Suomalaisen ääniympäristön muuttuminen 100 vuoden aikana Suomalaisen aikana FT Outi Ampuja, dosentti (Helsingin yliopisto) johtava asiantuntija (Trafi) Kuva: Ritva Kovalainen
Äänellisiä virstanpylväitä 1700-luvun loppupuolella keksitään muun muassa valuteräs, rautaiset pyörät hiilikärryihin, valurautaiset rautatiekiskot, vauhtipyörä, paranneltu höyrykone, höyrylaiva ja kaasumoottori 1862 Suomen ensimmäinen rataosuus Helsinki- Hämeenlinna 1906 New Yorkiin perustetaan The Society for the Suppression of Unnecessary Noise ; Lontooseen perustettiin vastaava yhdistys vuonna 1908. 1908 Fordin autotehdas esittelee T-mallin. Henry Ford käynnistää kohtuuhintaisten henkilöautojen massatuotannon.
Suomi vuonna 1917 Asukkaita 3 134 300 Maatalousvaltainen maa Kuva: Wikipedia
Aikalaisten huomioita: Siellä missä metsot valoisina kevätaamuina pitivät soidintaan elämän ja syntymisen ylistykseksi ja missä nevan ylitse lentävien, kotimaahansa palaavain kurkien jättiläisauran kimakat torventoitotukset kajahtelivat, sillä kaikuvat nyt toisenlaiset äänet, kulttuurin äänet: sirkkelisahan vihlova kitinä ja tehtaiden koneiden korviahuumaava räminä. (Luonnonsuojelu ja kulttuuri teos, 1922) Punkaharju 1930-luvulla. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
Helsinki v. 1912 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Helsinki 1930-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Helsinki noin v. 1935. Kuva: Helsingin kaupungimuseo
Olavi Paavolaisen Terässinfonia (1928): Atlantin-höyryjen lähtöhuudot ja autontorvien mylvinä leveiltä viertoteiltä nostaa salotöllien asukkien ajatukset huimaan lentoon. Melu edistyksen äänenä Painetaan kaasu pohjaan.
Vuoden 1926 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa moottoriajoneuvoliikenteestä kielletään räikeä-äänisten merkinantolaitteiden käyttö asutuskeskuksissa Vuonna 1931 Helsingin kaupungin kunnallisessa asetuskokoelmassa kielletään tarpeeton äänimerkin anto. Vuonna 1940 Suomessa 27 161 moottoriajoneuvoa 1940-luvulla tehdään ensimmäinen ehdotus meluntorjuntalaiksi Suomessa. Ehdotus ei johda lainsäädännön kehittymiseen. 1950-luvulta lähtien lentoliikenne alkaa kasvaa länsimaissa.
Vuonna 1956 mitataan melua ensimmäisen kerran Helsingin keskustan kaduilla. 1950-ja 1960-luvuilla Suomi autoistuu ja kaupungistuu. Vuonna 1965 Suomeen perustetaan Meluntorjunnan edistämisyhdistys ry. Meluongelma politisoituu 1960- ja 1970-lukujen taitteessa Miljoona moottoriajoneuvoa v. 1973 Vuonna 1979 asetetaan valtakunnallinen Meluntorjuntatoimikunta Vuonna 1988 astuu voimaan Suomen ensimmäinen yhtenäinen meluntorjuntalaki.
Helsingin keskustasta v. 1971.
2002 Euroopan unionin ympäristömeludirektiivi astuu voimaan. Kaikkia EU-maita velvoitetaan tuottamaan tietoa melualueista ja tekemään säännöllisiä meluntorjuntasuunnitelmia. Jäsenmaita kehotetaan kartoittamaan säilyneitä hiljaisia alueita. 2002 Hyvinkää on Suomen ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut kaupunki. 2004 Satakunta on Suomen ensimmäinen hiljaisia alueita kartoittanut maakunta. 2005 Vantaan hiljaisten alueiden kartoituksessa ei löytynyt yhtään varsinaista luonnonrauha-aluetta, johon ei kuuluisi ihmisen toiminnasta aiheuttama melu. Vuonna 2008 julkaistun Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelemisessa on edistettävä hiljaisten alueiden säilymistä.
Pelkkää meluuntumisen historiaa? Kaupunkien ja haja-asutusalueiden ääniympäristöt erilaisia, odotusten merkitys Ääniympäristöä koskevat arviointikriteerit Millainen voisi olla tasapainoinen, akustisesti hyvälaatuinen urbaani ääniympäristö? Riittävän hyvä ääniympäristö?
Huomioita ääniympäristön akustisesta laadusta YU & Kang (2010): Tutkivat miten urbaanin ääniympäristön elementit esim. puistossa tai muussa avoimessa paikassa koetaan. Tutkimuksenkohteena luonnon äänet, ihmisäänet, mekaaniset tai teknologiset äänet ja instrumenttien äänet. Kuulijan ikä ja koulutustaso vaikuttivat eniten siihen, miten äänet koetaan. Iäkkäämmät henkilöt ja korkeammin koulutetut pitävät enemmän luonnon äänistä ja häiriintyivät enemmän teknologisista äänistä. Ikä ja koulutustaso vaikuttavat kuinka tärkeäksi hiljaiset alueet koetaan, meluherkät pitävät hiljaisia alueita tärkeämpänä kuin muut (Booi et al 2012).
Hiljaisten alueiden kartoitusten yhteydessä tehdyt kyselyt -> Suomalainen hiljaisuus/att uppleva tystnad keruukilpailun tuottama muistelmaaineisto Hiljaisuus arjen monipuolinen voimavara, lohtu ja jopa onni Kuva: O. Ampuja
10 vuoden iässä: Illalla makaan sängyssäni, kutsun: äiti, tule tänne, täällä on hyttynen. Hän tulee (kolahdus) ja hyttynen hiljenee sängyn viereen. 20 vuoden iässä: Loma huvilalla luonnon helmassa. Vastakohta kangaspuiden jyskytykselle. 30 vuoden iässä: Hiljaisuus kun kaikki kolme lasta nukkuvat. 40 vuoden iässä: Hiljaisuus on siellä missä perhoset, kukat ja lepakot elävät elämäänsä. 50 vuoden iässä: On hiljaista, kun uppoudun kirjojen maailmaan. 60 vuoden iässä: Hiljaista on, kun asetan vasemman korvani tyynyä vasten. Oikea korvani on kuuro. 70 vuoden iässä: Hiljaisuus on, kun muurahaiset rapistelevat metsässä ja kaikki äänet luovat mielenrauhaa. 89 vuoden iässä: Hiljaisuus on elämäni eliksiiriä. (nainen, s. 1931)
Hiljaisuuden nelikenttä Mietiskelevä, syvällistä ajattelua edistävä kontemplatiivinen hiljaisuus Vahvuus Vain haudassa on hiljaista ahdistava hiljaisuus Heikkous Ulkoi -nen ympä -ristö Luonto, hyväilevä, lohduttava, elvyttävä hiljaisuus Sisäinen ympäristö Mahdollisuus Kulttuuristen ja teknologisten äänten kirjoma hiljaisuus Uhka Positiivinen Negatiivinen
Ääniympäristön laatu Reunaehdot luonto moraalilähteenä? Valinnan mahdollisuus Arjen käytäntö, voimavara, hiljaisuus osaksi arkea 20.3.2017 18
Hämeenlinnanväylä kaupunkibulevardina (Kuva: Helsingin kaupunki, yleiskaavaluonnos 2015)
Kohti tasapainoista ääniympäristöä? Kaupunkien ääniympäristöön vaikuttavat ratkaisut avainasemassa? Liikenneteknologisten ratkaisujen merkitys sähköauto, sähköllä käyvät joukkoliikennevälineet Maankäytön ja kaavoituksen merkitys - melunhallinnassa tehokas ja vaikuttava keino -> melut melualueille -> Hiljaisten alueiden kartoittaminen & suojelu Oleellista on tasapaino 20.3.2017 Kuvat: O. Ampuja 20 ja Trafi
Julkaisuja: Tulkintoja hiljaisuuden merkityksestä. Teoksessa Helmi Järviluoma ja Ulla Piela (toim.): Äänimaisemissa. Kalevalaseuran vuosikirja 95. (SKS, 2016) Ampuja, Outi & Peltomaa, Miikka (toim.): Huutoja hiljaisuuteen. Ihminen ääniympäristössä. (Gaudeamus, 2014) Tulossa 6.4.2017: Hyvä hiljaisuus (Atena). Tietoja esm. sähköautojen määristä ja liikenteen ympäristökuormituksen seurantaa; Trafin tilakuva: http://katsaukset.trafi.fi/etusivu/k estavyys/liikenteenymparistovaikutusten-seuranta.html http://katsaukset.trafi.fi/etusivu/k estavyys/ajoneuvokannantilakuva.html Kuva: O. Ampuja