Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Virpi Kölhi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Virpi Kölhi hallintojohtaja 0407409677 virpi.kolhi@eksote.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 05.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Joidenkin palvelujen keskittämisellä voidaan turvata se, että lähipalveluja on saatavilla kattavasti koko sote-alueella. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
- Järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä vaikeuttaa sote-palvelujen integraatiota. Malli ei edistä sote-palvelujen riittävää ja yhdenvertaista saatavuutta alueilla eikä palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Perustason alueiden muodostaminen ei edistä sote-toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä alueilla. Erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa sujuvan ja nopean jatkohoidon ja kuntoutuksen. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulee integroitua osaksi koko sote-alueen/maakunnan palvelukokonaisuutta ja näin mahdollistetaan alusta loppuun toimivat asiakaslähtöiset palveluprosessit. Maakunnallisessa mallissa voidaan muodostaa osaamiskeskittymiä. ICT-ratkaisut edellyttävät laajaa väestöpohjaa ja ne on toteutettava vähintään sote-alueen/maakunnan tasolla. Näin on mahdollista saada aikaan yksi järjestelmäkokonaisuus, jonka avulla kaikkea sähköisessä muodossa olevaa tietoa voidaan käyttää palvelutuotannon johtamiseen ja ohjaamiseen sekä kansalaisille suunnattuihin sähköisiin palveluihin.kokonaisvaltainen palvelujen kehittäminen ja kustannustehokas järjestäminen esim. lastensuojelussa, aikuisten ja lasten psykososiaalisissa palveluissa, psykiatriassa, ikäihmisten palveluissa, kotiin annettavissa palveluissa ja kuntoutuksessa toteutuu parhaiten sote-alueella. Perustason alueiden muodostaminen mahdollistaa osa-optimoinnin ja lisää kustannuksia sekä sote-alueella että perustason alueella. Tämä on todettu mm. myöhemmin selostetussa Eksoten ulkoisessa arvioinnissa. Uudenlaiset palvelujen tuottamistavat (mm. laitoshoidon purku) ja vanhentunut rakennuskanta (terveysasema- ja sairaalarakennukset) edellyttävät merkittäviä investointeja. Investointiratkaisut tulee tehdä sote-alueen kattavasti, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja tehdään ratkaisut, jotka kestävät pitkälle tulevaisuuteen. Jos järjestämisvastuu jakautuisi ehdotetulla tavalla, lakiin tulisi ottaa säännös, joka velvoittaa järjestämisvastuussa olevia tahoja alueelliseen yhteistyöhön. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Edellytykset ovat sinänsä selkeät, mutta 50 000 asukkaan kunta on liian pieni muodostamaan sote-aluetta. Järjestämisvastuun pitää perustua vähintään 100 000 asukkaan väestöpohjaan. Ehdotus saattaa johtaa erityistason palvelujen nykyistä suurempaan hajaantumiseen. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja - Perustason alueita ei tule mahdollistaa lainkaan. Joka tapauksessa perustason alueen järjestämisvastuulla ei tule olla lainkaan erikoissairaanhoitoa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Imatran kaupungin muodostama perustason alue on väestöpohjaltaan liian pieni erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Ehdotettu malli lisää kustannuksia sekä sote- että perustason alueilla ja mahdollistaa perustason alueelle erikoissairaanhoidon käytön osaoptimoinnin. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Ehdotetun kaltaista erityisvastuualuemallia ei pidetä lainkaan tarpeellisena
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kansalaisen näkökulma Sote-palvelujen integraatiota tulee tarkastella organisaationäkökulman asemasta kansalaisen näkökulmasta. Palvelujen järjestämismallin tulee olla sellainen, että se tukee kansalaisten omatoimisuutta, valinnanvapautta ja vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tällöin nousevat esille uudenlaiset palvelujen tarjoamismallit. Tämän kehityksen eteenpäin vieminen edellyttää riittävän suurta järjestämistahoa. Tarkoituksenmukaiset palvelut Riittävien, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palvelujen järjestäminen edellyttää myös riittävän suurta järjestämisvastuutahoa. Esimerkiksi maakunnan kattava täyden integraation malli, jossa kaikki alueen kunnat ovat mukana, mahdollistaa laitoshoidon tehokkaan purkamisen, päivystyksen, kuntoutuksen ja erityisosaamista vaativien palvelujen tuottamisen, henkilöstön tehokkaan yhteiskäytön, uudenlaisten sähköisten ja logististen toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton, tehokkaan hankintatoiminnan ja hallinnon minimoimisen. Se estää myös osaoptimoinnin yksittäisen toimijan osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) kustannustaso vastaa maan keskitasoa ja kustannuskehitys on taittunut merkittävästi verrattuna aikaan ennen Eksotea. Nordic Healthcare Groupin tekemä ulkoinen arviointi Eksotesta valmistui 30.4.2013. Sen mukaan kokonaisuuden kannalta yhtenäinen sosiaali- ja terveyspiiri olisi Etelä-Karjalan maakunnan sekä kuntien edun mukaista, koska kahden kapasiteetin ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden. Arvioinnissa suositellaan, että koko maakunta on osana Eksotea kaikkien palveluiden osalta. Tämä mahdollistaa kapasiteetin käytön optimoinnin koko Eksotessa. Lisäksi arvioinnin mukaan vältetään ristiriitoja kuntien välillä ja keskittyminen palvelutuotantoon sen laatuun ja tehokkuuteen korostuu. Eksoten avulla on pystytty hillitsemään kustannuskasvua. Kehittämiskohteena arvioinnissa esitetään koko palvelutuotannon suunnittelua uudelleen siten, että koko maakuntaa käsitellään kokonaisuutena. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Vastuukuntana toimimisen edellytykset ovat sinänsä selkeät. Se että ylintä päätösvaltaa käyttää edustajainkokous on ristiriidassa vastuukunnan oikeudellisen ja taloudellisen vastuun kanssa. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Ehdotuksen mukaan vastuukunta on oikeudellisessa vastuussa sote-palvelujen järjestämisestä ja siihen voidaan kohdistaa uhkasakko. Edustajainkokouksella on ehdotuksen mukaan kuitenkin päätösvalta sote-toimielimen talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta eikä vastuukunnan kunnanhallituksella olisi otto-oikeutta sote-järjestämisvastuuseen kuuluvissa asioissa. Toimielimellä olisi myös lainanotto-oikeus yhteistoimintasopimuksen määräämissä rajoissa. Oikeudellista vastuuta ei voi määrätä vastuukunnalle, jos sillä ei ole mahdollisuutta päättää vastuun piiriin kuuluvista kaikista asioista, myös taloudellisista. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - Kunnilla tulee olla mahdollisuus vapaasti valita vastuukunta- ja kuntayhtymämallin välillä. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
- Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tulee olla mahdollisuus jatkaa jo hyväksi malliksi ulkoisessa arvioinnissakin todettua Eksoten kuntayhtymämallia 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Avoimet vastaukset: Ei - Ei ole hyväksyttävää, että oikeudellinen ja taloudellinen vastuu ja niitä koskeva päätöksenteko ovat eri tahoilla.
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Ei - Ei ole hyväksyttävää, että oikeudellinen ja taloudellinen vastuu ja niitä koskeva päätöksenteko ovat eri tahoilla. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Kuntayhtymähallintomalli on liian raskas. Riittävää olisi yksi taho koko maahan hoitamaan nyt kullekin erva-alueelle esitettyjä tehtäviä. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Ks. edellä oleva kommentti.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Erikoissairaanhoidon osalta tulee olla jokin sote-alueita ylempi taho/toimija, jolla on viime kädessä päätösvaltaa päällekkäisten toimintojen välttämiseksi, resurssien tehokkaaksi käytöksi sekä palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Kehittämistoimintaa tulisi tarkastella integroidusti sosiaali- ja terveysalueella. Liian pienet perustason alueet eivät yksin kykene kehittämään integroituja kokonaisuuksia. Kehitetyt toimintamallit jäävät paikallisiksi, eivätkä palvele suurempia kokonaisuuksia. Myös kehittämisresurssien saatavuus on suurempien alueiden vahvuus. Itse kehittämistyön tulisi perustua näyttöön ja vaikuttavien toimintamallien käyttöönottoon. Kehittäminen lähellä arjen toimintaa takaa parhaiten kehittämistyön juurtumisen osaksi päivittäistä toimintaa. Valtakunnalliset linjaukset ja yhteiset suuremmat kehityshankkeet ovat keino parantaa asiakkaan asemaa, palvelun ja hoidon yhdenmukaisuutta. Kehittämishankkeissa, joissa ICT on osana kehittämistoimintaa, tulisi järjestää valtakunnallisena tai vähintään useamman sote-alueen yhteisenä kokonaisuutena. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Kuntien mahdollisuus sopia rahoituksesta on hyvä ja selkeä lähtökohta. Samoin ns. perälautana oleva painotettu kapitaatiomalli.
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Kuntien mahdollisuus sopia rahoituksesta on sinänsä hyvä ja selkeä lähtökohta. Samoin painotettu kapitaatiomalli on hyvä ns. perälautasäännös. Yhteiset tehtävät tulee olla laissa yksiselitteisemmin määritelty. Ehdotettu säännös perustason alueen maksusta käytön mukaan on ongelmallinen. Mitä käytöllä tarkoitetaan, on määriteltävä lainsäädännössä. Näin avoimena säännös sallii monenlaiset hinnoittelumäärittelyt ja aiheuttaa riitatilanteita jäsenkuntien kesken. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Kattamisvelvollisuus on sinänsä hyväksyttävä. Laissa pitää olla tarkka säännös, missä suhteessa varoista ja
veloista vastataan tai vastaava säännös pitää velvoittaa sisällytettäväksi yhteistoimintasopimukseen. Kun kustannuksia jaetaan kuntien kesken eri perusteilla (perustason alue voi maksaa palveluista käytön perusteella ja muut sote-alueen kunnat painotetun kapitaation perusteella), ei vastuu alijäämästä ole yksiselitteinen. Tämä on konkretisoitunut Eksotessa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Perustason alueelle ei tule antaa oikeutta järjestää lainkaan erikoissairaanhoitoa. Jos näin kuitenkin tapahtuu, siihen pitää liittyä esim. ehdotetun kaltainen lupamenettely. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Ehdotuksen mukaan on mahdollista, että kunta joutuu kuulumaan kiinteistöjen, rakennusten ym. omistuskuntayhtymään, vaikka kuuluu palvelujen osalta sellaiseen sote-alueeseen, jonka toimintaan ko. omaisuus ei liity mitenkään. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?
47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä