Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Raija Fors Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 24/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Ylitarkastaja Raija Fors Aluehallintovirastojen julkaisuja 24/2017 ISSN 2343-3132 ISBN 978-952-5900-32-3 Oulu 2017
KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 24/2017 Tekijät Ylitarkastaja Raija Fors yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Julkaisuaika Toukokuu 2017 Toimeksiantaja(t) Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Tiivistelmä Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm: perustuslaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, rahapelilaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. THL ja aluehallintovirastot kartoittivat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiltä kyselyllä vuoden 2016 lopussa ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli ovatko kunnat nimenneet ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen, moniammatillisen työryhmän, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien toiminnan suunnittelua. Tässä raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien rakenteita näiden neljän mittarin osalta marras-joulukuussa 2016. Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö oli alueen 19 kunnassa (N=38). Osa vastaajista (6) ilmoitti, että yhdyshenkilöä ei ole virallisesti nimitetty. Yhdyshenkilökattavuus on 66 prosenttia alueen kunnista kun lasketaan yhteen sekä virallisesti nimitetyt että ne joissa yhdyshenkilö löytyy ilman nimitystä. Yhdyshenkilötilanne on heikentynyt vuodesta 2013, jolloin 82 prosentissa alueen kunnista oli ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 42 prosentissa alueen kunnista (16 kuntaa). Huomionarvoista on se, että 13 prosenttia alueen vastaajista (6 kuntaa) ei tiennyt, onko kunnassa nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä, joka kattoi kaikki ikäryhmät, löytyi 25 kunnasta (66 %). Tilanne on heikentynyt vuodesta 2013, jolloin moniammatilliset päihdetyöryhmät toimivat 32 kunnassa (84 %). Valtuustokaudella 2013 2016 kunnista 79 prosenttia ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Vaikka toimintasuunnitelma oli laadittu, kunnan päihdetilannetta ja toimenpiteitä ei seurattu vuosittain näissä kaikissa kunnissa. Vuodesta 2013 tilanne on kuitenkin parantunut, sillä tuolloin ajan tasalla ollut päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia oli 26 kunnassa (68 %). Asiasanat ehkäisevä päihdetyö, ehkäisevän päihdetyön järjestäminen ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5900-32-3 Kokonaissivumäärä 38 Kieli Suomi Hinta - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino -
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa: lait ja suositukset... 7 3. Kyselyn toteuttaminen ja arvioinnin periaatteet... 9 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa... 11 4.1 Kainuun maakunta... 12 4.2. Pohjois-Pohjanmaan maakunta... 14 4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset arvioinnista... 19 5. Suositukset kunnille ehkäisevään päihdetyöhön... 22 6. Lopuksi... 26 7. Lähteet... 28 Liite 1. Laki ehkäisevä päihdetyön järjestämisestä (523/2015)... 30 Liite 2. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt kartalla... 32 Liite 3. Kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavat toimielimet kartalla... 33 Liite 4. Kuntien ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevat monialaiset työryhmät kartalla... 34 Liite 5. Ehkäisevä päihdetyö sisällytetty johonkin kunnan toimintasuunnitelmaan kartalla... 35 Liite 6. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt kunnissa... 36
1. Johdanto Raittiustyölaki ja -asetus uudistettiin joulukuussa 2015, kun Suomeen saatiin laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Uudella lailla haluttiin puhaltaa uutta henkeä ja tuoda uudenlaista otetta ennen kaikkea kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. Ennen lakia Suomessa oltiin tilanteessa, jossa kuntien välillä oli suuria eroja siinä missä määrin ja miten ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin. Tätä kautta kuntalaiset olivat eriarvoisessa asemassa. Lain mukaan ehkäisevässä päihdetyössä työtä kohdennetaan alkoholipitoisiin aineisiin, huumausaineisiin sekä päihtymiseen käytettäviin lääkkeisiin ja muihin aineisiin, mutta myös tupakkatuotteisiin ja rahapelaamiseen. Ehkäisevä päihdetyö on nyt määritelty laissa toiminnaksi, joka vähentää päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laki korostaa myös, että työssä tulisi huomioida haitat muille kuin päihteiden käyttäjälle itselleen. Päihteet, tupakka- ja muut nikotiinituotteet ja rahapelaaminen kuormittavat käyttäjien terveyttä, taloutta ja sosiaalista elämää, mutta myös heidän läheisiään, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Pelkästään julkiselle sektorille kohdistuva taloudellinen kuormitus näiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden ja toimintojen vuoksi lähentelee kahta miljardia euroa, eikä kyseinen summa pidä sisällään vielä haitallisesta rahapelaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tiedon niin päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja niistä aiheutuvista haitoista, kuin myös tieteellisestä näytöstä ja hyvistä käytännöistä tulisi olla kuntien ja alueiden työn perustana. Työn tulisi olla myös osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain toimeenpanon tueksi julkaistiin Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015), jossa määritellään tavoitteet ja painopisteet yhdessä tehtävälle työlle. Kansalliset tavoitteet on annettu koskien eri aineita ja toimintoja, mutta myös koskien eri painopisteitä. Kyseiset tavoitteet on sovitettavissa myös kunta- ja aluetasolle. Ehkäisevän päihdetyön tilaa on kartoitettu kyselyin aiemmin vuosina 2001, 2011 ja 2013 (Warpenius 2002; Strand 2011; Markkula ym. 2014). Edellisessä vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä havaittiin, että raittiustyölain (4 ) mukainen monijäseninen toimielin tai ns. moniammatillinen päihdetyöryhmä toimi 65 prosentissa kuntia joko kunta- tai seututasolla. Kunnista reilussa kahdessa kolmasosassa (63 %) oli joko kunnallinen tai seudullinen päihde- tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia. Suurimmassa osassa (89 %) kuntia toimi nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. (Markkula ym. 2014.) Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 31 (82 %) alueen kunnassa. Moniammatilliset päihdetyöryhmät toimivat 32 (84 %) kunnassa. Osassa kuntia työryhmä oli yhteistoiminta-alueiden yhteinen. Kaikissa kunnissa työryhmä ei ole virallisesti nimetty, vaan toiminta kuuluu osana jonkin muun työryhmän työhön. Ajan tasalla oleva päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia on käytössä 26 (68 %) alueen kunnassa. Strategian toimeenpanoa valvottiin kuitenkin vain kahdeksassa (21 %) kunnassa. Vaikka kysely osoitti, että ehkäisevän päihdetyön muodolliset rakenteet olivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla osittain parantuneet, oli edelleen nähtävissä puutteita toiminnan johtamisessa, koordinoinnissa sekä yhdyshenkilön työnkuvassa. Tämä aiheutti epätietoisuutta näiden osa-alueiden laadukkaassa ja pitkäjänteisessä käytännön toteuttamisessa. 5
Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 -kysely tukee Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015) määriteltyjen THL:n ja aluehallintovirastojen tehtävien toteuttamista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM 2015) toimeenpanon arvioinnissa sekä kansallisessa ehkäisevän päihdetyön kehittämis- ja ohjaustyössä THL:ssa. Lisäksi kysely tuottaa alueille tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista aluehallintovirastojen ehkäisevän päihdetyön kuntaohjaustyön tueksi. 6 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa: lait ja suositukset Käytännössä kunnat ovat koordinoineet ehkäisevää päihdetyötä monin eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa ja suosituksissa on tunnistettu muutamia tekijöitä, joita voidaan pitää keskeisinä kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteina: 1) lain mukainen nimetty toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevä päihdetyö on määritelty 2) monialainen työryhmä, joka toteuttaa käytännössä ehkäisevää päihdetyötä 3) ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta käytännössä vastaava taho (esim. ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai koordinaattori) 4) ehkäisevän päihdetyön sisältävä ja sitä ohjaava strategia tai toimintasuunnitelma, kuten hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tai erillinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (ks. myös Markkula ym. 2014). Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015, 4 ) säädetään, että kunnassa tulisi olla nimettynä toimielin, jonka vastuulle laissa erikseen määritellyt ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluvat (ks. liite 1). Käytännössä lain tarkoittama toimielin määritellään kuntalaissa (410/2015, 30 ) ja se voi olla kunnanhallitus, valtuusto, lautakunta, valiokunta tai toimikunta. Toimielimeksi katsotaan lain mukaan myös näiden neljän ensiksi mainitun alainen jaosto. Kunta voi itsenäisesti päättää minkä toimielimen tehtäväksi se antaa ehkäisevän päihdetyön. Käytännössä toimielin ei välttämättä hoida itse ehkäisevän päihdetyön tehtäviä, vaan johtaa, seuraa ja arvioi niiden toteutumista. Tällöin se on saattanut valtuuttaa laissa mainitut tehtävät jollekin kunnalliselle tai seudulliselle monialaiselle työryhmälle. Tällaisia työryhmiä voivat olla esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, mielenterveys- ja päihdetyöryhmä, päihdetyöryhmä, ehkäisevän päihdetyön ryhmä tai jokin vastaava. Kunnissa ja seuduilla voi myös toimia tällaisia ryhmiä, mutta ne eivät ole ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tehtävään erikseen valtuuttamia. Tällöin niiden mahdollisuudet viedä ehkäisevän päihdetyön toimet osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua tai viestiä päättäjille tekemästään työstä ja kunnan päihdeoloista voivat olla heikommat. Monialaisen työryhmän avulla voidaan toteuttaa lain velvoitetta (523/2015, 5 ), jonka mukaan kunnan tulisi huolehtia, että eri hallinnonalojen sekä poliisin, alkoholihallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen ja seurakuntien ehkäisevää päihdetyötä koskevat toimet sovitetaan yhteen. Ehkäisevän päihdetyön paikallista koordinaatiota tukee myös vastuuhenkilön nimittäminen kunnan keskushallintoon sekä koordinaatiosta käytännössä vastaavan tahon, kuten yhdyshenkilön tai koordinaattorin nimittäminen (Warpenius 2002). Vastuuhenkilö muun muassa varmistaa, että ehkäisevän päihdetyön asiat näkyvät osana poliittista päätöksentekoa ja toimielin tulee asetettua. Yhdyshenkilö tai koordinaattori puolestaan toimii aihealueen asiantuntijana tuntien aiheeseen liittyvät keskeiset lait, linjaukset ja kriteerit sekä menetelmät, työkalut ja aineistot. Lisäksi verkostotyön käynnistäminen ja koordinointi sekä yhdessä sovittujen toimien edistäminen kuuluvat yhdyshenkilön päätehtäviin. (STM 2015.) Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä toteutettuja toimenpiteitä tulee seurata ja niistä tulee raportoida vuosittain valtuustolle. Lisäksi valtuustolle 7
tulee laatia kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015, 5 ) mukaan ehkäisevä päihdetyö kuuluu osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sitä koskevaa suunnittelua ja raportointia. Näin ollen päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Vastaavasti ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetilanteesta väestöryhmittäin raportoidaan valtuustolle vuosittain sekä nämä asiat sisällytetään laajaan hyvinvointikertomukseen. Tämä tarkoittaa, että kunnassa valitut keskeiset päihdetilannetta kuvaavat mittarit ja tavoitteet, toimet ja varatut resurssit sekä vastuunjako kuvataan hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomusta voidaan täydentää erillisellä pidemmän tähtäimen päihde- tai yhdistetyllä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla tai hyvinvointisuunnitelmalla, joka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tällöin näistä erillisistä suunnitelmista on hyvä nostaa aina joitakin tavoitteita ja toimia osaksi hyvinvointikertomusta, ja varmistaa näin päihdeasioiden osalta eri suunnitelmien yhteensopivuus. Olennaista on myös, että suunnitelmissa hyödynnetään kansallista ohjelmatyötä sekä toimivaksi ja hyviksi todettuja keinoja niin kysynnän kuin saatavuudenkin sääntelyn puolelta. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Huomioitavaa on, että yksistään tässä raportissa arvioidut rakenteet eivät vielä takaa laadukasta ehkäisevää päihdetyötä. Raportissa kuvattujen ja arvioitujen perusrakenteiden lisäksi tarvitaan motivoituneita ja innostuneita toimijoita kunnan eri hallinnonaloilta, järjestöistä, seurakunnista sekä eri viranomaistoimijoiden joukosta, kuten alkoholilupahallinnosta, tupakkavalvonnasta ja poliisista, jotka kukin osana toimenkuvaansa toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä sekä päihde-, tupakkaja rahapelihaittoja ehkäisevää ja vähentävää työtä. Raportin luvussa 5 on kuvattu laadukkaan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus sekä ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman suositukset kunnille. Luku 6 puolestaan kuvaa ehkäisevän päihdetyön yhteyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen tarvittavaa yhteistyötä. 8 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
3. Kyselyn toteuttaminen ja arvioinnin periaatteet THL ja aluehallintovirastot kartoittivat loka-joulukuussa 2016 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 -kyselyllä ehkäisevän päihdetyön tilaa ja rakenteita kunnissa. Kaikkiin Suomen kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä vastaaville yhdyshenkilöille tai koordinaattoreille lähettiin linkki webropol-kyselyyn. Mikäli kunnassa ei ollut ko. toimijaa nimettynä, lähetettiin kysely kunnan kirjaamon kautta ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavalle tai ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattorille, mikäli kunnan ehkäisevän päihdetyön koordinaatio hoidettiin kunnassa seututasolla. Kunnista selvitettiin muun muassa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön olemassaoloa ja resursseja, ehkäisevän päihdetyön johtamista ja yhteistyötä, ehkäisevän päihdetyön suunnittelua ja seurantaa, ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja toimintaohjelman toimeenpanoa sekä saatavuuden sääntelyn toimien toteuttamista osana kunnan ehkäisevää päihdetyötä. (Ks. lisää kyselystä THL:n verkkosivuilta: www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyo > Suunnittelu, seuranta ja arviointi > Ehkäisevän päihdetyön tilanteen kartoitus kunnissa). Kyselyn sulkeutumisen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta lähetettiin sähköpostia alueensa vastaamattomien kuntien (5) yhdyshenkilöille tai sosiaalijohtajille ja pyydettiin täsmentämään kunnan ehkäisevän päihdetyön tilannetta keskeisimpien rakenteiden osalta. Tarkentavat kysymykset tehtiin yhdyshenkilötilanteesta, ehkäisevän päihdetyön vastaavasta toimielimestä, ehkäisevän päihdetyön toimeenpanevasta työryhmästä sekä ehkäisevän päihdetyön sisältymisestä kunnan eri suunnitelmiin. Yhdestä kunnasta tuli sähköpostite vastaus ja toisen kunnan osalta vastaus saatiin puhelinsoitolla. Kolme kunta ei vastannut lainkaan kyselyyn, lähetettyihin lisäselvityspyyntöihin eikä puhelinsoittoon. Analysoinnin jälkeen tulokset lähetettiin vielä tarkastettavaksi kuntiin. Tarkistuskierroksen jälkeen yksi kunta halusi muuttaa vastaustaan ja nämä korjaukset on tehty raporttiin. Lopulta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vastaukset saatiin kaikkiaan 92,1 prosentista kuntia. Valtakunnalliset tulokset kyselyn osalta raportoidaan THL:n keväällä 2017 ilmestyvässä erillisjulkaisussa. Tässä raportissa kuvataan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien osalta ehkäisevän päihdetyön keskeisimpien rakenteiden tilanne, eli löytyykö kunnista: a) nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, b1) nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä, b2) ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, c) ajantasainen toimintasuunnitelma, johon ehkäisevä päihdetyö sisältyy. Kyselyn tuloksiin pohjautuvan arvioinnin tulokset on esitetty kunnittain liikennevalomallilla, jossa kukin vastannut kunta saa vihreän, keltaisen tai punaisen merkinnän sen mukaan löytyykö kunnasta kyseinen rakenne. Mikäli kunta ei ole osannut vastata kysymykseen, on se merkitty arvioinnissa harmaalla värillä. Mikäli kunta ei ole vastannut kyselyyn näkyy kyseisen kunnan rivi taulukossa valkoisella värillä. Arvioinnin kriteerit on kuvattu rakenteittain (a c) oheisessa taulukossa. 9
Taulukko 1. Arviointiasetelma Vihreä: Keltainen: Punainen: a. Kunnassa on nimetty kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö b1. Kunnassa on nimetty vastaava toimielin TAI kunnassa tai seudulla toimii toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä c. Kunnassa on ajantasainen kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma a. Kunnassa toimii kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö, muttei nimettynä b1. - b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattaa vain osan ikäryhmistä c. Kunnassa on valmisteilla kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma tai se kattaa vain osan ikäryhmistä a. Kunnassa ei ole nimetty, eikä toimi kunnallista / seudullista yhdyshenkilöä b1. Kunnassa ei ole nimetty vastaavaa toimielintä b2. Kunnassa tai seudulla ei toimi toimeenpanevaa monialaista työryhmää c. Kunnassa ei ole kunnallista tai seudullista toimintasuunnitelmaa Harmaa: a. b1. Ei osaa sanoa b2. Ei osaa sanoa c. Ei osaa sanoa 10 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on kaksi maakuntaa, joissa on yhteensä 38 kuntaa. Toimialueen kunnista 74 prosenttia on pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia. Noin 41 prosenttia väestöstä asuu Oulun kaupungissa, jossa asukkaita vuonna 2016 oli noin 200 000 (THL, Sotkanet tietokanta). Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella asuvan väestön työttömyys on yleisempää verrattuna koko maahan. Kainuussa vuonna 2015 työttömien osuus työvoimasta oli 16,6 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 15,4 prosenttia ja koko maassa 13,4 prosenttia (THL, Sotkanet tietokanta). Työ rytmittää usein elämää ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa, vaikka toisaalta runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuonna 2015 alkoholin myynti on Kainuussa suurempaa kuin koko maassa keskimärin ja vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla pienempää. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina vuonna 2015 oli Kainuussa 8,1 litraa ja Pohjois-Pohjanmaalla 6,6 litraa. Vastaava luku koko maassa oli 7,1 litraa asukasta kohden. Sama tilanne on päihdesairauksista hoidossa olleiden potilaiden osalta. Kainuussa sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja Pohjois-Pohjanmaalla vähemmän. Katkaisu- ja päihdekuntoutuslaitoksia alueellamme käytetään vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pääpaino päihdesairauksien hoidossa on avohoidossa. Myös päihdekuolemia Kainuussa on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alkoholikuolleisuus 35 64 -vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä vuonna 2015 oli Kainuussa 62,2, Pohjois-Pohjanmaalla 40,5 ja koko maassa 51,3. Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia / 1000 asukasta vuonna 2015 oli myös Kainuussa enemmän ja Pohjois-Pohjanmaalla vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kainuussa luku oli 9,5, Pohjois-Pohjanmaalla 6,2 ja koko maassa 6,6. Tämä trendi on jatkunut jo pitkään. (THL, Sotkanet tietokanta). Sotkanetin tilastoja on saatavissa vuodesta 2000 lähtien ja sen mukaan koko maassa, kuten myös alueellamme 16 17 -vuotiaiden nuorten tupakointi on vähentynyt vuosi vuodelta. Kainuulaisten ja pohjois-pohjanmaalaisten nuorten tupakointi on kuitenkin kaikki nämä vuodet ollut suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Nuuskaaminen on kuitenkin lisääntynyt ja Pohjois-Pohjanmaalla nuoret nuuskaavat jo enemmän kuin koko maassa keskimäärin. (THL, Sotkanet tietokanta). Tosi humalaan juovien nuorten määrässä on sama kehitys kuin tupakoinnin kohdalla; koko maassa, kuten myös alueellamme 16 17 -vuotiaiden nuorten humalajuominen on vähentynyt vuosi vuodelta. Kainuulaisten nuorten humalajuonti on kuitenkin kaikki nämä vuodet ollut suurempaa kuin koko maassa keskimäärin ja vastaavasti pohjois-pohjanmaalaisten nuorten osalta pienempää. (THL, Sotkanet tietokanta). Laittomia huumeita kokeilleiden nuorten määrä sen sijaan on lisääntynyt vuosi vuodelta koko maassa ja niin myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koko maassa huumeita kokeilleita nuoria on kouluterveyskyselyn mukaan hieman enemmän kuin alueellamme ja Pohjois-Pohjanmaalla hieman enemmän kuin Kainuussa. Pääpäihde on kuitenkin edelleen alkoholi. (THL, Sotkanet tietokanta). 11
Edellinen ehkäisevän päihdetyön rakenteita kartoittava kysely tehtiin vuonna 2013, johon tämän kyselyn tuloksia verrataan (Fors, R & Hämäläinen, S. 2013). 4.1 Kainuun maakunta Kainuun maakunta muodostuu kaikkiaan kahdeksasta kunnasta, joissa vuonna 2015 oli yhteensä 75 324 asukasta. Kajaanissa asukkaita on reilu 37 000, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella reilu 8000 ja muissa kunnissa alle 4000. (THL, Sotkanet tietokanta.) Kainuun sote järjestää Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Puolangalla Kainuun sote vastaa erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta, mutta sosiaali- ja terveyspalvelut Puolangalla tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Kyselytulosten perusteella taulukkoon 2 on koottu ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnittain Kainuun maakunnassa. Taulukko 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnittain Kainuun maakunnassa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma / Lähes / Ei / - / Ei / Lähes / Ei / Lähes / Ei Hyrynsalmi Ei Ei Lähes Kajaani Ei Nuorten ohjaus- ja palveluryhmä muun muassa. Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Kuhmo Ei Mielenterveysja päihdetyöryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Ei Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Paltamo Ei Ei osaa sanoa 12 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä alueellinen päihdetyöryhmä Päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Puolanka Lähes Ei virallisesti nimettynä Ei Ei vastausta Lähes Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, joka valmisteilla Ristijärvi Ei Ei Kainuun soten hyvinvointiverkosto Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Sotkamo Ei Toimielimen valtuuttama lasten ja nuorten palvelutyöryhmä Suomussalmi Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Toimielimen valtuuttama lasten ja nuorten palvelutyöryhmä ja Kainuun maakunnan hyvinvointityöryhmä Ei Seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnallista ja seudullista hyvinvointikertomusta ja - suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Yhteensä : 3 kpl : 2 kpl : 5 kpl : 6 kpl Lähes: 1 kpl Ei: 4 kpl Ei osaa sanoa: 0 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 5 kpl Ei osaa sanoa: 1 kpl Lähes: 1 kpl Ei: 1 kpl Ei osaa sanoa: 0 kpl Lähes: 1 kpl Ei: 1 kpl Ei osaa sanoa: 0 kpl Ei vastausta: 1 kpl Yhteenveto maakunnan tuloksista Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty vain Kajaanissa, Kuhmossa ja Suomussalmella (38 % kunnista). Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä toimii Suomussalmella ja Hyrynsalmella (25 % kunnista). Sen sijaan ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialai- 13
nen työryhmä oli Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Sotkamossa ja Suomussalmella (63 % kunnista). Hyrynsalmella työryhmänä toimii nuorten ohjaus- ja palveluryhmä, jonka toiminta ei ulotu kaikkiin ikäryhmiin. Pakka -toimintamallia ei toteuteta Kainuussa. Kainuussa toimii Kainuun soten koordinoima hyvinvointiverkosto, jossa on edustajat kaikista kunnista paitsi Puolangalta. Tämä toimeenpaneva verkosto kokoontuu parin kuukauden välein ja esillä on myös ehkäisevän päihdetyön asioita. Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma oli kuudessa kunnassa (75 %). Puolangalla hyvinvointikertomus oli valmisteilla, johon ehkäisevän päihdetyön suunnitelma on määrä kuulua yhtenä osana. (Kuvio 1.) Kaksi Kainuun kunnista vastasi, että kunnan ehkäisevän päihdetyön hoitaa Kainuun sote. Kyselyn perusteella lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön järjestämisessä onkin vielä paljon kehitettävää Kainuun kunnissa, jotta päihdehaittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä. Näyttää siltä, että parhaat ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Suomussalmella. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kainuun kunnissa (%) Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 38 13 50 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama 25 63 13 Ehkäidevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 63 13 13 13 Ehkäisevän päihdetyön sisältämä toimintasuunnitelma 75 13 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähes Ei Ei osaa sanoa Ei vastausta Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kainuun kunnissa (n=8). 4.2. Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on 30 kuntaa, joissa kaikkiaan vuonna 2015 oli 410 054 asukasta. Oulussa asukkaita on noin 200 000 ja Raahessa noin 25 000. Kuntia, joissa asukkaita on 10 000 19 999 ovat Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Liminka, Nivala ja Ylivieska. Alle 5000 asukkaan kuntia ovat Alavieska, Hailuoto, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Reisjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala. Väestökehitys maakunnassa on ollut pitkään kasvava. (THL, Sotkanet tietokanta). Kainuun maakuntaan kuulunut Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää: Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala), Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska), Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki) ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva). Kalajoki muodostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen Merijärven kunnan kanssa Kalajoen toimiessa isäntäkuntana. Muut kunnat tuottavat palvelut itse tai ne on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta (Kärsämäki ja Siikalatva). 14 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Kyselytulosten perusteella taulukkoon 3 on koottu ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnittain Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa. Taulukko 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma / Lähes / Ei / - / Ei / Lähes / Ei / Lähes / Ei Alavieska Ei Ei HYTE -työryhmä PPKY Kallion toimeenpanemana Haapajärvi Sivistyslautakunta Haapavesi Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Lähes Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Hailuoto Ei vastausta Ii Ei Ei osaa sanoa Hyvinvoinnin ja terveyden ryhmä. Kalajoki Lähes Ei virallisesti nimetty Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Kempele Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Toimielimen valtuuttama Toimielimen valtuuttama Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Valmisteilla päihdesuunnitelma. 15
Kuusamo Ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Kärsämäki Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Terveyden edistämisen ryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Valmisteilla ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Liminka Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Lumijoki Ei Ookko nää välittäjä - verkosto Merijärvi Lähes Ei virallisesti nimetty Ei osaa sanoa Lähes Päihdelabyrintti - työryhmä ja seudullinen Ookko nää välittäjä -työryhmä Alueellinen monialainen työryhmä. Muhos Ei Ennaltaehkäisevä päihdetyöryhmä Nivala Ei Ei Ei Ei Oulainen Lähes Ei virallisesti nimetty Perusturvalautakunta Toimielimen valtuuttama Pakka - työryhmä. Oulu Ei Kysyntätyöryhmä. Pudasjärvi Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Toimielimen valtuuttama monialainen ehkäisevän päihdetyön työryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ei Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Valmisteilla päihdestrategia. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä seudullinen päihdesuunnitelma 16 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Pyhäjoki Ei vastausta Pyhäjärvi Ei Toimielimen valtuuttama hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Pyhäntä Lähes Ei virallisesti nimetty Terve Pyhäntä -työryhmä Seudullinen Ehkäpä-ryhmä Raahe Ei Kunnallinen ja seudullinen päihdetyöryhmä Verkko Reisjärvi Ei vastausta Sievi Ei Vapaa-aikalautakunta Siikajoki Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Siikalatva Ei Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Taivalkoski Sote-lautakunta Ei Seudullinen: ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön ryhmä sekä seudullinen päihdetyöryhmä Verkko Ei osaa sanoa Ehkäisevän päihdetyön työryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä seudullinen päihdesuunnitelma. Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa sekä seudullinen päihdesuunnitelma. Seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa seudullista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja - suunnitelmaa Ei Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja - suunnitelmaa 17
Tyrnävä Hyvinvointiryhmä Utajärvi Seudullinen Vaala Ei Hyvinvointi ja turvallisuustyön johtoryhmä Ylivieska Yhteensä Lähes Ei virallisesti nimetty (Toimii vain nuorten kanssa) : 16 kpl Lähes: 5 kpl Ei: 6 kpl Ei osaa sanoa: 0 kpl Ei vastausta: 3 kpl Ei Ei : 14 kpl Ei: 9 kpl Ei osaa sanoa: 4 kpl Ei vastausta: 3 kpl Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä Lähes Monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto : 20 kpl Lähes: 3 kpl Ei: 2 kpl Ei osaa sanoa: 2 kpl Ei vastausta: 3 kpl Yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja - suunnitelmaa Ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Seudullinen yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa Seudullinen päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa hyvinvointikertomusta ja - suunnitelmaa : 24 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 3 kpl Ei osaa sanoa: 0 kpl Ei vastausta: 3 kpl Yhteenveto maakunnan tuloksista Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Pohjois-Pohjanmaalla on nimetty virallisesti 16 kunnassa (53 %) ja epävirallisesti 5 kunnassa (17 %). Kuusi kuntaa (20 %) ilmoitti, että ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä ei ole nimetty lainkaan. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä toimii 14 kunnassa (47 %). Sen sijaan ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä oli 20 kunnassa (67 %). Haapajärvellä, Lumijoella ja Ylivieskassa työryhmän toiminta ei kata kaikkia ikäryhmiä. Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma (esim. hyvinvointikertomus) oli 24 kunnassa (80 %). Ookko nää välittäjä -verkosto ei enää toimi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella. (Kuvio 2.) 18 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Myös Pohjois-Pohjanmaan kunnissa lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön järjestämisessä on vielä kehitettävää, jotta päihdehaittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä. Näyttää siltä, että parhaat ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Haapavedellä, Kempeleessä, Kärsämäellä, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Tyrnävällä. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois- Pohjanmaan kunnissa (%) Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 53 17 20 10 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä 47 30 13 10 Ehkäidevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 67 10 7 7 10 Ehkäisevän päihdetyön sisältämä toimintasuunnitelma 80 10 10 0 % 10 % 20 %30 % 40 %50 % 60 %70 % 80 %90 %100 % Lähes Ei Ei osaa sanoa Ei vastausta Kuvio 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Pohjanmaan kunnissa (n=30). 4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset arvioinnista Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 50 prosenttiin kunnista (19 kuntaa). Kunnista 16 prosentissa (6 kuntaa) toimii yhdyshenkilö, mutta häntä ei ole erikseen tehtävään nimetty ja 26 prosenttia kunnista ilmoittaa, ettei niillä ole lainkaan yhdyshenkilöä ehkäisevään päihdetyöhön. Utajärvellä yhdyshenkilö on seudullinen. (Kuvio 3.) Vuonna 2013 yhdyshenkilö oli 81,6 prosentissa kuntia (31 kuntaa) virallisesti tai epävirallisesti nimettynä. Vuonna 2016 kunnista 42 prosentissa yhdyshenkilö toimi sosiaali- ja terveystoimen hallinnon alla, sivistystoimessa 22 prosenttia ja nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimessa 34 prosenttia. Oulussa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimii kokoaikaisena ehkäisevän päihdetyön tehtävissä. Raahessa yhdyshenkilön työajasta 30 50 prosenttia oli käytettävissä ehkäisevään päihdetyöhön ja Tyrnävällä 10 29 prosenttia. Lähes puolella (48 %) yhdyshenkilöistä työaikaa ehkäisevään päihdetyöhön oli alle 10 prosenttia työajasta. Yhdyshenkilöistä 39 prosentilla ei ollut työaikaa lainkaan ehkäisevään päihdetyöhön. Vain 30 prosentilla yhdyshenkilöistä oli määritelty ehkäisevän päihdetyön tehtävänkuva. Vastanneista 73 prosenttia oli tutustunut lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ja ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan oli tutustunut 67 prosenttia. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty ja se on vastuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 42 prosentissa alueen kunnista (16 kuntaa). Kunnassa tai seudulla 66 prosentissa (25 kuntaa) toimii monialainen työryhmä, joka käytännössä toimeenpanee koordinoidusti ehkäisevän päihdetyön toimia. (Kuvio 3.) Vuonna 2013 monialainen työryhmä toimi 84 prosentissa kuntia (32 kuntaa), joten tältäkin osin ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat rapautuneet kunnissa. Ehkäisevän päihdetyön toiminnan sisällöistä kerrotaan liitteessä 6. 19
Kuluvan valtuustokauden (2013 2016) aikana kunnista 79 (30 kuntaa) prosenttia ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitävät sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. (Kuvio 3.) Vuonna 2013 ajantasainen päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia oli 68 prosentissa kuntia (26 kuntaa). Tältä osin tilanne on parantunut. Kunnista 3 prosentissa ehkäisevän päihdetyön kattava toimintasuunnitelma oli valmisteilla ja 11 prosentista mitään edellä mainituista suunnitelmista ei löytynyt ajantasaisena. Huolestuttavaa on, että vastaajista vain 55 prosenttia (21 kuntaa) ilmoitti, että päihdetilannetta seurataan kunnassa vuosittain. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä seurataan vain 40 prosentissa kuntia (15 kuntaa). Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella osa-alueittain Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 50 16 26 8 Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä 42 37 13 8 Ehkäidevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä 66 11 8 5 11 Ehkäisevän päihdetyön sisältämä toimintasuunnitelma 79 3 11 8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Lähes Ei En osaa sanoa Ei vastausta Kuvio 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella osa-alueittain. Neljä kuntaa ilmoitti (10,5 %), että 1.12.2015 voimaan tullut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) on viety valtuustolle tiedoksi ja yhdeksän kuntaa (23,7 %) että ei. Suurin osa kunnista (52,6 %) ei tiennyt tai ei ole vastannut, onko laki viety tiedoksi valtuustolle. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä oli käsitelty 15 kunnan yhteistyöryhmässä (39,5 %), jolle ehkäisevä päihdetyö kuuluu. Kyseinen laki on huomioitu 17 kunnan (44,7 %) toimintasuunnitelmassa, johon ehkäisevä päihdetyö sisältyy. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma oli käsitelty kunnissa vielä huonommin. Vain kolmessa kunnassa (7,9 %) se oli viety valtuustolle tiedoksi, käsitelty 10 kunnan yhteistyöryhmässä (26,3 %) ja huomioitu 10 kunnan toimintasuunnitelmassa (26,3 %), johon ehkäisevä päihdetyö kuuluu. Ehkäisevän päihdetyön järjestämislaki oli tehostanut vain kolmen kunnan (7,9 %) ehkäisevän päihdetyön toimintaa ja toimintaohjelma vain viiden kunnan toimintaa (13,2 %). Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, jonka kunnissa on paremmin nimetty lakisääteinen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaa olevan kuntajohdon vastuunotossa ehkäisevästä päihdetyöstä. (Kuvio 4.) 20 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Ehkäisev än päihdety ön sisältämä toiminta suunnitel ma Ehkäidev ää päihdety ötä toimeen paneva monialai nen työryhm ä Ehkäisev ästä päihdety östä vastaava toimielin tai toimieli men valtuutta ma työryhm ä Ehkäisev än päihdety ön yhdyshe nkilö Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen maakunnissa osa-alueittain Pohjois-Pohjanmaa 53 17 20 10 Kainuu 38 13 50 Pohjois-Pohjanmaa 47 30 13 10 Kainuu 25 63 13 Pohjois-Pohjanmaa 67 7 10 7 10 Kainuu 63 13 13 13 Pohjois-Pohjanmaa 80 10 10 Kainuu 75 13 13 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähes Ei En osaa sanoa Ei vastausta Kuvio 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen maakunnissa osa-alueittain. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että aiempiin vuosiin verrattuna ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat heikentyneet molemmissa maakunnissa vuodesta 2013. Muutosten taustalla on voinut vaikuttaa jo edellisellä hallituskaudella alkanut sote-muutos, joka nykyisellä hallituskaudella on toteutumassa sote- ja maakuntauudistuksena. Rakenteet uudistuvat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta ja kuntien rooli tässä työssä entisestään vahvistuu. Tämä antaa mahdollisuuden myös ehkäisevän päihdetyön vahvempaan huomioon ottamiseen kunnissa, käytännön toimiin päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja kunnan elinvoimaisuuden edellytykseksi. 21
5. Suositukset kunnille ehkäisevään päihdetyöhön Alkoholi, tupakka- ja nikotiinituotteet, huumausaineet, lääkkeet väärinkäytettynä ja rahapelaaminen aiheuttavat moninaisia haittoja niin käyttäjälle itselleen kuin syntyville lapsille, lapsiperheille, sosiaalisille suhteille, työnantajalle, lähiyhteisöille ja yhteiskunnalle. Haitat olisivat kuitenkin ehkäistävissä, ja hyväksi havaittuja keinoja siihen on tarjolla. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain toimeenpanon tueksi valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015). Niin lain kuin toimintaohjelmankin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kunnissa ja alueilla tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Toimintaohjelma lähtee siitä, että ehkäisevä päihdetyö voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos työtä tehdään seuraavien painopisteiden mukaisesti: ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista. Paras tulos niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla voidaan saavuttaa, kun toimitaan kunkin edellä mainitun painopisteen saralla samanaikaisesti. Kyse on useasta samansuuntaisesta toimesta, jotka yhdessä muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Painopisteillä kohti kokonaisvaltaista toimivaa ehkäisevää päihdetyötä Laita ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon. Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee onnistuakseen johtamista, toimintaa ohjaavan strategian sekä sille osoitetut riittävät resurssit. (Soikkeli & Warsell 2013.) Laki määrittelee selkeästi kunnan vastuun ehkäisevässä päihdetyössä (523/2015, 5 ). Vastuu säilyy myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. On tärkeää, että kunnassa tiedetään, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä ja kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sen järjestämisestä kunnassa. Johto viime kädessä vastaa toiminnan suunnittelusta ja sen toteuttamisesta. Ilman selkeää johtamis- ja vastuujärjestelmää ehkäisevän päihdetyön valtuutus on häilyvä ja työn laatu kärsii. (Alkoholiohjelma 2012.) Toimielimen tehtävät on eritelty laissa (523/2015, 5 ). Toimielimen kuuluu muun muassa esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan eri hallinnonaloilla sekä huolehtia siitä, että kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain ja tupakkalain noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen toimien kanssa. Olennaista on, että eri hallinnonalojen kesken on selkeä työnjako sekä seuranta- ja raportointivastuut. (STM 2015.) 22 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Laki edellyttää, että ehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja raportointi kunnassa nivoutuu osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ehkäisevän päihdetyön tulisi siis näkyä hyvinvointikertomuksen tilannekuvauksessa, tavoitteissa, toimissa ja resursoinnissa paikallisiin olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. (EPT-laki 523/2015, 5 ; Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 11 12 ). Kunnan johto ja luottamushenkilöt vastaavat siis paikallisyhteisöissä tehtävästä päihdetyöstä huolehtimalla kunnan ehkäisevän päihdetyön tavoitteista, seurannasta, vastuuttamisesta, resursseista ja monialaisen yhteistyön rakenteista. Näitä seikkoja myös ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat pitäneet tärkeinä onnistumisen edellytyksinä (Strand 2011). Toimielimen lisäksi ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota tukee keskushallinnossa toimiva vastuuhenkilö, joka huolehtii muun muassa ehkäisevän päihdetyön toimielimen nimittämisestä sekä yhdyshenkilö tai koordinaattori, jolle asiantuntijana kuuluu muun muassa verkostotyön koordinointi sekä toimien edistäminen. Mikäli kuntaan nimetty yhdyshenkilö toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla, viimeistään nyt kunnassa on harkittava miten kyseinen tehtävä hoidetaan jatkossa. Suositeltavaa on sopia tehtävän siirtämisestä keskushallintoon hyvinvointikoordinaattorin työpariksi (tai pienemmissä kunnissa osaksi tämän tehtävänkuvaa) tai jonkun muun hallinnonalan alaisuuteen. Viesti haitoista tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi. Tavoitteena on, että väestön ja yksilöiden tietoisuus alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja rahapelaamisen haitoista ja riskeistä sekä niiden ehkäisemisen keinoista lisääntyy. Ellei tietoa näistä asioista ole, on yksilön vaikea tehdä terveyttä edistäviä valintoja arjessaan. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että myös haavoittuvimmille väestöryhmille, joilla esimerkiksi alkoholin riskikäyttö on yleisempää, tietoa on tarjolla kohdennetusti. (STM 2015.) On huomioitava, että valistus yksinään ei takaa vaikuttavuutta, mutta sillä voidaan tukea muita keinoja (Babor 2010). Väestöviestinnässä tavoitteena onkin tukea valistuksella kulttuurista muutosta ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen herättämällä ajattelemaan omaa toimintaansa (STM 2015). Viestintä tukee sosiaali- ja terveyspoliittista päätöksentekoa päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kunnassa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luottamushenkilöiden tulisi kuulla yhteenveto kunnan päihdeoloista vuosittain, jotta he pystyvät huomioimaan sen päätöksenteossa. (STM 2015.) Kunnassa toimielimen tulee lain mukaan huolehtia päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta sekä siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle (523/2015, 5 ). Huolehdi riskikäytön ja haittojen varhaisesta tunnistamisesta ja tuesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä soveltuen muissa palveluissa tunnistetaan alkoholin, tupakkaja nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyvät riskit riittävän varhaisessa vaiheessa. Palveluissa tulisi olla sovittuna miten systemaattisesti toteutetaan mini-interventiota eli lyhytneuvontaa alkoholin riskikäytön, huumausaineiden käytön ja haitallisen rahapelaamisen vähentämiseksi, ja tarjotaan tupakkavieroitusta kaikille tupakoitsijoille. Tehostamisen mahdollisuuksia edelleen on niin perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, aikuissosiaalityössä (ks. Renko 2016; THL 2016), päivystyksessä kuin kotipalveluissakin. (Ks. myös THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuus -aihesivut: www.thl.fi/puheeksiotto.) 23
Tehostamisen tueksi kuhunkin palveluun tulisi luoda oma prosessikuvauksensa, joka huomioisi tarvittaessa myös sujuvan hoitoonohjauksen sekä tulosten kirjaamisen potilastietojärjestelmiin tehdyn työn ja asiakkaan tilanteen seuraamiseksi. Prosessia pohdittaessa olisi hyvä vahvistaa tekijöitä, joilla mini-intervention toteuttaminen helpottuu ammattilaisten työssä (esim. päihdeasioista vastaavan ammattilaisen konsultaatio- ja tukimahdollisuus ammattilaisille). Asiakkaan kokonaistilanne tulisi huomioida niin, että esimerkiksi päihteiden käytön seulonnan yhteydessä, tutkitaan myös mahdollinen masennusoireilu, jotta asiakkaan todelliset tarpeet tulevat tunnistettua. Vastaavasti muita varhaisen avun menetelmiä käyttäjille ja heidän läheisilleen tulisi olla tarjolla, kuten myös etsivää työtä palvelujen ulkopuolelle jääneiden löytämiseksi. (STM 2015.) Toteuta paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä. Tavoitteena on tuoda paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön uutta saatavuuden vähentämisen näkökulmaa ja sitä kautta uusia toimijoita, kuten valvontaviranomaisia sekä paikallisia yrittäjiä anniskelusta ja vähittäismyynnistä. Eri puolilla Suomea kuntien ehkäisevän päihdetyön menetelmäksi on omaksuttu alkuaan paikalliseen alkoholihaittojen vähentämiseen kehitetty Pakkatoimintamalli (Holmila ym. 2009), jota on sittemmin hyödynnetty myös tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyssä (Fors ym. 2013). Malli on hyvä esimerkki siitä, miten paikallisesti voidaan tehostaa lakisääteistä ikärajavalvontaa sekä päihtyneille myynnin ja anniskelun kiellon toteuttamista. Paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön saadaan toimintamallin mukaisella työllä uutta vaikuttavuutta, kun elinkeino- ja valvontayhteistyö yhdistetään muuhun ehkäisevään päihdetyöhön. Alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuuteen liittyvää yhteistyötä tuetaan muun muassa vaikuttamalla yhteisötasolla nuorten ja heidän vanhempiensa asenteisiin ja toimintatapoihin korostamalla esimerkiksi alaikäisille alkoholin ja tupakkatuotteiden välittämisen ehkäisyä. Pakka-toimintamallia jo toteuttavissa kunnissa kannattaa tarkistaa, että työtä tehdään myös humalajuomisesta aiheutuvien häiriöiden ja väkivallan vähentämiseksi (STM 2015). Keskeinen osa Pakka-toimintamallissa tehtävää työtä on kuntalaisten osallistaminen ehkäisevään päihdetyöhön (ks. myös 523/2015, 5 ). Tämä voi tarkoittaa erilaisten neuvostojen ja -raatien, päihde- ja asukasfoorumien, turvallisuuskävelyjen ja päihdetilannekyselyjen aktiivista hyödyntämistä, kun halutaan kuulla asukkaita päihdeasioista ja koetuista haitoista sekä osallistaa heitä kehittämistyöhön. Oppilaitosten oppilaita ja opiskelijoita voidaan osallistaa myös erilaisten toimien toteuttamiseen (esim. ostokokeet ja asiakasarvioinnit). Yksi hyvä mahdollisuus osallisuuden kehittämiseen on ottaa kunnassa käyttöön alkoholijuomien myyntiin ja anniskeluun liittyvien lupien myöntämiseen liittyvä paikallinen lausuntomalli, jossa kunta tuo esiin oman näkemyksensä anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipisteiden sijainnin sopivuudesta sähköisen lausuntojärjestelmän kautta (THL 2017). (Ks. lisää Pakka-toimintamallista: Fors ym. 2013; STM 2015, 51 56; THL: verkkopakka.) Panosta haittojen ehkäisyyn lähiyhteisöissä, eli varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan ympäristöissä. Eri toimintaympäristöissä tehtävän yhteisöllisen toiminnan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja vaikuttamalla olosuhteisiin ja niihin yhteisön toimintatapoihin, jotka luovat puitteet yksilön valinnoille. Kyse on toimintakulttuurien muutoksesta. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan, että on sovittu ja kirjattu yhteinen käytäntö miten päihdeongelmia kotonaan kohtaavat lapset tunnistetaan varhain ja heitä tuetaan kasvussa ja kehityksessä. Yhteistyö lastenneuvoloiden ja tarpeen mukaan ehkäisevän lastensuojelun sekä perhekeskusten 24 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
kanssa on tässä olennaista, ja näin myös esimerkiksi tukea vanhemmuuteen tai hoitoa voidaan tarjota matalalla kynnyksellä. Oppilaitoksissa on tarpeen varmistaa ehkäisevän päihdetyön sisältöjen toteutuminen osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa (ks. esim. Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, 38 40; Haravuori ym. 2016). Oppilaita, opiskelijoita sekä huoltajia osallistamalla ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin voidaan saada uusia kohderyhmän huomioivia näkökulmia ja sisältöjä työhön. Oppilaitoksissa yhteisöllisten sekä hyvinvointi- ja terveyserojen ehkäisyyn suunnattujen menetelmien kehittämiseen kannattaa panostaa. Esimerkiksi oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastuksissa voidaan arvioida myös ehkäisevän päihdetyön toteutumista kokonaisuutena. Työpaikoilla päihdeohjelmat on aiheellista nostaa kehittämisen keskiöön sekä keskeiseksi johdon, työsuojelun, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyön välineeksi. Päihdeohjelman tulisi huomioida myös savuttomuustyö ja tupakoinnin lopettamisen tuki sekä rahapelihaittojen tunnistaminen ja ehkäisy (ks. myös Savuton kunta ja työpaikka -toiminta). Työterveyshuollon panosta tulisi suunnata päihdehaittojen ehkäisyyn nostamalla asia esiin palvelusopimuksissa ja lisäämällä seulonnan ja mini-intervention käyttöä myös tultaessa vastaanotolle sairauden vuoksi. Kunta työnantajana voi olla suunnannäyttäjä omalla päihdeohjelmallaan. Työnantajia ja työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt uusivat vuonna 2015yhteisen suosituksensa, joka kannustaa kaikkia työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyyn sekä yhteiseen päihdeasioiden käsittelyyn ja hoitoonohjauksen toteuttamiseen (Akava ym. 2015). Vapaa-ajan yhteisöissä on mahdollisuuksia paitsi varhaisen tunnistamisen ja tuen tehostamiseen niin myös haittojen ehkäisyn ja päihteettömyyden tukemiseen, kun otetaan käyttöön tätä tukevia toimintakäytäntöjä kilpailutettaessa palveluita, sovittaessa järjestöavustusten kriteereistä tai tilojen ja tilaisuuksien sponsoroinnista tai pelisäännöistä. Olennaista on päästää kuntalaiset ja palveluiden käyttäjät ideoimaan myös päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa erityisryhmät huomioiden. Liikuntaja urheiluseuroissa olisi puolestaan aktiivisesti toimittava päihdehaittoja ehkäisten. Varmista ammattilaisten riittävä ehkäisevän päihdetyön osaaminen Kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tehtäviin kuuluu lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä (523/2015, 5 ). Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa, että kunnassa huolehditaan eri sektorien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta sekä kullekin alalle soveltuvien toimivien ehkäisevän päihdetyön menetelmien käyttöönotosta, järjestetään räätälöityjä koulutuksia ja työpajoja hyödyntäen saatavilla olevia materiaaleja. Ammattilaisten kouluttamisessa voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan ns. kouluttajakoulutusmallia, jolloin yksi koulutettu voi kouluttaa lisää ammattilaisia esimerkiksi työyhteisössään, mikä voi tehostaa ehkäisevän päihdetyön menetelmien levittämisestä. 25
6. Lopuksi Menestyksekäs hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei onnistu ilman ehkäisevää päihdetyötä Päihdehaittojen ehkäisyllä ja vähentämisellä on yhtymäpintoja terveyden, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen sekä tapaturmien ja väkivallan ehkäisyyn ja muuhun turvallisuustyöhön. Ehkäisevä päihdetyö liittyykin kunnassa osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävää työtä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Kuntalaki 410/2015; EPT-laki 523/2015). Haittojen näkökulmasta alkoholi, tupakka, huumausaineet ja rahapelit kuormittavat kuntaa monin tavoin. Jos tarkastellaan näitä haittoja esimerkiksi alkoholin näkökulmasta, voidaan todeta, että vuosittain menetetään alkoholiperäisten tautien ja myrkytysten vuoksi yhteensä lähes 1 300 työikäistä (v. 2014). Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa myös merkittävästi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä erityisesti ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyöpäriskiä. Lisäksi se on yhteydessä mielenterveyshäiriöiden, tapaturmien ja väkivallan kasvaneeseen riskiin. Runsas alkoholinkäyttö vähentää työhön osallistumista, lisää sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee tuottavuutta. Vanhempien runsas alkoholinkäyttö on puolestaan riski lapsen kehitykselle: ennen teiniikää koetut vanhemman päihdeongelmat ovat yhteydessä lasten teini-iän (13 17-vuotiaiden) mielenterveysongelmiin ja haitalliseen päihteiden käyttöön. Vastaavia haittoja itselle ja muille on löydettävissä yhtä lailla tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumeiden käyttöön sekä rahapelaamiseenkin liittyen. (Kaikkonen ym.) Ehkäisevä päihdetyö on myös konkreettista työtä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Pelkästään alkoholi ja tupakka selittävät puolet terveyden epätasa-arvosta, kun mittariksi otetaan väestöryhmien väliset erot kuolleisuudessa. Alkoholilla on ollut suuri vaikutus tuloryhmien välisen kokonaiskuolleisuuseron muutokseen: alkoholisyyt selittävät kokonaiskuolleisuuden eron kasvun vuodesta 2000 vuoteen 2007 lähes kokonaan ja yli puolet eron kaventumisesta vuosien 2007 ja 2014 välillä (Mäkelä ym. 2017). Kyse ei ole vain käytetyn alkoholin määristä, vaan myös juomatavoista ja esimerkiksi väestön elinoloista (mt.). (Ks. lisää myös: Tarkiainen ym. 2017.) Jo nuorilla on nähtävissä polarisoitumista päihteiden käytössä. Nuorilla, joiden perheiden sosioekonominen asema on heikoin ja joilla on masennusta, alkoholin käyttö ja humalajuominen lisääntyivät selvästi sinä aikana, kun parempiosaisten perheiden nuorten alkoholin käyttö vähentyi. (Torikka ym. 2016.) Vaikka ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, vaatii se kuitenkin erityistä osaamista ja huomiota muun muassa siksi, että päihteet, tupakkatuotteet ja rahapelaaminen aiheuttavat edellä kuvattuja haittoja myös muille kuin käyttäjälle itselleen. Lisäksi monesta muusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueesta poiketen päihdehaittojen ehkäisyyn liittyy kysynnän vähentämisen ohella saatavuutta rajoittavaa alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelipolitiikkaa sekä elinkeinotoiminnan valvontaa. Myös tulevaisuudessa ehkäisevä päihdetyö kuuluu kunnille, yhdyspinnoista maakuntiin kannattaa sopia Kunnan kannattaa rohkeasti nostaa keskiöön ehkäisevä päihdetyö sekä päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Näin myös tule- 26 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
vaisuudessa, vaikka sote- ja maakuntauudistuksessa tarkoitus onkin siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan järjestettäväksi. Kuntalainen viettää suurimman osan ajastaan ja arjestaan muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä konkretisoi sitä, että ehkäisevässä päihdetyössä niin kuin laajemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olisi kiinnitettävä huomiota nimenomaan muualle kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kunnan rooli on tässä muussa yhteisöissä tehtävässä työssä aivan keskeinen. Kun ehkäisevä päihdetyö on keskiössä, tiedetään kuka johtaa, koordinoi ja yhteen sovittaa ehkäisevää päihdetyötä, mitä kuuluu kenenkin vastuulle, mikä on päihdetilanne, miten kehittämiskohteisiin ja huoliin tartutaan sekä miten pidetään vahvuuksista huolta myös jatkossa. Näin voidaan varmistaa, että kunnassa asuu ja elää tulevaisuudessakin elinvoimaisia kuntalaisia. Kunta on juuri niin elinvoimainen kuin sen asukkaat. Hyvä ehkäisevä päihdetyö voi tästä näkökulmasta olla kunnan kilpailuvaltti. Kunnan lisäksi maakunnassa tehdään tulevaisuudessa ehkäisevää päihdetyötä, jolloin olennaista on pitää huolta sujuvasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. varhainen tunnistaminen, mini-interventio ja tupakasta vieroitus). On myös suunniteltu, että aluehallintovirastojen ehkäisevän päihdetyön alueellinen ohjaus- ja kehittämistehtävä siirtyisi maakuntiin, ja että näin ollen maakunnat tukisivat asiantuntemuksellaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä ja laajemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Alkoholilupahallinto ja tupakkavalvonta puolestaan tukevat kuntien saatavuuden sääntelyä tehokkaalla viranomaisvalvonnalla. Kun tuetaan syrjäytymisen ehkäisyä ja haavoittuvia väestöryhmiä, on tarpeen sovittaa yhteen työtä maakunnan ja kunnan välillä. Maakuntien valmistelutyössä kannattaa nämä eri näkökohdat huomioida ja varmistaa niiden näkyminen niin rakenteissa kuin sopimuksissakin. 27
7. Lähteet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos KiT, KT Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Valtion työmarkkinalaitos VTML (2015). Päihdehaitat hallintaan! Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Alkoholiohjelma (2012). Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa: Opas kunnan ehkäisevään päihdetyöhön. THL. Babor, Thomas F. (2010). Alcohol: no ordinary commodity, Research and Public policy. 2nd edition. OUP Oxford. Fors R, Heimala H, Holmila M, Ilvonen S, Kesänen M, Markkula J, Saunio A-L, Strand T, Tamminen I, Tenkanen T, Warpenius K (2013). Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin. THL, Kide 23/2013. Fors, R. & Hämäläinen, S. 2013. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston toimialueen kunnat. Haravuori H; Muinonen E, Kanste O & Marttunen M (2016). Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa: Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. THL, Ohjaus 20/2016. Hietanen-Peltola M & Korpilahti U (toim.) (2015). Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. THL, Ohjaus 7/2015. Holmila M, Warpenius K, Warsell L, Kesänen M & Tamminen I (2009). Paikallinen alkoholipolitiikka. Pakka-hankkeen loppuraportti. THL, raportti 5/2009. Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010 2015. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath. Kuntalaki (410/2015). Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi (523/2015). Markkula J, Fors R, Hamilas M, Heimala H, Kejonen A, Kokkonen T & Tamminen I (2014). Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa 2013. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 15/2014. Mäkelä P, Martikainen P & Peltonen M (2017). Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 4/2017. Peruspalveluiden arviointi. 2016. 28 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Renko E (2016). Alkoholin käytön mini-interventio aikuissosiaalityössä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 24/2016. Soikkeli M & Warsell L (toim.) (2013). Laatutähteä kiertämässä. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. THL, Kide 21. Tampere. STM (2015). Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. STM:n julkaisuja 2015:19. Strand T (2011). Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2011 Missä menemme, minne haluamme? THL, Raportti 37/2011. Tarkiainen L, Martikainen P, Peltonen R, Remes H (2017). Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suomen lääkärilehti 2017;72(9):588-593c. Terveydenhuoltolaki (1326/2010). THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuus > Ehkäisevä päihdetyö > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > Puheeksiotto ja mini-interventio. THL, Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Ehkäisevä päihdetyö > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > verkkopakka: www.thl.fi/pakka. THL, Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet > Ehkäisevä päihdetyö > Suunnittelu, seuranta ja arviointi > Ehkäisevän päihdetyön tilanteen kartoitus kunnissa. THL, Sotkanet tietokanta. THL (2017). Paikallinen lausunto alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön tukena. THL, Tiedä ja toimi -kortti 3/2017. THL (2016). Kysy ja neuvo. Alkoholin käytön mini-interventio aikuissosiaalityössä. THL, Tiedä ja toimi -kortti 10/2016. THL (2016). Pakka-toimintamalli Käynnistä ja varmista laatu. THL, Esite. Torikka A, Kaltiala-Heino R, Luukkala T & Rimpelä A (2016). Trends in Alcohol Use among Adolescents from 2000 to 2011: The Role of Socioeconomic Status and Depression. Alcohol and Alcoholism 2016, 1-8. Warpenius K (2002). Kuka ottaisi vastuun?: Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston perustamisen arviointi. Raportteja, Stakes: 270. 29
Liite 1. Laki ehkäisevä päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 1) päihteellä alkoholipitoisia aineita, huumausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita; 2) ehkäisevälläpäihdetyöllä toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Mitä tässä laissa säädetään päihteistä, koskee myös tupakkatuotteita ja rahapelaamista. 3 Ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee kiinnittää huomiota myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin. 4 Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa ehkäisevää päihdetyötä koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. 5 Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on: 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 30 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (549/2016) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päih detyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. (29.6.2016/553) Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 :ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. 6 Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. 7 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tällä lailla kumotaan raittiustyölaki (828/1982). HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: 29.6.2016/553: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 31
Liite 2. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt kartalla 32 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Liite 3. Kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavat toimielimet kartalla 33
Liite 4. Kuntien ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevat monialaiset työryhmät kartalla 34 PSAVI Ehkäisevä päihdetyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016
Liite 5. Ehkäisevä päihdetyö sisällytetty johonkin kunnan toimintasuunnitelmaan kartalla 35