Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä 21.11.2013, Tampere. ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke www.huussi.net
Mitä sanitaatio on? Sanitaatio on joukko keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa kerätään ja käsitellään hygieenisellä tavalla siten, etteivät ne vaaranna ihmisten ja ympäristön terveyttä. Hyvään sanitaatioon katsotaan kuuluvan: asianmukainen käymälä- ja/tai jätevesihuolto (mm. asianmukainen tila ja jätteen käsittely; esim. kuivakäymälä ja kompostointi tai viemäröinti + jätevedenpuhdistamot) hygieeninen ruoan ja veden käsittely ja käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisy terveys- ja hygieniakoulutus käymälätilojen kunnossapito
Miten taudit leviävät ja miten sitä estetään? Uloste Käymälä Vesiensuojelu Vesilähde Veden keittäminen tms. Maaperä Kädet Käsienpesu Ruokahygienia Ruoka Henkilökohtainen hygienia Suu Kärpäset
Miksi hyvä sanitaatio on tärkeä? Edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taudinaiheuttajien määrän väheneminen vähentää lapsikuolleisuutta, sillä ripulitaudit vaikuttavat erityisesti lapsiin. Positiivinen vaikutus koulunkäyntiin: erityisesti tytöillä, joiden on vaikeampi asioida puskissa oppi menee paremmin perille, kun ei tarvitse pidätellä Edistää turvallista ympäristöä
Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä
Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi http://www.phlush.org/2010/12/18/ecological-sanitationinitiative-taking-off-in-2011/
Vesihuuhtelusanitaation kestävyysvaje Maailman kotitalouksissa käytetään 500 miljardia vettä päivittäin; jos jokainen maailman asukas vetäisi vessan kerran päivässä, kuluisi siitä viidennes Vesistöihin päästetty käymäläjäte (puhdistamaton ja puhditettu) on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Viemäriverkostoja ei pystytä ylläpitämään edes rikkaissa maissa: Suomessa korjausvelka yli 200 vuotta (VVY 2010) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)
Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto
Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle 900 800 typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria 600 500 400 300 200 100 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services 2013 http://www.ers.usda.gov/data-products/fertilizer-use-and-price.aspx#26727
Cordell ym. 2009
EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä
Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).
Intian käymäläkartta http://datastories.in/blog/2013/09/09/a-toilet-map-of-india-2/
Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla
Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä
SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen http://www.wssinfo.org/post-2015-monitoring/
Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.
Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)
Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa http://sanitationupdates.wordpress.com/2010/12/23/new-google-tool-sheds-light-on-cultural-history-of-sanitation/
http://www.gatesfoundation.org/what-we-do/global-development/water-sanitation-and-hygiene
http://strikewithme.org/
http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/05/vessavallankumous.png
Miksi sanitaation post 2015 -tavoitteet eivät toteudu?
Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä 28.10. järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute
Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja 29.10. Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti
Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä
Paperi vs. vesi
Filippiinit Kuvat: http://www.flickr.com/photos/gtzecosan/
EteläAfrikka
Intia
Saksa
Kenia
Burkina Faso
Mali
Ruotsi
Kenia
Haiti
Etiopia
Sanitaation moninainen kenttä
Lähestymistapoja ja työkaluja hankkeiden toteuttamiseen Participatory Rural Appraisal (PRA) Sarar and sanitation Participatory hygiene transformation (PHAST) Community-led total sanitation (CLTS) Community Health clubs WASH in schools Child to child approach Child hygiene and sanitation Training (CHAST) Katso lisätietoa: Hygiene and Sanitation Software. An overview of approaches http://www.wsscc.org/node/745
CLC = Community Health Clubs; sanitation clubs; WASHclubs Perustetaan klubeja, joissa keskustellaan, saadaan koulutusta ja tehdään suunnitelmia terveys-, hygieniaja sanitaatioasioista Hankehenkilöstö fasilitoi koulutuksia ja keskusteluja Tapaamisia säännöllisesti esim. viikoittain Klubeista voi tulla paikallisten hyödynsaajien virallisia edustajia, kun edistetään heidän johtamistaitojaan ja resurssejaan Klubit/niiden edustajat voivat toimia esim. myös monitoroijina ja raportoida hankehenkilöstölle Esim. kunnossapito voi olla klubien vastuulla
Sanitaation edistämiseen liittyviä lähestymistapoja Community-led total sanitation (CLTS) Käytetään PRA:n tekniikoita Tähtää ennen kaikkea maastoon ulostamisen (open defecation) eliminoimiseen Periaatteena on, että yhteisön on itse otettava vastuu ja omistus käymäläratkaisuistaan; ei siis esim. ulkopuolista avustusta edes rakennusvaiheessa. Yksittäisten käymälöiden taso (esim. hygienian) ei ole ensisijaista vaan saada ihmiset (koko yhteisö) käyttämään niitä joka tapauksessa Hyödynnetään sosiaalista stigmaa (maastoon ulostaminen on häpeällistä ja osoittaa vastuuttomuutta) Puhutaan sanitaation liittyvistä asioista niiden oikeilla puhekielen nimillä kiertoilmausten sijaan (esim. shit )
Lähestymistavat suhteessa investointiin Osassa lähestymistavoista (esim. CLTS) ei sallita minkäänlaista subventiota sillä sen pelätään heikentävän omistajuutta Tällöin yhteisön ja perheiden harteilla on löytää keinoja sanitaatioinvestointien tekemiseen Voidaan käyttää esimerkiksi yhteisön pienlainoja (yhteisön jäsenet lainaavat toisilleen ja maksavat takaisin yhteiseen kassaan tms.) Myös avunantajat voivat olla takaamassa lainoja pankeille, jotka puolestaan lainaavat yhteisölle huokeasti. Lainat ovat 100% takaisinmaksulla (eli investointia ei varsinaisesti subventoida). Monet isot avunantajat kuten Unicef ja Plan suosivat CLTS:ää ja välttävät yksityisten käymälöiden subventointia. Osa-subventointi on yleistä Cost sharing metodilla voidaan yhteisössä perheet jakaa varallisuus/haavoittuvaisuus-kategorioihin. Mitä huonompi taloudellinen tilanne perheellä on sitä vähemmän maksaa. Hyväosaiset voivat maksaa koko investoinnin itse. Tällä tavoin saadaan suurempi kattavuus kuin kokonaan subventoimalla. Mikäli perheellä ei ole minkäänlaista omarahoitusta käymälässä vaan se on 100% jonkin hankkeen rahoittamana, ei perhe välttämättä tunne omistajuutta, eikä kunnossapito välttämättä kiinnosta
Sanitaation kokonaiskustannukset Suunnittelu Koulutus ja tietoisuuden lisääminen Investointi Käyttö- ja kunnossapitokoulutus Käyttökulujen kattaminen Kunnossapito Seuranta Valtioiden tasolla lisäksi varoja uppoaa mm. lakien, säädösten ja toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen http://www.washcost.org/infographic Hyviä linkkejä kustannusten suunnittelussa: http://water.worldbank.org/shw-resource-guide/infrastructure/costing-sanitationtechnologies IRC: WashCost project: http://www.irc.nl/page/39103
Investoinnin kustannukset ja budjetointi, yleistä Sanitaatiomenetelmien kustannukset nousevat sitä mukaan, mitä monimutkaisempia tekniikoita niissä käytetään. Yleensä maaseudulla rakentamiskustannukset ovat halvempia, koska siellä voidaan paremmin soveltaa yksinkertaisia ratkaisuja viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen sijaan. Järjestelmien kokonaiskustannukset tietylle alueelle voidaan karrikoidusti laskea seuraavasti: Isojen järjestelmien (off-site) kustannuksissa jaetaan kokonaisinvestointi käyttäjäkotitalouksien määrällä, niin saadaan arvioitu kustannus/talous Pienissä järjestelmissä (on-site) voidaan laskea yksikkökustannushinta ja kertomalla se tarvittavien yksiköiden määrällä saadaan kokonaiskustannus
Sanitaatioteknologioiden kustannuksia
Sanitaatioteknologioiden kustannuksia Jäteveden puhdistus ja veden jälkikäsittely 800 Viemäröinti ja kuljetus jäteveden puhdistukseen 450 Liittyminen viemäröintiin 300 Saostuskaivoon liitetty vesikäymälä 160 Huuhdeltava kuoppakäymälä 70 VIP 65 Yksinkertainen kuoppakäymälä 45 Arvioidut kustannukset eri sanitaatioratkaisujen toteuttamiselle (USD/hlö). Luvut sisältävät rakennuskustannusten lisäksi muuttuvia kuluja 15 % sekä käyttö- ja ylläpitokulut. Lähde: UN Millenium Project 2005 *) Kuivakäymälä/ UDDT sijoittuu tähän
Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Keskustelu ekologisesta sanitaatiosta jatkuu mm. täällä: Beta.aidbrella.org
Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella
Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), 1994-2000. Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), 161-166. Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), 292-305. Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), 269-282. Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), 608-626. Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), 761-769. Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), 3-12. Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. http://www.learningace.com/doc/555742/28183bb8e57af869d31200af4a6514ff/california-colloquium-on-water-perry-l-mccarty McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), 7100-7106. Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), 356-363. Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum. http://www.globalwaterforum.org/2012/12/18/unreliability-in-sanitation-monitoring-analysis-of-east-african-urban-data/