Vastuullisuus kalastuksessa? Ilkka Vesikko Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry
Uusi laki vastaa vastuullisen kalastuksen kutsuun Uusi laki vastaa vastuullisen kalastuksen kutsuun, mutta vastuuttomat joukot ovat liikkeellä Puhutaan valuvioista, vaikka kyseessä on syntymämerkki Syntymämerkkiä ei anna isä eikä äiti, vaan se syntyy itsessään Syntymämerkkiä ei leikata pois, kuin siinä tapauksessa, että se aiheuttaa hengenvaaran
Nyt kun olemme muuttaneet lain, on aika muuttaa kulttuuri Kuullostaa kyllä hyvältä, mutta sinähän edustat kalatalouskeskusta, jotka tunnetusti saavat rahansa itse kalaveden hoitona neuvomiensa istutuskalojen kasvattamisesta, myymisestä tai välittämisestä Miksi minun pitäisi luottaa teihin? Itseasiassa perinteinen kalatalouskeskusten suorittama neuvonta ja istutuskalojen välitys muodostaa Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen (PHKK) toiminnasta yhdessä 7 % Valtaosa PHKK:n käyttämistä kalavesien hoitotoimista on kaikkea muuta kuin istutusta hoitokalastamme vuosittain noin 30.000 kiloa särkeä, lahnaa ja muita vajaasti hyödynnettyjä lajeja. Me asennamme, huollamme ja ylläpidämme Vesijärven mittausasemat ja hapettimet. Olemme mukana niitoissa sekä edistämässä hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä, kierrämme vuosittain edistämässä vastuullista kalastusharrastusta tuhansien koululaisten keskuudessa.
Tulevana kesänä aloitamme kalanvapautustaitoihin keskittyvien kurssien järjestämisen Miksi? Osa luonnonvaraisista lohikalakannoistamme on nykyään niin huonossa kunnossa, että ne rauhoitettu. Rauhoitettu kokonaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rasvaevällä varustettua taimenta ei voi pitää saaliina, vaan se on aina laskettava takaisin. Vapautettavan kalan käsittely on siksi ensiarvoisen tärkeää.
Tragedy of the Commons vai Strategy of the Commons?
Strategy/Tragedy of the Commons Kalat ovat rajallinen resurssi ja niiden hyödyntämiseen tiiviisti kytkeytyvä Yhteismaan tragedia jo yli sata vuotta sitten esitetty ongelma. Ongelmaa ei vähennä Suomessa vesialueiden omistuksen pirstaleisuus, eivätkä valtakunnalliset kalastusoikeudet. Kohtuus on ratkaisu, mutta pelkkä vetoaminen omaantuntoon ei valitettavasti toimi. Omatunto on ihmisen sisäinen kokemus, jonka oletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa, mutta miten se voisi neuvoa, jos Yhteismaan ongelma ei ole edes käsitetasolla mukana yksilön ajatuksissa? Kohtuus ei valitettavasti toimi senkään takia, että se suosii itsekkäitä vapaamatkustajia epäitsekkäämpien kustannuksella. Kohtuus ei toimi, koska ahneus. Ja ahneus, koska kateus. Kalakateus. Tarvitaan sääntelyä eli rajoituksia, joiden avulla kalastuspaine saadaan laskettua tasolle, josta ponnisteluista maksettu palkkio kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Elinkeino- ja vapaa-ajankalastus Kalataloushallinnon toiminta-ajatuksena on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, edistäa kalavarojen kestäväa käytto a seka luoda edellytyksia niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajankalastukselle Suomessa kulutettavasta kalasta murto-osa on kotimaista, vaikka järviä ja kalaa täällä kertoman mukaan piisaa. Miksei näitä kaloja sitten päädy marketin tiskiin ja kuluttajan lautaselle? Elinkeino kertoo jo itsessään mistä on kysymys. Se on keino, jonka avulla voi elää - tulla toimeen. Jos kalastukseen ja välineisiin käytetty aika ja raha eivät tuota saaliin myynnin muodossa riittävästi tuloja kalastuksella ei tule toimeen. Siitä ei siis ole elinkeinoksi.
Elinkeinosta keino elää tulla toimeen Miten jostain voi saada elinkeinon? nostetaan tuotteen hintaa tai vähennetään sen hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Kotimaisen kalan hintaa ei voi nostaa, ilman että ulkomaisen kalan kysyntä kasvaa, joten vaihtoehdoksi jää hankintakustannusten vähentäminen. Tulonsiirrot ja muut tukimuodot eivät toimi, koska todellinen ongelma on paljon syvemmällä, itse kalatalouden perusrakenteen ytimessä. Kalastusta ei säännellä, sitä ei rajoiteta, sille ei aseteta rajoja. Vedotaan omatuntoon, vedotaan kohtuuteen. Yhteismaan ongelma Mikäli kalastusta ei säännellä ja kalakannan vahvistuminen mahdollistaisi kannattavan ammattimaisen kalastuksen, niin vapaa-ajankalastajien pyynti voimistuu ja kalakanta taantuu takaisin tasolle mikä ei enää mahdollista kannattavaa kalastusta.
Elinkeinosta keino elää tulla toimeen Elinkeinon kannalta kalastuksen pitää olla tuloksekasta, eli hyödyn suuri panostukseen nähden Kuviossa on havainnollistettu, miten kalastuksen määrä vaikuttaa tuottoon ja saaliin määrään. Vihreällä on merkitty alue, jossa kalastusponnistuksen kasvaessa myös tuotto ja saalis kasvavat Elinkeinonsa kalastuksesta saava halua pysyä tällä alueella, koska lisäponnistelut vain parantavat tuottoa. Lisäponnistelujen rajahyöty on positiivinen. Jos sääntely puuttuu tai se on jollain tavoin puolueellista tai harhaista ollaan punaisella merkityllä alueella. Tällöin lisäponnistelut vain vähentävät tuottoa ja heikentävät saalista. Kalastuksesta ei ole enää elinkeinoksi, koska se ei enää tuo lisäarvoa, sillä lisäponnistelujen rajahyöty on negatiivinen.
Oulujärvellä on suorastaan surkea Onko tilanne tuttu? Missä kohtaa edellisen dian kuvaajaa mahdetaan olla?
Elinkeinosta keino elää tulla toimeen Ollaanko täällä?
Entä tilanne itse elinkeinon kohdalla? Ajattele omalle kohdallesi valtion KIKY-pakettia, jossa viikkotuntimääräsi nelinkertaistetaan, mutta palkka pysyy samana Työnteko tuskin maistuu entiseen malliin ja palautumisen kanssa alkaa tulla ongelmia jo ensimmäisen vuorokauden aikana
Mikä on sopiva saalis?
Mikä on sopiva saalis? Kysyin kahdelta vapaa-ajankalastajalta mikä olisi saalis, johon he olivat Vesijärvellä tyytyväisiä? Vastaus oli varsin kohtuullinen 1-2 kuhaa viikossa Sanoin, että se on mahdotonta. No, he kysyivät tietysti miksi? Minäpä kerron miksi
Yleinen keskiarvo pyydysyksiköinnissä on 1,2 pyydysyksikköä vesihehtaarille 30 metrin verkko on yhden pyydysyksikön arvoinen pääsaaliskala nykyään kuha Vesijärven Enonselkä Lahden kaupungin vesialue 1100 ha Laitetaan 1,2 verkkoa hehtaarille -> verkkoja yhteensä 1320 kappaletta. Yhden verkon pituus on 30 m -> verkkojen kokonaispituus on lähes 40 kilometriä(!) Näyttää aika hurjalta, eikö?
Mikä on sopiva saalis? Vapaa-ajankalastuksen kuhasaalis Vesijärvellä vuosina 2007-2011 ollut 1,6-3,6 kg/ha kuhan kokonaissaalis vuosina 2013-2015 ainoastaan 2,54 kg/ha Vaikka vuotuinen kuhasaalis olisi kaksinkertainen, keskimäärin 5 kg/ha, ei siitä riitä 1,2 verkolle järkevää saalista Vai onko 350 grammaa kuhaa kuukaudessa mielekäs saalis ympärivuotiselle kalastukselle? Miltä kuulostaa 80 g kuhaa viikossa? Tästä vertailusta puuttuu vielä vapakalastus, eli puolet saaliista Olisiko 40 g kuhaa viikossa sopiva annos!?
Mikä siis neuvoksi? Ajatuksia on yksi siirrytään käyrän nousevalle osalle Jokainen lisäponnistelu aina vain parantaa saalista ja käytetyn pyyntiponnistuksen tuottavuutta Elinkeinosta tulee kannattavaa ja vapaa-ajankalastus on parempaa kuin koskaan Lääkkeitä on 3 Vain yhteiskäyttö antaa tuloksia
Lääke 1 K18 kaikki 18-vuotta täyttäneet kalastonhoitomaksun piirin Vuoden 2015 lopulla kalastuslakiin tuli muutos, jonka ansiosta kaikki täysi-ikäiset eivät enää olleetkaan velvollisia osallistumaan kalastonhoitoon, kuinka voimakkaasti kalastusta ikinä harjoittavatkaan. Järjestelmä oli rakennettu ja tuotteet hinnoiteltu kaikkia täysi-ikäisiä varten, mutta se ei estänyt kosiskelemasta kansan suosiota tältä ryhmältä Käyttäjä maksaa periaate ei toteudu ja kansalaiset on asetettu eriarvoiseen asemaan, mutta mikä pahinta kalatalouden tulovirrat supistuivat ja niiden avulla synnytettävät tulokset tulevat jäämään tavoitteista
Lääke 2 <240 m Korkeintaan 240 metriä verkkoja Kyseessä on syntymämerkki ei valuvika Kaupallisiin tarkoituksiin saa edelleenkin käyttää tätä suurempaa verkkomäärää saalistietoja vastaan Jos vesistöstä ei saa kotitarpeiksi riittävästi kalaa 240 metrillä verkkoja, tulee kalastusta ehdottomasti rajoittaa ei todellakaan lisätä!
Lääke 3 3 Yleiskalastusoikeuteen 3 petokalan päiväkiintiö Pyydysyksiköt tai edes verkkorajoitukset eivät säätele kokonaiskalastuspainetta. Vapakalastuksen saalismäärä on kasvanut pyydyskalastuksen kanssa yhtä suureksi tai jopa sitä suuremmaksi ja kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä vavalla käytännössä koko Suomessa. Vesialueen omistajalla on mahdollisuus säädellä myymiensä lupien ehtoja ja useissa yhtenäislupa-alueen luvissa onkin saaliskiintiö, kuten vaikka Vesijärvellä 3 petokalan päiväkiintiö. Valitettavasti alun perin kaikille yli 18-vuotiaille tarkoitettu maksullinen yleiskalastusoikeus vesittää nämä kiintiöt, koska siinä EI OLE SAALISRAJOITUSTA ja kalastaja voi sen avulla ylittää vesialueen omistajan myöntämän kalastusoikeuden. Kalastuslain 7 Yleiskalastusoikeuksista on myös syytä lisätä maininta, ettei yleiskalastusoikeus ole voimassa kalaveden omistajan kalastajalle myöntämän vastaavan luvan lisäksi. Muuten olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi uistelulupa oikeuttaa 3 petokalaan ja yleiskalastusoikeus toiseen kolmen petokalan kiintiöön. vain yksi luvista voi olla samanaikaisesti voimassa ja vesialueen omistajan myöntämä lupa ylittää aina yleiskalastusoikeuden