Valokuva-aineiston digitointi Suomen valokuvataiteen museossa Virve Laustela 24.11.2009
Suomen valokuvataiteen museo valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista valokuvataidetta ja valokuvakulttuuria kokoelmissa on yli 3,5 miljoonaa vedosta ja negatiivia, lisäksi mm. valokuvausvälineistöä, lehtileikkeitä, äänitteitä ja filmejä digitoituna arviolta 70.000 kuvaa = noin 1,7 teratavua (tilanne 2009)
Digitoinnin historiaa 1995-97: stillkuvia videokameralla kokoelmien luetteloiduista teoksista, noin 9000 jpeg tiedostoa, koko à 20-50 kilotavua, kuvat linkitetty Mopsitietokantaan tasoskannerilla dia- ja negaskannauksia noin 1996 alkaen: dioissa etenkin tummien sävyalueiden toisto huono 1998 alkaen ns. digipokkareilla näyttelydokumentointia, tunnistekuvia tutkimuskäyttöön: pienikennoisilla kameroilla rankasti pakattuja jpeg tiedostoja 1998 vuokrattuna keskikoon digiperä, jolla tuotettiin parissa kuukaudessa noin 2000 teoskuvaa, tiedostokoko noin 11 megatavua 2001 virtuaalirumpuskanneri 2003 skannaava digiperä (palkkikameraan) alle 25% kuvatiedostoista on tehty museon ulkopuolella (YLE, Pikselitehdas, Musta Taide) Vanhimmat tiedostot kelpaavat laadultaan enää selailu-/tunnistekuviksi nämä tiedostot ovat erottelematta kaikista tuotetuista tiedostoista. Lisäksi vanhimpien tiedostojen haku on vaikeaa sekavan tiedostojen nimeämiskäytännön ja kansiorakenteen takia.
Valokuvausosasto vastaa museon kuvallisesta dokumentoinnista eli kuvaa ja digitoi museon kokoelmia ja toimintaa, tuottaa kuva-aineistoa museon eri toimintojen tarpeisiin sekä kuvapalvelun asiakkaille kuvallisen dokumentoinnin tarkoituksena on edistää kokoelmien saavutettavuutta näyttely-, tutkimus- ja tiedotuskäytössä sekä helpottaa kokoelmien hallintaa työntekijät: 1 valokuvaaja + 1 projektikohtainen digitoija Myös museon muut osastot tuottavat kuvallista dokumentointia.
Ennen kuvaamista/digitointia kuvattavaksi/digitoitavaksi tuleva teos on luetteloitu > yksilöivä kuvatunnus arkojen materiaalien kuvaus/digitointitapa/erityisvaatimukset valaistukselle, materiaalin käsittelylle selvitetty konservoinnin kanssa tulevat digitointiprojektit on aikataulutettu ja priorisoitu eli digitointi on suunnitelmallista
Teoskuvaus teokset kuvataan sekä 9x12 cm:n diafilmille että tiedostoiksi teos valaistaan tasaisesti molemmilta sivuiltaan ja kuvataan suoraan edestä kamera kohtisuorassa teokseen nähden (linjat suorassa) kuvauspöytää suuremmat teokset (yli 50x70 cm) kuvataan joko studion seinälle ripustettuna tai maalaustelineelle asetettuna 9x12 cm:n diafilmille. Myös polarisoitua valoa vaativat teokset kuvataan ensin dialle. Dioja valotetaan 2 kpl, joista toinen dia jää arkistokappaleeksi ja toinen käyttödiaksi eli se voidaan skannata. transparenttioriginaali digitoidaan kuvaamalla se erikoisrakenteisen valopöydän päällä, kamera kuvattavan yläpuolella kohtisuorassa diaan/tiedostoon kuvataan mukaan väri- ja harmaasävyreferenssi tai transparenttiharmaakiila sekä diaarinumero hyödynnetään koko kennon ala/skannausala/kuvausala metatietoihin kirjataan automaattisesti syntyvien teknisten tietojen lisäksi: kuvausobjektiivin polttoväli & aukko, tiedot valaistuksesta, referenssin mustan ja valkoisen kentän RGB-arvot
Muu kuvallinen dokumentointi näyttelydokumentointi: omat näyttelyt kuvataan sekä kinodiafilmille että tiedostoiksi (digitaalinen järjestelmäkamera) vallitsevassa valossa avajais- ym tapahtumadokumentointi: kuvataan tiedostoiksi joko vallitsevassa valossa tai salamaa käyttäen (digitaalinen järjestelmäkamera) Metatietoihin lisätään PS:n bridgessä tietoja näyttelystä, tapahtumasta ja kuvissa esiintyvistä henkilöistä. muut dokumentoinnit: esim.tutkimuksen ja tiedotuksen käyttökuviin kuvauskalusto käyttötarpeen mukaan
Digitointi-& valokuvaustilat yhteensä 3 työpistettä: 2 kpl palkkikameralla ja skannaavalla digiperällä tehtävään pinta- ja transparenttioriginaalien digitointiin, 1 kpl skannerilla tehtävään digitointiin valokuvausstudio, jossa mattamustat seinät ja lattia, ei luonnonvaloa. Kuvaus & digitointi pöytätasolla, isokokoiset teokset seinälle ripustettuina/telineellä (kuvaus dialle) lisäksi pieni helposti siirrettävä reprojalusta valaisimineen esim. painotuotteiden kuvaamiseen & digitointiin
Laitteet 2 kpl skannavia digiperiä: BetterLight 6000-HS ja Super6K-2. Kuvaus tapahtuu palkkikameralla, jossa filmikasetin paikalla on BetterLight - digiperä. Skannausala on 72x96 mm. Tiedostokoko on 6000x8000 pikseliä, 137 MB (24bit/RGB/TIFF). Tämä on laitteen interpoloimaton, ns. luontainen resoluutio. Arkistotiedosto tallennetaan prosessoimattomana, sävyntoistoltaan lineaarisena raakatiedostona, jonka värisyvyys on 14 bittiä/värikanava, tiedostomuoto on TIFF (tiedostokoko kaksinkertaistuu). Sävyalan tallentumista kontrolloidaan valotuksella. 3 kpl Toyo palkkikamerarunkoja + kuvausobjektiiveja (mm. 90mm, 120 mm, 150mm, 210 mm). Digiperällä kuvattaessa voidaan käyttää myös suurennuskoneobjektiiveja, koska suljinta ei tarvita Imacon Flextight II-virtuaalirumpuskanneri: transparentit 35 mm- 13x18 cm, pintaoriginaalit max 220x310 mm, resoluutio max 5760 dpi. Nikon D200 digitaalinen järjestelmäkamera: kennon koko 23,6x15,8 mm, pikseleitä noin 11 miljoonaa
Valaisu 2 kpl Lupo Quadrilight loisteputkivalaisimia: värinätön valo, värilämpötila 5400K. Puuttuu UV-suojat! 2 kpl erikoisvalmisteisia valopöytiä: valonlähde kuten yllä, tuuletin, ilmanpoistoaukot näyttelydokumentoinnit kuvataan vallitsevassa valossa, valkotasapaino asetettu kohdevalaisinten mukaisesti Ohjelmistot, tietokoneet ja tallennus Flex Color 4.X /Flextight skannerin skannausohjelma View Finder 7.4.1 /BetterLight digiperän kuvausohjelma Photoshop CS 2 ja CS3 /kuvankäsittelyohjelma sekä pc (2 kpl) että mac (1 kpl) tietokoneita, kalibrointilaitteet näytöille palvelin jonka koko on 9 teratavua: jaettu osioihin, nauhavarmennus, levytila laajennettavissa
Laitteiden valintaperusteet Flextight skanneri: edelleen laatuvaatimukset täyttävä varsinkin diaskannauksessa BetterLight: laaja sävyntoistoala, tarkka värintoisto, rawtiedostoformaatin avoimuus, käyttökelpoisuus erikokoisten ja tyyppisten originaalien digitointiin, yhteensopivuus museossa käytössä olevaan palkkikamerakalustoon Nikon D200: sopivuus museon jo käytössä oleviin Nikon objektiiveihin, riittävä laatu näyttely- ja tapahtumadokumentointiin seuraavaksi hankintalistalla tasoskanneri mm.painotuotteiden digitointiin
BetterLightin + ja - + laite vastaa edelleen museon laatuvaatimuksia + varmatoiminen + soveltuu erikokoisten teosten digitointiin - kallis investointi (ja vaatii lisäksi kamerakaluston) - ei nopeudeltaan massatuotantolaite - vaatii käyttäjältään palkkikameran käyttötaidon (vrt. skanneri) - erityisvaatimukset kuvausvaloille (vrt.skanneri)
Arkistotiedosto tiedostotunnus j1 raakatiedosto: käsittelemätön, prosessoimaton profiiliton TIFF 24 bittinen RGB tai 16 bittinen Gray koko noin 40-250 megatavua kaikki originaalin informaatio tallennettuna D2007_88_41_j koko: 7808x5876pix/16bit/RGB/tiff/268Mt
Käyttötiedosto tiedostotunnus j2 arkistotiedostosta duplikoitu ja käsitelty: sävyjen ja jyrkkyyden säätöä, rajattu, suoristettu, ei terävöintiä negatiivi käännetty positiiviksi vain skannauksessa tulleet roskat poistettu liitetty profiili: Adobe RGB 1998 tai Gray Gamma 2.2 TIFF 8 bittinen RGB tai 16 bittinen Gray koko noin A3 eli 20-80 megatavua käsittelytoimenpiteet kirjautuvat kuvankäsittelyohjelman history logiin D2007_88_41_j2 koko:6142x4622pix/8bit/rgb/tiff/83mt
Katselu- eli näyttötiedosto tiedostotunnus j3 käyttötiedostoista eräajona tiedostokoon ja tiedostotyypin muutos JPEG, pakkaus max 10/12 koko alle 1 megatavun (pitkä sivu noin 1000 pikseliä) D2007_88_41_j3 koko:946x734pix/8bit/rgb/jpeg/370kt
tiedostonimi muodostuu diaarinumerosta + ryhmätasotunnuksesta + yksilöivästä alanumerosta + jälkituotantotunnuksesta arkistotiedosto, käyttötiedosto ja näyttötiedosto sijaitsevat diaarinumeron mukaisissa kansioissa kansiot sijaitsevat palvelimella, jonka arkisto-osioon rajoitettu pääsy käyttööntulevassa filemakerpohjaisessa tietokannassa on polku kuvatiedostoon ja näyttökuva aukeaa luettelointiohjelmaan. Tietokannassa on kirjattuna tiedot jälkituotannosta (tiedostokoko, digitointi-laitteisto, ohjelmaversiot, digitoija yms) tulevaisuudessa tietokannat ovat selailtavissa museon www-sivuilla ja myös kuvamyynti tapahtuu wwwsivujen kautta Kuvatiedostojen hallinta