Etelä-Savon vesienhoidon pinta- ja pohjavesien hoidon toimenpideohjelmien

Käsitelty 20.9.2011 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmässä Etelä-Savon ELY- keskus Etelä-Savon vesienhoidon pinta- ja pohjavesien hoidon toimenpideohjelmien toteutus 2010-2015 1. Johdanto 1.1. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat 1.2. Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma 2. Vesienhoidon toimenpiteiden toimeenpano Etelä-Savossa 2.1. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen organisointi Etelä- Savossa 2.2. Yleiskuvaus pinta- ja pohjavesien ongelmista sekä toteutustilanteesta alueilla 2.3. Etelä-Savon pintavesien keskeiset toimenpiteet toiminta-alueilla 2.4. Etelä-Savon vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen seuranta 3. Sektorikohtaiset keskeiset valtakunnalliset ohjauskeinot (Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma, liite 2: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126810&lan=fi ) Lisäksi erilliset Excel- taulukot pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmissa esitetyistä toimenpiteistä, vastuutahoista, aikatauluista sekä rahoitusmahdollisuuksista. - Taulukko 1. pintavedet : Liitetaul_1_ pintavedet.exe - Taulukko 2. pohjavedet: Liitetaul_ 2_pohjavedet.exe 1

1. Johdanto Vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja niiden pohjana olevat alueelliset toimenpideohjelmat valmistuivat v. 2009 lopulla ja vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin Valtioneuvostossa 10.12.2009. Vuoden 2010 lopussa valmistui vesienhoidon valtakunnallinen toteutusohjelma 2010-2015, jonka valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 2011. Ohjelma tarkentaa valtakunnallisella tasolla edistettävät toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Tekstiosuuden jälkeisessä taulukossa 2 on esitetty valtakunnallisen toteutusohjelman keskeiset sektorikohtaiset ohjauskeinot joiden on tulkittu olevan käytössä tai tulevan käyttöön. Alueellisessa toteutussuunnitelmassa toteutusta käsitellään enemmän paikallisten olosuhteiden ja toimijoiden näkökulmasta. Tämä Etelä-Savon vesienhoidon toimenpiteiden toteutusohjelma tarkentaa Etelä-Savon maakunnassa vesienhoidon toimenpiteitä, vastuita, aikatauluja sekä rahoituskysymyksiä alueen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmien toimeenpanemiseksi. Vesienhoidon toteutusta käsitellään yksityiskohtaisemmin kohdassa 2.1. "Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen organisointi Etelä-Savon ELY- keskuksen toimialueella". Toimenpiteet on esitetty pinta- ja pohjavesien osalta yksityiskohtaisesti vastuu- ja edistämistahoineen sekä rahoitusmahdollisuuksineen Excel- liitetaulukoissa 1. pintavedet ja 2. pohjavedet. Pintavesitaulukon toimenpiteet eivät sisällä lähtökohtaisesti ympäristöluvan tarvitsevan toiminnan kuten yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen, teollisuuden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteitä, joista päätetään luvan myöntämisen yhteydessä. 1.1. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat Etelä-Savo kuuluu Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueisiin. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat on laadittu Etelä-Savon maakunnan alueelle ja niissä on kuvattu Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet vuosille 2010-2015. Etelä-Savoa koskevat toimenpideohjelmat ovat olleet Vuoksen vesienhoitoalueen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmien valmisteluasiakirjoina ja toimenpideohjelmien yhteenveto on sisällytetty edellä mainittuihin vesienhoitosuunnitelmiin. Tavoitteena on, että toimenpiteiden avulla nykyisin tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa olevat pintavedet paranevat jo vuoteen 2015 mennessä. Kaikki pintavedet on tarkoitus saada hyvään tilaan viimeistään vuonna 2027. Vesienhoitotoimilla pohjavedet saadaan suunnitelmien mukaan vuoteen 2015 mennessä pääosin hyvään tilaan. Vesien tilan parantamiseen soveltuvia toimenpiteitä on etsitty vaiheittain etenevänä prosessina, jossa ensin on kartoitettu nykykäytännön mukaiset perustoimenpiteet ja jo käytössä olevat lisätoimenpiteet. Tämän jälkeen on arvioitu em. Toimenpiteiden vaikutusta vesistöjen tilaan ja tarvittaessa tehostettu tai laajennettu käytössä olevia lisätoimenpiteitä sekä tarvittaessa esitetty uusia toimenpiteitä. Jos tarkastelun kautta ei ole kaikilta osin löydetty soveltuvia toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseen vuonna 2015, on seuraavaksi 2

tarkasteltu voidaanko hyvä tila saavuttaa seuraavilla suunnittelukausilla vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Pohjavesien suojelussa keskeistä on ollut tunnistaa pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan sekä antoisuuden vaarantuminen, jotka liittyvät lähinnä asutuksen, maankäytön, teollisuuden ja yritystoiminnan, tienpidon sekä maa-ainesten oton mahdollisiin pohjavesivaikutuksiin. Toimenpideohjelman laadinnassa on tunnistettu ne pohjavesialueet, jotka eivät ole hyvässä tilassa tai joiden hyvä tila on uhattuna, ja niille on esitetty tarvittavat toimenpiteet em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien laatimisen pohjatyö on tehty Etelä-Savon ympäristökeskuksessa yhteistyössä Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousosaston kanssa (nykyisin Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus). Työhön on osallistunut joukko eri alojen asiantuntijoita eri osastoilta. Toimenpideohjelmien laatimisessa ovat lisäksi aktiivisesti olleet mukana Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä sekä neljä alatyöryhmää, jotka koostuvat sidosryhmistä ym. tahoista. Yhteistyö- ja alatyöryhmätyöskentelyä sekä vesienhoidon kuulemista käsitellään tarkemmin pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmissa sekä Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmissa. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat 2010-2015 löytyvät internetistä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23409&lan=fi Etelä-Savoa koskevat vesienhoitosuunnitelmat: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16465&lan=fi 1.2. Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma 2010 2015 ja alueellisen toteutuksen organisointi vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä muodostavat yhdessä vesienhoidon toteutusohjelman. Vesienhoidon toteutusohjelmaa 2010 2015 on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa eri hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoidon toteutuksesta vastaavat monet valtakunnalliset ja alueelliset toimijat. Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 2011 valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman vuosille 2010 2015. Ohjelma tarkentaa valtakunnallisella tasolla edistettävät toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesienhoidon alueellista toteutusta tarkennetaan ELY-keskuksissa edelleen vuonna 2011. Vesienhoidon toteutusohjelma pohjautuu vuonna 2009 hyväksyttyihin vesienhoitosuunnitelmiin, jotka on laadittu seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmat uusitaan kuuden vuoden välein. Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126810&lan=fi 3

2. Vesienhoidon toimenpiteiden toimeenpano Etelä-Savossa 2.1. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen organisointi Etelä-Savossa Etelä-Savossa on pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmien toimenpiteiden toteuttamiseksi perustettu tai ollaan perustamassa viittä toimintaryhmää: Mikkelin seutu, Pieksämäen seutu, Kyyveden vesistöalue, Juva-Joroinen-Rantasalmi (JJR) -kunnat sekä Savonlinnan seutu (kuvat 1-3). Kuva 1. Vesienhoidon toimenpiteiden täytäntöönpano Etelä-Savossa v. 2010 alkaen. 4

Kuva 2. Yleispiirteinen kartta toimintaryhmien ydinalueista. Toimintaryhmissä käsitellään sekä pinta- että pohjavesiin liittyvät asiat. Ryhmät edistävät kohdealueilla vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista eri tavoin. Ne koostuvat keskeisistä vesien käyttäjistä ja vesien tilaan vaikuttavista toimijoista. Ryhmät voivat itsenäisesti päättää toimintatavoistaan. Ryhmäjako pohjautuu kunkin alueen merkittävämpiin vesiongelmiin ja tilan parantamistarpeisiin, Ryhmien tehtäväkenttään kuuluvat myös kunkin toiminta-alueen muut yksittäiset pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmaan perustuvat vesien tilan parantamistarpeet. Kullakin ryhmällä on tai tulee olemaan vastuuhenkilöt. Jo perustettujen ryhmien osalta niillä on pääsääntöisesti laajempipohjaiset ohjausryhmät sekä enemmän käytännön työhön paneutuvat "työnyrkkiryhmät". Työn etenemisen seurannan, vastuutahojen ja rahoitusmahdollisuuksien osalta on kaikille toimintaryhmiä koskeville alueille laadittu liitteenä olevan kaltainen toimenpideohjelmaan perustuva toimenpidetaulukkoluonnos jonka avulla on tarkoitus seurata toteutuksen edistymistä. Lisäksi toimintaa puretaan auki tarvittaviin tekstiselostuksin ja tarkennuksin. Kullakin toimintaryhmällä on tai niille perustetaan omat internet- sivut, joiden linkit löytyvät Etelä-Savon vesienhoidon sivuilta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26257&lan=fi 5

Kuva 3. Etelä-Savon toimintaryhmien organisoinnin aikataulu. 2.2. Yleiskuvaus pinta- ja pohjavesien ongelmista sekä toteutustilanteesta toiminta-alueilla Mikkelin seutu Pintavesien osalta Mikkelin seudun merkittävin toimenpiteitä vaativa vesialue on Mikkelin läheinen Saimaan Ukonveden vesistöalue 04.15. Lisätoimenpiteitä tarvitseva vesialue kattaa koko Siikasalmen pohjoispuolisen vesialueen aina Mikkelin kaupungin lähivesiä myöten. Alueen merkittävimmiksi kuormittajiksi on todettu Mikkelin kaupungin puhdistetut yhdyskuntajätevedet, maatalous sekä haja- ja loma-asutuksen aiheuttama kuormitus. Alueen vesien tilaan vaikuttavat myös aikaisemmin alueelle ennen jätevesien tehokasta puhdistusta johdetut jätevedet ja näiden aiheuttama laajahko vesien rehevöityminen. Merkittäviä suunniteltuja toimenpiteitä alueella ovat Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamon uusiminen, maatalouden vesiensuojelun tehostaminen sekä haja-asutuksen osalta hajaasutuksen jätevesiasetuksen mukaiset parannukset sekä vesialueilla tehtävät kunnostustoimenpiteet sekä haja-asutuksen liittäminen viemäriverkoston piiriin. Muita pintavesien toimenpiteitä tarvitsevia kohteita Mikkelin seudun osalta ovat Kangasniemen Ruovedenselkä, Mikkelin Hanhijärvi, sekä muutama pienempi vesialue Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien alueilla. Haja-asutuksen liittäminen viemäriverkostoon painottuu jo ennestään viemäröityjen asutuskeskittymien lähialueille. Mikkelin seudun virtavesikunnostuskohteita ovat Hirvensalmen Kissakosken ja Mäntyharjun Voikosken kalatiet. Turvetuotanto on Puulaveden länsiosissa herättänyt keskustelua ja tarvetta jatkoselvityksille. Mikkelin seudun ryhmän toimintamuodon hahmottaminen on vielä kesken. Mikkelin alapuolisen Saimaan vesienhoitoa tultaneen toteuttamaan joko säätiömallin tai suuren hankkeen pohjalta. Esiselvityksessä on kartoitettu vesienhoidollisten toimenpiteiden lisäksi muita matkailun ja virkistyskäytön parantamista koskevia toimenpiteitä, joita voitaisiin toteuttaa hankkeessa. Toimintaryhmä on tarkoitus perustaa vuoden 2011 aikana. 6

Pohjavesien osalta Mikkelin, suurelta osin kaupungin alueella sijaitsevalla, Pursialan pohjavesialueella on monia riskitekijöitä, jotka konkreettisesti uhkaavat pohjaveden laatua ja käyttökelpoisuutta. Pursialan alueella sijainnut saha on aiheuttanut maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kloorifenoleilla. Aiheuttajaa ja laajuutta on pitkään selvitetty ja alueella on suoritettu pohjaveden pumppausta kloorifenolien pohjaveteen leviämisen hillitsemiseksi. Riskinä ovat olleet myös VR:n entisen kyllästämöalueen suuret kreosoottipitoisuudet maaperässä ja pohjavedessä. Maaperä on alueelta kunnostettu ja toisessa vaiheessa kunnostetaan paraikaa alueen pohjavettä. Vanha Saimaankadun vieressä oleva jätetäyttö on poistettu valtion jätehuoltotyönä v. 2009. Pohjavesialueella on tarvetta jatkaa luiskasuojauksien rakentamista maanteiden varsille ja tarkistaa aikaisemmin rakennettujen suojauksien toimivuus. Pohjavesialueella on sijainnut myös huoltoasemia ja pesuloita, joiden riskejä ja kunnostustarvetta on arvioitava. Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on jo päivitetty ja alueille on laadittu yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat vuonna 2010. Toimenpideohjelmien toteuttamiseksi perustetaan seurantaryhmä, jonka vetovastuullisena on Mikkelin kaupunki. Muita merkittäviä selvitys- ja kunnostuskohteita ovat Mikkelin Huosiuskankaan pohjavesialueella sijaitseva ampumarata sekä Pertunmaan Kuortin pohjavesialueella ja vedenottamolla todetut liuottimet. Liuottimien päästölähdettä esitetään selvitettäväksi mahdollisesti alkavassa valtakunnallisessa pohjavesi Life+-projektissa, josta päätös saataneen syksyllä 2011. Käynnissä olevassa EU-hankkeessa laaditaan suojelusuunnitelmat vielä Pertunmaan kirkonkylän, Ristiinan Parkatinkankaan, Mikkelin Huosiuskankaan sekä Hirvensalmen Vilkonharjun pohjavesialueille. Kyyveden alue Pintavesien osalta Kyyveden alueella Merkittävin yksilöity kohde on Haukivuoren taajaman läheinen Suovunselkä, johon on suunniteltu maatalouden ja metsätalouden toimenpiteitä sekä järvikunnostusta. Koko kyyveden tilan säilyttämisen ja parantamisen on todettu tarvitsevan kuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Samojen sektoreiden toimenpiteitä on suunniteltu ja tullaan tarkentamaan myös muualla Kyyvedellä sekä sen lähi- ja myös kauempana valuma-alueella. Haja-asutuksen liittäminen viemäriverkostoon painottuu Kyyveden alueellakin ennestään viemäröityjen asutuskeskittymien lähialueille. Kyyvedellä on vireillä alivedenkorkeuden nostohanke. Muita toimenpiteitä pintavesien osalta ovat vesialueilla tehtävät kunnostustoimenpiteet sekä haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaiset parannukset. Alueella on myös joitakin vesistökunnostusta tarvitsevia pienempiä järviä. Turvetuotanto on Kyyveden alueella herättänyt keskustelua. Kyyvedellä on ryhmä toiminut vuoden 2009 lopulta. Alueella on toteutettu verkkokoekalastuksia vuosina 2010 ja 2011. Saatujen tulosten perusteella on laadittu tai laaditaan aluekohtaiset hoitotarvearviot. Hoitokalastus rysäpyyntinä alkoi talkoomuotoisesti kolmella eri alueella. Syksyllä 2011 toteutetaan alueella pienimuotoinen koepyynti nuottakalustolla. Vuonna 2010 valmistui alueelle yksi kosteikkosuunnitelma, jonka toteuttamiseen haetaan rahoitusta vuodelle 2012. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena ollaan toteuttamassa yhtä kosteikkohanketta. Lähivaluma-alueiden kuormituksia on selvitetty vesinäyttein. Kos- 7

teikkopaikkojen yleissuunnittelu on käynnissä mm. LUMO-hankkeen avulla. Vesikasvien niittoja tehtiin elokuussa 2011 yhdellä osa-alueella Kyyveden pohjoisosalla. Niittojen ohella alueella tehtiin täydentävä niittotarvekartoitus. Alivedenkorkeuden nostohankkeen valmistelua varten on perustettu erillinen työryhmä keväällä 2011. Kyyveden pohjapadon alustava tekninen suunnitelma valmistui keväällä 2011. Pieksämäen seutu Pintavesien osalta merkittävimmät ja laajimmat toimenpidetarpeet kohdistuvat alueella itse Pieksänjärveen. Valuma-alueella merkittävimpiä ovat metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet / tehostettu vesiensuojelun suunnittelu, järvikunnostukset kuten hoitokalastus ja vesikasvien poisto sekä järven ympäristölupavelvoitteena syvänteiden ilmastuksen tehostaminen. Muita Pieksänjärveen kohdistuvia merkittäviä toimenpiteitä ovat haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaiset parannukset jätevesien käsittelyssä sekä asutuksen liittäminen viemäriverkostoon. Laajemmin Pieksämäen seudun toimenpiteet ulottuvat valumaaluetasolla mm. maa- ja metsätalouden osalta myös eteläsuuntaan Kyyveden valumaalueelle (Pieksämäen kaupunki). Pieksänjärvellä on meneillään EU-rahoitteinen kunnostushanke vuoteen 2012. Hankkeessa on toteutettu kalaston poistopyynti sekä yhden kosteikkoalueen rakentaminen vuonna 2010. Kuluvana vuonna on toteutettu vesikasvien niitto. Syksyllä 2011 toteutetaan useiden pienkosteikkojen rakentaminen Pieksänjärven eteläisen altaan valuma-alueella. Toimintaryhmän koostumusta ja toimintaa laajennetaan koskemaan myös muita Pieksämäen seudun vesiä loppusyksystä 2011. Pohjavesien osalta tavoitteena on ollut laatia suojelusuunnitelmia pohjavesialueille. Merkittäviä toimenpiteitä ovat myös Naarajärven pohjavesissä ilmenneiden torjunta-ainejäämien päästölähteiden selvitykset sekä muiden mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden selvitykset ja riskinarvioinnit. Pieksämäen seudulla on jo laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat seuraaville pohjavesialueille: Hiidenlampi, Tuopunkangas, Naarajärvi ja Löytynlampi. Naarajärven pohjavesialueella pohjavedessä todettujen torjunta-aineiden päästölähdeselvityksiä on tehty vuodesta 2008 lähtien. Syksyllä 2011 tehdään maaperän pilaantumisselvitys taimitarhan alueella. Suojelusuunnitelmissa esitettyjen tarkempien toimenpiteiden toteuttaminen organisoidaan toimintaryhmässä. Savonlinnan seutu Pintavesien osalta Savonlinnan seudulla merkittäviä kohteita ovat metsätalouden osalta Puruveden valuma-alueen rehevämmät järvet sekä Ylä-Enonveden valuma-alue. Puruveden valuma-alueella rehevämmille järville on samoin suunniteltu kunnostussuunnitelman laatimista v. 2015 mennessä (poistokalastus, vesikasvien poisto sekä tarvittaessa ruoppaukset). Maatalouden lisätoimenpiteitä on suunniteltu joillekin pienemmille kohteille. Toteutusvaiheessa on noussut keskusteluun myös Puruveden suljetumpien lahtialueiden hidas rehevöitymiskehitys, johon on jouduttu kiinnittämään huomiota toteutusyhteistyössä. Muita yleisiä pintavesiin kohdistuvia toimenpiteitä alueella ovat haja-asutuksen jätevesiasetuk- 8

sen mukaiset haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset toimenpiteet sekä asutuksen liittäminen viemäriverkostoon. Savonlinnan seudun ryhmä on aloittanut toimintansa v. 2010. Puruveteen laskeviin jokiin on tehty seurantaohjelma ja myös toteutettu kuormitusseurantaa toimenpiteiden tarkemman suunnittelun pohjaksi v. 2011. Puruveden valuma-alueen Suurella Vehkajärvellä ja Kuonanjärvellä on jo aikaisemmin tehty koekalastuksia. Vuonna 2010 järvillä tehtiin vesikasvillisuuden niittotarveselvitykset ja Isolla Vehkajärvellä on aloitettu myös hoitokalastus. Pohjavesien osalta tavoitteena on ollut laatia suojelusuunnitelmia pohjavesialueille. Merkittäviä toimenpiteitä ovat myös Punkasalmen pohjavesissä ilmenneiden torjuntaainejäämien päästölähteiden selvitykset sekä muiden mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden selvitykset ja riskinarvioinnit. Sulkavan Rauhaniemen pohjavesialueen kloorifenolipitoisuuksia tulee seurata jatkossakin. Savonlinnan seudulla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on jo laadittu Savonlinnan Lähteelän ja Kaamanniemen pohjavesialueille. Käynnissä olevassa EU-rahoitteisessa projektissa päivitetään vielä suojelusuunnitelmat Punkaharjun Punkasalmen ja Punkaharjun sekä Sulkavan Kirkkokankaan pohjavesialueille sekä laaditaan suunnitelmat Kerimäen ja Punkaharjun Kulennoisharjun ja Kerimäen Keplakon pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa esitetään tarkemmat toimenpiteet, joiden toteutumista Savonlinnan seudun toimintaryhmä seuraa. Punkaharjun Punkasalmen pohjavesialueella vedenottamolla todettujen torjunta-aineiden päästölähteen selvitykset sekä vedenottamon turvaamisen vaihtoehtojen selvitykset ovat paraikaa käynnissä. Sulkavan Rauhaniemen pohjavesialueella ELYkeskus seuraa pohjaveden kloorifenolipitoisuuksia vuosittain. Kerimäen ja Punkaharjun Kulennoisharjun pohjavesialueelle laaditaan maa-ainesten oton yleissuunnitelma vuonna 2012. JJR- seutu Pintavesien osalta Juvan-, Joroisten- ja Rantasalmen alueella maatalouden toimenpiteet ovat merkittävin toimenpidesektori sekä Joroisten Joroisselän alueella että siihen laskevien vesien osalta (Joroisjoki ja Valvatus) sekä Rantasalmen lähivesien alueella (Pieni- ja Suuri Raudanvesi). Metsätalouden tehostettua vesiensuojelusuunnittelua tarvitaan turveperäisen Kangasjärven valuma-alueella. Järvikunnostustoimenpiteitä (poistokalastus sekä vesikasvien poisto) on suunniteltu Joroisselän ja Raudanvesien alueille sekä muutamalle pienemmälle järvelle. Virtavesikunnostusten tavoitteena on saada mm. kalatiet Liunan ja Kiekan patoihin. Muita yleisiä pintavesiin kohdistuvia toimenpiteitä alueella ovat hajaasutuksen jätevesiasetuksen mukaiset haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset toimenpiteet sekä asutuksen liittäminen viemäriverkostoon. Pintavesien hoidossa alueella on meneillään Pienen ja Suuren Raudanveden tehokalastus Rantasalmella. Hanke on alkanut kuluvana vuonna ja se jatkuu vuoteen 2014. Joroisissa on Kaitaisten kylän vesille valmistunut kunnostus- ja hoitosuunnitelma ja sen toteutukseen haetaan rahoitusta vuosille 2012-2014. Joroisten Kolmajärven patosuunnitelma on valmis toteutettavaksi. Hankkeeseen liittyy myös kosteikon teko. Alueen toimintaryhmän järjestäytyminen tapahtuu vuoden 2012 aikana. 9

Pohjavesien osalta keskeisiä toimenpiteitä alueella ovat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen. Suojelusuunnitelmia ollaan laatimassa Rantasalmen Kaukalovuoren ja Juvan Rapionkankaan ja Hatsolan pohjavesialueille käynnissä olevassa EU-rahoitteisessa projektissa. Suunnitelmat ovat jo valmistuneet Joroisten Kotkatharjun ja Kolman pohjavesialueille. Suunnitelmat päivitetään vielä Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueelle ja laaditaan Joroisten/Pieksämäen Tervaruukinsalon pohjavesialueelle. Toimintaryhmän seuraa ja edistää suunnitelmissa esitettyjen tarkempien toimenpiteiden toteutumista. Tärkeitä toimenpiteitä ovat myös liikenteen pohjavesisuojausten toimivuuden varmistaminen ja kloridipitoisuuksien seuranta Joroisten Kotkatharjulla sekä Joroisten/Pieksämäen Tervaruukinsalolla. Ruutanaharjun pohjavesialueella tulee varmistaa asutuksen viemäröinnin kunto sekä muiden toimintojen riskittömyys. Ruutanaharjun alueen peltoviljelyssä on sovittu ympäristötuista. 2.3. Etelä-Savon pintavesien keskeiset toimenpiteet toiminta-alueilla Mikkelin seutu Uusi jätevedenpuhdistamo Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Liittyminen viemäriverkostoon o Ukonvesi 130 kiint., Hanhijärvi 35 kiint., Rahulan Korpijärvi 50 kiint. o Mäntyharjun reitin keskiosan järvet (Ruovedenselkä, Puula, Pyhävesi, Kallavesi, Tuusjärvi, Lahnavesi jne. yht. 300 kiint. Maatalouden lisätoimenpiteet o kosteikot: Annilanselkä-Kyyhkylänselkä 20 kpl, Ruovedenselkä 5 kpl o suojavyöhykkeet: Annilanselkä-Kyyhkylänselkä 7 ha Järvikunnostukset o Annilanselkä-Kyyhkylänselkä: hoitokalastus o Ruovedenselkä: vesikasvien niitto, hoitokalastus, ruoppaus o Hanhijärvi: vesikasvien niitto, lintukosteikon perustaminen o Savon Hartonen: vesikasvien niitto o Peruvesi, Lihava: vesikasvien niitto Virtavesikunnostukset o Kalatiet Kissakoskeen ja Voikoskeen Mäntyharjun reitillä o 6 pienehköä koskikunnostuskohdetta (nykykäyt.) Kyyveden alue Liittyminen viemäriverkostoon o Kyyvesi keskiosa 50 kiint., Koiraselkä 35 kiint. (Hiirola), Naarajärvi 50 kiint. Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Maatalouden lisätoimenpiteet o Kosteikot: Kyyveden Suovunselkä 10 kpl o Suojavyöhykkeet: Kyyveden Suovunselkä 7 ha o Ravinnetaseen hallinta: Kyyvesi 200 ha Metsätalouden tehostettu vesiensuojelun suunnittelu / luonnonhoitohankkeet valuma-alueilla: o yli 20 kpl (mm. Kyyveden lahdet, Nykälänjoen va.) 10

Järvikunnostukset o Kyyvesi, Suovunselkä: vesikasvien niitto, hoitokalastus o Heiniö: vesikasvien niitto, hoitokalastus Virtavesikunnostukset o 7 pienehköä koskikunnostuskohdetta Pieksämäen seutu Liittyminen viemäriverkostoon o Pieksänjärvi 50 kiint. Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Metsätalouden tehostettu vesiensuojelun suunnittelu / luonnonhoitohankkeet valuma-alueilla: o 7 kohdetta (erityisesti Pieksänjärven osa-valuma-alueet) Järvikunnostukset o Pieksänjärvi: ilmastuksen mahd. tehostaminen, tehokalastus, vesikasvien niitto Virtavesikunnostukset sisältyvät Kyyveden alueen kohteisiin JJR-seutu Liittyminen viemäriverkostoon o Joroisselkä 50 kiint. o Sysmä, Maavesi, Syvänsi 50 kiint. o Jukajärvi 50 kiint. o Rantasalmen Pieni ja Suuri Raudanvesi 30 kiint. o Haukivesi 50 kiint. Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Maatalouden lisätoimenpiteet o suojavyöhykkeet: Joroisselkä 15 ha, valvatus 5 ha o kosteikot: Joroisselkä 15 kpl, Valvatus 5 kpl, Raudanvedet yht. 5 kpl o kasvipeitteisyys: Joroisselkä 600 ha o ravinnetaseen hallinta: Joroisselkä 600 ha Metsätalouden tehostettu vesiensuojelun suunnittelu / luonnonhoitohankkeet valumaalueilla: o n. 5 kohdetta (mm. Kangasjärvi, Nevajärvi, Haapajärvi, Maaveden länsiosa) Järvikunnostukset o Joroisselkä: vesikasvien niitto, tehokalastus o Raudanvedet: hoitokalastus o Salmenjärvi ja Nevajärvi: vesikasvien niitto, hoitokalastus o Paljo: kunnostussuunnitelman toteuttaminen o Siitinselkä-Vuoriselkä (Haukivesi): vesikasvien niitto, hoitokalastus Virtavesikunnostukset: o Kalatiet yms. Liunaan ja Kiekan patoihin o 5 pienehköä koskikunnostuskohdetta 11

Savonlinnan seutu Liittyminen viemäriverkostoon o Ylä-Enonvesi ja Seppäjärvi yht. 60 kiint. o Puruvesi 30 kiint., Pihlajavesi 10 kiint., Väistönselkä-Utrasselkä 30 kiint. Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Maatalouden lisätoimenpiteet o Kosteikot: Sorvaslahti 3 kpl Metsätalouden tehostettu vesiensuojelun suunnittelu / luonnonhoitohankkeet valumaalueilla: o Pieni ja Iso Vehkajärvi, Kuonanjärvi o Ylä-Enonveden reitti (mm. Ylä-Enonvesi, Riitasenjärvi) Järvikunnostukset o Iso Vehkajärvi ja Kuonanjärvi: kunnostussuunnitelman laatiminen o Sorvaslahti: vesikasvien niitto, hoitokalastus, ruoppaus Virtavesikunnostukset o 2 pienehköä koskikunnostuskohdetta Muut alueet (lähinnä Heinäveden alue) Haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset investoinnit Virtavesikunnostukset o Juojärvi-Palokki: kalan kulkua helpottavat toimet, elinympäristökunnostus o Heinäveden reitti, 8 pienehköä koskikunnostuskohdetta Muuta: Uudet siirtoviemärit: Heinävesi, Vääränselkä 2.4. Etelä-Savon vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen seuranta Etelä-Savon vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista seurataan toiminta-alue ja toimenpidekohtaisesti taululukon avulla mihin on koottu toimenpidealue- ja sektorikohtaiset toimenpiteet ja niiden määrät. (Taulukko 1). 12

Taulukko 1. Toiminta-alueiden toimenpiteiden toteutusseuranta Mikkelin seutu Kyyveden alue Pieksämäen seutu JJR-seutu Savonlinnan seutu S= suunniteltu T= toteutettu kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T Yhdyskunnat Uusi jätevedenpuhdistamo Liittyminen viemäriverkostoon, kiinteistöjen lukumäärä " Ukonveden vesistöalue 04.15 1 Ukonveden vesistöalue 04.15 130 Kyyveden va 14.93 50 Pieksänjärvi 50 Joroisselkä 50 Ylä- Enonvesi ja Seppäjärvi 60 Sysmä, Kyyvesi, Koiraselkä 35 Maavesi, Syvänsi 50 Puruvesi 30 Naarajärvi (14.935) 50 Jukajärvi 50 Pihlajavesi 10 Hanhijärvi 35 " Korpijärvi, Rahula 50 " Mäntyharjun reitin keskiosan Pieni ja järvet 265 Suuri Väistönselk (alapuolella) Raudanvesi 30 ä-utrasselkä 30 " Lahnavesi 20 Haukivesi 50 " Ryökäsvesi- Liekune 75 " Puula, Ruovedenselkä- Vuojaselkä 100 " Pyhävesi ja Kallavesi 30 Tuusjärvi ja Lahnavesi 20 Ylä-Rieveli, Koskio 50 Haja- ja loma-asutus Kiinteistökohtaiset investoinnit,haja-asutus 11050 kpl, loma-asutus 9000 X X X X X 13

S= suunniteltu T= toteutettu Mikkelin seutu Kyyveden alue Pieksämäen seutu JJR-seutu Savonlinnan seutu kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T Maatalous Suojavyöhykkeet, ha Kyyvesi, 15 Annilanselkä- Kyyhkylänselkä 7 Suovunsel kä 7 Joroisselkä " Valvatus 5 Kosteikot, kpl Kyyvesi, Annilanselkä- Kyyhkylänselkä 20 Suovunsel kä 10 suunnit elmat Joroisselkä 15 Sorvaslahti 3 " Ruovedenselkä 5 Valvatus 5 " Pieni Raudanvesi 2 " Suuri Raudanvesi 3 Kasvipeitteisyys, ha Joroisselkä 600 Ravinnetaseen hallinta, ha Kyyvesi, va 14.9 200 600 Metsätalous Tehostettu vesiensuojelun 1 suunnittelu, järveä (vesimuodostuma, kpl) Kyyvesi 14.9 20 Kangasjärvi Pieni- ja Iso Vehkajärvi Pieksänjärvi/ 1 " osavalumaalue 7 Nevajärvi Kuonanjärvi 1 Ylä- " Haapajärvi Enonveden va. 4.29 19 Maaveden 1 " länsiosa ja muita 1 " koht. 14

Mikkelin seutu Kyyveden alue Pieksämäen seutu JJR-seutu Savonlinnan seutu S= suunniteltu T= toteutettu kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T kohde S T Vesistöjen kunnostaminen, rakentaminen ja säännöstely Vesikasvien poisto, kohdetta, kpl Hanhijärvi 1 Suovunsel kä 1 Pieksänjärvi 1 Joroisselkä Sorvaslahti 1 " Savon Peruvesi, Hartonen 1 Heiniö Salmenjärvi 1 " Lihava 1 Nevajärvi 1 " Siitinselkä- Vuoriselkä 1 Annilanselkä- Suovunsel Joroisselkä Poistokalastus, vesialue- ha Kyyhkylänselkä 1424 kä 360 Pieksänjärvi 2098 Pieni " Heiniö 167 Raudanvesi 250 Suuri " Raudanvesi 792 " Nevajärvi 563 " Siitinselkä- Vuoriselkä 7581 " kohdetta kpl Salmenjärvi 1 Ruoppaus, kohde kpl Poistokalastus, niitto, ruoppaus vesialue-ha Ruovedenselkä 1350 Kunnostussuunnitelman laatiminen, ha Sorvaslahti 433 Sorvaslahti Iso Vehkajärvi 1 " Kuonanjärvi 1 Kunnostussuunnitelman toteuttaminen Paljo 1 Iso Vehkajärv 673 Kuonanjärvi 574 Hapetuksen tehostaminen kohde-kpl Pieksänjärvi 1 Virtavesikunnostukset/ kalatie Kissakoski 1 Hanke valm. 2012 Liuna käynn. 1 2011 " Voikoski 1 Sis. Kiekka Liunan valm. jälk 1 hyötytark Virtavesikunn./ koskikunn. Kyyveden al. pienehköjä kohteita kpl Kok.määrä 6 Kok.määrä 7 Kunnost. Kok.määrä 5 Kok.määrä 2 Säännöstelykäytännön kehitäminen Kyyvesi 1 selvitys 15

Muut Etelä-Savon alueet Heinäveden reitti S= suunniteltu T= toteutettu kohde S T Yhdyskunnat Uudet siirtoviemärit, km Vesistöjen kunnostaminen, rakentaminen ja säännöstely Virtavesikunnostukset/ kalan kulkua helpottavat toimet, elinympäristökunnostus /kohdetta, kpl Heinävesi, Vääränselkä 4 Juojärvi, Palokki 1 Virtavesikunnostukset/ koskikunnostus,pienehköjä kohteita kohde kpl kokonaismäärä 8 Intres sivert ailu tekeill ä 16

3. Sektorikohtaiset keskeiset valtakunnalliset ohjauskeinot sekä valmistelu- ja toteutusaikataulut (Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma, liite 2: ) Taulukko 2. Vesienhoitosuunnitelmien keskeisimmät valtakunnalliset sektorikohtaiset ohjauskeinot, vastuutahot sekä valmistelu- ja toteutusaikataulut. Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Kunnat Vesihuoltolaitokset, ELY-keskukset, Edistetään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita julkisella rahoituksella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kohdennetaan vesihuoltolaitosten tuloja puhdistamojen ja vesihuoltoverkostojen saneerauksiin ja uusimisiin. Varmistetaan, että vesihuoltolaitokset kattavat investointitarpeensa riittävän suuruisilla vesimaksuilla. Kehitetään vesihuollon erityistilanteisiin varautumista. Järjestetään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä kehitetään tietopohjaa ja ohjausta Edistetään maankäytön, vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä. Edistetään jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa, YM, kunnat, vesihuoltolaitokset Vesihuoltolaitokset, kunnat Kunnat, vesihuoltolaitokset, YM, ELYkeskukset Maakuntien liitot, kunnat, YM,, ELY-keskukset kunnat,, YM Vesihuoltolaitokset,, YM, kunnat kuntaliitto, VVY maakunnan liitot, kuntaliitto, VVY Kuntaliitto, VVY ELY-keskukset, AVI:t (ympäristöterveys), Valvira, vesihuoltopooli, alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset, kunnat, alan järjestöt (Huussi ry), YM, SYKE ja oppilaitokset, Kuntaliitto SYKE, vesihuoltolaitokset, Kuntaliitto, VVY, STM ELY-keskukset, maakunnan liitot, Kuntaliitto, vesihuoltolaitokset ELY-keskukset, Evira, Kuntaliitto, MTK jatkuvaa, neuvontajärjestelmä 2010, pilottihankkeet 2011. Toteutetaan vaatimukset täyt- AVI:t, ELY- Vesihuoltolaitokset, 17

tävä ja kansallisten vesiensuojeluohjelmien mukainen asutusjätevesien typenpoisto Tehostetaan vesihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskukset YM Vesihuoltolaitokset, alan laitevalmistajat ja palveluiden tuottajat,, STM, YM ja SYKE kunnat, VVY, SVYL TEKES, THL, ympäristötutkimusten muut rahoittajat, alan muut tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, kunnat Maatalous Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Varmistetaan kaikille ympäristötuessa mukana oleville tiloille riittävä vesiensuojelun perustaso., YM SYKE, MTT, ELYkeskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Vuonna 2012 tehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä paremmin alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille muun muassa tarkistamalla perusja lisätoimenpiteiden ehtoja. Parannetaan erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista. Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä maatalousalueilla. Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla, YM, YM, YM, YM, SYKE, MTT, ELYkeskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset YM, ELY keskukset, tuottajajärjestöt SYKE, GTK, ELYkeskukset SYKE, MTT, ELYkeskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Valmistelu: 2010 2013 Toteutus: 2012- Koska EU - komission suositusten mukaan Suomi jatkanee nykyisiä ympäristötukisitoumuksia kahdella vuodella v. 2012, uusien toimenpiteiden lisäys painottunee tarkastelujakson loppupuolelle eli 2014 alkavalle ohjelmakaudelle. 2011 - Valmistelu: 2011 2013 Toteutus: 2014-18

kaikkein kuormittavimmille peltoalueille ja -lohkoille. Selvitetään neuvoston maaseudun kehittämisasetuksen mahdollistaman VPD-tuen (artikla 38) käyttöönottoa 2014 alkavalle ohjelmakaudelle. Selvitetään mahdollisuudet sisällyttää happamat sulfaattimaat tukijärjestelmissä erityiskohteina. Uudistetaan ja selkeytetään nykyistä nitraattiasetusta. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset., YM YM,, ELY - keskukset SYKE, MTT, ELYkeskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt YM, ELY-keskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt SYKE, MTT, ELYkeskukset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt YM, viljelijät, tuottajajärjestöt, 2011 2013 Valmistelu 2011 2015 Metsätalous Ohjauskeinot Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetty ja päivitetty vesiensuojeluohje metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista sekä kantojen nostoa ja varastointia koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Laaditaan ohjeistus / toimintamalli valuma-aluetason suunnittelulle mukaan lukien pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelun ohjeistuksen laatiminen. Valmisteluvastuu Keski-Suomen ELY-keskus, SYKE Yhteistyötahot YM, Kehittämiskeskus Tapio, metsähallitus, METLA, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, MTK, metsänomistajien liitot, metsäyhtiöt, metsätalousalan muut suunnittelijat, metsäpalveluyrittäjät YM,, metsäkeskukset, metsähallitus, MTK, metsänomistajien liitot, metsänhoitoyhdistykset, Kehittämiskeskus Tapio, metsäyhtiöt Aikataulu Valmistelu: 2011 2012 Toteutus: 2012 2015 2010 2012 Lisätään metsätalouden vesiensuojelun koulutusta ja neuvontaa (tilakohtainen neuvonta, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden koulutus, koulutustilaisuuksien järjestäminen)., Kehittämiskeskus Tapio ELY-keskukset, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, metsähallitus, MTK, metsänomistajien liitot, metsäyhtiöt jatkuvaa Edistetään luonnonhoitohankkeiden vesiensuojeluun kohdistettavaa KEMERA- rahoitusta. Päivitetään sertifiointikriteerit sellaisiksi, että niihin sisällyte- Metsäkeskukset 2010 2015 metsäsertifioin- nista vastaavat Metsäsertifiointiprosessien osapuolet kuten metsän- 2013 2015 19

tään metsätalouden päivitetyn vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. Toteutetaan metsätalouden valtakunnallinen vesistökuormituksen seurantaverkko. Kehitetään ja otetaan käyttöön valtakunnallinen metsätaloustoimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalli toimijoille Laaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeet, joihin sisältyy vesilakiin lisättävä ilmoitusvelvollisuus sekä hallinnollinen menettelymalli uusjakotoimitusta varten. Lisätään valuma-aluetason suunnittelua ja laaditaan pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelmia vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseksi erityisesti ongelma-alueilla. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. järjestöt YM, Metsäkeskukset, metsähallitus, metsänhoito-yhdistykset, Kehittämiskeskus Tapio, metsäyhtiöt omistajien organisaatiot, metsäyhtiöt, metsähallitus, kansalaisjärjestöt, yhdistykset, metsätalousalan muut toimijat ja sertifiointi- ja akkreditointielimet Metsäkeskukset, kehittämiskeskus Tapio, metsähallitus, METLA, SYKE, ELYkeskukset, metsäyhtiöt YM, ELY-keskukset, metsäkeskukset, metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, MTK, metsänomistajien liitot. Kehittämiskeskus Tapio, metsäyhtiöt SYKE, Kehittämiskeskus Tapio, metsäkeskukset, metsähallitus, ELY - keskukset, maanmittauslaitos SYKE, METLA, ELYkeskukset YM, ELY -keskukset, metsäkeskukset, metsähallitus, metsänhoito-yhdistykset, Kehittämiskeskus Tapio, metsäyhtiöt, 2010 2015 Valmistelu: 2011 2012 Toteutus: 2013 2015 2011 2015 2010 2015 2011 2015 Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Laaditaan kansallinen kalatiestrategiasuus, YM, yliopistot, energiateollikeskukset, SYKE, RKTL, ELY- vapaa-ajan kalastajat, neuvontajärjestöt, kalastusalueet, vesialueen Laaditaan pienvesien ennallistamisohjelma. YM omistajat, SYKE, ELYkeskukset, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, metsänomistajat, metsäkeskukset, metsähallitus, RKTL, neuvon- Aikataulu Valmistelu: 2009 2011 Toteutus: 2011- Valmistelu: 2011 2013 Toteutus: 2014-20

Laaditaan kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia. Turvataan olemassa oleva vesistökunnostusten rahoitus ja otetaan käyttöön uusia kumppanuuksia ja toimintamalleja sekä menettelyjä rahoituspohjan laajentamiseksi. Kehitetään järvisäännöstelyjen käytäntöjä. Selkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään käytäntöjä. Rakentamisessa otetaan huomioon vesien ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet. Pyritään kehittämään vesilain mukaisten lupavelvoitteiden joustavuutta ja tarkistamismahdollisuuksia vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvitetään arvokkaiden vesija rantaluontotyyppien suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvetta luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälainsäädäntöä kehitettäessä. Parannetaan edellytyksiä tulvavesien pidättämishankkeiden toteuttamiseen tulvariskien hallintaa sekä maankäyttöä kehitettäessä ottaen huomioon ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet. Tehdään valuma-alueen kokonaistarkasteluun perustuvia alueellisia kunnostussuunnitelmia ja valitaan alueelliset kunnostuksen kärkihankkeet. Kehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa. YM YM, YM, ELYkeskukset, AVI:t, kunnat, ELYkeskukset, AVI:t YM, YM YM SYKE tajärjestöt, kalastusalueet, vesialueen omistajat, ELY-keskukset, SY- KE, RKTL, vesiensuojeluyhdistykset, maakuntien liitot, neuvontajärjestöt, kalastusalueet, vesialueen omistajat SYKE, ELY-keskukset, maakuntien liitot, vesiensuojeluyhdistykset, järvien hoitoyhdistykset, säätiöt, vesialueen omistajat ELY-keskukset, SYKE, YM, energiateollisuus, vesialueen omistajat, kunnat, maakuntien liitot, neuvontajärjestöt, kalastusalueet, Suomen Maanrakennusliitto YM, ELY-keskukset, AVI:t, SYKE YM, AVI:t, ELY -keskukset, toiminnanharjoittajat, osakaskunnat, kalastusalueet, RKTL, AVI:t, ELY -keskukset, metsähallitus, SYKE, Metsäkeskukset, Metsähallitus, Metsänhoito-yhdistykset, METLA ELY -keskukset, maakuntaliitot, SYKE ELY -keskukset, Vesiensuojelu-yhdistykset, järvien hoitoyhdistykset ELY -keskukset, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, säätiöt, jokineuvottelukunnat, kunnat Valmistelu: 2010 2011 Toteutus: 2012- Valmistelu: 2011 2012 Toteutus: 2013- Valmistelu: 2012-2013 Toteutus:2014- Valmistelu: 2011 2014 Toteutus: 2014- Selvitetään sisäisen kuormi- SYKE Yliopistot, RKTL, ELY 21

tuksen prosesseja ja vähentämistoimenpiteitä. keskukset, SVYL Pohjavedet Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia tutkimuksia, YM, ELY - keskukset, SYKE, GTK Kunnat, vesihuoltolaitokset, Kuntaliitto Laaditaan ja päivitetään pohjavesien suojelusuunnitelmia. Edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia sekä alueiden kunnostamista. Tarkistetaan vedenottamoiden suoja-alueita ja suojaaluemääräyksiä. Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Kartoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä. Edistetään vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamista sekä kalliokiviaineksen ja korvaavien ainesten käyttöä. Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet pohjavesialueiden kartoitukseen ja luokitukseen sekä suojelusuunnitelmien rooliin liittyen ja raakaveden tarkkailuvelvoitteet. YM, ELY - keskukset, kunnat YM YM YM, SYKE LVM YM YM,, STM, ELY - keskukset, Kuntaliitto, VVY, MTK, MOL, maakuntien liitot, kunnat, toiminnanharjoittajat, vesiensuojeluyhdistykset, vesihuoltolaitokset, Valvira SYKE, ELY -keskukset, VM, Kuntaliitto, teollisuus, toiminnanharjoittajat ja SYKE ELY-keskukset, vesihuoltolaitokset, kunnat, AVI:t, Kuntaliitto, MTK, Valvira Maakuntien liitot, ELY -keskukset, kunnat, SYKE, MTK, MOL, vesihuoltolaitokset, Kuntaliitto YM, Liikennevirasto, SYKE, ELY - keskukset, Kuntaliitto, maakuntien liitot ELY -keskukset, kunnat, Kuntaliitto, GTK, maakuntien liitot ELY-keskukset ja AVI:t, Kuntaliitto, kunnat, vesihuoltolaitokset, MTK Käynnissä, jatkuvaa 2011 - Teollisuus ja yritystoiminta Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Laaditaan riskienhallinta- Toiminnanharjoitta- EK, PK-sektorin etu- 22

suunnitelmia onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle sekä kehitetään ympäristöriskien hallintaa erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. Kehitetään tiedonvaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Kehitetään työterveydestä, kemikaaliturvallisuudesta, ja ympäristönsuojelusta sekä ympäristöterveyssuojelusta vastaavien valvontaviranomaisten yhteistyötä ja yhtenäistetään menettelytapoja. jat, YM, TUKES järjestöt, ELY - keskukset, AVI:t, STUK, SYKE Toiminnanharjoittajat, AVI:t, ELY - keskukset SYKE, YM YM, STM, ELY - keskukset, AVI:t, TUKES, Työterveyslaitos, STUK, Valvira YM, EK, SYKE EK, toiminnanharjoittajat, ELY -keskukset, AVI:t, TUKES, (Valvira, THL, Työterveyslaitos) EK, toiminnanharjoittajat, SYKE Kalankasvatus Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Laaditaan kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat, ELYkeskukset Edistetään matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käyttöä. Päivitetään kalankasvatuksen ympäristösuojeluohje. Yhteen sovitetaan kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano. Tutkitaan kalankasvattamoilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä sekä kehitetään niitä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Kehitetään ja otetaan käyttöön vesiensuojelua edistäviä laitostyyppejä ja jätevesien käsittelymenetelmiä. Kalankasvattajat, YM, YM YM, RKTL, kalankasvattajat, maakuntien liitot, metsähallitus AVI:t, ELY-keskukset, RKTL, Suomen kalankasvattajaliitto ry, AVI:t, ELYkeskukset, RKTL, Suomen kalankasvattajaliitto ry ELY-keskukset, kalankasvattajat, RKTL RKTL, Rehuteollisuus, YM, kalankasvattajat, yliopistot YM, ELY-keskukset, AVI:t, RKTL, kalankasvattajat, yliopistot Valmistelu:2010 Toteutus:2010 2011 2010 2011 2010 2015 2010 2015 2010 2015 23

Turvetuotanto Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. YM, AVI:t, ELY - keskukset, maakuntien liitot, kunnat Turvetuottajat, GTK, TEM, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset Vähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valumaaluekohtaisella suunnittelulla. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Maakuntien liitot, YM ELY -keskukset, AVI:t, Maakuntien liitot ELY -keskukset, SY- KE, tutkimuslaitokset, turvetuottajat GTK, TEM, YM, turvetuottajat Valmistelu: 2010 Toteutus: 2011 2015 2011 2015 Kehitetään uusia ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä. Turvetuottajat, YM, Keski-Suomen ELY-keskus, SYKE TEM, muut tutkimuslaitokset, VTT, TE- KES, yliopistot 2010 2015 Turkiseläintuotanto Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Ohjataan uusien turkistilojen sijoittumista niin, ettei toiminnasta aiheudu vesistöjen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kunnat, AVI:t, YM Toiminnanharjoittajat, ELY -keskukset,, tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt, Maakuntien liitot Pyritään tukemaan turkistilojen vesiensuojelutoimenpiteitä Lisätään turkistuotannon vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa Kehitetään turkistiloilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä ottaen huomioon vesiensuojelutarpeet. Parannetaan edellytyksiä turkiseläinten lannan hyötykäyttöön. ja YM, Tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt, MTT tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt, neuvontajärjestöt, ELY -keskukset, kunnat, maakuntien liitot YM, ELY -keskukset, kunnat, maakuntien liitot Tutkimuslaitokset ja yliopistot, ELY - keskukset, kunnat, YM Maakuntien liitot, kunnat, YM, ELY - keskukset Valmistelu: 2010 2012 Toteutus: 2012- Valmistelu: 2011 2013 Toteutus: 2014- Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta Ohjauskeinot Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Aikataulu Laaditaan ajanmukaiset öljy- Alueelliset pelastuslaitokset, SYKE, Merivoimat, ELY- Rajavartiolaitos ja ja kemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmatkeskukset TraFi Turvataan riittävä rahoitus torjuntakaluston hankintoihin YM Öljysuojarahasto 24

ja ylläpitoon sekä koulutukseen ja valvontaan. Parannetaan tietopohjaa haitallisten aineiden esiintymisestä, käyttäytymisestä ja vaikutuksista. Kehitetään meriliikenteen tietoteknisiä valmiuksia. Kehitetään ja ajanmukaistetaan alusten valvontaan liittyviä seurantamenetelmiä. Kehitetään kemikaalikuljetusten tilastointia ja rekisteröintiä, kokonaiskartoitusten laadintaa ja Itämeren laajuista kemikaalien riskienhallintaa. Lisätään erityisesti liikenteessä vaarallisia aineita kuljettavien ympäristötietoisuutta ja hätätilannekoulutusta sekä järjestetään erityiskoulutusta, joka liittyy Itämeren alueen merenkulun ominaispiirteisin kuten talvimerenkulkuun. SYKE LVM, TraFi LVM, TraFi LVM SM, Rajavartiolaitos, Merivartiostot Kemikaalivirasto, HELCOM LVM Oppilaitokset 25