TAVARANTARKASTUSTA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ

TAVARANTARKASTUSTA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ 2004 (EPÄVIRALLINEN VERSIO, JOSSA KUNKIN KOHDAN ALLE KIRJOITETTU AO. KOHTAA KOSKEVA OTE OHJESÄÄNNÖN OHJEESTA) TAVARANTARKASTUSTA KOSKEVAN OHJESÄÄNNÖN OHJEET Johdanto Tavarantarkastusta koskevan ohjesäännön ohjeilla on tarkoitus yhtenäistää ohjesäännön soveltamista sekä täydentää ohjesääntöä siltä osin kuin ohjesäännössä ei ole tarkoituksenmukaista antaa tyhjentäviä säännöksiä. Ohje on tarkoitettu lähinnä tavarantarkastajille ja kauppakamareille. Kutakin ohjesäännön pykälää koskeva ohje on esitetty saman nimisessä pykälässä, poikkeuksena 15, jossa on käsitelty tarkastuksen toimittamista laajemmin kuin ohjesäännön pykälään liittyen. Keskuskauppakamari 2004 - muokattu 2007

SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU. OHJESÄÄNNÖN SOVELTAMINEN 1 1 OHJESÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 2 LUKU. TAVARANTARKASTAJIEN HYVÄKSYMINEN 1 2 HYVÄKSYMISEDELLYTYKSET 1 3 HYVÄKSYMISMENETTELY 3 4 HYVÄKSYMISEN VOIMASSAOLO 4 5 TAVARANTARKASTAJAOHJESÄÄNNÖN VELVOITTAVUUS 4 6 TAVARANTARKASTAJAN VAKUUTUS 4 7 TAVARANTARKASTAJAN HTT-KORTTI JA LEIMASIN 5 8 VASTUUVAKUUTUS 5 3 LUKU. TAVARANTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET JA TEHTÄVIEN SUORITTAMINEN 6 9 TAVARANTARKASTAJAN TOIMIALA 6 10 TEHTÄVIEN PUOLUEETON SUORITTAMINEN 7 11 TAVARANTARKASTAJAN ESTEELLISYYS 8 12 TARKASTUSTEHTÄVÄN TOIMEKSIANTO 9 13 TARKASTUKSESTA KIELTÄYTYMINEN 11 14 TARKASTUKSESTA ILMOITTAMINEN 12 15 TARKASTUKSEN TOIMITTAMINEN 13 16 TARKASTAJAN TIETOJENSAANTIOIKEUS 15 17 LAUSUNTOJEN MUOTO 15 18 TARKASTUSKERTOMUKSEN LAATIMINEN 16 19 HTT-AMMATTINIMITYKSEN JA HTT-LEIMASIMEN KÄYTTÄMINEN 17 20 OHJEIDEN ANTAMINEN JA TARKASTUKSEN JÄLKEISET TOIMET 18 21 SALASSAPITO 18 22 KOULUTTAUTUMISVELVOLLISUUS 19 23 TARKASTUSKERTOMUKSEN SÄILYTTÄMINEN 19 24 TIEDOTUSVELVOLLISUUS 19 4 LUKU. TAVARANTARKASTAJAN PALKKIO 20 25 PALKKIOPERUSTEET 20 26 PALKKIOSTA SYNTYVÄT ERIMIELISYYDET 21 27 KESKUSKAUPPAKAMARILLE TULEVAT MAKSUT 21 5 LUKU. TAVARANTARKASTAJIEN VALVONTA JA VALITUSTEN KÄSITTELEMINEN 21 28 TAVARANTARKASTAJALAUTAKUNTA 21

29 TAVARANTARKASTAJAVALIOKUNTA 22 30 VALITUKSET 22 31 VALITUSAIKA 24 32 VALITUSMAKSU 24 33 TAVARANTARKASTAJAN VASTUU VALITUSTEN KUSTANNUKSISTA 25 6 LUKU. HYVÄKSYNNÄN LAKKAAMINEN 25 34 LAKKAAMISPERUSTEET 25 35 HYVÄKSYMISEN PERUUTTAMINEN 25 36 TODISTUKSEN JA LEIMASIMEN PALAUTTAMINEN 26 7 LUKU. VOIMAANTULO 26 37 VOIMAANTULO 26

TAVARANTARKASTUSTA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ 15.1.2004 1 luku. Ohjesäännön soveltaminen 1 Ohjesäännön soveltamisala Ohjesääntö koskee Keskuskauppakamarin hyväksymiä tavarantarkastajia. Keskuskauppakamarin puolesta tavarantarkastajien hyväksynnän ja valvonnan hoitaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta, joka hyväksyy sääntöjensä mukaisesti tavarantarkastajia suorittamaan elinkeinoelämän eri aloilla tarkastuksia ja arviointeja. Tämän ohjesäännön mukaisesti hyväksytyllä tavarantarkastajalla on oikeus käyttää ammattinimitystä HTT-tavarantarkastaja, HTT tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja. (Av Centralhandelskammaren godkänd varubesiktningsman, Goods Inspector authorized by the Central Chamber of Commerce.) Ohjesääntö koskee ainoastaan Keskuskauppakamarin hyväksymiä tavarantarkastajia. 2 luku. Tavarantarkastajien hyväksyminen 2 Hyväksymisedellytykset Tavarantarkastajaksi voidaan asianomaisen henkilön suostumuksella hyväksyä henkilö, joka 1) on täyttänyt 30 vuotta, 2) on hyvämaineinen ja rehellinen sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sovelias tavarantarkastajaksi, 3) hallitsee itseään ja omaisuuttaan, 4) on aikaisemman toimintansa perusteella saavuttanut ja säilyttänyt riittävän käytännöllisen kokemuksen ja ammattitaidon, 5) on suorittanut tavarantarkastajan tehtävään liittyvän asianomaisen alan tutkinnon, 6) pystyy toimimaan puolueettomasti tavarantarkastajan tehtävässä, 7) asuu tai on vakinaisesti toimessa Suomessa. Kohtien 1) ja 7) edellytyksistä voidaan poiketa perustellussa tapauksessa. 1

Hakijan on lähtökohtaisesti täytettävä kaikki säännöksessä mainitut hyväksymisen edellytykset. - Tavarantarkastajaksi hakevan hyvämaineisuus voidaan todeta lausunnoilla. Lausunto voi olla tarpeeton, mikäli Keskuskauppakamari tai kauppakamari tuntee hakijan. Sen, että hakija nauttii yleistä luottamusta, kauppakamari toteaa rikosrekisteriotteen avulla. Hakijan tulee toimittaa ote Keskuskauppakamarille (kohta 2). - Tavarantarkastustehtävän menestykselliselle suorittamiselle ovat ratkaisevia hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet. Hakijan sopivuus tehtävään riippuu pitkälti hänen luonteestaan. Hakijan sopivuutta voidaan tutkia esim. lausuntojen avulla, mikäli häntä ei kauppakamarissa tunneta (kohta 2). - Itsensä ja omaisuutensa hallitsemisen hakija osoittaa Keskuskauppakamarille omavaraisuustodistuksella ja otteella holhousasioiden rekisteristä. Erityistapauksissa Keskuskauppakamari voi luopua näiden todistusten vaatimisesta (kohta 3). - Riittäväksi katsottava käytännön kokemus ja ammattitaito edellyttää pääsääntöisesti, että hakijalla on kokemusta kyseisen tarkastusalan vaativista tehtävistä kymmenen vuoden ajalta. Käytännön kokemusta, jonka hakija on hankkinut ennen varsinaisen ammattitutkintonsa suorittamista ei lähtökohtaisesti lueta edellytettyyn aikaan (kohta 4). - Hakijalta edellytetään, että hän on suorittanut hakemaansa tarkastusryhmään liittyvän tutkinnon. (kohta 5). - Tavarantarkastajan on ehdottomasti pystyttävä toimimaan puolueettomasti tavarantarkastajan tehtävässä. Tätä vaatimusta tukevat esteellisyyssäännökset. Tavarantarkastajan ollessa yksittäistapauksessa esteellinen tekemään tarkastusta, on hänen kieltäydyttävä tarkastuksen tekemisestä. Tästä on annettu tarkempia ohjeita 13 :n ohjeissa. On lähdettävä siitä, että jokaisella tavarantarkastajalla on sidonnaisuuksia siinä määrin, että ne joissakin tapauksissa voivat muodostaa esteellisyyden. Esteellisyystilanteita ei voida täysin välttää. Mikäli tavarantarkastajalla on kuitenkin yksittäistapauksiksi katsottavia laajempia sidonnaisuuksia tarkastuksen käyttäjäryhmiin, on vaarana, ettei tarkastaja pysty toimimaan puolueettomasti tavarantarkastustehtävässä. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä esim. silloin, kun tarkastaja toimii yrityksessä, joka kyseisellä toimialalla on ainoa tai lähes ainoa paikkakunnalla, jossa tarkastaja lähinnä tulisi toimimaan (kohta 6). Säännön kohdista 1) ja 7) voidaan tehdään poikkeuksia perustelluissa tapauksissa. Alle 30-vuotias henkilö voidaan hyväksyä tavarantarkastajaksi esim. tilanteessa, jossa ei ole 2

saatavissa iältään vanhempaa henkilöä tarkastajaksi ja kyseisellä hakijalla on kaikki edellytykset hoitaa tavarantarkastustehtävä asianmukaisesti. Uusilla kehittyvillä aloilla, esim. atk-alalla, paras asiantuntemus saattaa olla nimenomaan nuorehkoilla henkilöillä. 3 Hyväksymismenettely Tavarantarkastajien hyväksymisestä päättää Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta sääntöjensä ja tämän ohjesäännön mukaisesti. Tavarantarkastajaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut hyväksyttävästi Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan järjestämän HTT-kokeen. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia tulla hyväksytyksi tavarantarkastajaksi. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta hyväksyy tavarantarkastajia harkintansa perusteella. Hyväksyessään tavarantarkastajan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta määrittelee erikoisalan, jolla tavarantarkastaja on oikeutettu toimimaan. Tavarantarkastajalla ei ole oikeutta toimia tavarantarkastajana näin määritellyn ryhmän ulkopuolelle kuuluvissa asioissa. Tavarantarkastajia hyväksyessään Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan on otettava huomioon 29 :n tarkoittama lausunto. Edellytyksenä, että henkilö voidaan hyväksyä tavarantarkastajaksi on, että hän on suorittanut hyväksyttävästi Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan pitämän HTT-kokeen. Kenelläkään henkilöllä ei ole oikeutta vaatia tulla hyväksytyksi tavarantarkastajaksi, vaikka henkilö olisi osallistunut HTTkokeeseen ja hän olisi suorittanut sen hyväksyttävästi. Keskuskauppakamarilla ei ole velvollisuutta perustella hakijan hyväksymättä jättämistä. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta pitää lähtökohtaisesti HTT-kokeen kerran vuodessa. Hyväksyessään tavarantarkastajan Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta määrittelee erikoisalan, jolla tarkastaja on oikeutettu toimimaan. Tavarantarkastajilla ei ole oikeutta toimia ko. erikoisalan ulkopuolella. Tämä on kuitenkin poikkeuksellisesti mahdollista, jos osapuolille on erityisen tärkeätä, että tavarantarkastaja suorittaa tehtävän ja edellyttäen, ettei alalle hyväksyttyjä tarkastajia ole saatavissa. Lisäedellytyksenä on, että kaikki tarkastuksen osapuolet hyväksyvät menettelyn ja tarkastajalla on tosiasiallisesti asiantuntemusta tehtävän suorittamiseen. 3

4 Hyväksymisen voimassaolo Tavarantarkastajan hyväksyminen on voimassa määräaikaisesti kolmen vuoden ajan. Keskuskauppakamari voi uusia hyväksymisen tarkastajan hakemuksesta rajoittamattomia kertoja, kuitenkin niin, että tavarantarkastajan hyväksyminen päättyy sen vuoden lopussa, jona hän täyttää 70 vuotta. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta voi hyväksyä henkilön tarkastajaksi myös tiettyä tehtävää varten. Tavarantarkastajan hyväksyminen on voimassa kerrallaan määräaikaisesti kolmen vuoden ajan. Tarkastajan on itse haettava Keskuskauppakamarilta hyväksymisen uusimista. Tässä yhteydessä Keskuskauppakamari harkitsee uusimisen edellytykset kokonaisuudessaan 2 :n säännön mukaisesti. Tavarantarkastajalla ei ole oikeutta vaatia hyväksymisen uusimista eikä valittaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle, mikäli Keskuskauppakamari ei uusi hyväksyntää. Hyväksymisen uusimisen edellytyksenä on, että tarkastaja on huolehtinut kouluttautumisvelvollisuudestaan sekä suorittanut tavarantarkastuksia edellisen hyväksymiskauden aikana. 5 Tavarantarkastajaohjesäännön velvoittavuus Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta antaa tavarantarkastajalle ennen vakuutuksen antamista tavarantarkastajaohjesäännön ja siihen liittyvät mahdolliset ohjeet. Asianomainen vakuuttaa kirjallisesti saaneensa asiakirjat ja että hän sitoutuu noudattamaan sääntöjen ja ohjeiden määräyksiä sekä Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan antamia päätöksiä ja ohjeita. 6 Tavarantarkastajan vakuutus Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan on annettava oikeudessa seuraava vakuutus: "Minä N.N., Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja, vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta täyttäväni huolellisesti, rehellisesti ja puolueettomasti kaikki ne velvollisuudet, jotka minulla tässä ominaisuudessa on, pitäväni salassa, mitä minulle tässä toimessa luottamuksella uskotaan tai muutoin tulen tietämään ja noudattavani kaikkia niitä määräyksiä, jotka koskevat toimintaani." Mikäli tavarantarkastajan hyväksymisen voimassaolo uusitaan tai hän palaa tauon jälkeen tarkastustehtäviin, tavarantarkastajan ei tarvitse antaa uutta vakuutusta. 4

Tavarantarkastajan on annettava oikeudessa ohjesäännön mukainen vakuutus. Mikäli oman asuin- tai työpaikan paikkakunnan tuomioistuin ei suostu vastaanottamaan vakuutusta, tavarantarkastajan on hakeuduttava muuhun alioikeuteen vakuutuksen antamista varten. 7 Tavarantarkastajan HTT-kortti ja leimasin 8 Vastuuvakuutus Kun tavarantarkastaja on antanut 6 :ssä säännellyn vakuutuksen, Keskuskauppakamari antaa tavarantarkastajalle todistuksen oikeudesta toimia tavarantarkastajana. Tavarantarkastajalla on oikeus ja velvollisuus käyttää tavarantarkastustehtävissä 1 :n 2 momentissa mainittua ammattinimitystä. Keskuskauppakamari antaa tavarantarkastajalle tavarantarkastajaleimasimen käyttöoikeuden luovuttamalla todistuksen hyväksymisestä (HTT-kortin). HTT-kortti ja tavarantarkastajaleimasin ovat Keskuskauppakamarin omaisuutta. Kun tavarantarkastajan hyväksyminen lakkaa olemasta voimassa, tavarantarkastajan tulee viipymättä palauttaa HTT-kortti ja leimasin Keskuskauppakamarille uhalla, että Keskuskauppakamari sopivaksi katsomallaan tavalla saattaa julkisuuteen tiedon hyväksymisen päättymisestä. Kadonneen tai turmeltuneen HTT-kortin tilalle Keskuskauppakamari antaa pyydettäessä uuden. Tarkastajan on näytettävä toteen, että aikaisempi HTTkortti on kadonnut tai turmeltunut. HTT-kortista ja leimasimesta Keskuskauppakamari perii maksun. Leimasimen palauttaminen voi myös tapahtua leimasimen mitätöinnillä kauppakamarissa. Tavarantarkastajalautakunta antaa ohjeet tarkastajien tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingonkorvausvastuun varalta otettavasta vastuuvakuutuksesta tai muusta vakuudesta. Tavarantarkastajalla on oltava Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan antamien ohjeiden mukainen vastuuvakuutus. Vastuuvakuutuksen puuttuminen on hyväksynnän peruuttamisen peruste. Tavarantarkastajalautakunnan päätöksen mukaan tavarantarkastajalla on oltava voimassaoleva vastuuvakuutus. Vakuutuksessa on oltava ainakin seuraavat ominaisuudet: 5

- HTT-toiminnan kattava vastuu- ja varallisuusvastuuvakuutus, joka korvaa vahingot vahinkotapahtumaa kohti vähintään 500 000 euroon saakka henkilö- ja esinevahingoissa sekä varallisuusvahingossa 16.800 euroon saakka. - Varallisuusvastuuvakuutuksen on korvattava varallisuusvahinko, josta HTT joutuu vastuuseen tekonsa tai laiminlyöntinsä perusteella joko toimeksiantajalleen tai muulle henkilölle lainsäädännön perusteella. - Toiminnan vastuuvakuutuksen on katettava vahingonkorvausvelvollisuus, johon HTT voi joutua ulkopuoliselle tai omalle työntekijälle aiheutetusta henkilövahingosta. - Vakuutuksen omavastuu saa olla enintään 500 euroa. - Vakuutuksen on oltava voimassa Euroopassa. - Vakuutuksen ei tarvitse kattaa kiinteistöjen arvonmäärityksiä. - Muilta osin voidaan vakuutukseen voidaan soveltaa normaaleja suomalaisen vakuutusyhtiön hyväksymiä toiminnan vastuuvakuutuksen ja varallisuusvakuutuksen ehtoja sekä kyseisen vakuutusyhtiön yleisiä sopimusehtoja. HTT voi ottaa vakuutuksen HTT-yhdistyksen kautta, jolloin tieto voimassaolevista vakuutuksista saadaan yhdistykseltä suoraan tavarantarkastajalautakunnalle. Vakuutuksen voi ottaa myös muuta kautta, mutta vakuutuksen on kuitenkin aina täytettävä yllä luetellut ominaisuudet ja tällöin tavarantarkastajan on myös vuosittain 1.6. mennessä toimitettava lautakunnalle kirjallisesti selvitys vakuutuksensa voimassaolosta. Mikäli selvitystä ei ole annettu voi tavarantarkastajalautakunta peruuttaa tavarantarkastajan hyväksymisen. Hyväksynnän saa takaisin vain hakeutumalla uudestaan tavarantarkastajaksi. 3 luku. Tavarantarkastajan velvollisuudet ja tehtävien suorittaminen 9 Tavarantarkastajan toimiala Tavarantarkastajan tehtävänä on suorittaa alansa asiantuntijana erityisalansa tavaroiden, palveluiden ja työsuoritusten tarkastuksia ja arviointeja. Tehtävä on henkilökohtainen. Tavarantarkastajan tehtävänä on tarkastaa ja arvioida tavaroita sekä työsuorituksia teknisenä asiantuntijana. Tarkastajan edellytetään ottavan kantaa mahdollisen vahingon todennäköiseen syyhyn silloin, kun se on mahdollista. Syyllä tarkoitetaan teknisiä syitä. Tässäkään yhteydessä 6

tarkastajan ei tule esittää harkinnanvaraisia tai tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia arvioita. Tavarantarkastajalla on oikeus esittää arvioinnin yhteydessä korjausohje. Rahallisen arvion antaminen edellyttää yleensä, että tarkastaja harkitsee tarkoituksenmukaisen korjaustavan kyseisessä tapauksessa. Tavarantarkastajan tehtävä on henkilökohtainen. Tavarantarkastaja ei voi luovuttaa tehtävää toiselle henkilölle, vaan hänen on suoritettava tarkastukseen liittyvät tehtävät henkilökohtaisesti. Tarkastajan mahdollisuudesta käyttää toisia tarkastajia tai avustajia tai muita asiantuntijoita apunaan tarkastuksessa, on määrätty 12 :ssä. 10 Tehtävien puolueeton suorittaminen Tavarantarkastajan on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti ja huolellisesti. Erityisesti hän ei saa ottaa vastaan ohjeita tai mennä sitoumuksiin, jotka vähentäisivät hänen puolueettomuuttaan tai vaikuttaisivat hänen lausuntojensa sisältöön eikä käyttää asemaansa tai tehtäväänsä asiattoman edun tavoittelemiseksi. Tavarantarkastajalla ei ole oikeutta tarkastajan ominaisuudessaan toimia välimiehenä, konsulttina tai muussa tehtävässä, jossa hänen puolueettomuutensa tai riippumattomuutensa ja luotettavuutensa voi vaarantua. Tavarantarkastajalta edellytetään ehdotonta puolueettomuutta tehtävänsä suorittamisessa. Tarkastajan tosiasiallinen puolueettomuus voi horjua, jos hänellä on sitoumuksia, jotka välillisestikin saattaisivat aiheuttaa riippuvuussuhteen tavarantarkastustehtävän osapuoliin. Tässä tarkoitettu sitoumus voi olla esim. velkasitoumus, jonka tavarantarkastaja on tehnyt tavarantarkastusasian osapuolen, tämän yrityksen tai tahon kanssa, johon ko. osapuolella on määräämisvaltaa. Tavarantarkastajan on suoritettava tehtävänsä myös ehdottoman huolellisesti. Tavarantarkastajan asema edellyttää, että tarkastajan huolellisuus on keskimääräistä asiantuntijan huolellisuutta korkeammalla tasolla. Tavarantarkastaja-asemaa tavarantarkastaja ei saa käyttää hyväkseen tavoitellakseen itselleen tai omassa intressipiirissään asiattomia etuja. Tässä pätee sama sääntö kuin missä tahansa muussakin julkista luottamusta ja arvostusta nauttivassa tehtävässä. Tavarantarkastaja ei esimerkiksi saa markkinoida tai myydä liike- tai ammattitoimintaansa tai muuta toimintaansa HTT-aseman tai -tittelin avulla. Esimerkiksi "Koneet ja laitteet"-ryhmässä 7

toimiva tavarantarkastaja ei saa ilmoittaa markkinoinnissaan, joka koskee hänen liikkeessään myytävien koneiden ja laitteiden myyntiä, että laitteet ovat asiallisia ja niiden hinta-arviot luotettavia, koska liikkeenharjoittajana toimii tavarantarkastaja. Asiattoman edun tavoittelemista on myös liikekumppanin etujen edistäminen tavarantarkastajatoiminnan välityksellä. Tarkastajalla on oikeus markkinoida toimintaansa tavarantarkastajana. Tämä voi tapahtua esim. ilmoituksin puhelinluettelossa keltaisilla sivuilla. Markkinoinnin tulee olla asiallista. Tarkastajalla on oikeus käyttää HTT-titteliä ansioluettelossaan. Tarkastaja ei ole konsultti eikä välimies. Hän ei voi velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin eikä esittää kannanottojaan osapuolten vastuusta tai velvollisuuksista. 11 Tavarantarkastajan esteellisyys Tarkastajan esteellisyys määräytyy oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 :n asiantuntijaa koskevan esteellisyyssäännöksen mukaisesti: "Asiantuntijana älköön olko se, joka on asiaan tai jompaankumpaan asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen luotettavuutensa sen vuoksi voidaan pitää vähentyneenä". Tavarantarkastajan on ratkaistava ja päätettävä esteellisyydestään tapauskohtaisesti. Ohjesäännössä on mainittu yleinen periaate, milloin tarkastaja on esteellinen. Tarkastaja on esteellinen tarkastamaan esim. omaa työtään tai työtä, jonka lopputulokseen hän on aikaisemmilla toimillaan vaikuttanut. Konsulttina toimiminen lähimenneisyydessä muodostaa myös esteellisyyden. Tarkastaja on myös esteellinen esimerkiksi, jos - asiassa on odotettavissa tarkastajalle tai hänen yritykselleen hyötyä tai vahinkoa tai - tarkastus koskee lähisukulaisten asioita tai osapuolena on tarkastajan läheinen ystävä tai tuttava tai hänen ns. vihamiehensä tai - tarkastuksen osapuolella on liikesuhde tavarantarkastajan tai hänen lähiomaisensa omistamaan tai muutoin hallitsemaan yritykseen tai yritykseen, jossa tarkastajalla on vaikutusvaltaa esimerkiksi hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä. Lähisukulaisella tarkoitetaan edellä tarkastajan lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa 8

ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan tarkastajan puoliso ja tarkastajan kanssa avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset ja tarkastajan kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. 12 Tarkastustehtävän toimeksianto Tarkastustehtävän suorittamisesta sovitaan tarkastuksen pyytäjän ja tarkastajan kesken. Tavarantarkastajan on huolehdittava siitä, että toimeksianto on riittävän selkeä tarkastuksen suorittamiseksi. Mikäli tarkastuksen pyytäjänä on vain toinen osapuoli ja vastapuoli kiistää perustellusti nimetyn tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden, tarkastajan on ennen tarkastuksen lopullista vastaanottamista selvitettävä osapuolille sopivuutensa ja pätevyytensä tarkastukseen, mutta ratkaisun toimeksiannon vastaanottamisesta tekee tavarantarkastaja. Mikäli tehtävän laajuus tai vaikeus sitä edellyttää, tarkastaja voi ottaa tarkastusta suorittamaan yhden tai useamman tarkastajan tai asiantuntijan sovittuaan siitä ensin tarkastusta pyytäneen kanssa. Tarkastuksen ajankohdasta tarkastaja sopii tarkastusta pyytäneen kanssa ottaen huomioon niin laajasti kuin mahdollista ajankohdan soveltuvuuden kaikille osapuolille. Mikäli tarkastuksen suorittaa useampi tarkastaja tai yksi tarkastaja muun asiantuntijan kanssa, kokoonkutsuvan tarkastajan on neuvoteltuaan tarkastusta pyytäneen kanssa sovittava tarkastuksen ajasta ja paikasta toisten tarkastajien tai asiantuntijoiden kanssa edellisessä kappaleessa mainitulla tavalla. Tarkastuksen asianmukaisesta suorittamisesta vastaa kokoonkutsuva tarkastaja. Tarkastustehtävän voi antaa toimeksi yksi osapuoli tai molemmat / kaikki osapuolet yhdessä. Mikäli tarkastuksen pyytäjänä on vain toinen osapuoli ja vastapuoli kiistää nimetyn tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden, tarkastajan on ennen tarkastuksen lopullista vastaanottamista selvitettävä osapuolille sopivuutensa ja pätevyytensä tarkastukseen. Tällä säännöksellä on tarkoitus pyrkiä siihen, että tarkastaja nauttisi kaikkien osapuolten luottamusta ja tarkastuksen avulla olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys päästä osapuolten välillä yksimielisyyteen heidän välisissään riidanalaisissa asioissa. Tällä ei tarkoiteta sitä, että tavarantarkastaja ottaisi kantaa itse riita-asiaan, vaan että osapuolet saatuaan luotettavaksi katsomansa tarkastuskertomuksen päätyisivät keskenään sopuratkaisuun. Kiistämisen tulee olla perusteltu. Pelkällä kiistämisellä ei voida perusteettomasti estää tarkastuksen suorittamista. 9

Mikäli vastapuoli on kiistänyt tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden eikä tarkastaja ole pystynyt antamaan osapuolia tyydyttävää selvitystä, tarkastajan on 13 :n mukaan kieltäydyttävä tarkastuksesta. Myös kieltäytymisen edellytyksenä on, että kiistäminen on ollut perusteltua. Osapuolen on tehtävä kiistäminen välittömästi saatuaan tiedon tavarantarkastuksesta ja tarkastajan henkilöstä jo ennen tarkastuksen pitämistä. Jos osapuoli on viivytellyt kiistämisen suorittamisessa tai hän kiistää tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden vasta tarkastustilaisuudessa ja jollei tarkastusta tällöin voida suorittaa, kiistänyt osapuoli on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti velvollinen maksamaan tarkastajalle siihen mennessä syntyneet kulut. Mikäli tarkastustehtävä on laaja tai vaikea, tarkastaja voi käyttää apunaan yhtä tai useampaa muuta tarkastajaa tai asiantuntijaa. Koska toisen tarkastajan tai asiantuntijan käyttäminen lisää tarkastuksen kuluja, on käyttämisestä sovittava ehdottomasti etukäteen tarkastusta pyytäneen kanssa. Tarkastajalla on oikeus valita ne henkilöt, joita hän haluaa käyttää apunaan tarkastuksen tekemisessä. Jos tarkastajaa ei voida kohtuudella edellyttää tekemään tarkastusta yksin, eikä toimeksiantaja suostu toisen tarkastajan tai asiantuntijan käyttämiseen, on tarkastajalla oikeus kieltäytyä tarkastuksesta. Tällainen tilanne voi olla esim. kysymyksessä, kun tarkastuksen kohteena on laaja rakennuskohde tai suuri tuontierä nopeasti pilaantuvaa tavaraa. Tarkastuksen ajankohdasta sovitaan ensisijaisesti tarkastusta pyytäneen kanssa. Tarkastajan on kuitenkin pyrittävä sopimaan ajankohta siten, että kaikilla osapuolilla olisi mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastuksen asianmukaisen lopputuloksen kannalta on tärkeää, että kaikki osapuolet olisivat paikalla tarkastuksessa. Tavarantarkastustoimeksianto voi olla suullinen tai kirjallinen. Kirjallisen toimeksiantosopimuksen tekeminen, jossa on määritelty vähintäänkin toimeksiantaja, tämän yhteystiedot, tarkastuspyynnön sisältö ja kohde sekä tavarantarkastaja, on kuitenkin suositeltavaa. On myös suositeltavaa ottaa toimeksiantosopimukseen ehdot muista tavarantarkastusta määrittävistä seikoista, mm. asiantuntijoiden tai avustajien käyttämisestä, tarkastuskertomuksen toimittamisajasta ja palkkiosta. Tavarantarkastajan tulee antaa ennen toimeksiannosta sopimista mahdollisimman tarkka arvio tarkastuksen kokonaiskustannuksista. 10

13 Tarkastuksesta kieltäytyminen Tarkastajan tulee kieltäytyä vastaanottamasta tarkastustehtävää, mikäli hän katsoo olevansa asiassa esteellinen tai mikäli tarkastus koskee kysymystä, johon hänen asiantuntemuksensa ei riitä tai jos tarkastusta pyytäneen vastapuoli on perustellusti kiistänyt tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden kyseiseen tarkastukseen. Tarkastaja vastaa itse esteellisyytensä toteamisesta. Tarkastajalla on oikeus kieltäytyä suorittamasta tarkastustehtävää muusta hyväksyttävästä syystä. Tarkastajan on ilmoitettava kieltäytymisen syy tarkastusta pyytäneelle. Tarkastajalla on velvollisuus kieltäytyä tarkastustehtävästä, jos - hän on asiassa esteellinen - hänen asiantuntemuksensa ei ole riittävä tai - tarkastusta pyytäneen vastapuoli on perustellusti kiistänyt tarkastajan puolueettomuuden tai asiantuntemuksen riittävyyden. Näissä tapauksissa tavarantarkastajalla ei ole harkintaoikeutta siitä, voiko hän tehdä tarkastuksen vai ei. Tavarantarkastajan on lisäksi kieltäydyttävä tarkastuksesta asiassa, jossa hän on jo suorittanut tarkastuksen jonkun muun osapuolen pyynnöstä. Tarkastus voidaan poikkeuksellisesti näissä tapauksissa suorittaa, jos asiassa on ilmennyt olennaisia uusia seikkoja. Tarkastajalla on toisaalta myös oikeus kieltäytyä tarkastuksesta joissakin tilanteissa, esim: - tarkastaja ei perustellusta syystä ehdi suorittaa tarkastusta - tehtävä on niin laaja, ettei tarkastaja kohtuullisessa ajassa selviä siitä, eikä tarkastusta pyytänyt suostu siihen, että tarkastuksen suorittaisi useampi tarkastaja - tarkastaja ei ole saanut niitä tietoja ja aineistoa, jotka hänen käsityksensä mukaan ovat tarpeellisia tarkastuksen suorittamiseksi. Kun henkilö suostuu tarkastajaksi, hänelle syntyy velvollisuus ottaa vastaan tarkastustehtäviä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tavarantarkastajaksi hyväksytyn henkilön on suoritettava hänelle tarjotut toimeksiannot nimenomaan tavarantarkastuksen muodossa silloin kun se ohjesäännön mukaan on mahdollista. Jatkuva toimiminen muuna asiantuntijana tilanteissa, joissa tavarantarkastus olisi mahdollinen, on peruste jättää tavarantarkastajana hyväksyminen uudistamatta tai se voi olla ääritapauksissa perusteena hyväksymisen peruuttamiseen ohjesäännön 35 :n nojalla. 11

14 Tarkastuksesta ilmoittaminen Tarkastuksen ajasta, paikasta ja tarkastuksen sisällöstä on tarkastajan ilmoitettava niille tunnetuille osapuolille, joita asia välittömästi koskee, ei kuitenkaan, mikäli ilmoittaminen ei ole kohtuullisin toimenpitein ja tarkastusta kohtuuttomasti lykkäämättä mahdollista. Tarkastajan on selvitettävä tarkastukseen liittyvät välittömät osapuolet. Tarkastuksen pyytäjä ja tarkastaja voivat myös sopia, että tarkastuksen pyytäjä huolehtii ilmoittamisesta. Vastuu ilmoittamisen tekemisestä on kuitenkin tarkastajalla. Osapuolilla on oikeus olla läsnä, lausua mielipiteensä tarkastuksessa ja antaa tavarantarkastajalle asiaan liittyvää kirjallista materiaalia. Tarkastajan on ehdottomasti ilmoitettava tarkastuksen pitämisestä ja tarkastuksen ajankohdasta kaikille välittömille osapuolille. Poikkeustilanteissa, kun ilmoittaminen ei ole ollut mahdollista, tarkastaja voi kuitenkin suorittaa tarkastuksen. Tällöin tarkastuskertomuslomakkeen asianmukaiseen kohtaan on merkittävä, kuinka tarkastuksesta on yritetty ilmoittaa. Tarkastuksesta ilmoittaminen voi olla käytännössä mahdotonta osapuolen muutettua ulkomaille tai hänen piileskellessään. Mikäli ulosottoviranomainen on yrittänyt ottaa yhteyttä esim. tavaran takaisinottotilanteessa osapuoleen ilmoittaen samassa yhteydessä tarkastuksen pitämisestä siinä kuitenkaan onnistumatta, on tämän katsottava riittävän myöskin ilmoitukseksi tarkastuksesta. Joissakin kiireellisissä tapauksissa voidaan tarkastus myös joutua pitämään, vaikkei ilmoitusta ole ehditty tehdä. Esimerkiksi tavaran pilaantuminen voi vaatia, että tarkastus tehdään, vaikkei osapuolelle ole ilmoitettu tarkastuksesta. Pääsääntöisesti ilmoittaminen tulee tehdä kirjallisesti, mieluiten todisteellisesti, esim. kirjatulla kirjeellä ja varata osapuolille viikko aikaa valmistautua tarkastukseen osallistumiseen. Tarkastajan on selvitettävä tarkastukseen liittyvät välittömät osapuolet. Välittöminä osapuolina on pidettävä pääsääntöisesti niitä tahoja, jotka ovat keskenään suoraan ja välittömästi sopimus-, korvaus- ym. suhteessa. Mikäli tarkastajalla on tiedossaan myös muita osapuolia, joihin asia saattaa vaikuttaa, nämäkin osapuolet on asiallista kutsua tarkastustilaisuuteen. Mikäli tarkastaja tietää tai hänen pitäisi käsittää, että varsinainen tarkastuksen taustalla oleva vastakkainasettelu on muiden kuin toimeksiantajan ja sopimusten yms. perusteella todettavan välittömän sopimuskumppanin välillä, tarkastajan on käsiteltävä näitäkin tahoja välittöminä osapuolina. 12

15 Tarkastuksen toimittaminen Säännöksellä osapuolten oikeudesta olla läsnä ja lausua mielipiteensä tarkastuksessa pyritään siihen, että molempien osapuolten näkemykset tarkastuksen kohteesta ja siihen vaikuttavista seikoista tulevat tarkastajan tietoon niin, että tarkastaja voi suorittaa tarkastuksen puolueettomasti ja asiallisesti mahdollisimman täydellisesti. Tarkastajalla on velvollisuus kuunnella osapuolten mielipiteet, mutta hänellä ei ole velvollisuutta kommentoida niitä tarkastustilaisuudessa. On olemassa tarkastustilanteita, joissa ei varsinaisesti ole toimeksiantajan lisäksi muita osapuolia. Tällöin ilmoittamista osapuolille ei luonnollisesti vaadita. Näissä tapauksissa on kysymys yleensä tarkastuksista, joiden taustalle ei liity osapuolten välistä riita-asiaa. Mikäli tarkastuksen suorittaminen peruuntuu, tulee tarkastajan ilmoittaa siitä osapuolille samalla tavalla kuin kyseessä olisi kutsumismenettely. Tarkastus on toimitettava puolueettomasti ja huolellisesti sekä viivyttelemättä kunkin tapauksen vaatimalla tavalla. Tavarantarkastajan on tehtävä ennen tavarantarkastuksen alkamista selkoa osapuolille tavarantarkastajan roolista puolueettomana asiantuntijana sekä selostettava annetun toimeksiannon laajuus. Tavarantarkastajan on toimitettava osapuolille joko etukäteen tai tavarantarkastustilaisuudessa HTT-ohjesääntö tai muu vastaava informaatio tavarantarkastuksesta. Tarkastajan on tavarantarkastuksen yhteydessä esitettävä Keskuskauppakamarin antama todistus, HTT-kortti. Tavarantarkastajan tulee ehdottomasti antaa osapuolille tiedoksi HTT-ohjesääntö tai muu vastaava informaatio tavarantarkastuksesta. Lähinnä tällä tarkoitetaan ohjesäännön lyhennelmää. Viittaus siihen, että ohjesääntö on saatavissa Keskuskauppakamarista tai sen kotisivuilta ei ole riittäväksi katsottava informaatio ohjesäännön sisällöstä. Halutessaan tavarantarkastaja voi ottaa osapuolilta kuittauksen ohjesäännön antamisesta. Tarkastus on toimitettava puolueettomasti ja huolellisesti sekä viivyttelemättä kunkin tapauksen vaatimalla tavalla. Tehtävien puolueetonta suorittamista on selostettu edellä pykälässä 10. Kussakin tapauksessa tavarantarkastuksen toimittamisen lähtökohtana on tavarantarkastajalle annetun toimeksiannon sisältö. Tämän puitteissa tavarantarkastajan on ensinnäkin harkittava, tarvitaanko tapauksessa esivalmisteluja ja missä määrin. Tarkastajan on kaikissa tapauksissa selvitettävä asiaan kuuluvat asiakirjat. Mikäli tarkastajalle ei luovuteta 13

tarpeellisia, olemassa olevia asiakirjoja tai muita tietoja, hänellä on velvollisuus kieltäytyä tarkastuksesta. Mikäli puuttuvalla tiedolla ei ole niin olennaista merkitystä, etteikö tarkastusta voitaisi suorittaa, tarkastajan on merkittävä puute tarkastuskertomukseen. Tarkastajan on myös harkittava mitä apukeinoja ja apuvälineitä hän mahdollisesti tarvitsee tarkastuksessa - esim. mittausvälineet, kamera. Mitattavissa olevat kohteet tarkastajan on mitattava asiaa koskevien ohjeiden mukaan ja kirjattava mittaustulokset paitsi tehtävää tarkastuskertomusta myös tarkastuksen toisinnettavuutta varten. Mikäli kysymyksessä on suuri määrä tavaroita, tarkastajan on perehdyttävä asianmukaiseen otantamenetelmään ja käytettävä otantaa tarkastuksessa. Tavarantarkastajan on tutustuttava myös ennakolta aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, mikäli kysymyksessä on erityis- tai yksittäislaatuinen tapaus tai siihen muutoin on aihetta. Tarkastajan on myös harkittava tarvitaanko tapauksessa muita asiantuntijoita, jolloin heidän käytöstään on sovittava erikseen toimeksiantajan kanssa. Mikäli tapaus edellyttää tarkkoja tutkimuksia, jotka on teetettävä erillisessä tutkimuslaitoksessa, on näistä myös sovittava erikseen toimeksiantajan kanssa. Joissakin tapauksissa tavarantarkastajan on asiallista tutustua tarkastuskohteeseen ennakolta. Tavarantarkastajan on tarkastustehtävässä pitäydyttävä toimeksiannon sisältöön. Jos häntä on pyydetty esim. tutkimaan toimeksiantajan listan mukaan, onko tarkastuskohteessa puutteita tai virheitä, tavarantarkastajan on tutkittava nimenomaisesti nämä kohdat. Jos kohdetta määrittäviä sopimuksia on olemassa, tavarantarkastajan tulee verrata suoritettua työtä näihin sopimuksiin. Jollei sopimuksia tai asiaan suoraan sovellettavia säännöksiä ole löydettävissä, tarkastajan on pyrittävä löytämään muu vertailuperuste. Esimerkiksi rakennusalalla vertailuperusteena on tällöin usein hyvä rakennustapa. Mitä tulee tarkastuskertomuksen laatimiseen laajoissa kohteissa, tavarantarkastajan on hyvä tehdä tarkastuskertomuksen alussa selvitys omasta esitystekniikastaan väärinkäsitysten välttämiseksi. Mikäli tavarantarkastaja toteaa toimeksiannon kohteessa vain moitittavat virheellisyydet ja puutteellisuudet ja jättää muut kohdat mainitsematta, on tästä tehtävä selkoa tarkastuskertomuksessa. Suositeltavaa on kuitenkin käydä lävitse kaikki toimeksiantoon sisältyvät kohdat, ja kommentoida näiden kohdalla niiden virheellisyydet/ei virheellisyydet. Tarkastustilaisuudessa tavarantarkastajan on kuultava osapuolia ja pyrittävä mahdollisimman seikkaperäiseen käsitykseen tarkastuskohteesta. Tavarantarkastajalla ei ole velvollisuutta kommentoida osapuolten näkemyksiä tarkastustilaisuudessa. Tarkastajan on kuitenkin kirjattava mahdollisimman sanatarkasti ylös, mitä osapuolet ovat hänelle ilmoittaneet tai osoittaneet. Tarkastajan on kirjattava 14

myös kaikki itse fyysisessä kohteessa tarkastuksen puitteissa tekemänsä havainnot. Tarkat kirjausmerkinnät ovat tarkastajalle hyvä apuväline myös mahdollisesti myöhemmin tapahtuvissa asian käsittelyissä, mm. oikeudenkäynnissä. Mikäli on kyse nopeasti tai herkästi pilaantuvasta tavarasta tai muusta vahingonvaarasta ja vaara on selvä, tavarantarkastajan on annettava toimenpideohjeet enempien vahinkojen välttämiseksi. 16 Tarkastajan tietojensaantioikeus Tarkastajan tulee saada kaikki ne tiedot ja aineisto, jotka hänen käsityksensä mukaan ovat tarpeellisia tarkastuksen suorittamiseksi. Mikäli tarkastajalle ei luovuteta edellä mainittuja tietoja, hänellä on velvollisuus kieltäytyä tarkastuksesta. Mikäli tarkastuksen suorittamisen aikana ilmenee, että tarkastajalle ei ole annettu tietoja tarkastukseen olennaisesti vaikuttavista seikoista, tarkastajalla on oikeus kieltäytyä tarkastuksen loppuunsaattamisesta. Mikäli puuttuvalla tiedolla ei ole niin olennaista merkitystä, ettei tarkastusta voitaisi suorittaa, tarkastajan on merkittävä puute tarkastuskertomukseen. 17 Lausuntojen muoto Tavarantarkastajan on laadittava tarkastuksesta tarkastuskertomus Keskuskauppakamarin vahvistamaa lomakemallia käyttäen. Kertomusta laadittaessa on otettava yksittäiskohtaisesti huomioon lomakkeen otsikoinneista tarkastuskertomuksen sisältöön kohdistuvat vaatimukset. Tarkastuskertomuksesta on käytävä ilmi kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten: - tarkastuskertomuksen numero ja tavarantarkastajan erikoisala/ryhmä - tarkastuksen kohde - tarkastustoimeksiannon sisältö - kuka tarkastusta on pyytänyt ja milloin - osapuolet - milloin ja miten kutsu tarkastuksesta on annettu osapuolille - tavarantarkastusta koskevan ohjesäännön toimittaminen ja HTT-kortin esittäminen - tarkastuksen aika ja paikka - tarkastuksessa läsnä olleet, erotellen kutsutut läsnäolijat ja muut läsnäolijat - esitetyt asiakirjat, erotellen tarkastajan käyttöön ennen tarkastusta annetut asiakirjat, tarkastajan käyttöön tarkastustilaisuudessa luovutetut asiakirjat, tarkastajalle tarkastuksen jälkeen toimitetut asiakirjat ja tarkastajan itse hankkimat asiakirjat - tavaran toimittaja ja toimitusehto, kuljetustapa, -reitti ja -aika sekä työn suorittaja 15

- tarkastuksen suorittamistapa sekä käytetyt menetelmät, tarkastuksessa käytetyt välineet, tarkastuksessa todetut seikat, tarkastuksen kohteen korjaamisen tarpeellisuus ja kiireellisyys ja lisävaurioitumisen riskit - virheen tai vahingon todennäköinen syy perusteluineen ja sen arvioitu tapahtuma-aika ja -paikka - Arviointi, jos sitä pyydetään (esimerkiksi, kiinteistöarviointi, tavaran arvo rahassa tai arvon väheneminen prosentteina vastaavan virheettömän tavaran arvosta, kustannusarvio, käypä arvo) - muut asiaan vaikuttavat seikat, jotka ovat tulleet ilmi tarkastuksessa. Jos arviointia pyydetään vahingoittuneen, puutteellisen tai virheellisen tavaran korjauskustannuksista ja tarkastaja katsoo arvioinnin mahdolliseksi, arviointi on merkittävä kertomukseen. Mikäli tarkastuksessa on lisäksi käynyt ilmi jokin seuraavista seikoista, on se mainittava tarkastuskertomuksessa: vahingoittuneet tavarat tai niiden osat eivät vahingon tapahtuessa olleet täysin hyvässä kunnossa pilaantumisen, ruostumisen, kulumisen, iän, huonon aineksen tms. syyn vuoksi ja vahinko on johtunut tai suurentunut tästä syystä tavara on muun aineen pilaama ja tämä aine voidaan saada selville tavaran arvon vähentyminen on johtunut sen virheellisestä tai huolimattomasta käsittelystä tai käytöstä taikka puutteellisesta huolenpidosta vahinko on johtunut kuljetusvälineen puutteellisuudesta, tavaran arasta laadusta, sopimattomasta tai riittämättömästä päällysteestä tai muista samanlaisista syistä taikka vahingosta, joka todennäköisesti oli syntynyt ennen tavaran kuljetusta. Kuntotarkastuskertomus on laadittava Keskuskauppakamarin vahvistamaa lomakemallia käyttäen. Tarkastuskertomus on laadittava Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan vahvistamaa lomakemallia käyttäen. Kertomuksen tulostamiselle tekstinkäsittelyjärjestelmän avulla ei ole estettä, kunhan tulostuksesta ilmenevät vastaavat kohdat kuin vahvistetusta lomakemallista. Tarkastuskertomuksen on oltava ulkoasultaan siisti ja huolellisesti kirjoitettu. 18 Tarkastuskertomuksen laatiminen Tarkastuskertomus on toimitukseen osallistuvien HTT-tarkastajien allekirjoitettava. Mikäli toimitukseen on osallistunut tavarantarkastajan kutsumana asiantuntijana muu kuin tavarantarkastaja ja hän on tehnyt oman lausunnon HTT-tarkastuskertomuksen liitteeksi, kyseisen asiantuntijan on allekirjoitettava oma lausuntonsa merkinnällä tavarantarkastajan tilaisuuteen kutsuma asiantuntija. 16

Tarkastuskertomuksista annetaan kappaleet tarkastuksen varsinaisille osapuolille, yksi Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle ja yhden säilyttää tavarantarkastaja. Tarkastajan on toimitettava tarkastuskertomus osapuolille viipymättä tai sopimuksen mukaan sekä Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle neljän viikon kuluessa tarkastuksen tultua loppuun suoritetuksi. Tarkastuskertomuksia on laadittava yksi kappale tarkastuksen varsinaisille osapuolille ja Keskuskauppakamarille tarkastajan valvontaa varten. Yhden kappaleen säilyttää tavarantarkastaja. Tarkastuskertomuksen toimittamisella osapuolille "viipymättä" tarkoitetaan pääsääntöisesti neljän viikon aikaa. Kertomus on toimitettava neljän viikon kuluessa. Suositeltavaa on, että tarkastaja ja tavarantarkastuksen toimeksiantaja sopivat tarkastuskertomuksen toimittamisajasta erikseen. Tarkastajan on mahdollista sopia tilaajan kanssa kertomuksen myöhemmästäkin toimittamisesta. Tällöin tarkastajan tulee informoida myös toista osapuolta asiasta. 19 HTT-ammattinimityksen ja HTT-leimasimen käyttäminen Tavarantarkastajan on käytettävä tarkastuskertomuksissa allekirjoituksensa ohella HTT-leimasinta. Muussa kuin tämän ohjesäännön tarkoittamassa tavarantarkastustoiminnassa tavarantarkastajalla ei ole oikeutta käyttää HTT-ammattinimitystä tai HTT-leimasinta eikä muullakaan tavalla antaa käsitystä, että hän toimisi tavarantarkastajana. Tavarantarkastajan on leimattava tarkastuskertomuksensa HTT-leimasimella. Muussa kuin tavarantarkastustoiminnassa tavarantarkastajalla ei ole oikeutta käyttää HTTammattinimitystä tai HTT-leimasinta eikä muullakaan tavalla antaa käsitystä, että hän toimisi tavarantarkastajana. Tarkastajalla ei ole näin ollen esimerkiksi oikeutta laatia muita lausuntoja allekirjoittaen ne HTT:nä tai leimaamalla ne HTT-leimasimella. Hänen ei tule myöskään antaessaan muita asiantuntijalausuntoja painottaa suullisesti olevansa tavarantarkastaja tavalla, josta voi syntyä väärinkäsitys toimimisesta ko. tapauksessa tarkastajana. 17

20 Ohjeiden antaminen ja tarkastuksen jälkeiset toimet Tarkastajan on tarpeen vaatiessa annettava neuvoja ja ohjeita niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä enempien vahinkojen estämiseksi, kuten tavaran säilyttämisestä, tavaran vahingoittuneen osan erottamisesta vahingoittumattomasta osasta ja helposti pilaantuvan tavaran kiireellisestä myynnistä. Mikäli kaikki osapuolet antavat kirjallisen suostumuksensa, tarkastaja voi tarkastuskertomuksen laatimisen ja osapuolille toimittamisen jälkeen toimia esimerkiksi korjaus- tai vastaavien jälkitöiden asiantuntijana. Tällöin kuitenkin asiassa aiemmin tavarantarkastajana toimineen on saatettava osapuolten tietoon, että asiantuntijana toimiessaan hän ei toimi tavarantarkastajan roolissa eikä hänen toimintaansa myöskään sovelleta tältä osin tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä. Kirjallisesta suostumuksesta tulee lähettää kopio tavarantarkastajalautakunnalle. Tarkastajalla on 1 :n mukaan tietyissä tilanteissa velvollisuus antaa neuvoja ja ohjeita mm. pilaantuvan tavaran suojaamisesta. Tällä säännöksellä ei tarkoiteta sitä, että tavarantarkastaja ryhtyisi konsultoimaan osapuolia tarkoituksenmukaisista jatkotoimenpiteistä tai toimimaan osapuolten asiamiehenä. Mikäli tarkastaja toimii myöhemmässä vaiheessa tarkastamansa kohteen asiantuntijana, tulee tähän saada kirjallinen lupa kaikilta osapuolilta. Tämä suostumus lähetetään tiedoksi myös tavarantarkastajalautakunnalle. Mikäli tavarantarkastaja toimii myöhemmässä vaiheessa tarkastamansa kohteen asiantuntijana, tulee hänen kertoa osapuolille, että asiantuntijana toimimiseen ei sovelleta tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä. 21 Salassapito Tavarantarkastajalla ei ole oikeutta ilmaista tavarantarkastustoiminnassaan saamiaan tietoja ulkopuolisille. Tavarantarkastuksen osapuolille tavarantarkastajalla on oikeus antaa tietoja vain sikäli kuin ne liittyvät nimenomaisesti kyseiseen tavarantarkastukseen. Tarkastajalla ei ole oikeutta käyttää tarkastustoiminnassaan saamiaan tietoja kenenkään vahingoksi taikka omaksi tai toisten hyväksi. Kauppakamarilla, Keskuskauppakamarilla tai tavarantarkastajalautakunnan ja valiokunnan jäsenellä ei ole oikeutta antaa tietoja tarkastuskertomuksista tai niihin liittyvistä seikoista ulkopuolisille. 18

Tavarantarkastaja, kauppakamari (tavarantarkastajavaliokunta) tai Keskuskauppakamari eivät saa antaa tavarantarkastustoimintaan tai tarkastuskertomuksiin liittyvistä asioista tietoja ulkopuolisille. Pääsääntöisesti tietoja ei anneta myöskään viranomaisille. Tuomioistuimella on mahdollisuus velvoittaa tarkastaja, kauppakamari tai Keskuskauppakamari antamaan jäljennös tarkastuskertomuksesta. 22 Kouluttautumisvelvollisuus Tavarantarkastajan on sillä erityisalueella, jolla hänet on hyväksytty tavarantarkastajaksi, jatkuvasti ja riittävästi koulutettava itseään sekä muutoin ylläpidettävä ammattitaitoaan. Tavarantarkastajan on osallistuttava tavarantarkastuksesta annettavaan koulutukseen. Tavarantarkastajan edellytetään osallistuvan kolmen vuoden aikana vähintään yhteen valtakunnalliseen koulutustilaisuuteen, joka koskee tavarantarkastusta järjestelmänä. Muussa tapauksessa voidaan katsoa tarkastajan menettäneen pätevyytensä toimia tarkastajana. Tavarantarkastajan on koulutettava itseään myös sillä erityisalueella, jolla hänet on hyväksytty tavarantarkastajaksi. Perusedellytys sinänsä jo on, että tarkastajan päätoiminen tehtävä liittyy kyseiseen toimialueeseen. 23 Tarkastuskertomuksen säilyttäminen Tarkastajan tulee säilyttää tarkastuskertomuksensa liitteineen vähintään 3 vuotta niiden laatimisesta. Keskuskauppakamarin tulee säilyttää sille toimitetut tarkastuskertomukset liitteineen 10 vuotta niiden toimittamisesta lukien. 24 Tiedotusvelvollisuus Tavarantarkastajan on välittömästi ilmoitettava Keskuskauppakamarille 1) toimi- ja kotipaikassaan tapahtuneet muutokset; 2) HTT-kortin tai leimasimen katoaminen; 3) tavarantarkastajan yrityksen tai muun yrityksen, jossa tavarantarkastajalla on merkittävä osuus tai määräämisvalta, asettamisesta konkurssiin tai konkurssihakemuksen jättämisestä. Tämä koskee myös yritystä, jonka toimitusjohtaja tavarantarkastaja on sekä 19

4) tavarantarkastajan estyminen todennäköisesti pidemmän ajan kuin 3 kuukautta harjoittamasta tavarantarkastustoimintaa. Tässä tapauksessa tavarantarkastajan on Keskuskauppakamarin vaatimuksesta palautettava väliaikaisesti Keskuskauppakamarille HTT- kortti ja -leimasin. 4 luku. Tavarantarkastajan palkkio 25 Palkkioperusteet Tavarantarkastajalla on oikeus veloittaa tarkastusta pyytäneeltä kohtuullinen palkkio. Tarkastajan on annettava tarkastusta pyytäneelle eritelty palkkio- ja kululasku. Tarkastajalla on oikeus veloittaa tarkastusta pyytäneeltä tehtävän kiireellisyys, vaativuus, siihen käytetty aika, erityisolosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioonottaen kohtuullinen palkkio. Veloitusperuste on ilmoitettava pyydettäessä. Tarkastaja on velvollinen ennen toimeksiannon vastaanottamista antamaan arvionsa tavarantarkastuksen kustannuksista. Palkkion suuruuteen ei vaikuta tarkastettavan kohteen taloudellinen arvo eikä kohteen muu erityinen merkitys tarkastusta pyytäneelle. Palkkion kokonaissuuruus määräytyy näin ollen toimeksiannon sisällön, laajuuden ja vaikeusasteen mukaan. Tarkastajan on ilmoitettava palkkionsa suuruus sekä annettava mahdollisimman tarkka arvio tarkastuksen kokonaiskustannuksista ennen toimeksiannosta sopimista. Tavarantarkastajalla on lisäksi oikeus periä matkakulut ja muut asianmukaiset kulut kohtuulliseen määrään saakka sekä lisäksi päiväraha. Huomattava on, että tavarantarkastajan tulee tarkastustehtävässään ryhtyä vain sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat toimeksiannon sisällön mukaisesti tarpeellisia ja välttämättömiä tavarantarkastuksen asialliselle suorittamiselle. Tavarantarkastajan tehtävä on henkilökohtainen. Tavarantarkastajan tuntiveloituksen on tarkoitus kattaa myös hänen mahdollisesti käyttämänsä teknisen kirjoitusavun kustannukset. Tarkastajan käyttäessä - toimeksiantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti - apunaan toista tarkastajaa tai muuta 20

asiantuntijaa, pätevät näihin henkilöihin samat palkkioperusteet kuin varsinaiseen tarkastajaankin. Eritelty palkkio- ja kululasku on liitettävä tarkastusta pyytäneen sekä Keskuskauppakamarille lähetettävän tavarantarkastuskertomuksen yhteyteen. 26 Palkkiosta syntyvät erimielisyydet Jos palkkiosta tai kuluista syntyy erimielisyyttä tarkastajan ja tarkastusta pyytäneen välillä tai sen kanssa, jonka on sovittu maksavan tarkastuspalkkion, asia voidaan jättää jomman kumman osapuolen vaatimuksesta Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan ratkaistavaksi. 27 Keskuskauppakamarille tulevat maksut Keskuskauppakamari voi tavarantarkastajatoiminnan ylläpitämisestä koituvien kulujen peittämiseksi määrätä kustakin tarkastuksesta maksettavaksi Keskuskauppakamarille erillisen maksun, jonka tarkastusta pyytänyt on velvollinen maksamaan tavarantarkastajalle suorittaessaan tämän kulut ja palkkion. Keskuskauppakamari voi määrätä kulujensa peittämiseksi myös muulla kuin edellä mainitulla tavalla määräytyvän maksun. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan kustannusten peittämiseksi perittävästä maksusta määrätään tavarantarkastajalautakuntaa koskevissa säännöissä. Keskuskauppakamari laskuttaa kaikki näissä säännöissä mainitut maksut ja kulut tavarantarkastajalta. Tavarantarkastajan on suoritettava Keskuskauppakamarin määräämät maksut. Kyseisen velvollisuuden, kuten muidenkin ohjesäännön määräysten, rikkominen tai laiminlyönti on peruste tavarantarkastajan hyväksymisen peruuttamiselle. 5 luku. Tavarantarkastajien valvonta ja valitusten käsitteleminen 28 Tavarantarkastajalautakunta Tavarantarkastajan toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin hyväksymien tavarantarkastajalautakunnan sääntöjen mukaisesti Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta ja sen asiantuntijajaostot. Valitusasioiden käsittelyä varten tavarantarkastajalautakunnassa on eri alojen asiantuntijajaostoja. Jaostossa on oltava vähintään kolme jäsentä ja 21

puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Jaostot käsittelevät valitusasiat itsenäisesti ja antavat niistä päätöksen. Keskuskauppakamarin hallitus nimeää vuosittain jäsenet asiantuntijajaostoihin tavarantarkastajalautakunnan esityksestä. Tavarantarkastajalautakunta voi antaa tavarantarkastajien auktorisoinnin ja hyväksymisen uudistamisen sekä mahdollisia muita tehtäviä tarkastusalan asiantuntijajaoston tehtäväksi. 29 Tavarantarkastajavaliokunta Kauppakamarissa voi olla tavarantarkastajavaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi muuta jäsentä. Jäsenistä tulee osan olla hyväksyttyjä tavarantarkastajia, kuitenkin alle puolet. Puheenjohtajat eivät saa olla kauppakamarin hyväksymiä tavarantarkastajia. Valiokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kolmen muun jäsenen ollessa saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Tavantarkastajavaliokunta toimii tavarantarkastajalautakunnan ja kauppakamarin alueelta auktorisoitujen tavarantarkastajien yhteistyöelimenä. Tässä tarkoituksessa valiokunta seuraa alueensa tavarantarkastustoiminnan kehitystä, järjestää tarkastajille koulutusta sekä tekee tavarantarkastustoimintaa tunnetuksi toimialueellaan. Tavarantarkastajavaliokunta antaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnalle lausuntoja kauppakamarin toiminta-alueelta tavarantarkastajiksi hakeutuvista henkilöistä. Jos kauppakamarilla ei ole tavarantarkastajavaliokuntaa, se nimeää toimistostaan yhdyshenkilön hoitamaan tavarantarkastajavaliokunnalle kuuluvia tehtäviä. Tavarantarkastajavaliokunnan kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että valiokunnassa ovat edustettuina kaikki tärkeimpien tarkastusalojen edustajat joko elinkeinoelämän edustajina tai tarkastajan ominaisuudessa. Puheenjohtajat eivät saa olla hyväksyttyjä tavarantarkastajia valiokunnan mahdollisimman puolueettoman toiminnan takaamiseksi. 30 Valitukset Tavarantarkastajalautakunnan asiantuntijajaostot tutkivat tavarantarkastajan toiminnan muoto- ja asiasisällöstä tehdyt ohjesäännön vastaista menettelyä koskevat kirjalliset valitukset sekä ratkaisevat 26 :ssä mainituissa tapauksissa tavarantarkastuspalkkioita koskevat erimielisyydet. Valitusoikeus on niillä, joiden oikeutta tavarantarkastus koskee. 22