Etelä-Savo Pöytäkirja 1.6.2012 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 11.4.2012 klo. 10.00 14.50 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Elina Lindsberg / Etelä-Savon ELY Varpu Rajala / Etelä-Savon ELY Irma Kolari / RKTL Sanna Poutamo / Etelä-Savon maakuntaliitto Tarja Hämäläinen / Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Heikki Tanskanen / Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Antti Tiihonen / Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät ry Päivi Kurki / MTT Mikkeli Seppo Ruhanen / Mikkelin seutu 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli 20.9.2011) pöytäkirja hyväksyttiin pienin tarkistuksin. Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16464&lan=fi. 3. Vesienhoidon toiminta ja aikataulut 2012 katsaus Pertti Manninen esitteli vuoden 2012 sekä yleisemmin 2. suunnittelukauden aikatauluja: Vesimuodostumien rajaukset tarkistettu 6/2012, ohje syksy.2011 Pintavesien tyypittely tarkistettu 9/2012, ohje valmistuu kesällä 2012 Vesienhoidon 1. ja 2. kuuleminen 2012 (alkaa 15.6, kestää puoli vuotta) 1
Seurantaohjelmien tarkistaminen 2012 Pohjavesien tilanarviointi, ohje alkusyksystä 2012 Luokittelut tarkistettu 2013 maaliskuun loppuun, ohje alkusyksystä 2012 Raportti EU:lle toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta 2012 lopulla Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien tarkistus 2013-2014 Vesienhoidon 3. kuuleminen loppuvuosi 2014 (yhdessä tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa) Vesienhoitosuunnitelmien Valtioneuvostokäsittely joulukuussa 2015 Keskeisiä vesienhoitotehtäviä v. 2012 ovat mm. vesienhoitosuunnitelmien toteutus, kuuleminen työohjelmasta ja aikataulusta sekä keskeisistä kysymyksistä, 1. kauden toteutuksen väliarviointi (avaintoimenpiteet, muut toimenpiteet). Seuraavan suunnittelukauden 2016-2021 valmisteluihin kuuluvat mm. pintavesien rajausten ja tyypittelyjen sekä luokittelujen tarkistus sekä pohjavesien tilan arviointi ja pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmien päivitys. Tällä hetkellä on menossa valtakunnallinen vesienhoidon ohjeistushanke (1.1.2012-31.12.2013). Toimialakohtaisia tiimejä ovat yhdyskunnat ja haja-asutus, pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet, maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat, metsätalous ja turvetuotanto sekä vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus. Lisäksi vastuuhenkilöitä on asetettu teollisuudelle, yritystoiminnalle, kalankasvatukselle sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnalle. Ohjeistushankkeessa pohditaan suunnitelmissa käsiteltäviä toimenpiteitä sekä niiden kustannusten arviointiperusteita, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia, nykyisiä rahoitusjärjestelmiä ja ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarvetta, toimialaan kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia ja kustannusten kohtuullisuutta, toimialaan kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten arviointia, toimialaa koskevien poikkeamien perusteiden arviointia sekä toimenpiteiden toteutumisen seurantaa ja seurattavia muuttujia. Työn pohjana ovat edellisen kierroksen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä vesienhoidon toteutusohjelma, vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä kaudelle 2010-2015 sekä ensimmäisen suunnittelukierroksen sektoritiimien raportit. Linkki ensimmäisen suunnittelukierroksen sektoritiimiraportteihin: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22063&lan=fi#a0 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen aikataulu ja työohjelma sekä keskeiset kysymykset Etelä-Savossa ja Vuoksen vesienhoitoalueella Juho Kotanen esitteli kuulemisasiakirjan luonnosta, jossa oli kansallisesti laadittu yleinen osa ja VHA1:n keskeiset kysymykset siihen mennessä saatuine korjausehdotuksineen. Dokumentti sisältää kuulemiseen liittyviä ohjeita eli esim. kuinka menetellä palautteen antamisen suhteen. Asiakirjassa on yhdistettynä 1. suunnittelukauden kaksi ensimmäistä kuulemista eli työohjelma ja aikataulu sekä keskeiset kysymykset. Työohjelmassa on tietoa mm. vesimuodostumien tarkastelusta, arvio ihmistoiminnan vaikutuksista vesien tilaan, vesien tilan arvioinnista, seurantaohjelman tarkistamisesta, ympäristötavoitteiden asettamisesta sekä toimenpiteiden suunnittelusta. Suunnittelun aikataulu oli luonnoksessa vielä kansallisesti sopimatta yksityiskohtien osalta. 2
Dokumentissa on mainintoja suunnitteluun vaikuttavasta yleisestä kehityksestä, kuten lainsäädäntömuutoksista, merenhoidon ja tulvariskien hallinnasta, uusista strategioista ja keskeisistä hankkeista. Vuoksen vesienhoitoalueesta kootaan yleisteksti pinta- ja pohjavesistä. Lisäksi kustakin suunnittelun osa-alueesta (ominaispiirteet, vesiensuojeluongelmat jne.) laaditaan lyhyt kuvaus. Vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä oli YTR:lle lähetetty luonnos. Tällä suunnittelukierroksella alustavasti keskeisiä kysymyksiä ovat: Hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen Pistekuormituksen aiheuttama purkuvesistöjen rehevöityminen ja haitalliset aineet Pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan sekä antoisuuden vaarantuminen Vesistöjen rakentaminen, säännöstely ja kalojen vaellusesteet Rehevien järvien sisäinen kuormitus Saimaan ja Kallaveden laivaliikenteen onnettomuusriskit ja muut ympäristövahingot Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet riskit Toimeenpanon resurssien varmistaminen Kaksi viimeisimpänä mainittua ovat uusia keskeisiä kysymyksiä. KeKy-asioista käytiin vilkasta keskustelua. Muutamia kommentteja oli saatu YTR:ltä jo ennen kokousta. Todettiin, että vesistökunnostuksissa tarvitaan uusia toimintamalleja, kun valtion rahoitus tulee pienenemään. Hyödynsaajien nykyistä suurempaa osallistumista rahoitukseen tarvitaan. Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportissa asiaa on avattu jonkin verran. Menetelmällisesti puhutaan yhä useammin valuma-alueen hoidosta. Kaivosteollisuus ja turvetuotanto on nostettu esiin teksteissä verrattuna 1. suunnittelukauteen. Keskusteltiin muun muassa Talvivaarasta, jonka vesistövaikutuksia on ollut havaittavissa myös Nilsiän reitillä Vuoksen vesienhoitoalueella. Maalämpöjärjestelmien ongelmista pohjavesialueilla todettiin, että pohjaveden kemiallinen tila voi vaarantua, jos lämmönkeruuaine joutuu pohjaveteen. Terveydelliset ja taloudelliset riskit ovat suuret. Nykyisin aine on pitkälti etanolia, mutta markkinoilla on ollut myös ympäristölle haitallisempia aineita. Vuosi sitten maalämpöjärjestelmät tulivat rakennusvalvonnan osalta toimenpideluvan varaisiksi. Keky-luonnoksessa tulisi todeta, että maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää vaarallisia kemikaaleja pohjavesialueilla tai että vain tiettyä kemikaalia voisi käyttää ko. alueilla sekä pilaantumisen aiheuttaja maksaa -periaate. Tarkoituksena olisi, että asia huomioitaisiin mm. rakennusvalvonnan määräyksissä ja ohjeistuksissa. Pohdittiin maalämpöjärjestelmien suosion vaikutusta kaukolämpöverkon ym. infran rakentamiseen pidemmällä aikavälillä erityisesti taajama-alueilla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen todettiin, että lohikalat ja erityisesti saimaannieriä sekä nisäkkäistä saimaannorppa ovat vaarassa ilmaston lämpenemisen takia. Kalastuksen osalta esim. talviaikainen nuottaus tulee vähenemään. Valtakunnan tason teksteistä todettiin, että s. 10 kannattaisi mainita kuormitusmallien tarkentumisesta 2. kaudella tarkemmin. Pohdittiin mm. VEMALA-kuormitusmallin kehitystyöstä. Tätä voitaisiin hieman avata tekstissä. Kuormitusmallien tarkentumista ylipäätään pidettiin erittäin tärkeänä, jotta mm. toimenpiteiden kohdentaminen olisi nykyistä tehokkaampaa. 3
Suunnittelun osa-alueteksteissä on todettu, että kalastuksen osalta ei ole suurempia ongelmia kalakantojen kannalta. Todettiin kuitenkin, että monin paikoin on elänyt harjus- ja siikakantoja, jotka ovat nykyisin taantuneet. Muun muassa harjus on mahdollisesti vaarantunut mm. yleisen nuhraantumisen takia. Kalakantojen tilasta ja muutoksista voisi siten mainita osa-alueteksteissä nykyistä enemmän. Todettiin, että strategioita käsittelevään listaan olisi mahd. tulossa tänä vuonna valmistuva luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia 2012-2020. 5. Toimenpiteiden toimeenpanon tilannekatsaus sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta Etelä-Savossa Etelä-Savossa vesienhoitoa toteutetaan vesienhoidon painopistealueilla: Mikkelin seutu, Kyyveden alue, Pieksämäen seutu, Juva-Joroinen-Rantasalmi sekä Savonlinnan seutu. Esiteltiin toimintaryhmien kokoamisaikataulua. JJR-seudun ryhmä perustettiin helmikuussa 2012. Myös Mikkelin seudun toimintaa on aloitettu v. 2012 lähtien. Pieksänjärven alueella EAKR-hanke jatkuu 2013 loppuun. Pieksämäen toimintaryhmä aloitti alkuvuonna 2012. Esiteltiin havainnollista excel-taulukkoa toimenpiteiden toteuttamiselle. Todettiin, että monin paikoin pohjavesien toimenpiteet ovat edenneet varsin hyvin. Pintavesien osalta on esim. järvikunnostuksissa päästy eteenpäin mm. Kyyveden ja Suuren Vehkajärven osalta. Monin paikoin ollaan suunnitteluvaiheessa ja varsinainen järvikunnostus poistokalastuksineen tai vesikasvien niittoineen käynnistyy v. 2013. Useissa vesistöissä on suunnitteilla tai toteutuksen alla vesialueen osakaskuntien yhdistyminen, koska omistus on tällä hetkellä varsin pirstaloitunut. Niittoja varten tarvitaan nykyisin myös luontoarvoselvitykset, joita tehdään kesällä 2012 useammassa kohteessa. Maatalouden kosteikkojen rakentaminen on edennyt hitaasti, muutama kohde vuodessa. Asiaan tarvittaisiin lisäpanostusta. Kosteikkoasia vaatisi jonkinlaisen suunnitteluprojektin, jossa etsittäisiin sopivia kosteikkojen paikkoja. Kosteikkojen kartoitusta tullaan tosin tekemään mm. RAE-hankkeessa v. 2012-2013 usealla painopistealueella. Ravinnetaseiden hallinta maataloudessa on myös RAE-hankkeen tehtäviä. Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien uusiminen on koettu varsin hitaaksi. Ongelmana on mm. tätä koskevan asetuksen muuttaminen, jolloin siirtymäaikaa lisättiin. Esim. Mikkelin kaupunki on lausunut vesiensuojelullisesti tärkeillä kohteilla asuville kiinteistöille jätevesijärjestelmien uusimisesta tai liittymisestä viemäriverkostoon. Todettiin, ettei ole mekanismia, joka ohjaisi ihmisiä siirtymäaikana uusimaan järjestelmiä. Yleisesti n. 5 % alueen ihmisistä lähtee uusimaan järjestelmää melko nopeasti ja 10-15 % lähtee kauppaamaan kiinteistöä. Uusiminen on ollut toistaiseksi melko hidasta. Vesienhoidossa pitäisi painottaa, että asia ei tule muuttumaan 2. vesienhoitokaudella, vaan vasta kenties seuraavalla. Viemäriverkostoon liittyminen on ollut aktiivista tietyillä alueilla, mutta monin paikoin tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Metsätalouden luonnonhoitohankkeita on tehty mm. Kyyveden lahdilla Nykälänjoen alueella, Pieksänjärven vesistöalueella sekä maakunnan itäosissa Kuttilonjoen ja Puruveden valuma-alueilla. 4
Virtavesikunnostuksista todettiin, että niitä käytännössä toteutetaan suuruusjärjestyksessä. Kohteille tehdään v. 2012 tarkennettu suunnitelma. Kalatien rakentamisprojektia Liunaan ei ole vielä aloitettu. Kiekan kalatien rakentamisen osalta ensin selvitetään Liunan kalatien hyödyt. Käytiin vielä tarkemmin läpi vesienhoidon toteutusta eri alueilla Etelä-Savossa: Kyyveden alue Vesikasvien niittoa tullaan v. 2012 tekemään 12 ha Siikalahden ja Härkäjärven alueilla. Niitoissa on menossa toinen vuosi. Koko Kyyvettä koskeva niittotarvekartoitus tehdään v. 2012 aikana. Poistokalastusta tehdään 6 nuottakertaa sekä rysäkalastuksella. Menossa on toinen vuosi. Tämän jälkeen tehdään laajempi suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan v. 2013 lähtien. Siikalahden kosteikkojen suunnitelmat ovat valmiita toukokuussa, jonka jälkeen ne menevät toteutukseen. Purukorvenojan kosteikon osalta tarvitaan suunnitelman täydennystä, jonka jälkeen toteutus on mahd. loppuvuonna 2012. Todettiin, että maatalouden kosteikkohakemuksia on tulossa 2 kpl. Heiniöjärven pintavalutuskenttä on toteutettu talvella 2012. Lietjärven peltoalueen vesiensuojelu on suunnittelussa. Todettiin myös, että Kyyveden valuma-alueiden kuormitusselvitys on tekeillä. Pieksämäen alue EAKR hanke jatkuu 2013 loppuun Pieksänjärvellä. Toimintaryhmä aloitti alkuvuonna 2012. Haapajärven ym. järvien hoidon suunnittelua on aloitettu. Poistokalastusta tullaan tekemään syksyllä 2012. Osakaskuntien yhdistymistä alueella suunnitellaan. Pieksämäen alueella keskeiset pintavesien hoitokohteet on listattu. Niiden toteutusjärjestys suunnitellaan toimintaryhmässä. Toimenpideohjelmassa mainitut kohteet tulevat olemaan etusijalla. Savonlinnan seutu Käytiin läpi Savonlinnan seudulla v. 2011 tehtyjä toimenpiteitä. Savonlinnan seudulla on alkanut Varmavesi-hanke, jossa selvitetään Savonlinnan vedenhankinnan eri vaihtoehtoja ja tutkitaan pohjavesialueita. Punkaharjulla on selvitetty pohjaveden torjunta-aineongelmaa analyysein, pohjavesiputkia asentamalla sekä kuulemalla alueen ihmisiä ja toimijoita. Suurella Vehkajärvellä on tehty tehokalastusta. Painopiste on siirtymässä Kuonanjärven valuma-alueen selvittelyyn. Puruveden kuormitusselvityksessä on tutkittu tulouomia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta. JJR-seutu Käytiin tarkemmin läpi JJR-seudun vesienhoitoa, jossa on mm. organisoiduttu viime aikoina. Joroisten vesienhoidon osalta ryhmä on perustettu ja mm. viestintää on suunniteltu (mm. nettisivut). Tähän mennessä on koottu olemassa olevia suunnitelmia ja selvityksiä. 5
On myös suunniteltu lisähavainnointitarvetta. Esiteltiin Joroisten toimintaryhmän kokoonpanoa. Alueelle on perustettu mm. Pro Joroisselkä-yhdistys. Alueelle on perustettu internet-sivut, joille on koottu mm. olemassa olevaa tausta-aineistoa. http://joroistenvedet.wordpress.com/ Alueelta löytyy mm. kymmenkunta selvitystä ja suunnitelmaa. Joroisten seudun vesienhoidon osaprojekteina on kuormitusselvitys, poistokalastus, vesikasvillisuuden poisto, valuma-alueella tehtävät toimenpiteet (mm. maatalous) sekä osakaskuntien yhdistäminen. Vesikasvien poistosta on olemassa vanhat suunnitelmat, joita mahdollisesti tullaan täydentämään v. 2012 aikana, jotta v. 2013 lähtien toimenpide voitaisiin toteuttaa. Poistokalastuksessa on samanlainen tilanne. Poistokalastussuunnitelma tullaan todennäköisesti päivittämään. Pienemmille järville (esim. Salmenjärvi, Nevajärvi jne.) on suunniteltu poistokalastusta. Todettiin, että Huruslahden pohjasedimentin haitta-aineiden mahd. käsittelemisestä (YVAselostus) voi aiheutua vaikutuksia Varkauden alapuoliselle Saimaalle, kuten Siitinselälle. Mikkelin seutu Mikkelin seudun vesienhoito on etenemässä. Alueella edetään pitkälti hankepohjalta. Toukokuussa järjestetään mahd. rahoittajien kesken kokous, jossa esitellään ja priorisoidaan hankkeita. Vuonna 2012 tarvitaan alustavasti valituille vesikasvien niittoalueille luontoarvoselvitys ja niitto toteutettaisiin v. 2013. Kuormitusselvityksen laatiminen tulisi kilpailuttaa mahdollisimman pian. Vesinäytteitä tullaan ottamaan osavaluma-alueilta tänä vuonna yhteensä kuusi kertaa. Maatalouden toimenpiteitä edistetään vuonna 2013 Rae-hankkeessa. Poistokalastuksen osalta todennäköisesti tullaan kilpailuttamaan suunnitelman tekijä. Kalastuksen toteutus on alustavasti v. 2013 lähtien. Osakaskuntien yhdistämistä lähdetään edistämään keväällä 2012 Maanmittauksen kanssa. 6. Vesimuodostumien rajaus ja rajauksiin esitetyt muutokset Juho Kotanen esitteli vesimuodostumiin tehtäviä muutoksia 2. kaudella. Noin parikymmentä pienempää yli >50 ha järveä otetaan mukaan uusina muodostumina. Ne pääosin sijaitsevat maakunnan rajalla Pieksämäen ja Heinäveden alueilla. Uusia jokimuodostumia otetaan tarkasteluun 5 kappaletta. Niiden valuma-alueen koko on >80 km2, kun aiemmin tarkastelussa on ollut >100 km2 kohteita. Muutama vesimuodostuma yhdistetään toisiinsa, kuten Lohijärvet ja Syvänsin länsi- ja itäosat. Perusteena on sama pintavesityyppi sekä samanlaiset paineet ja ekologinen tila. Järvet ovat myös samassa tasossa. Konnusjoen ylä- ja alaosa erotellaan toisistaan, koska ylä- ja alajuoksulla on erilaiset paineet. Yövesi pilkotaan kolmeen osaan. Pääaltaasta rajataan erikseen paineiltaan erilainen länsiosa (Ristiinan lähivedet) sekä mm. hydrologis-morfologisesti erilainen Ruokovesi. Haukiveden pääallasta kasvatetaan länteenpäin, jolloin Siitinselkä-Vuoriselkä pienenee. 6
Muutamaa jokivesistöä, kuten Nykälänjokea, korjataan siten, että uomaa pidennetään nykyisestä yläjuoksulle ylimpään tarkastelussa olevaan järveen, jolloin saavutetaan "uomajatkumo". 7. Pohjavesien suojelusuunnitelmaprojektin ajankohtaiskatsaus Elina Lindsberg esitteli EAKR-rahoitteista pohjavesien suojelusuunnitelmahanketta Etelä- Savossa. Nelivuotinen hanke päättyy v. 2012 lopulla. Vastaavantyyppiset hankkeet ovat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteina on: Varmennetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden hyvä tila Hallitaan niihin kohdistuvia riskejä Parannetaan alueiden käytettävyyttä vedenhankintaan Varmistetaan hyvälaatuisen pohjaveden riittävyys asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Todettiin, että tiedot riskeistä ja pohjavesialueista ovat varsin hajallaan eli on hyvä, että tietoa kootaan yhdeksi suunnitelmaksi. Yhteisessä koordinaatioryhmässä on luotu yhteiset linjaukset pohjavesien suojelulle Itä-Suomessa. Ohjausryhmät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Suojelusuunnitelmat tehdään riskinalaisille pohjavesialueille. Pohjaveden suojelun kannalta tärkeät "isännättömät" maa-ainestenottoalueet kartoitetaan ja esitetään jälkihoitoa tarvitsevat alueet ja niille tärkeysjärjestys (ilmakuvattu vuonna 2010). Tehtävänä on myös käsitellä II-luokan pohjavesialueiden tarkkailujen nykytilaa ja kehittämistarvetta (Etelä- Savo). Lisäksi on tehty POSKI-projektin (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen)- julkaisu v. 2010. Hankkeelle on kotisivut, josta on linkit hankkeessa valmistuneisiin suojelusuunnitelmiin. http://www.ely- keskus.fi/fi/elykeskukset/etelasavonely/tehtavatjatoiminta/projektit%20ja%20hankkeet/sivut/pohjavesiensuojeluohjelma,ita- Suomi.aspx Tilanne on tällä hetkellä se, että 12 pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma. Vuoden 2012 loppuun mennessä on tarkoitus laatia suunnitelmat 14 pohjavesialueelle. Käytiin läpi kuulemiskäytäntöä suojelusuunnitelmasta. Luonnostekstejä lähetetään viranomaistahoille kuntiin ja pelastuslaitokselle sekä terveysvalvonnalle. Myöhemmin niitä lähetetään toimijoille, maa-ainestenottajille ym. tahoille, joita suojelusuunnitelma koskee. Tämän jälkeen luonnos laitetaan nähtäville kuntiin ja internetiin. Lehteen tulee ilmoitus, että suojelusuunnitelma on nähtävillä. Nähtävillä oloaikana suojelusuunnitelmia pyritään käsittelemään kuntien lautakunnissa. Suojelusuunnitelmassa käsitellään riskikohteita pohjavesialueilla. Toimenpidesuosituksina on toimialoittain jaettu riskit, vastuut, kuka valvoo ja millä aikataululla sekä tarvittavia lisätietoja. Kaavoitukseen ja maa-ainesten ottoon on annettu suosituksia. Toimijoille lähetetään suojelusuunnitelmasta tiivistelmä, karttoja ja toimenpidesuositukset. Riskinalaisista pohjavesialueista tehdään karttoja, kuten pohjavesialuekartta, maaperäkartta ja riskikartta. 7
8. Tiedotettavat asiat Avaintoimenpiteet EU-raportoinnissa 2012 Todettiin, että vuoteen 2012 loppuun mennessä raportoidaan ns. avaintoimenpiteet. Avaintoimenpiteet valitaan kullekin vesienhoitoalueelle, ne tulee raportoida toimenpidetyypeittäin toteuma-asteella karkealla tasolla. Tämän lisäksi tunnistetaan vesienhoitoalueella keskeisiä toimenpidetyyppejä, joista raportoidaan tarkemmin numero- ym. tietoina. Avaintoimenpiteitä on esitetty EU-ohjeistuksessa 16 kpl. Niiden lisäksi jäsenmaat voivat määritellä omia avaintoimenpiteitä (vesienhoidon edistymisen kannalta merkittäviä, yhteys keskeisiin heikentäviin tekijöihin). Todettiin, että mahdollisia avaintoimenpiteitä ovat mm. yhdyskuntien toimenpiteet (siirtoviemärit, uudet puhdistamot), maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen yli Nitraattidirektiivin vaatimusten. metsätalouden vesiensuojelurakenteet (eroosiohaittojen torjunta, kpl, elinympäristökunnostukset vesistöissä (kpl, ha) sekä maa-ainesten ottoon liittyvät toimet. Pohdittiin Etelä-Savon vesienhoidon avaintoimenpiteitä. Todettiin, että Vuoksen vesienhoitoalueella ainakin maatalouden toimenpiteet ja vesistökunnostuksiin liittyvät toimenpiteet voivat tulla kyseeseen. Sovittiin, että kun YTR:lle laitetaan kommenteille KeKy-luonnokset, lähetetään samalla myös pidemmälle vietyjä ajatuksia avaintoimenpiteistä. Seurantaohjelmat pinta- ja pohjavesissä Todettiin, että seurantaohjelmien sisältö ja laatimisen prosessi on tällä hetkellä mietinnässä. Ohjelmien tulee näillä näkymin olla valmiina v. 2012 loppuun mennessä. Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti löytyy internetistä: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=133956&lan=fi Käytiin läpi vesien kunnostusstrategian tavoitteet. Todettiin, että jatkossa ELY-keskuksella tulisi resurssien niukentuessa olla enemmän kunnostuksia ohjaavaa toimintaa. Paikallisella tasolla oltaisiin monin paikoin valmiita tekemään toimenpiteitä, jos olisi riittävästi ohjausta. Merenhoidon suunnittelu ja yhteistyö Merenhoidon suunnittelusta kuullaan kansalaisia 16.4.-15.5.2012. Myös sisämaan ELYkeskusten toimialueilla järjestetään kuuleminen. Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. 8
9. Muut asiat Ei muita asioita. 10. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään maanantaina 8.10.2012 klo 10-15 Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen tekninen sihteeri 9
Jakelu: Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Timo Kauppinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Eerikki Ellä, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Päivi Määttä, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Sanna Kontinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Risto Tarikka, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY Elina Lindsberg, Etelä-Savon ELY 10