVESTOINTI 60 000 000 40 000 000 UUSINVES- TOINTI 20 000 000 0-20 000 000 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155 160 165 170 175 180 185 190 195 200 205 210 Toimintavuosi COPYRIGHT PÖYRY 13

TALOUDELLISEN MALLINNUKSEN PERIAATE (2/2) Lähtökohtana tarkasteluissa oli arvioida alueen taloudellista kannattavuutta Nivos Vesi Oy:n näkökulmasta eli sen ottaessa alueen vesihuollon vastattavakseen. Oletuksena oli, että Levannon osuuskunnan jäsenillä olisi samat käyttö-, perus- ja liittymismaksut kuin suunnittelualueen muilla liittyjillä. Osuuskunnan vesijohdolle ei laskettu uusinvestointikustannusta mutta saneerausinvestoinnit laskettiin. Lisäksi laskennassa huomioitiin vesijohdon käyttökustannukset. Keudan vesihuoltotoiminta huomioitiin tarkastelussa (uuden puhdistamon investointi ja saneeraukset, laskutusvolyymit 1), maksutulot jne. Nivoksen näkökulmasta). Vertailualueena ns. Kirkonkylä 2 alue. Maksujen lähtötasona olivat Nivos Veden v. 2016 maksut. Laskennassa käytetyt yksikköhinnat perustuvat Nivos Veden toteutuneisiin kustannuksiin. Investointikustannukset perustuivat niin ikään Nivos Veden toteuttamien vastaavien hankkeiden toteutuneisiin kustannuksiin. Saaren (Keudan) jätevedenpuhdistamon investointikustannus perustui tehtyyn selvitystyöhön. Liittymisaste 75 % (lisäksi tarkastelu 100 % liittymisasteella). Yksityiskohtaisemmat laskentaperiaatteet on esitetty selvitystyön loppuraportissa. COPYRIGHT PÖYRY 1) Keuda + Saaren koulu 32 000 l/d 14

TULOKSET TUNNUSLUKUJA Kuva ovat vaihtoehdosta 3: Koko vesihuolto Mäntsälästä. Suunnittelualueelta saadaan vain yksi 6-8:sosa (13-16 %) käyttömaksutuloja verkostometriä kohden verrattuna vertailualueeseen. SELITE: Vertailualue: Kirkonkylä 2 a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) c) Kaukalampi-Saari-Levanto d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi / m vuodessa 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15,2 Vertailualue Vuotuiset käyttömaksutulot / Verkostometri (VJ+JV) VE3: a) Kauklampi- Saari-Levanto 2,1 2,0 2,4 2,4 (vain VJ) VE3: b) Kauklampi- Saari- Levanto- Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi- Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi- Saari- Levanto- Hautjärvi a b c d 15

TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 75 % LIITTYMISASTE KAIKILLA SAMAT MAKSUT Vertailualueen (vihreä) maksutuloilla katetaan investointi- ja käyttökustannukset. Tarkasteltavilla hajaasutusalueilla toiminta on tappiollista. Toiminnan ja investointien rahavirta 120 000 000 80 000 000 40 000 000 0-40 000 000-80 000 000-120 000 000-160 000 000 SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) c) Kaukalampi-Saari-Levanto d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi -200 000 000 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 105 112 119 126 133 140 147 154 161 168 175 182 189 196 203 210 Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi 16

TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 75 % LIITTYMISASTE HAJA-ASUTUSALUEELLA Toiminnan ja investointien rahavirta 2-KERTAISET PERUS- JA 120 000 000 LIITTYMISMAKSUT Perus- ja liittymismaksujen kaksinkertaistaminen hajaasutusalueella lisää alueiden kannattavuutta mutta ei tee niitä kannattaviksi. 80 000 000 40 000 000 0-40 000 000-80 000 000-120 000 000-160 000 000 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 105 112 119 126 133 140 147 154 161 168 175 182 189 196 203 210 Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi 17

TULOKSET PITKÄN AIKAVÄLIN KANNATTAVUUS, OLETUKSENA 100 % LIITTYMISASTE KAIKILLA SAMAT MAKSUT Toiminnan ja investointien rahavirta Liittymisasteen nousu parantaa kannattavuutta mutta ei tee alueita kannattaviksi. 120 000 000 80 000 000 40 000 000 0-40 000 000-80 000 000-120 000 000-160 000 000 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 105 112 119 126 133 140 147 154 161 168 175 182 189 196 203 210 Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi 18

KANNATTAVIMMAT VAIHTOEHDOT Tarkastelun perusteella paras taloudellinen kannattavuus voidaan saavuttaa taulukossa esitetyissä vaihtoehdoissa (2-kertaiset perus- ja liittymismaksut (case 4), liittymisaste 75 %). VE1 (alueen sisäinen keskitetty vesihuolto): Kaikki vaihtoehdot (a-d) tuottavat positiivisen operatiivisen toiminnan rahavirran mutta investointikustannuksia maksutuloilla ei pystytä kattamaan. VE2 (talousvesi Mäntsälästä): Alueiden kannattavuus on edellistä heikompi kaikissa. Positiivinen operatiivisen toiminnan rahavirta saavutetaan tarkasteluissa c ja d (molemmat aluerajaukset, vesijohto ja viemäri). VE3 (koko vesihuolto Mäntsälästä): Kannattavuus on heikoin eli positiivinen operatiivisen toiminnan rahavirta saavutetaan vain tarkastelussa c (Kauklampi-Saari-Levanto, vesijohto ja viemäri). SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) b) Kaukalampi-Saari-Levanto- Hautjärvi (vain VJ) c) Kaukalampi-Saari-Levanto d) Kaukalampi-Saari-Levanto- Hautjärvi Vaihtoehto ja Case Vaihtoehto 1, case 4 Rahavarojen muutos, 1. vuosi (sisältää uusinvestoinnit) Rahavarojen muutos, 2. vuosi (operatiivinen toiminta) Kumulatiivinen kassa v. 2227 (209. toimintavuosi) a -0,828 milj. 7 200-26,3 milj. b -1,488 milj. 1 200-37,5 milj. c -1,335 milj. 32 500-62,1 milj. d -1,919 milj. 23 400-83,1 milj. Vaihtoehto 2, case 4 a -1,505 milj. -8 100-38,8 milj. b -2,166 milj. -14 200-50,0 milj. c -1,668 milj. 17 200-72,2 milj. d -2,251 milj. 8 100-93,2 milj. Vaihtoehto 3, case 4 a -1,505 milj. -8 100-38,8 milj. b -2,166 milj. -14 200-50,0 milj. c -0,801 milj. 1 600-39,3 milj. d -1,184 milj. -7 600-53,1 milj. 19

LIITTYMISMAKSUJEN KRIITTISET PISTEET Taulukossa on esitetty liittymismaksujen ns. kriittiset pisteet eli liittymismaksujen suuruudet tilanteessa, jossa alueen liittymismaksutuloilla katetaan uusinvestointikustannukset (verkostot ja laitokset). Liittymismaksujen tulisi olla 1,8 3,8 -kertaiset Nivos Vesi Oy:n hinnaston mukaisiin liittymismaksuihin verrattuna, jotta liittymismaksutuloilla voitaisiin kattaa uusinvestointikustannukset toiminnan ensimmäisenä vuotena. Liittymisaste 75 % 100 % 75 % 100 % SELITE: VE1: Alueen sisäinen keskitetty vesihuolto VE2: Talousvesi Mäntsälästä VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) b) Kaukalampi-Saari-Levanto- Hautjärvi (vain VJ) c) Kaukalampi-Saari-Levanto d) Kaukalampi-Saari-Levanto- Hautjärvi Kerroin Kerroin Liittymismaksu ( ) OKT, Liittymismaksu ( ) 101 150 m 2 OKT, 101 150 m 2 VE1 a 2,8 2,2 14 560 11 440 VE1 b 3,2 2,5 16 640 13 000 VE1 c 2,7 2,1 14 040 10 920 VE1 d 2,8 2,2 14 560 11 440 VE2 a 3,5 2,7 18 200 14 040 VE2 b 3,8 2,9 19 760 15 080 VE2 c 2,8 2,2 14 560 11 440 VE2 d 2,9 2,3 15 080 11 960 VE3 a 3,5 2,7 18 200 14 040 VE3 b 3,8 2,9 19 760 15 080 VE3 c 2,4 1,8 12 480 9 360 VE3 d 2,5 1,9 13 000 9 880 20

OMAKOTITALON VUOTUISET MAKSUT ERI VAIHTOEHDOISSA (arvio) Kiinteistökohtainen järjestelmä: Umpisäiliö (5 m 3 ) ja maaperäkäsittely pesuvesille yht. 5 000-7 000 TAI pelkkä umpisäiliö (10 m 3 ) 2 500-3 500. Vuotuiset käyttökustannukset noin 1 000-2 000 /v. 1) Nämä tulee uusittaviksi n. 30 vuoden välein. Rengaskaivo 4 000 5 000 (ei sisällä kaivonpaikkaselvityksiä eikä veden laadun tutkimusta). Lisäksi mahdolliset käsittelylaitteistot. Veden laadunvalvonta kiinteistön vastuulla. Keskitetty vesihuolto (Nivos) Liittymismaksu (VJ ja JV) 8 000-16 000. Tonttijohdon ja jätevesipumppaamon rakentamiskustannukset 4 500 7 500. Perusmaksut (2-kertaisena) 307 /v (omakotitalo 150 m 2, 3 as). Käyttömaksut kulutuksen mukaan, esimerkkikiinteistössä nykyhinnoilla 778 /v. Lopulliset maksut määräytyisivät mm. liittyjämäärän ja tarkennettujen suunnitelmien perusteella. Laitteiden hankintahinta: 6 500 12 000. Käyttökustannukset: 1 000 2 000 /v. Lisäksi tutkimuskustannukset. Liittymä (vesijohto ja viemäri), tonttijohto, pumppaamo: 12 500 23 500 Liittymä: 8 000-16 000. Tonttijohto ja pumppaamo: 4 500 7 500. Vuotuiset maksut: 1 085 /v. 1) Opas jätevesien maailmaan. 21

JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, mikäli asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Toiminnan täytyy kuitenkin olla taloudellisesti järkevää, sillä laitoksen tulee kattaa kulunsa maksutuloillaan ja maksujen tulee olla kohtuullisia. Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy. Keskitetyn vesihuollon kustannukset Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi -alueella ovat varsin korkeat johtuen lähinnä asutuksen hajanaisuudesta sekä pitkistä putkilinjoista. Alueen taloudellista kannattavuutta lisäisi mahdollisimman korkean liittymisasteen toteutuminen. Lisäksi alueella olisi perusteltua käyttää korotettuja perus- ja liittymismaksuja. Mikäli suunnittelualue määritettäisiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, olisi siellä sijaitsevissa taajamissa liittymispakko. Taajamien ulkopuolella liittymispakko koskisi vain uusia rakennettavia kiinteistöjä. 22

JOHTOPÄÄTÖKSET Keskitetyn vesihuollon rakentamisella alueelle olisi positiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoihin ja kiinteistökauppoihin. Lisäksi keskitetyn vesihuollon rakentaminen todennäköisesti houkuttelisi alueelle lisää uusia asukkaita, mikä parantaisi vesihuollon kannattavuutta. Keuda suhtautuu positiivisesti alueen kehittämiseen, mutta ei halua ryhtyä myymään vesihuoltopalveluita alueen asukkaille laajemmin, sillä tämä lisäisi sen vesihuoltovastuita merkittävästi. Selvityksen perusteella osuuskuntavetoinen toiminta voisi olisi alueelle potentiaalinen ratkaisu. Osuuskunnat pystyvät yleensä rakentamaan vesihuoltojärjestelmänsä halvemmalla kuin vesihuoltolaitokset, koska osuuskuntien laatuvaatimukset ovat väljempiä. Lisäksi rakentamisessa ja operatiivisessa toiminnassa voidaan hyödyntää talkootyötä. Periaatteessa osuuskunnat voivat saada toiminnalleen avustusta kunnalta tai valtiolta. ELYkeskukset eivät lähtökohtaisesti enää tue osuuskuntia rahallisesti. Alueen vesihuolto on taloudellisesti järkevää toteuttaa alueen sisäisin ratkaisuin (vedenottamot ja jätevedenpuhdistamo). 23

NETTIKYSELY Mäntsälän kunta ja Nivos Vesi Oy haluavat selvittää, olisivatko suunnittelualueen asukkaat halukkaita liittymään keskitetyn vesihuollon järjestelmään, vai onko toiveissa jatkaa nykyistä mallia, jossa pääosalla alueen asukkaista on kiinteistökohtainen vesi- ja jätevesijärjestelmä ja osa kiinteistöistä on liittynyt vesiosuuskuntaan. Tätä varten tehtävä nettikysely on auki 14.6.-31.7.2017 välisen ajan. Linkki kyselyyn löytyy kunnan Internet-sivulta (Mäntsälän kunta > Ajankohtaista). Huom. Kyselyyn on mahdollista vastata myös paperilla. Tätä varten kiinteistöille toimitetaan kyselylomakkeet kotiin. 24

Reija Kolehmainen Projektipäällikkö reija.kolehmainen@poyry.com 050 3124 769 Consulting. Engineering. Projects. Operations. www.poyry.com