2014 Treekantti
sisältö 2014 Pääkirjoitus 5 Kommodorin mietteet 6 Sihteerin väylä 7 Toimintakertomus vuodelta 2013 12 Missä sinä, siellä Satakunnan Kansa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 13 Katsastusasiaa 14 Uudet laivurit 17 Saaristomerenkulkuopin tutkinto 20 Vastaukset saaristotenttiin 21 Aurian purjehdus 2013 Höga Kusten 24 Kuvia kauden tapahtumista 30 Merimaikka 36 16. Saarileiri Tynnyrikarissa 38 Aikuisten purjehduskurssi 42 Majamestarin juttu 46 Navigointikilpailut 2013 48 Kilpailutulokset 49 Yhteystiedot 2014 54 Venerekisteri 56 Jäsentarvikkeet 57 Ajankohtaista 60 Taskumuistio 61 3
Pääkirjoitus täyden palvelun venetalosta kaikki tarvittava tulevaan veneilykauteen; veneet, koneet, huollot, varaosat ja tarvikkeet, jo yli 30 vuoden kokemuksella! Käsissäsi on vuoden 2014 Treekantti, eli Porin Navigaatioseura ry:n vuosijulkaisu. Tämä on nyt neljäs vuosi kun allekirjoittanut toimii tämän lehden päätoimittajana. Lehti on hiukan kehittynytkin vuosien varrella, se on mm. muuttunut kokonaan värilliseksi. Kiitokset kaikille lehteä tekemässä olleille. Muistathan että Treekantti palvelee koko veneilykauden ajan ja löydät sieltä aina seuran yhteystiedot ja tapahtumakalenterin. Ja jollei koko lehteä jaksa kantaa mukanaan voi lehden takaosasta leikata taskumuistion vaikka lompakkoon talteen. Mukavia lukuhetkiä Treekantin parissa! Treekantin päätoimittaja: Tiia Niemi Tiia Niemi ja Johanna Ollikkala Orionilla. TREEKANTTI Porin Navigaatioseuran vuosijulkaisu Vastaava päätoimittaja: Tiia Niemi Aineisto: tiia.vuorinen@gmail.com Etukannen kuva: Marjo Koski Laivurikuvat: Reijo Wallin ja Marjo Koski Taitto ja paino: Ulla Saustamo/Tactic Games Oy Painosmäärä: 1 000 kpl ISSN: 1235-7022 4 5
Kommodorin mietteet Sihteerin VÄYLÄ Teksti: TIIA Niemi Kuva: raino salmijärvi Viime veneilykausi oli taas hieman erilainen kuin edelliset. Heti alkukesästä olimme mieheni kanssa BSF:n järjestämällä purjehduskurssilla. Kurssi oli todella hyvä ja innosti veneilyharrastuksen pariin. Monta hyvää taitoa tuli opittua niin purjeveneistä, niiden käsittelystä kuin veneilystä muutenkin. Kurssilla esimerkiksi harjoiteltiin mies yli laidan tilanteita, joita ei kyllä ole aiemmin omatoimisesti tullut harjoiteltua. Harjoitus tehtiin tietenkin fenderillä, eikä ketään oikeasti heitetty laidan yli. Tässäkin harjoituksessa yksi tärkeä pointti oli se että useamman kuin yhden henkilön tulisi osata ajaa venettä jolla ollaan liikkeellä. Yleensä se kuitenkin on niin että se yksi, usein vielä perheen mies ajaa venettä ja muut keskittyvät muihin sivutoimiin. Kun sitten se kippari putoaa yli laidan, tulisi muidenkin veneessä olijoiden osata toimia. Ensiapu taidotkin pääsivät käyttöön viime kesänä. Olimme Säkylän Pyhäjärvellä veneilemässä kun viilsin sormeni auki veneessä. Isäni sitten ajoi veneen mahdollisimman nopeasti rantaan ja lähdimme mieheni kanssa kohti lähintä päivystystä. Soittelin autosta numerotiedusteluun että pitäisikö ajaa Säkylään vai Euraan ja sieltä sitten selvisi, että lähin päivystys on Porissa asti! KKK oppi, eli kylmä koho kompressio tuli sillä matkalla tarpeeseen ja pääsimme Poriin siinä mielessä ajoissa että sormeeni vielä saatiin ne tarvittavat tikit tehtyä. Hyvin siis selvittiin, mutta tämä reissu muistutti että se apu ei veneillessä ole kovin lähellä. Ensin pitää yleensä selviytyä maihin ja siltikin on vielä matkaa lähimpään päivystykseen. Muistakaa siis kaikki muutkin taas veneilykauden alkaessa tarkistaa se veneen ensiapu laukku ja sen sisältö. Lisäksi on varmaan syytä harjoitella ihan oman venekunnan kanssa hätätilanteita, jotta kaikki tietävät miten hätätilanteessa tulisi toimia. Lähimmän päivystys pisteenkään selvittäminen tuskin on pahitteeksi, sekä varmistaa että tärkeät puhelinnumerot ovat tarpeen tullen saatavilla. Seuramme sai tammikuussa kutsun Teljän seurakunnan Piispan tarkastukseen, johon myös osallistuin Teljän kirkolla. Koolle oli kutsuttu useita eri seurojen edustajia keskustelemaan lasten ja nuorten harrastustoiminnasta ja sen tukemisesta. Mielenkiintoinen ilta: hyviä keskusteluita eri seurojen edustajien kanssa, sekä päälle hyvä illallinen Piispan ja tämän seurueen pöydässä. Turvallista veneilykautta 2014, kaikille Tiia Niemi Tiia Niemi, piispa Kaarlo Kalliala ja kirkkoherra Kaisa Huhtala. Jäsenmaksut Tänäkin vuonna olet saanut jäsenpostituksen yhteydessä jäsenmaksulaskun, jolla jäsenmaksu 28 tulee suorittaa. Kun maksat laskusi, muista ilmoittaa laskun alaosassa oleva viitenumerosi. Liittymismaksu Liittymismaksu seuran ulkopuoliselta laivurikurssin suorittaneelta on 60, liittymismaksua ei peritä silloin, kun henkilö liittyy seuraan oman seuransa laivurikurssin suorittamalla. Säilyttääkseen jäsenyytensä, tulee jäsenen maksaa jäsenmaksunsa vuosittain. Osoitteenmuutokset Koska jäsenmaksun yhteydessä ei voi ilmoittaa osoitteenmuutoksista, tulee jäsenen itse huolehtia muutosilmoituksesta, mieluiten kirjallisesti jäsensihteerille: Marjo Koski, Lotskerintie 41 28200 Pori, 0405578497 tai jasensihteeri@porinnavigaatioseura.fi. Näin turvaamme häiriöttömän tiedonkulun jatkossakin. Merimaikka Seuran jäsenen on mahdollisuus saada koulutusvenettä käyttöönsä. Käytön edellytyksenä on osallistuminen koulutuspurjehdukseen (n. 4 tuntia kestävä kurssi), jonka tarkoituksena on perehdyttää kuljettamaan ko. venettä. Jos aiot osallistua koulutuspurjehdukseen ks. toimintasuunnitelma. Merimaikan vuokrausasioissa ota yhteyttä venemestari Timo Lokkiin. Muista, lisäksi, että osallistumalla talkoisiin saat alennusta käyttömaksusta. Tynnyrikari Seuran tukikohta on jäsenten käytössä. Majan avaimia on saatavana 30 hintaan merkkipisteestä (VENEPORI). Avain on henkilökohtainen, eikä sitä siis voi luovuttaa toiselle henkilölle. Luopuessaan seuran jäsenyydestä tulee jäsenen luovuttaa avain takaisin. Tynnyrikarin sähkömaksut 3 /vrk tai 30 koko kausi joka maksetaan kauden alussa seuran tilille. Diplomien jako Diplomien jaosta ilmoitetaan diplominsaajille henkilökohtaisesti. Mikäli et voi saapua diplomia noutamaan, on se myöhemmin mahdollista saada seuran merkkipisteestä (VENEPORI). Jäsen: ostaessasi seuratarvikkeita Veneporista, käytä käteistä maksutapaa. 6 7
Kangaskauppa Nuikkinen Oy Kaikki kankaat kotiin, veneeseen ja lisäksi venemerkiisikankaat. Myös paloturvalliset. Paljon meriaiheisia. Antinkatu 28, 28130 Pori puh. 02 6332515 avoinna ma-ke 9.30-18, to-pe suljettu, la 9.30-14 Juhannuksesta elokuun loppuun suljettu www.nuikkinenoy.fi 8 9
Yli 60.000 tuotetta saman katon alta! PORI MIKKOLA www.hhnet.fi PORI 8-21(18) Teljänkatu 10, Pori, Puh: 02-6330 400 ma-pe 10.00-17.00 la 9.00-13.00 Kodin terra Pori Tikkulantie 4, 28100 Pori AMMATTINA RENKAAT Paanakedonkatu 12 28100 Pori (02) 631 2200 Palvelemme ma-pe 7 21 la 7 18 su 12 18 VENEIDEN NOSTOT, LASKUT JA SIIRROT TRAKTORITRAILERILLA VENEKULJETUS KUNTSI 0400 755 331 venekuljetuskuntsi@gmail.com 10 11
Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Yleistä Porin Navigaatioseura ry. edistää ja kehittää Suomen Navigaatioliiton jäsenyhdistyksenä harrastajaveneilijöiden navigointitaitoa sekä hyvää veneilykulttuuria. Porin Navigaatioseuran hallituksessa oli v. 2013 kommodori Tiia Niemi, varakommodori Hannu Grönholm, sihteeri Antti-Jussi Neva, rahastonhoitaja Kaija Virtanen sekä jäsenet Vesa Hakanpää, Simo Valli, Ari-Pekka Koski, Reijo Wallin ja Vesa Virtanen. Vuosi 2013 oli seuran 47. toimintavuosi. Seuran jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 411 henkeä. Kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin maaliskuussa Satakunnan yhteisökeskuksessa. Syyskokous pidettiin Satakunnan yhteisökeskuksessa marraskuussa. Kokouksessa jaettiin vuoden kippari, navigaattori, vene sekä yönavigointikilpailun palkinnot. Syyskokouksessa jaettiin arvomerkkejä seuran ansioituneille jäsenille. Kultainen ansiomerkki: Marjo Koski. Hopeinen ansiomerkki: Sakari Koivuniemi. Pronssinen ansiomerkki: Timo Lokki, Tiia Niemi, Reijo Wallin, Antti-Jussi Neva, Jarmo Koski, Raimo Ranta ja Jouko Koivisto. Seuran hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Jäsentilaisuudet Vuoden 2013 aikana järjestettiin jäsenille erilaisia tilaisuuksia. Navigointikilpailut käytiin maalla ja merellä. Yhteispurjehdus kesäkuussa suuntautui Merikarvian Krookaan. Virkistys- ja talkootoimintaa oli seuran majalla Tynnyrikarissa pitkin kesää. Perinteinen nuorisoleiri heinäkuun alussa keräsi saareen toistakymmentä veneilystä innostunutta lasta ja nuorta. Koulutus Seura koulutti kymmeniä uusia meriteiden säännöistä kiinnostuneita saaristo, rannikkoja avomerilaivureita. Keväällä pidettiin saaristo- ja rannikkolaivurikurssit Porin seudun kansalaisopistolla, opettajana Tiia Niemi (rannikko) ja Antti-Jussi Neva (saaristo). Keväällä päättyi syksyllä 2012 alkanut avomerilaivurikurssi jonka opettajana toimi Marjo Koski. Syksyllä pidettiin saaristolaivurikurssi Porin seudun kansalaisopistolla, opettajana Antti-Jussi Neva. Käytännön veneilyyn perehdyttiin kesäkuussa Merimaikalla. BSF järjesti Porin Navigaatioseuran jäsenille päivän mittaisen purjehduskurssin Kallossa. Julkaisutoiminta Seura julkaisi keväällä 2013 Treekantti vuosijulkaisun, joka lähetettiin kaikille jäsenille. Seuran toiminnasta tiedotettiin Satakunnan Kansan yhdistyspalstalla kevät- ja syyskokouksen osalta. Muuten seuran tapahtumista tiedotettiin seuran nettisivuilla. Ajankohtaiset tiedot löytyvät seuran internetsivuilta. Tiedotteet saa halutessaan omaan sähköpostiosoitteeseen. Muu toiminta Katsastettuja veneitä oli 46 kpl, katsastajina Reijo Wallin, Vesa Hakanpää, Marjo Koski sekä Juha Koskinen. Helmikuussa järjestettiin retki Helsingin venemessuille. Mukaan lähti linja-autollinen veneilystä innostuneita. Päivänavigointikilpailua ei tänä vuonna järjestetty. Yönavigointikilpailuun saatiin vastajoukkue Tampereelta ja kaksi joukkuetta Porista. Vuoden veneeksi valittiin Zeester, vuoden kippariksi Reijo Wallin ja vuoden navigaattoriksi Tiia Niemi. 16.01 Merenkulun kurssit: saaristo- ja rannikkokurssit alkavat 8.02 Retki Helsingin venenäyttelyyn 27.02 Diplomien jako ja kerhoilta, jäsentarvikkeiden myynti. 20.03 Sääntömääräinen kevätkokous, Yhteisökeskuksella 22.03 Opettajaseminaari, Tammisaari 23.03 Liittokokous, Tammisaari 05.04 Sammuttimien vuosihuolto, klo 10 alkaen Kirmolassa 12.04 Valtakunnallinen merikarttanavigoinnin finaali, Tampereella 25.04 Merenkulun tentit: saaristo ja rannikko 25.04 kerhoilta, Lipunnosto, matkakilpailu alkaa 19.05 Katsastusilta I Reposaaressa klo 17-18 19.05 Koulutusajo klo 18- n.21 24.05 Talkoot Tynnyrikarissa, kesäkauden avajaiset 24.05 Katsastuspäivä Tynnyrikarissa 02.06 Katsastusilta II Reposaaressa klo 17-18 02.06 Navigointi-ilta Reposaaressa, klo 18-21 07.06 Retkipäivä ja yhteispurjehdus 12.06 Diplomien jako ja kerhoilta, jäsentarvikkeiden myynti 21.06 Juhannus Tynnyrikarissa 25.-28.6. Nuorisoleiri Tynnyrikarissa 09.08. Gummandooran alueen veneseurojen yhteistapaaminen, Selkämeren veneilijöillä 16.08 Päiväkilpailu Reposaarella, kaikki apuvälineet sallittuja 30.08 Venetsialaiset sekä lauluilta Tynnyrikarissa 12 13 xx.09 Laivurikurssit alkavat: saaristo ja avomeri 13.09 Yönavigointikilpailu, Pori Tampere 20.09 Syystalkoot ja illanvietto 21.09 Lipunlasku Tynnyrikarissa klo 12.00, matkakilpailu päättyy 27.09 Päivänavigointikilpailu Tampere - Pori 6.11 Sääntömääräinen syyskokous xx.11 Karttanavigointikilpailu: SM-karsinta ja seuran kilpailu 22.11. Pikkujoulut 12.12 Laivuritentti: saaristo * * * Järjestetään virkistystoimintaa purjehduskauden ulkopuolella * * * Osallistutaan seuraotteluun Tampereen Navigaatioseuraa vastaan * * * Julkaistaan seuran lehti Treekantti * * * Osallistutaan Porin seudun veneilyjärjestöjen yhteistoimintaan * * * Käytännön veneilytaitoja opetetaan veneretkien yhteydessä ja koulutusajoissa ja nuorisoleirillä * * * Ollaan yhteistyössä muiden paikallisten veneily-yhdistysten kanssa * * * Ex cursioita * * * Nettisivujen uudistaminen * * * Veneiden huoltokoulutusta
teksti ja kuva: Reijo Wallin Katsastusasiaa Tervehdys arvoisat kanssaveneilijät Aluksi haluan kiittää Hannua niistä 15 vuodesta joina hän seuran veneitä on katsastanut ja näin turvannut osaltaan seuramme veneilijöitä. Me nuoremmat katsastajat jatkamme Hannun, Einon, Jorman, Olavin ja Matin jalanjäljissä edesauttamassa turvallista veneilyä seurassamme ja sen ulkopuolella. Vuosittainen sammuttimien huolto järjestettiin tämä vuonna lauantaina 5.4.2014. Paikkana oli edellisten vuosien tapaan Auto-Kirmolan tiloissa Kartanontiellä ja sammuttimien huollosta ja tarkastuksesta vastasi Sammutinhuolto Salli. Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa. Lähtökohtana on veneilijöiden oma turvallisuus, jolloin ne eivät myöskään muodosta turvallisuusriskiä kaupalliselle merenkululle eikä muille vesillä liikkuville. Katsastus ei perustu viranomaismääräyksiin, vaan on liittojen omaa turvallisuustyötä. Merenkulkulaitos, joka on veneilyä valvova viranomainen, on hyväksynyt toiminnan, ja antaa suoritetun katsastuksen perusteella haettaessa kansainvälisen huvivenetodistuksen. Myös vakuutusyhtiöt myöntävät katsastetuille veneille alennuksia vakuutusmaksuista. PERUSKATSASTUS Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut. Seura voi myös peruskatsastuttaa veneen aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. VUOSIKATSASTUS Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastetetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet. Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan neljään eri luokaan. Katsastusluokka 1: Avomeri Katsastusluokka 2: Rannikko Katsastusluokka 3: Saaristo Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet Hyvää veneilykesää toivottavat katsastajat Reijo, Juha, Marjo ja Vesa Sopimussiivoukset Erikoissiivoukset Kotitaloudesta Teollisuuteen Varpuskuja 9, 28100 PORI 044 3338560 taina.virtanen@satax.fi Lisäaineettomat! Käsinleivotut Satakuntalaiset Kakot! Junttakakko Kaurajuntta Ohraska Ruiskakko Veneverhoilut, kuomut/korjaukset Ky. P Alenius v.1981 ULVILA (044) 4496 389 UUDET SAMMUTTIMET TARKASTUKSET HUOLLOT NESTEKAASUA Turvallisempi huominen! Laite- ja Sammutinhuolto Salli Ky Krannintie 1 050-5335728/Harri 040-5570864/Kyösti 14 15
Uudet LAIVURIT Saaristo 14.12.2012 Ulvila (Simo Valli) SV-Venekuomut Valmistamme venekuomut kaikkiin veneisiin kaavastostamme tai mittatilaustyönä. Myös korjaukset ja kaarityöt. Puh. 0400-276 387 tai 0400-860318 email.legra@luukku.com Legra oy Juhanintie 45, Pori Laiho Anne Simberg Pekka Mansikka Mika Ylinen Markku Vuorsola Mikko Seppälä Pekka Urpilainen Jouni Saaristo 14.12.2012 Pori (Antti-Jussi Neva) Pirilä Ilpo Ylikahri Jukka Ekholm Christer Ahola Timo Mäkinen Annika Erkkilä Pia Järvelä Heljä Leino Janne Lehtiniemi Antti Haapanen Susanna 16 17
Uudet LAIVURIT Avomeri 19.4.2013 Pori (Marjo Koski) Saaristo 19.4.2013 Pori (Antti-Jussi Neva) Hukkanen Heini Santala Matti Tommila Timo Lementtinen Petri Rinko Lasse Nokelainen Mika Rosendahl Masi Mäkelä Jani Rannikko 19.4.2013 Pori (Tiia Niemi) Holm Anu Hannula Tapio Laine Juha Lundgren Timo Astala Antti Lehtonen Pertti Puumala Jarmo Lehtonen Tiina Teperi Seppo Korkee Mikael Kanerva Juhani Taulu Eino Turunen Pekka Heino Jarno Lasonen Pertti Pirilä Ilpo Mäkivaara Jarkko Mäkinen Annika Lilja Mikko Sundelin Kari Huotilainen Simo Liukkonen Minna Suomela Sanna Ahola Timo Korkee Mikael 18 19
Saaristomerenkulkuopin tutkinto 13.12.2013 Ennen kuin aloitat, lue tämä johdanto! Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassin lisäksi myös kiinteä varakompassi ja kaikuluotain. Tehtävissä merikartan mukainen eranto on 7 I. Tehtävät ovat toisistaan irrallisia ja ne voidaan täten ratkaista halutussa järjestyksessä. 1. a) Olet matkalla koillisesta kohti Norruddin merimajakkaa. Mihin aikaan sinun tulisi olla 4,5 m väylän alkupisteessä (63 57,35 P 25 44,90 I) jotta saapuisit merimajakkaan Norrudd klo 11.20? Nopeutesi on 7 solmua. b) Mikä on kompassisuuntasi Norruddiin? 2. Ajat tarkasti pitkin 3,0 m väylää kohti Stångklubb Skomakaren linjaa. Varakompassi näyttää 080º. Mikä on varakompassin eksymä ohjatulle suunnalle? 3. Ohjaat KS=233 Viiran merimajakan länsipuolella. Tarkistaaksesi tarkan sijaintisi suunnit käsisuuntimakompassilla Viiran merimajakan kompassisuuntimassa 098 samalla kun Trehålsgrundetin pohjoiskärki on suoraan sivulla vasemmalla. Mikä on sijaintisi suuntimishetkellä? 4. Tuttavasi ilmoittaa sinulle puhelimitse, että häneltä on polttoaine loppunut. Hänen sijaintinsa on 63 53,20 P 25 41,40 I. Itse olet 3,0 m väylässä suoraan pohjoiseen Skomakarenin linjamerkistä. Lähdet auttamaan tuttavaasi. b) Mikä on kompassisuunta tuttavan paikkaan? c) Mikä on ajoaikasi kun nopeutesi on 8 solmua? 5. Saavut lännestä 3,0 m väylälle. Määränpääsi on laituri paikassa 63 50,8 P 025 46,5I. Piirrä tutkintokarttaan suunniteltu reittisi ja merkitse ne linjat, turvarajat ja käännöspisteet, joita käytät hyväksesi päästäksesi turvallisesti perille sekä rastilla (x) ne vaarankohteet jotka navigoidessa on otettava huomioon. 6. a) Mitä mitataan lokilla ja mitä kaikuluotaimella? b) Vastaantuleva alus näyttää vieressä olevaa merkkikuviota. Minkälaisesta aluksesta on kyse? c) Minkälaiset valot sytytät kun ankkuroit yöksi paikkaan, jossa saattaa liikkua muita aluksia? 7. a) Moottorialus ja purjealus, joka näyttää mustaa kartiota kärki alaspäin, kohtaavat keulat vastakkain. Kumpi on meriteiden sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen? b) Väistääkö purjealus kalastavaa alusta joka näyttää meriteiden sääntöjen mukaisia merkkikuvioita? c) Kaksi purjealusta, joilla on tuuli eri puolelta, lähestyy toisiaan niin, että yhteentörmäämisen vaara on olemassa. Kumpi väistää? 8. Mitä tarkoittavat: a) Kolme lyhyttä äänimerkkiä?(... ) b) Karttamerkki c) Viereinen vesiliikennemerkki? 9. Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: a) Huvialuksessa saa käyttää perälippuna ns. seuralippua. b) Liikennevirasto on johtava meripelastusviranomainen c) 6 m pitkä purjevene on rekisteröitävä d) Vesiliikenneasetuksen 2 mukaan Vesikulkuneuvon perusvarustukseen kuuluu kompassi 10. Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: a) Mainitse vähintään kolme huviveneilijän käytettävissä olevaa hätämerkkiä. b) Milloin katsotaan meriteiden sääntöjen mukaan alusten olevan toistensa näkyvissä? c) Mitä meriteiden sääntöjen mukaan on vältettävä kun väistetään oikealta tulevaa alusta? d) Alus lähestyy sinua oikealta niin, että keulasuuntima alukseen on 125. Suuntima pysyy muuttumattomana. Kumpi on väistämisvelvollinen? Vastaukset saaristotenttiin 13.12.2013 Opettaja Antti-Jussi Neva Tentti oli vaikeusasteeltaan keskitasoa, laskut oli osattu pääsääntöisesti hyvin ja merenkulun säännöt myös. Kieliasussakaan ei ollut tällä kertaa mitään erikoisuuksia. Tenttiin osallistui 25 oppilasta joista kaksi reputti, suurin osa tenttiin osallistuneista sai kiitettävän. 1. a) saapumisaika noin klo 10:45, muuten helppo tehtävä mutta tehtävän asettelu aiheutti hetkellistä pään raapimista. b) KS=205o, helppo perus suuntimis tehtävä 2. eks= -4o, tyypillinen varakompassin eksymän laskenta 3. LAT 63o 57,5 P LON 25o 46,2 I Laskuista ilmeisesti helpoin, eniten oikeita vastauksia. Eli ristisuuntima hallittiin. 4. a) KS=4o b) 10min 30s Tämä tehtävä hallittiin myös hyvin, perusasioita jotka pitää olla hallussa. 5. Maisemanavigointi tehtävä josta ei ketään saanut täysiä pisteitä, puutteina mm. linjat ja käännöspisteet. 6. a) lokilla mitataan matkaa ja nopeutta, kaikuluotaimella syvyyttä b) kalastusalus 20 21
7. a) molemmat ovat konealuksia, kummatkin muuttavat suuntaansa oikealle siten että vasemmat kyljet kohtaavat. b) väistää c) se alus jolla tuuli vasemmalta puolelta 8. a) käytän potkurivoimaani taaksepäin b) kummeli c) yleinen varoitusmerkki 10. a) mayday, laskuvarjoraketit, soihdut, savut, tulenliekit aluksessa, ym. b) kun ne näkemällä voivat havaita toisensa c) keulan editse menemistä d) oikealta tuleva, on ohittava alus. 9. a) oikein b) väärin c) oikein d) väärin Oman energiansa käyttömestari Virtaa puhtaasti Ihmisen keho on ihmeellinen energialaitos sen käyttövoima lisääntyy kuluttamisen myötä. Mitä enemmän huhkimme, sitä enemmän jaksamme tehdä ja työn laatukin paranee ajan myötä. Pori Energia luo yhteistä energiavarantoa, josta on hyvä ottaa kun omat voimat tarvitaan muualle. 22 23
Aurian purjehdus Höga Kusten kesällä 2013 Aurian purjehdus kesällä 2013 suuntautui merenkurkun yli Ruotsin korkealle rannikolle. Korkearannikko (Höga Kusten) kiinnosti monestakin syystä, olin kuullut sen olevan erityisen kaunista saaristoa korkeine kallioneen, Unescon maailmanperintökoteena sekä geologisesti mielenkiintoisena paikkana. Lisäksi halusin tutustua Porista pohjoiseen olevaan Länsirannikkoon, koska tämä on vielä jäänyt koluamatta. Tässä jutussa kerron purjehduksesta Ruotsissa tällä n. 50M rannikon kaistaleella ja kuvaan muutamia hienoinpia kohteita. GRISSLAN Iltapurjehdus ohi Hussumin ja Skagsudden majakan, Vågonin saarelle. Sieltä löytyi Grisslanin kalastajakylä punaisine pikku taloineen joissa oli kirkkaan valkoiset karmilaudat. Tuuli oli tähän luonnonsatamaan tullessa melko puuskainen ja tuli yli korkeiden vaarojen, ikäänkuin laskeutuen veden pintaan. Tästä johtui pyörteet. Kalliokiinnitykseen tullessani eräs saksalainen auttoi, mutta ankkurointi piti ottaa vielä uudesti koska tuli jätettyä liian vähän köyttä, satama oli 7m syvä. Kalliokiinnityspaikkoja oli kymmenkunta, joissa oli nyt kolme purkkaria ja kolme moottorivenettä. Yksi purkkari oli lahdella ankkurissa. Kävin katselemassa maisemia, jotka olivat jo Höga Kustenin korkeita vaaroja ja sitten nukkumaan. Aamulla herätessäni oli sitten ruotsikielen harjoittelua erään ruotsalaisen pariskunnan kanssa, jotka auliisti neuvoivat Höga Kustenin hienoinpia paikkoja ja kertoivat myös saaresta jossa oltiin. Saaren eteläpäässä oli hiekkaranta ja sauna, lähdin käymään siellä. Puolen tunnin patikkaretki viitoitettua polkua pitkin veikin hienolle hiekkarannalle, josta avautui maisemat vaaroille. Matkalla oli kirkko, jalkapallokenttä ja silta. Pienet mökit olivat olleet kalastajakylä ja nyttemmin mökkikäytössä. TRYSUNDA Navakka luodetuuli vei meidät pelkällä etupurjeella läpi vuonojen Trysundan saarelle. Tämä on myöskin entinen kalastajakylä, joka nyttemmin on mökkikäytössä. Pietarsaarilainen pariskunta otti ystävällisesti meidät vierelleen perään, kun koko satama oli jo täynnä. Niinpä kuljimme saareen heidän venettään pitkin tossut kädessä ja varottiin meluamasta. Paikalla oli kauppa johon satamamaksu 100kr maksettiin, emme ottaneet sähköä. Punaisten talojen ja muutaman mineriittitalon milijöö kiersi lahtea. Lahden toisella puolella oli Ulvö yhteyslaivan satama. Ja kun jatkoimme kävelyä itään löytyi sieltä hieno ranta pyöreine kivineen ja näkymine merelle. Jotenkin paikka oli niin mystinen värimaailmaltaan ja hiljaisuudeltaan. Aallokonkin ollessa pientä suojan puolella tuntui kuin olisi oltu kauempana kuin Ruotsi. Otettiin parit kuvat, yksi niistä näytti kuin olisin ollut Star Trek hahmo. Satama oli idyllinen paikka, jota oli juuri uudistettu veneilijöiden huoltorakennuksen osalta. BAGGVIK (MJÄLTÖ) Ilma muuttui epävakaammaksi ja alkoi repiä sadetta. Paineltiin tunnin legi etelään Mjältön saarelle, joka on Ruotsin rannikon korkein saari. Perille päästyämme alkoikin sataa ja ajatus kiivetä porukalla ylös lässähti. Siinä sitten kun huilimme sain ajatuksen lähteä lenkille itsekseni. Kävin vähän katselemassa paikkoja ja jotenkin hairahduin väärälle polulle, nimittäin matkan aikana tuli mieleen että sinne mäelle pitää päästä katsomaan. Niinpä jonkin ajan jälkeen päätin vedellä mäkeä ylös läpi metsän. Olenhan suunnistellut pienestä asti, joten metsässä juoksu ei tuottanut ongelmia. Aika lenkki siitä tuli ja korkeuserot sai puuskuttamaan. Kännykän navigaattorista sai osviittaa tarvittavasta suunnasta. Ja lopulta paikka löytyi palkitsevin maisemin. Sateen loputtua ilma oli raikasta ja mitä parhainta lenkkeilyilmaa. Sade nostatti myös sumupilviä, joiden liikkeet alempana olivat oma näytöksensä. Baggvikenin laguuni näkyi myös vaaran laelta. Veneitä oli kertynyt hieman alle parikymmentä. 24 25
Lenkin jälkeen kävimme rannalla olleessa saunassa. Se oli yhteiskäytössä ja makea vesi tuli omalla paineellaan ylempänä olevasta lammesta. Meillä oli hauskat jutut iloisten ruotsalaisten kanssa. ULVÖ Sitten olikin aikainen lähtö idän suuntaan n. 3M josta löytyy Ulvön saaret. Niiden välissä on lahti joka on auki sekä meren että mantereen puolelta. Paikka on juuri se, jonka monet Vaasalaispurjehtijat maininneet olevan se kohde, johon tähdätään yli merenkurkun Rönskäristä. Ulvössä oli alkamassa regatta ja näin myös paikanpäälle tulijoita oli paljon. Pyörimme hetken molempien vierasvenesatamien ympäri kunnes paikka löytyi eteläisemmästä laiturista. Tuuli otti kevyeeseen veneeseen aika tiukasti ja samaan aikaan paikalle tuli yhteysalus Ulvö, joten rantautumisessa oli taas oma pelinsä. Ankkurointi piti laittaa uusiksi kertaalleen ja ystävälliset suomalaispurjehtijat auttoivat. Tuli siinä juttua viereisen veneen kipparin Kaj Ollilan kanssa mistä olimme tulossa ja mitä tekemässä. Kävi ilmi että hän on kilpapurjehtija ja hänen X-99 veneessän oli miehistövajetta. Lyhyt keskustelu perheen kanssa ja minut oli rekrytoitu mukaan. Jännä fiilis kihelmöi kehossa kun aloin tajuamaan millaisesta purresta oikein oli kyse. Aivan uskomatonta että tällainen mahdollisuus avautui. Käytiin illalla katsomassa venettä ja tapasin muut miehistön jäsenet. Huulenheitto oli hyvää ja porukka tuntui mukavalta. Katselin rigiä läpi ja köysiä, niitä oli tietysti melkoisesti. Säätömahdollisuuksia oli monenlaista, mm. maston vääntöön oli tehty monta eri säätöä. Ominaisuuksiltaan kippari kuvasi purren olevan kuin jolla, kevyt ja jos jokin säätö on pielessä vetoa ei ole. Seuraava aamu valkeni kauniin aurinkoisena. Tuulta luvattiin 5-6m/s aluksi, joka purjehduksen loppupuolelle kevenisi. Lähdimme veneelle klo 10:ksi ja tyhjensimme ylimääräiset painot pois. Painelimme moottorilla kohti lähtöviivaa, kun Ulvön länsipäädyn kapeassa kolossa oli ruuhkaa. Pari purkkaria ja katamaraani oli menossa ulos kuin mekin, vastaan tuli iso moottorivene, joka jotenkin sitten ei osannut odottaa vaan kaikki tämä sakki oli sumpussa pienien rakojen erottamana. Meidän kippari ohjaili tyynen rauhallisena ja mitään haveria ei tapahtunut. Lähtöön oli vielä aikaa, joten teimme muutamia lämmittelyvendoja, jiippejä sekä nostimme spinnun. Sitten tulivatkin jo kilpailun startin paukut. Hirmu temmolla spinnu ylös ja matkaan. Saatiin hyvä lähtö ja matkavauhti oli 8kn luokkaa. Takana näkyvä useiden veneiden ja spinnujen muodostaman rykelmän oli mieleenpainuva. Aina välillä kuului veneiden väliltä styra huutoja ja tunteet kävivät kuumana. Ekalle merkille tullessa kaarsimme saaren ohi ja vaihdoimme spinnun tilalle genuan. Muutama vene taktikoi ja osasi ottaa saaren toiselta puolen tuulta ja lyhyempää matkaa. Katti joka oli aiemmin ampaissut ohitsemme spinnulla oli nyt kumossa, toinen ponttooni ylhäällä. Siellä oli käynnissä kääntöyritys, joka sitten hetken kuluttua onnistui. Trimmausta tehtiin koko ajan ja venettä tasapainotettiin laidan ulkopuolella hengaamalla. Vendoissa jeesasin fokan skuutin kanssa sekä loikkasin kannen yli ja puomin ali, taas uudelleen tasapainottamaan. Tuuli alkoi kevetä. Pitkä legi edessä ja nousimme poijulle hyvin. Eräs ranskalaisvene päätti nostaa kevyen tuulen Genuan tai Code-x:n, joka hetken vetikin, mutta katkesi sitten alapäästä. Komea valkoinen kaulahuivi roikkui maston päästä ja seteleitä paloi. Viimeisen kääntömerkin jälkeen oltiin Ulvön merenpioleisen aukon edustalla. Tuuli keveni entisestään, aloimme metsästää kora puuskia. Hissukseen kavuttiin ylös ja niin tekivät muutkin. Se oli hermopeliä. Kaksi venettä kolaroivat viimeisillä vendoilla. Kumea paukaus ja huutoa kuului hetken, sitten siellä taas mentiin. Tulimme Trixiellä maaliin neljänsinä. Veneitä oli mukana kuutisenkymmentä. Aivan upea kokemus nähdä kokeneen tiimin työskentelyä ja tämäntyylistä kilpapurjehdusta. Vene oli myös oma laatuaan. Hauskaa oli veneen kaksikielisyys ja kun itse puhuin vain suomea sain aika annoksen ruotsinkielen purjehduslangia. HÄGGVIK Sijaitsee pari mailia mereltä, kapean mutta syvän uoman perällä. Molemmilla puolilla on isoja mäkiä, maisemien ollessa komeita. Uoman jälkeen pitää kääntyä vielä vasemmalle ympäri saarekkeen ja näin löytyy Häggvik erittäin rauhallinen ja tyyni satama. Satamaa oli juuri kunnostettu, uusi laituri ja hienot tilat veneilijöille. Satamamaksuun 120kr sisältyi kaikki oleellinen joka tuntui taas kotoisalta Ulvön ja Trysundan maksullisten suihkujen jälkeen. Polkupyöriä oli vapaasti lainattavissa ja niitä oli riittävästi. Niinpä kävimme ajelulla kaupassa ja Mannaminnessä, joka on paikallinen museo. Museossa oli kokoelmia eri maiden kulttuureista ja varsin erikoinen paikka. He tekevät yhteistyötä Satakunnan museon kanssa. Oli hauska nähdä Merikarvian englanninkielisiä mainoksia siellä. Satama oli kyllä mukava. Kaikki toimi ja oli uutta. Illalla tullut ukkoskuuro ei haitannut ja söimme sataman tilavassa keittiössä illallisen. Pesukone jauhoi pyykkiä. Tänne tullaan vielä uudelleen keskiviikkona. TÄRNÄTTHOLMARNA Myöhään illalla saavuimme Tärnättholmarnaan 63 06.64N 18 32.63E, joka on pieni luonnonsatama Skulleskogenin kansallispuiston pohjoisrannalla. Vesi oli 5m syvää ja rannat sopivan jyrkät. Paikalla on metallilaiturin pätkä johon voi pari venettä kiinnittyä sekä mökki, huussi ja tulentekopaikka retkeilijöitä varten. 26 27
Seuraavana aamuna söimme tukevat aamiaiset ja lähdimme tutustumaan kansallispuistoon. Mökistä löytyi karttalehtiset, jossa oli myös tietoa eläimistä ja kohteista. Polku johdatteli meitä ylös kohti jyrkänteitä. Matkalla oli useampia levähdyspaikkoja ja majoja, joissa voi nukkua yön yli. Polulla oli silta yli parikymnenmetrisen rotkon ja railokohtia kalliossa, jossa kavuttiin ylös. Puolessavälissä nousua 172m oli erämaajärvi. Ja siitä nousu jatkui vielä ison rotkon pohjaa pitkin kavuten isolle Slåttdalsbergetin kalliolle, josta avautui näkymä kauas merelle. Matkalla nähtiin naavaa, kettu ja näätä. Ylösmenoon meni hieman yli pari tuntia ja alas tultiin puolet nopeammin. Järvellä meillä oli kaarnaveneiden purjehduskilpailu, jonka voitti Mila ja Isä salaisella aseellaan eli naulasta rakennetulla kölillä. Matka kesti nelisen viikkoa ja maileja tuli 593. Menomatkalla merenkurkku ylitettiin Norskärin majakalta Uumajaan ja paluumatkalla Skagsuddesta Vaasan ulkosaariston Rönskärin saarelle. Ylitykset olivat tietysti jännittäviä, mutta turvallisia. Säätilaa seurattiin matkan aikana tarkkaan. Koko kertomus on luettavissa osoitteessa: http:// auria278.wordpress.com Tmi Vesa Leppänen puh. 045-2070290 www.vesaleppanen.fi - sähköasennus ja suunnittelu - veneen sähköasennukset - asennustarvikkeet 28 29
Innokkaat melojat. Kuvakollaasi kauden tapahtumista Valmis ryytimaa. Jolla uusiokäytössään. Kumpi olikaan köli ja kumpi masto. Kompassiruusun siirto näkyvämpään paikkaan Juhannuskokko. 30 31
Väki koolla pohjoislaiturilla. Poijukettienkien vaihto. Laituritoimikunta. Majamestari korjaamassa seuran viiriä. Rivi veneitä tynnyrikarissa. Nuoriso harrastaa. 32 33
Ruoppaaja. Ruoppaaja töissä Tynnerikarissa. Ruoppaus toimikunta työssään. Tynnyrikarissa tavataan! 17. Saarileiri 25.-28.6.2014 Tynnyrikarissa Peruskouluikäiset tytöt ja pojat mukaan tutustumaan veneilyyn ja luontoon! Kokoontuminen Merilokin laiturille keskiviikkona 25.6. klo 16.00 josta lähtö Tynnyrikariin, paluu Merilokkiin lauantaina 28.6. n. klo 14.00. Ilmoittautumiset 31.5.2014 mennessä Timo Lokille. Hinta 30 eur, sisarukset 25 eur (sis. ruoka ja vakuutus) Leirille otetaan 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalle leirille pääsevät seuran jäsenten tai heidän läheistensä lapset. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, jossa mm. aikataulu ja varusteluettelo. Ilmoittaudu nopeasti! Timo sposti: lokkitimo@hotmail.com (Ilmoittautuessasi lähetä seuraavat tiedot: leiriläisen nimi, syntymäaika, uimataito, mahd. kaverin tiedot ja osoite; huoltajan nimi ja yhteystiedot) 34 35
TEKSTI: TIMO LOKKI VENEMESTARINA toimii Timo Lokki. Timon tavoitat varausta tehdäksesi joko sähköpostilla tai puhelimella lokkitimo@hotmail.com / 044 5004142. Avaimen ja maksulapun saa osoitteesta Ankkurikatu 2, 28900 Pori eli räpsööstä läheltä kirkkoo. Kalliokakadun päässä on kyltti merimestaan ja kalasatamaan kyltin takana on pieni punainen mökki, asun Maikan avaimen kanssa siinä. Avokuistilla baabuurin puolella on harmaa postilaatikko, jossa avain, lasku ja vihko mahd. terveisille. (laatikkoon ei jaeta muuta postia) Merimaikka Seuran vene Merimaikka on kesäkaudella jäsenistön vuokrattavissa retkiveneilyyn. Edellytys on osallistuminen koulutuspurjehdukseen sekä riittävä kokemus ja taito tämän veneen käsittelyssä. Varauksen tehnyt on sitoutunut ottamaan veneen käyttöönsä määräpäivänä. Jos tulee peruutuksia, hänen tulee siitä huolimatta maksaa vuokransa varausajalta. KÄYTTÖMAKSU on heinäkuussa 26 euroa ja muina aikoina 21 euroa alkavalta vuorokaudelta. Seuran talkoisiin osallistuneet laivurit saavat käyttömaksusta 50 % alennuksen. Yksi vuorokausialennus/talkookerta. KULUT: Moottoripolttoaine korvataan tankkaamalla vene ennen kotisatamaan kiinnittymistä. Muut, kuten lämmitys- ja keittiöpolttoaineet, puhdistusaineet, wc- ja talouspaperit ym. käyttötarvikkeet voidaan korvata rahalla tai jättämällä vastaava määrä veneeseen. VHF-PUHELUT yleiseen puhelinverkkoon. Huomaathan että VHF puhelinta käyttääksesi tarvitset VHF radioluvan, joka on henkilökohtainen. Muutoin VHF:n käyttö vain hätätapauksessa. KORVAUSMAKSU mahdollisesta vahingosta: Vuokraajan on vastattava kaikesta vahingosta, mikä ei mene vakuutuksen piiriin. Kirjoittakaa tarkka erittely maksun muodostumisesta tositteeseen. MERIMAIKKA on veneilypiireissä yleisesti tunnettu koulutusvene. Siksi veneen käyttäjällä on erityisen suuri vastuu hyvän merimiestavan ja veneilysääntöjen noudattamisesta. Pidä vene siistinä ja tavarat järjestyksessä niin matkan aikana kuin jättäessäsi sen Reposaaren kotilaituriin. Näin toimien meillä kaikilla on antoisammat veneretket. Katso myös seuran nettisivuilta kohdat Merimaikka ja Koulutus. www.marinamerilokki.fi +358 2 638 4046 36 37
Saarileiri Tynnyrikarissa 3.-6.7.2013 Taasen kokoontuivat innokkaat tulevat veneilijät viettämään kesän odotetuinta tapahtumaa; saarileiriä. Tällä kertaa hieman uudistetulla konseptilla mutta samalla tutuksi tulleella sisällöllä Tynnyrikariin saapui suuri joukko leiriläisiä viettämään laatuaikaa merellisessä hengessä ja tutussa porukassa. teksti: Reijo Wallin Kuvat: Reijo Wallin ja Juha Heljakka Tikkupullia paistamassa. Leiri alkoi Reposaaresta jo keskiviikkona kun veneet lastattiin hyvän sään vallitessa ja lähdettiin iltapäivän auringosta nauttien kohti Tynnyrikaria kolmella veneellä, Sipi II, Zeester ja Lykke. Perillä Tynnyrikarissa leiriläiset, ohjaajien ja apuohjaajien opastuksella, pystyttivät teltat tottuneesti ja ripeästi mutta tällä kertaa pojat saivat puolijoukkueteltan ja tytöt 3 pikkutelttaa. Ilta kuluikin sitten saunomisen, uimisen ja makkaranpaiston merkeissä. Torstaiaamuna lähdettiin aamupalan jälkeen veneretkelle joka tällä kertaa tarkoitti sitä että menimme Seliskeriin koko porukka ja jaoimme leiriläiset kahteen ryhmään joista toinen lähti kohti Iso-Enskeriä jossa Meripartiolaiset odottivat Passeli purjeveneellään jolla sitten lähdettiin pienelle purjehdus seikkailulle. Toinen ryhmä Seliskerissä tutustui saaren luontoon ja taisivat jotkut ruveta kaloja narraamaan. Retkellähän tulee aina nälkä joten teimme perinteisen retkievään trangioilla. Purjehdusryhmäläisiä odotellessa tuuli oli voimistunut aika kovaksi joten toinen ryhmä ei päässyt lainkaan Passelin kyytiin, vähän harmitti. Kun purjehdusryhmä saapui ja rupesi retkimuonan valmistukseen niin saariryhmä siirtyi takaisin Tynnyrikariin, jossa jo uudet askartelut odottivat; tehtäväpolku, solmujen opettelua ja leirihuivin tekoa. Ilta oli taas uimista, saunomista ja letun- paistoa, mutta päivän touhut oli vieneet voimat kun nukkumatti tuli yhden jos toisenkin kaveriksi Reilukaveripalkinto Erika ja Aleksi. 38 39
aika aikaisin, mutta hyvän päivän päälle maistuu kunnon unet. Perjantaina tuntui vähän erilaiselta kun ei oltukaan lähdössä mihinkään, ei kotiin eikä retkelle vaan koko päivä touhutaan saaressa ja touhuahan riitti, veneilyä pikkuveneillä, kanootilla melomista, ongintaa, kaarnalaivojen veistelyä ja vaikka mitä. Päivän parasta antia taisi olla se kanootilla melonta, joka oli monelle aivan uusi kokemus, mutta pienen opettelun jälkeen kuusi kanoottia kiersivät saarta riemunkiljahdusten saattelemina. Onginta paikoilla tuli vähän kilpailumeininkiä kun yksi jos toinenkin kalastajantaimi rupesi nostamaan saalista ihan solkenaan, ja kyllä siinä välillä sitten saaliita sitten mittailtiin ja laskettiin. Iltatoimien jälkeen kävi samoin kun edellisenä iltana, väsy tuli äkkiä ja uni taas maistui. Lauantaina aamupalan jälkeen kerittiin vielä opettelemaan ja kertaamaan ensiaputaitoja ennen leirin purkua. Lounaan syötyämme lastasimme veneet lähtökuntoon ja lähdimme kohti Reposaarta ja kotia, onpahan taas kosolti kerrottavaa kotiväelle. Suurkiitos taas onnistuneesta leiristä leiriläisille, ohjaajille, apuohjaajille, muonamestareille ja kaikille muille osallistuneille, nähdään taas ensikesänä. 40 41
Aikuisten purjehduskurssi! teksti: Kaija Nylund Kuvat: Tiia Niemi ja Reijo Wallin Kaikki paitsi purjehdus on turhaa... Omalla moottoriveneellä kesäisin lomaillessamme ja palvelusatamien saunoissa olen usein kuunnellut, kun purjehtijoiden vaimot sujuvasti keskustelevat milloin skuutista,pinnasta tai plokista. Tai vaikka kryssimisestä, jiipistä ja puffista. Aina olen vain hiljaa ajatuksissani todennut, että jos joskus noista termeistä sais selvää, että mitähän ne käytännössä oikein tarkoittavat? Kunnes viime kesälomareissulla toukokuussa(!), tuli matka-ajon aikana hetki lukea seuran Treekanttia. Pitkien ajomatkojen aikana voi myös tehdä ruokaa, leipoa, punoa koreja, kirjoittaa matkapäiväkirjaa ommella ompelukoneella ym. No niin, joka tapauksessa tällaisella hetkellä bongasin ilmoituksen, jossa ilmoitettiin purjehduskurssista aikuisille kallossa, kesäkuussa 15.6.2013. Sissus, silloin tarttui tämä tyttö puhelimen kampeen kiinni ja soitti heti siltä istumalta Tiialle, joka otti ilmoittautumisia vastaan. Sillä hetkellä ei edes tullut mieleen, josko soittoajankohta olisi Tiialle sopiva (minulle oli, olinhan lomalla...) enkä sitä, halusiko Saku lähteä koko kurssille? No joka tapauksessa, kurssille tuli molemmat ilmoitettua. Kurssin tarkoitus olisi nimenomaan TUTUSTUMINEN purjehdukseen 606 ja matkaveneellä. Tässä minulla nyt tilaisuus kysellä eri nimitermejä, jahka ne vielä minullekin avautuisivat. Viimein koitti ko. Lauantai ja ilma oli kuin morsian... aurinko paistoi, tuuli kohtuullinen purjehdus harjoituksiin. Muistaakseni meitä oli noin 16 henkilöä. Jouko Lindberg toivotti koko kurssi seurueen tervetulleekksi ja esitteli BSF.n hienoja tiloja, sekä kertoi talon historiasta. Lisäksi saimme kuunnella myös kokeneen purjehtijan, Heikki Wikstenin, purjehduskokemuksia. Meillä olisi nyt mahdollisuus kokeilla Heikin kanssa, hänen rakentamallaan Orion 34 veneellä, minkälaista on purjehtia oikealla purjeveneellä. Joukon opastuksella ensin pelastusliivit päälle. Sitten jaoimme porukan 4-5 hengen ryhmiin. Osa lähti kokeilemaan purjehtija Juhani Munnukka opettajanaan miltä tuntuu purjehtia 606 veneellä. Osa taas lähti Heikin veneelle, nenä valkoisena ja miettien että mitäköhän tästä tuleekaan? Veneellä Heikki kertoi rauhalliseen tapaansa, mitä ensin kuuluu tehdä kun lähdetään veneellä liikkeelle, sekä selvitti hyvin valaisevasti eri köysistöjen merkityksiä ja tarkoituksia eri tarpeeseen. Naiset Orionilla Annika Mäkinen, Salla Wallin ja Miia Pajunen. Kaija ja Saku jolla harjoituksissa. Nyt viimeistään minullekin aukesi monta erikoista sanaa, joita siellä saunan lauteilla olin kuulut. Ruoriin istutettiin heti kurssilainen, joka Heikin opastuksella ajoi veneen pois laiturista satamaaltaalle ja siitä kryssimällä (heti termit käyttöön) murtajan aukkoa kohti. Oli kohtuullinen lounaistuuli ja ruorissa olijaa neuvottiin tekemään jiippi, eli myötäkäännös, jonka jälkeen matka jatkui kohti seuraavaa kääntöpistettä. Kaikki sujui hienosti ja meillä jokaisella oli mahdollisuus olla ruorin takana ja ohjata oikeeta purjevenettä! Heikki vastaili rauhallisesti esittämiimme kysymyksiin vastauksia ja selvitti monta erilaista termiä käytännön tilanteiden kautta. Oivalluksia tuli ehkä näin meille jokaiselle. Tehtyämme pienen purjehdusretken, saavuimme takaisin rantaan ja uusi ryhmä oli jo valmiina nousemaan veneeseen ja pääsi nauttimaan hienosta purjehduskokemuksesta. Seuraavaksi nousimme vuorollamme myös 606 veneen kyytiin. Nyt oltiin jo veden pintaa lähempänä. Tässä tuli sitten tämän veneen vantit ja staakit tutuiksi. Pienen purjeveneen tuuleen reagoiminen olikin aivan erilaista! Teimme tällä veneellä myös kierroksen ja palasimme rantaan, jälleen yhtä kokemusta rikkaampana! Ihanan ilman ja hyvien opettajien opastuksella, saimme pienen palan purjehduksen saloja avattua. Nyt ollaan hiukan viisaampia niissä saunakeskusteluissakin. Kokemus oli kaiken kaikkiaan valaiseva, joten nyt vaan Tynnyrikarin Mimmillä rohkeammin harjoittelemaan....matka alkaa purjein valkein, tuhansien tuulten palkein... Heikki Wiksten kertomassa päivän kulusta. 42 43
Maakunnan laajin valikoima erilaisia nostureita ja lavetteja VENEHALLI REPOSAARESSA - Säilytystilaa isommallekin veneelle - Varmista paikkasi ajoissa Lisäksi: - 150 ulkosäilytyspaikkaa - Aidattu alue - Vesi ja sähkö Kaikenlaisten alusten nostot ja kuljetukset Tilaukset Puh: 040-5965388 Myös hätäpäivystys www.vuorsola.fi Yhteystiedot: p. 050 4000 665 s- posti: petri@reposaarenvenesailytys.fi www.reposaarenvenesailytys.fi 44 45
teksti: Sakari Nylund kuva: Kaija Nylund Talkookulttuuriin tehtiin pikkuinen muutos jättämällä syksyiset talkoot jemmaan ja tekemällä sen hommat normaalien käyntien yhteydessä. Syy tähän oli se, että päätettiin säästää resursseja tulevalle kesälle, jolloin ilmeisesti tullaan pitämään useampikin talkooviikonloppu. Meillä on nimittäin taas töitä luvassa saaressa. Ja miksi? Siksi, että loppukesästä saareen saatiin kauan odotettu ruoppaaja syventämään uloimman etelälaiturin aluetta. Nyt alkavalla kaudella päästään rakentamaan laituria uuteen uskoon niin, että sinne saadaan mahtumaan enemmän veneitä. Mikä onkin tarpeen, jos katsellaan käyttäjämäärän kasvua. Ruoppaus ei ollutkaan mikään pikkuinen projekti. Ensiksi ruoppaajan tuloa odoteltiin saaressa useampia päiviä ja kun kone viimein saapui, kului työhönkin pitkä aika sen perusteellisuudesta johtuen. Taisi olla niin, että kone oli saaremme rannassa lähes kuukauden. Tosin käyden välillä lähisaarissakin keikalla. Oli mukava huomata miten kaivuri kiinnosti enemmän isoja poikia, kuin pleikkarisukupolven nassikoita. Mistä onkaan isot pojat tehty, kysyy majamestarska? Kiitokset niille kaikille seuramme jäsenille, jotka uhrasivat vapaa-aikaansa ruoppausprojektille sekä tietenkin itse ruoppaajalle huolella tehdystä, perusteellisesta, työstä. Nyt sitten odottelemme vain että päästään laituritöiden kimppuun. Vaikka uhkaavasti näyttää siltä että talvi sittenkin tulee nyt, tammikuun toisella viikolla. Toivottavasti keskilämpötilaa ei kuitenkaan tasata kovin nopeasti, sillä muuten meillä on lunta vielä ensi juhannuksenakin. Toisaalta, voisimme silloin viedä saunapuutäydennystä vappuna jäitä pitkin. No, ei kai! Laituriprojektista huolimatta tullaan ensi kesänä viettämään myös runsaasti leppoisia, kesäisiä, vapaapäiviä Tynnyrikarissa. Tulkaahan käymään! Majamestarin juttu Jos aloitin viime vuoden juttua ajoissa, jo syyskuun lopussa Tynnyrikarissa, niin tänä vuonna tuntuu ettei millään pääse alkuun. Ja loppiainenkin on jo ohitettu. Majamestarin ensimmäisenä vinkkinä kerron, ettei kannata pitää kesälomaansa kahdessa osassa. Ei ainakaan niin, että alku on toukokuun alussa ja loppu lokakuun alussa. Koko kesä menee sekaisin, ja näin jälkeenpäin tuntuu, kuin kesää ja lomaa ei olisi ollutkaan. Vain veneen lasku- ja nostovapaa. Vaikka kulunut kesä taisi olla mahtavin moniin vuosiin. Piti lomansa milloin tahansa, niin ei voinut välttyä kauniilta ilmoilta. 46 Suotuisat ilmat näkyivät nyt myös selvästi Tynnyrikarin käyttäjämäärissä, jotka satamakirjasta laskien yli kaksinkertaistuivat vene- ja henkilömäärien suhteen. Myös saunakirjassa oli havaittavissa neljänneksen nousua edelliseen vuoteen. Käyttäjämääriä voi vertailla seuran nettisivuilla, vaikka olen edelleenkin sitä mieltä, että todellisuus on vieläkin tilastoja suurempi. Kaikkia tapahtumia ei varmasti nytkään ole kirjattu. Se unohtuu niin helposti, nimimerk. omakohtaista kokemusta löytyy! Tynnyrikarin kesä sujui perinteisissä merkeissä, ja hyvässä seurassa. Juhannusta ja Venetsialaisia vietettiin, voisko sanoa standardin mukaisella tavalla. Kiitos kaikille järjestelijöille. AUTOKAUPPA ONNISTUU PORISSA! Hyväntuulentie 2, PORI 020 777 2303 www.rinta-jouppi.com www.auto.fi 47
Kilpailutulokset 2013 Yönavigointikilpailu Sij.Vene Pisteet Päällikkö Navigaattori 1. Zeester 72 vp Reijo Wallin Tiia Niemi 2. Wallu 218 vp Miia Pajunen Masi Rosendahl 3. Merimaikka 485,5 vp Marko Valo Anssi Kukko Kiertopalkinnot Vuoden vene Vuoden kippari Vuoden navigaattori Karttakilpailun voitto Zeester Reijo Wallin Tiia Niemi Marjo Koski Päivänavigointi kilpailu Minut kutsuttiin mukaan päivänavigaatiokilpailuihin Tampereen Näsijärvelle. No mikäs siinä, olinhan suorittanut juuri keväällä Rannikkolaivuritutkinnon joten opit olivat vielä hyvässä muistissa. Päätin lähteä mukaan, kun Tiia tätä ehdotteli diplomijakotilaisuudessa. Kuulin myös että matkaan oli lähdössä Reijo Wallin, Antti-Jussi Neva ja Hannu Grönholm. Niinpä matkaan lähdettiin Antti-Jussin autolla, nokka kohti Tamperetta. teksti: Jarkko Mäkivaara kuva: Hannu Grönholm Tampereella meitä odotti Tampereen Navigaatioseuran historiallinen Pajasaaren paviljongi aivan Näsijärven rannassa, melko erikoisessa paikassa nimittäin ihan vierestä meni rautatiesilta josta mm. kuljetaan Poriin menevillä junilla. Rakennus oli täynnä historiaa, mm. vanhojen veneiden peräpeileissä olleita nimikylttejä. Aikoinaan veneilyssä on ollut hierarkiaa, joka näkyi näissä plakaateissa. Mielenkiintoinen paikka. Kilpailussa oli kolme joukkuetta: me Porista, sekä kaksi paikallista ryhmää. Osallistujia kymmenkunta ja vaikka kysymyksessä oli kilpailu, oli jutussa mukana aimo annos huumoria sekä hyväntahtoisuutta. Niinpä kilpailun järjestäjä aloitti sääntöjen ja radan esittelyn ja siirryimme siitä muitta mutkitta itse kilpailutehtävän pariin. Ensin vastasimme kirjalliseen tehtävään, jotka olivat tuttuja kysymyksiä Saaristolaivuritentistä sisältäen hyvällä maulla laadittuja asiaankuuluvia kompia. Tähän osuuteen meni puolisen tuntia ja se tehtiin tiimimme kesken. Sitten oli vuorossa itse navigointiosuus joka tehtiin ensin laatimalla ajoaikaan liittyvät käännöspisteet ja niiden Tampereen päivänavigointikilpailu Sij.Vene Pisteet 1. Navis 52 vp Vastavene: Jukka Welling, Anssi Kukko, Kalle Antniemi 2. Margona 99,6 vp Raija Linne, Mikko Linne, Stina Linne 3. Marian 245 vp Porin joukkue: Reijo Wallin, Antti-Jussi Neva, Jarkko Mäkivaara suuntakulmat. Eli käytimme laskentaan perinteisiä TS/MS/KS laskuja. Sitten veneelle joka odotti meitä rannassa, mukanaan valvoja joka seurasi toimiamme radan ajan. Veneellä ajoimme lähtöpisteelle jota katsottiin kartasta ja suunnittiin sopivista pisteistä. Lähdön kellonaika tuli täyteen ja kapteenimme Reijo nosti nopeuden 5kn joka olikin koko reitin se laskettu ajonopeus. Reitti kiersi ympyrän lähtien ensin lännen suuntaan, kiertäen Siilinkarin ja sieltä Lapinniemen sataman kautta lähtö/maalipisteeseen. Ajoimme tietyn matkan, suunnimme ja tarkastimme koko ajan suuntimia että olemme oikealla reitillä ja teimme käännökset kellon mukaan. Joissain kohdin suuntiminen oli kinkkistä, koska kohteita kuten esimerkiksi saarten nokkia oli vaikea erottaa. Niissä kohdin piti mennä vaistolla. Monenlaista puuhaa oli koko matkan ajan niin että kilpailuaika joka oli puolisen tuntia meni kuin siivillä. Maalissa meitä odotti ruokailu, ja mitäs muuta se olisikaan Tampereella kuin maukasta mustamakkaraa. Tulokset jaettiin ja huomasimme että sijoituimme kolmannelle sijalle. Muutama käännös oli mennyt hieman pieleen. Saatoimme todeta hyvällä rintaäänellä että osaamme homman. Kokemus oli oikein hyvä, jotenkin sitä kaipaa teoriatuntien jälkeen käytännön toimintaa ja tässä siihen pystyi tutustumaan kokeneempien Reijon ja Antti-Jussin kanssa turvallisesti. Suosittelen kaikille tähän osallistumista! Ensi syksynä järjestetään Porissa taas yönavigointikilpailu, joka pohjautuu samaan konseptiin. Eksotiikkaa lisää se että navigointi suoritetaan pimeässä. Olutmakkara-kilpailun tulokset: 1. Navis Päällikkö Jukka Welling Navigaattori Anssi Kukko Ruorimies Kalle Antniemi 52 virhepistettä 2. Margona Päällikkö Raija Linne Navigaattori Mikko Linne Ruorimies Stina Linne 99,5 virhepistettä 3. Marian Päällikkö Reijo Wallin Navigaattori Antti-Jussi Neva Ruorimies Jarkko Mäkivaara 245 virhepistettä Maaottelussa saavuttivat sekä Pori että Tampere sijoitukset 1+3, ja koska myös veneiden määrä oli molemmissa kilpailuissa sama, jäi kiertopalkinto puoleksi vuodeksi Tampereelle. 48 49
hinta 18,45 e/kerta (sis. alv:n 23%) 4 kertaa 73,80 (sis. alv:n 23%) VESI & LÄMPÖ JUHOLA OY - suunnittelu - asennus - myynti - huolto - Putkiasennukset puh. 042 493 001 Öljynpoltinhuolto puh. 0400 380 082 Tämän koko 2x30 mm. prisma.fi hinta 22,14 e/kerta (sis. alv:n 23%) 4 kertaa 88,56 (sis. alv:n 23%) VESI & LÄMPÖ JUHOLA OY - suunnittelu - asennus - myynti - huolto - - suunnittelu - asennus - myynti - huolto Putkiasennukset puh. 042 493 001 Öljynpoltinhuolto puh. 0400 380 082 VENETARVIKELIIKE Porin Vene- ja moottorikorjaamo Esa Willman Prisma Mikkola Itäkeskuksenkaari 6, 28130 Pori Prisma Länsi-Pori Eteläväylä 2, 28610 Pori KAIKKI VENETARVIKKEET - myös matkahuollon kautta Furuno merenkulkulaitteet Eagle Steyr, Bukh ja Nanni meridieselit - myös avaimet käteen periaatteella Karjarannantie 33, 28100 PORI P. 02-641 0373, 0400-598 216 www.porinvene-jamoottorikorjaamo.com 50 51