INFO: Järjestelmäkameran käytöstä

Transkriptio

1 INFO: Järjestelmäkameran käytöstä Valokuvauksen perusperiaatteisiin kuuluu ainakin seuraavat asiat: Valotus (ISO-arvo, aukko eli f-luku ja valoitusaika) Polttoväli Tarkennus Valaistus Sommittelu ja rajaus Valotus tulee englannin kielestä sanasta "exposure". Tarkoittaa siis sitä, miten paljon valoa päästetään kameran kennolle. Filmikamerssa tapahtuma on täysin samainen, mutta kennon sijasta kamerassa on filmiä. Käytännössä järjestelmäkameraan tulee erikokoon säädettävästä aukosta valoa. Kuvaamisessa siis on tärkeintä kiinnittää huomiota valo-olosuhteisiin. 1. kohde, 2. peili, 3. apupeili, 4. kenno, 5. peilin säätöruuvi 6. apupeilin säätöruuvi, 7. tarkennuselementti, 8. prisma, 9. etsin. Kuva: photographylife.com ISO-arvo ISO-arvoa tarkoittaa kuinka herkkä kameran kenno on valolle. Nostamalla ISO-arvoa kameran herkkyys kasvaa. Nyrkkisääntö on: pienempi on aina parempi. Mitä pienempi ISO on sitä parempi laatuinen kuva on. Kun nostat ISO-arvoa, kameran kennon herkkyys kasvaa. Kun kennon herkkyyttä kasvatetaan, kasvaa myös sen herkkyys virheisiin. ISO-arvon ollessa korkealla tulee kuvaan enemmän rakeisuutta ja kohinaa. Kun on vähän valoa on pakko nostaa ISO-arvoa saadakseen kuvan.

2 ISO Hyvä ulkona kuvaamiseen kirkkaalla tai pilvisellä säällä. Studiokuvaamiseen. ISO Hämärällä ja sisällä kuvaamiseen ISO Hämärällä ja todella vaikeissa olosuhteissa kuvaamiseen ISO 3200 ja yli Todella vaikeissa olosuhteissa. Riippuen kameran laadusta, kuvat alkavat olemaan jo melko huonoja. Aukko eli f-luku Englanniksi aperture. Linssin sisällä sijaitseva reikä, josta valo pääsee kameraan. Aukon koolla määritetään miten paljon päästetään valoa läpi kameran kennolle. Suuri aukko tietenkin päästää enemmän valoa sisään kameraan, mutta samalla se vaikuttaa syväterävyyteen. Eli aina ei kannata kuvat suurella aukolla, sillä se vähentää syväterävyyttä.. Aukon säätäminen on tasapainottelua syväterävyyden ja valon määrän välillä. Mitä suurempi aukko, sitä pienempi f-luku!! Kuva: Syväterävyys, esimerkiksi ihmisestä otettu valokuva suurella aukolla näyttää vain ko. ihmisen terävänä, ja tausta on täysin sumea. Sama valokuva pienellä aukolla kuvattuna taas piirtää myös taustan terävänä. Valoitus aika Englanniksi shutter speed. Käytetään myös termiä suljinaika. Aika kertoo nimensä mukaan ajan, kuinka kauan suljin on kamerassa auki. Valotusaika on jotain tuhannesosasekunnin (1/1000) ja useiden sekuntien välillä. Yli sekunnin valoitusajan ilmoitus merkinnät vaihtelevat kamera merkeittäin. Nikonissa sekunnin valoitus aika ilmoitetaan 1. Valoitusaikaa voidaan käyttää monissa kuvissa myös tehokeinona. Pitkien valotusaikojen käytössä on käytännössä pakko käyttää jalustaa, jotta kamera pysyy aloillaan kuvan

3 ottamisen ajan. Käsivaralla on melko mahdotonta saada teräviä ja hyviä kuvia, kun valoitusaika ylittyy 1/60 sekunnin valoitusajan. Valoisassa: Pieni aukko, suuri f -luku Lyhyt valotusaika Pieni ISO-arvo Hämärässä: Iso aukko, pieni f -luku Pitkä valotusaika Suuri ISO-arvo Tarkennus Aukon koosta riippuen järjestelmäkameran syvyystarkkuus vaihtelee. Suurella aukolla syvyystarkkuus on pieni. Tämä tarkoittaa sitä, että eri etäisyyksillä kamerasta olevat kohteet on vaikea saada näkymään kuvassa terävänä. Mitä isommalla aukolla otetaan kuvia, sitä tärkeämpää tarkennus on kuvan onnistumisen kannalta. Tarkennuksesta ei kannata olla huolissaan, sillä nykyiset kamerat osaavat automaatilla tarkentaa jo todella hyvin. Kannattaa kuitenkin opetella, mistä kamerassa saa vaihdettua tarkennuspistettä ja opetella säätämään sitä itse. Valaistus Valokuvassa voi olla luonnonvalo ja/tai keinovalo. Luonnon valo on tietenkin peräisin auringosta ja keinovalo laitteista eli valaisimista, lampuista ja salamoista. Valokuvaamisen kannalta voitaisiin jakaa valaistus karkeasti kolmeen osaan, valon suunnan perusteella. Suunnat ovat etuvalo, takavalo ja sivuvalo. Etuvalo Jos vaikkapa aurinko on suoraan kuvaajan selän takana, on kuvattavassa kohteessa etuvalo. Suoraa salamaa käyttäessä on myös kyse etuvalosta. Takavalo Takavalo on kohteen takaa tulevaa valoa. Tyypillinen esimerkki takavalaistusta valokuvasta on auringonlaskun aikaan otettu kohteesta, josta piirtyy kuvaan vain silhuetti.

4 Sivuvalo Sivuvalossa valo tulee kohteeseen sivusta. Tyypillinen sivuvalaistu kuva on esimerkiksi muotokuva, jossa valo paistaa ikkunasta joka on kohteen sivussa. Tai studiossa kun käytetään vain yhtä salamaa, joka asetetaan tulemaan kohteeseen sivulta. Järjestelmäkameran asetuksista M = käsivara, täysin manuaali Kuvaaja säätää itse aukon ja suljinajan P = automaattinen suljinaika ja aukko Soveltuu erinomaisesti tilannekuvaukseen S = automaattinen aukko kuvaaja säätää suljinajan A = automaattinen suljinaika kuvaaja säätää aukon (f-luku) Aukon koko vaikuttaa SYVÄTERÄVYYTEEN

5 Ohjeita kuvan käsittelyyn Kuvanrajaus Kuvan rajausta muuttamalla voidaan ottaa pois ei haluttuja kohteita kuvien reunalta tai muualta halutusta kohdasta. Rajaus vaikuttaa kuvan intensiivisyyteen ja tunnelmaan. Toimii toisinaan tehokeinona tuoda kuvasta esiin kaikki haluttava. Crop eli rajaus työkalu, jolla tehdään rajaus. Rajattavaa aluetta voidaan muuttaa tarpeen mukaan, kehystä voidaan siirtää, skaalata tai pyörittää. Jos kuva on kuvattu vinoon, se voidaan helposti suorittaa pyörittämällä se oikeaan asentoon. Rectangular /Eliptical marquee -työkalu eli aluevalinta. Työkalu ei tee varsinaista rajausta vaan sen avulla voi esim. kopioida kuvasta valitun alueen toiseen kuvaan tai uudeksi kuvaksi. Valita voi joko neliskulmaisen tai pyöreän valintatyökalun. Magic wand -työkalu eli taikasauva tai lasso mahdollistaa kuvasta alueiden rajaamista. Lassoa käytetään joko vapaalla kädellä piirtäen tai Alt-näppäimen avulla, jolloin sillä voi rajata haluamansa muodon liikkumalla pisteestä pisteeseen. Valintaan voit käyttää myös kuvion reunat tunnistavaa magneettilassoa tai monimuotolassoa. Taikasauva valitsee yhdellä näpäytyksellä yhtenäinen alue toisiaan lähellä olevia värisävyjä eli samanvärisiä pikseleitä. Mukaan voidaan lisätä alueita pitämällä Shift -näppäin pohjassa. Jos esim. kuvan tausta on yksivärinen, sen saa irrotettua kuvan muista elementeistä helpoiten taikasauvaa käyttämällä. Jos taas irrotettava alue on monisävyisempi, voi taikasauvan asetuksia muuttaa yläpalkin kohdasta Tolerance niin, että se ottaa useampia sävyjä. Väriensävysäädöt Värejä säädetään kuvan korjailemiseksi tai erikoistehosteiden käyttämiseksi. Photoshopin värikorjailukomennot löytyvät Kuva Säädöt (Image adjustments) valikosta. Värimuuntokomentoja ovat mm. Käännä (Invert) ja Kynnys (Thershold). Helpoilla värikorjailukomennoilla voidaan säätää kirkkautta, kontrastia (Brightness / Contrast) lattean ja sävyttömän kuvan tehostamiseen ja värikylläisyyttä (Color Balance) esim. sinistä lisäämällä saada viileäsävyisen kuvan tai vähentämällä keltaista (vanhat kuvat usein kellastuvat).

6 Valikosta löytyvät myös Hue/saturation, joka sävyttää kuvan halutulla värillä tai kuvan värit suhteessa toisiinsa. Desaturate poistaa värit kuvasta, Replace color muuttaa vain tiettyä, piirtoväriksi valittua värisävyä kuvassa, Selective color antaa mahdollisuuden säätää esim. vain punaisia sävyjä kuvassa Gradient map värjää kuvan valituilla väreillä automaattisesti- Invert tekee kuvasta negatiivin, Threshold tekee kuvasta täysin kaksivärisen (mustavalkoisen, mutta värit voi vaihtaa). Posterize pelkistää kuvan värialueiksi. Kehittyneillä värikorjailukomennoilla voidaan säätää värejä tarkemmalla tasolla esimerkiksi: Tasot (Levels), Käyrät (Curves) Esimerkiksi Curves-komennolla voit säätää käyrää hiirellä liikuttamalla kuvan vaaleita ja tummia kohtia. Sävy/Kylläisyys (Hue/Saturation). Sävy/Kylläisyys ja Valinnainen väri (Selective color) komentoja voidaan käyttää vain värikuvissa. Esim. Sävy/kylläisyys toiminnolla voit sävyttää kuvan halutulla värillä tai kuvan värit suhteessa toisiinsa. Korvaa väri (Replace color) ja Variaatiot (Variations) komentoja voidaan käyttää sekä värikuvissa että harmaasävykuvissa. Tasot ja käyrät komennot soveltuvat parhaiten harmaasävykuvien muokkaamiseen. Lisäksi automaattisilla säädöillä voidaan korjata suhteellisen onnistuneesti värisävyjä esimerkiksi Automaattinen väri (Auto Color), automaattiset tasot (Auto Levels) ja automaattinen kontrasti (Auto Contrast). Kuvan korjailu (horisontin suoristus, roskien poisto) Digitaalisen kuvankäsittelyn avulla saattaa saada heikkolaatuisesta kuvasta laadukkaamman esim. poistamalla roskat, korjaamalla värivirheet ja terävöittämällä kuvaa. Korjailuun tarkoitetut komennot löytyvät Image: Adjustments -valikosta. ks. väriensäädöt

7 Kuvan korjailussa käytetään yleisimmin leimasintyökalua (Clone stamp Tool). Leimasintyökalua käytät siten, että valitset haluamasi alueen painamalla Alt-näppäintä. Ohjelma ottaa siveltimen koon osoittamalta alueelta sävyt, jotka voit sitten siirtää haluamaasi korjattavaan kohtaan vapauttamalla alt-painikkeen. Leimasimen käyttö soveltuu esimerkiksi pienien roskien tai virheiden poistamiseen. Korjailuun tarkoitettuja toimintoja on myös Suodin (Filter) valikossa. Puhutaan ns. korjaavista suotimista, joita ovat mm. Sumenna (Blur), Kohina (Noise), Terävöitys (Sharpen) ja Muu (Other). Näiden suotimien avulla voidaan parantaa kuvan terävyyttä, värisiirtymiä tai tasataan vierekkäisten pikseleiden väriä. Esimerkiksi Filter-Noise-Dust & Scratches poistaa roskia kuvasta tai valitulta alueelta tasaamalla ympäröivät pikselit. Dust and Scratches etsii annetulta alueelta parametrien mukaiset kontrastipoikkeamat (vaalea roska tummalla taustalla tai päinvastoin) ja korjaa ne automaattisesti. Terävöitys Photoshopissa on monia mahdollisuuksia kuvan näennäiseen terävöittämiseen eli vierekkäisten pikseleiden kontrastin korostamiseen. Kontrastin säädössä säädetään kontrastia alueittain, joten ennen terävöitystä tehdään tarvittavat sävynsäädöt esim. Adjustments-Levels ja -Curve, sillä usein jo sävynsäätö antaa vaikutelman kuvan terävöitymisestä. Parhaan terävöinti tuloksen antaa yleensä Filter - Sharpen - Unsharp Mask, jolla saadaan yleensä terävin tulos. Unsharp Mask etsii kuvasta rajapintoja ja korostaa niiden terävyyttä jättäen tasaiset sävypinnat koskemattomiksi. Unsharp Maskille asetetaan parametrit (määrä / amount, säde / radius, kynnys / threshold), joiden mukaan se terävöittää kuvan. Amount ja Radius vaikuttavat terävöityksen

8 voimakkuuteen, ja Threshold määrittää sen kuinka pienet yksityiskohdat jätetään terävöittämättä. Sopivat lähtöarvot ovat: Amount 100%, Radius pikseliä ja Threshold Sopivia arvoja hakiessa kannattaa kiinnittää huomio valkeiden ja tummien alueiden raja-alueisiin ja ihmiskuvissa kasvoihin. Tiedostomuodot Digitaalisen kuvan tallennuksessa määritetään tiedoston tallennusmuoto. Jos kuvaa halutaan muokataan myöhemmin Photoshop- ohjelmassa, tallennus tehdään Photoshopin omaan formaattiin (.PSD). Psd-muoto sisältää kaiken kuvainformaation, kuten esimerkiksi kanavat, maskit tai tasot. Valmis kuva, jota ei enää muokata talletetaan yleensä JPEG, TIF tai GIF- muotoon. Nämä tiedostomuodot avautuvat useimmissa ohjelmissa ja siksi niitä voidaan liittää esimerkiksi www-sivuille ja lähes kaikkiin ohjelmiin. JPG / JPEG kuvat sopivat parhaiten valokuvatallennukseen ja gif-muotoinen piirroskuvatallennukseen. Tallennetun kuvan kokoon vaikuttavat mm. pikselikoko, tiedostomuoto, pakkaus, värimäärä. Photoshopista löytyy komento Save for Web, jonka avulla voidaan säätää kuvatiedoston parametrit tarkoitukseen sopivaksi.kuva- tai tallennusformaatti on digitaalinen tapa jolla kuva on siirretty tietokoneen muistiin tiedostoksi. TIF (TIFF, Tagged Image File Format) Tif-kuva on tiedostokooltaan suuri eli kuvan taltioiminen vie paljon tietokoneesi muistia. Tif- kuva on laadultaan hyvä, koska se ei hävitä kuvainformaatioita. Tif-kuva on laitteistoriippumaton formaatti ja soveltuu käytettäväksi painettavien julkaisujen taittokuviksi, jotka pitää säilyttää mahdollisimman laadukkaina. JPEG (JPG) tallennuksessa voit pienentää kuvatiedostosi kokoa. JPEG- kuvia käytetään yleisemmin internetissä ja multimediassa käytettävien valokuvien tallentamiseen, jossa tiedoston koko ratkaisee sen miten nopeasti sivu latautuu katselijan ruudulle. Pieneen tiedostokokoon päästään pakkaamalla kuva. Pakkaaminen tapahtuu hukkaamalla kuvainformaatiota ja siten kuvan laatu huononee. GIF-kuva sisältä maksimissaan 256 väriä. Värien määrä on pieni verrattuna täysvärikuvan yli 16 milj. väriin. Värimäärää vähennetään indeksoimalla väri-informaatiota. Gif-kuvat soveltuvat internet-sivuille mm. logojen, tekstien ja graafisten esitysten tallennusmuodoksi. Kuvien pikselimääristä ja koosta Standardiformaatit ja käyttökohteet 1/4 peruskuva 384 x 256 pikseliä, mediakäyttö ja työkuva (low-res) painotuotteessa. peruskuva 768 x 512 pikseliä, näyttö- ja tv-ruutu. PAL-järjestelmässä tv-ruutu 720 x 576 pikseliä. 4 x peruskuva 1536 x 1024 pikseliä, painotuote- (esim. postikortti) ja mediakäyttö. 16 x peruskuva 3072 x 2084 pikseliä, painotuote(a4) (high-res) Kuvan resoluutio (ppi / dpi) Kuvan näyttöresoluution standardina on pidetty 72 ppi. Painotuotteissa resoluutio on usein 300 ppi. Sanomalehtipaperille painettaessa resoluutioksi riittää 180 ppi.

9 Mitä suurempi resoluutio on sitä enemmän yksityiskohtia kuva sisältää, samalla tiedostokoko kasvaa. Verkkokuvan tiedostokoko pyritään muuttamaan mahdollisimman pieneksi optimoimalla kuva eli valitsemalla kuvalle sopiva formaatti (yleensä gif- tai jpg) sekä pakkaamalla kuvaa riittävästi, mutta ei liikaa. Näyttökuvien yksikkönä käytetään pikseliä (tai pistettä), painokuvissa milli- tai senttimetriä. Itse käytän 72 ppi tai 100 ppi nettiin meneviin kuviin. Muuten 300 ppi, jos joskus ajoin kuvia kuitenkin tulostaa. Kuvatiedoston koko leveys (pix) x korkeus (pix) x bittisyys / 8 = kuvatiedoston koko tavuina (bytes) Esim. 300 (pix) x 400 (pix) x 24 / 8 = eli 360 kb (kilotavua) 800 (pix) x 600 (pix) x 24 / 8 = kb eli 1,44 Mb (Megatavua) Kuvien väreistä RGB- ja CMYK-värimaailmat toimivat päinvastoin. Kun painossa painetaan kaikki painovärit päällekkäin saadaan lopputulokseksi musta väri, mutta jos näytöllä RGB-värimaailmassa käytetään pääkanavien huippuarvoja päällekkäin saadaan puhdas valkoinen. Näin ollen yleensä kuvia tulostaessa käytetään CMYK muotoon talletusta.