Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Jyväskylä
SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat. www.thl.fi/sosku Toteuttajat: THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Vantaan kaupunki Tutkimus, koulutus, kehittäminen Yksilötyö, ryhmätoiminta, verkostot 2
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta THL toteutti helmikuussa 2016 kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää 1) kuntajohtajien näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sen toimeenpanosta 2) kuntajohtajien näkemyksiä siitä, miten sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus käsitteenä ja palveluna konkretisoituu kunnissa palvelun kohderyhmien, tavoitteiden ja sisältöjen osalta Julkaistaan marraskuussa 2016. Kirjoittajat: Hannamaria Kuusio, Henna Puromäki, Matti Tuusa, Jarno Karjalainen 3
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta Kysely lähetettiin sähköpostitse (218) kaikille Manner-Suomen kuntien perusturvajohtajille, sosiaalijohtajille tai vastaaville. Vastaajia oli 136. Vastanneista palvelunsa itse järjestäviä kuntia oli 106, kuntayhtymiä 14 ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita seitsemän. Kuntayhtymien vastaukset kattavat kaikkiaan 52 kuntaa ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueiden vastaukset 16 kuntaa. Yhteensä vastaukset kattavat 177 kuntaa, joka on 60 % Manner- Suomen kunnista (näissä kunnissa asuu 73% Manner-Suomen väestöstä (Kuntaliiton 31.12.2014 väestötiedot). 4
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta: Vastaajat Vastaatteko kyselyyn 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelujohtajan/toimialuejohtajan asemassa 83 (66 %) Lähiesimiehen asemassa 15 (12 %) Asiakastyötä tekevän asemassa 8 (6 %) Sekä lähiesimiehen että asiakastyötä tekevän asemassa 20 (16 %) 5
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Lähtökohtana asiakkaan tarpeet: asiakkaan tilanteen arviointi ja toiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan elämäntilanne huomioiden. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat yleensä työikäisiä, mutta erityisiä asiakasryhmiä ei noussut selvästi esiin. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin asiakasryhminä mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujat vammaiset ja kehitysvammaiset ikäihmiset. Tiivis yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa mainittiin useammassa vastauksessa. 6
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Poimintoja avoimista vastauksista: Ne henkilöt, jotka eivät ole mukana ns. normaalissa elämänmenossa, kuten koulutus- ja työelämässä. On runsaasti asiakkaita, joille työnhakijuus ei ole oikea tai realistinen vaihtoehto ja kuntouttava työtoimintakin on liian vaativaa. Sosiaalisen kuntoutuksen tulee olla yksilöllistä ja huomioida se, että ryhmätoimintakaan ei sovi kaikille. Tavoitteet vaihtelevat: joillakin arjen- ja elämänhallinnan perusasioiden (päivärytmi, ruokailu, hygienia jne.) harjoittelu, toisilla taas tavoitteena voi olla työllistyminen tai opiskelupaikka. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaina ovat varsinaisen asiakkaan lisäksi heidän perheensä ja läheisensä. Lähtökohdiksi mainittiin myös mm. motivaatio ja asiakkaan halu muuttaa nykytilannettaan. 7
Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen (N=126) 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalitoimistosta 124 (98 %) Kunnan työllistämisyksiköstä Työvoiman palvelukeskuksesta/monialaisesta yhteispalvelusta TE-toimistosta 71 (56 %) 81 (64 %) 82 (65 %) Järjestöistä/kolmannelta sektorilta Seurakunnista 26 (21 %) 23 (18 %) Perusterveydenhuollosta 68 (54 %) Erikoissairaanhoidosta Oppilaitoksista/muusta koulutuksesta Kelasta Omatoimisesti Muualta 28 (22 %) 49 (39 %) 22 (17 %) 63 (50 %) 20 (16 %) 8
Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen Asiakkaat ohjautuvat sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin useimmiten sosiaalitoimistosta. Työllistämiseen liittyvät palvelut ovat myös merkittävä ohjaava taho. Myös kolmannelta sektorilta Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjaamisen kriteereistä on sovittu kymmenesosassa vastanneita kuntia. Kriteereitä suunnitellaan 42 %:ssa vastanneita kuntia. Muissa vastanneista kunnista kriteereistä ei ole sovittu. Kriteereitä ovat esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin kriteerit, työttömyys ja huono työmarkkina-asema. Vastausten perusteella sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla on erilaisia muitakin asiakkuuksia: toimeentulo-, kuntoutus- tai muu rahallinen tuki, julkiset työvoimapalvelut tai kuntouttava työtoiminta. Myös elämänhallinnan vaikeudet ja yksilöllinen tuen tarve mainittiin. Lisäksi mainittiin asiakkaiden tarvitsevan erityistä tukea työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin osallistumisessa. Asiakkuuden kriteeri voi olla myös päihteettömyys tai riittävä suomen kielen taito. 9
Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen Sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen arvio tehdään useimmiten (83 %) sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Muualla tehdyistä palvelutarpeen arvioista useimmat on tehty yhteistyönä työllisyyspalveluiden (TE-toimisto, TYP) ja sosiaalitoimen välillä tai palvelutarpeen arvioinnin, aktivointi- tai työllistymissuunnitelman tai vastaavan yhteydessä. Joissain kunnissa ei ole erityisesti päätettyä paikkaa palveluntarpeen arvioinnin tekemiseen, vaan paikka määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Sosiaalipalveluiden lisäksi arvioinnissa voi olla mukana myös mielenterveyspalvelut tai asumisen ohjaus. 10
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Lähtökohdat Tavoitteet Työtavat Sisältö Asiakaslähtöisyys Arjen- ja elämänhallinta Tilanteen kartoitus Sosiaalityö ja ohjaus sekä neuvonta- ja tukipalvelut Kokonaisvaltaisuus Itsestä huolehtiminen (riittävä lepo, liikunta, ravinto ym.) Vertaistoiminta Työllisyyspalvelut, ml. kuntouttava työtoiminta Moniammatillisuus Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Monialainen yhteistyö ja verkostot Kotiin annettavat palvelut tai kotipalvelut Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Sosiaaliset suhteet ja tilanteet Ryhmätoiminta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Muut lähtökohdat Muut tavoitteet Yksilötoiminta Vapaa-ajan toiminta ja harrastukset Muut työtavat Terveys- ja kuntoutuspalvelut Jalkautuvat ja etsivät palvelut Muut palvelut 11
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla. Yhteistä useille määritelmille oli se, että sosiaalinen kuntoutus nähtiin asiakkaan tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna, asiakkaan vaikeaan elämäntilanteeseen paneutumisena asiakkaan edun mukaisesti. Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi menetelmäksi asiakkaan palvelupolun löytämiseksi. Arjen- ja elämänhallinnan parantaminen sekä sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tuki olivat yleisiä teemoja. Useissa vastauksissa pidettiin tärkeänä, että sosiaalinen kuntoutus tuo jotakin uutta olemassa oleviin palveluihin. 12
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään erityisesti puuttumaan arjen- ja elämänhallinnan ongelmiin, edistämään osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä, auttamaan sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa selviämistä sekä tukemaan asiakkaan voimaantumista ja itseen liittyviä asioita. Useimmissa kunnissa (85 %) sosiaalisen kuntoutuksen palveluita on järjestetty jo ennen nykyisen lain voimaantuloa. Vastaukset erosivat näkemyksissä siitä missä palveluprosessin vaiheessa asiakas hyötyisi eniten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiset vastaajat ajattelivat sosiaalisen kuntoutuksen ennaltaehkäisevänä toimintana, jonka avulla ehkäistään mm. syrjäytymistä. Osalle vastaajista painotus oli kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa, kun ongelmia jo oli. 13
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Yhteistä näkemyksille oli se, että sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ihmisen työelämävalmiuksia joko välillisesti tai välittömästi. Työllistymistä edistävistä palveluista erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja päivätoimintaa pidettiin osana sosiaalista kuntoutusta, mutta työllistymiseen liittyviä ja työelämävalmiuksia parantavia palveluita mainittiin runsaasti palkkatukityöhön saakka. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen välinen suhde ei ole selkeä ja vaihtelee kunnittain. Väitteen Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta kanssa oli eri mieltä 38 % vastaajista ja samaa mieltä 42 % vastaajista. Joka viides ei ollut samaa eikä eri mieltä. 14
Näkemyksiä sosiaalisesta kuntoutuksesta Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta 48 26 53 Sosiaalisen kuntoutuksen avulla saadaan aikaan säästöjä syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kautta 4 8 115 Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen osallisuutta yhteiskuntaan 03 123 Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia 16 12 99 Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä pitää hyödyntää kokemusasiantuntijoita 0 19 108 Sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa 02 124 Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee räätälöidä asiakaskohtaisesti 0 6 121 Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja on järjestetty kunnassamme jo ennen nykyisen lain voimaantuloa 10 9 108 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä 15
Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettävistä työmenetelmistä yleisimpiä ovat sosiaalialan ammattilaisten ja tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen sekä tuki elämänhallintaan ja suoriutumiseen arkipäivän toiminnoista. 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalialan ammattilaisten (sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien) tarjoama Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus 62 (50 %) 119 (95 %) Elämänhallinta ja suoriutuminen arkipäivän toiminnoista Ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen Muut sosiaalista kuntoutusta edistävät toimenpiteet 51 (41 %) 99 (79 %) 99 (79 %) 16
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajat Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan useimmiten sosiaalipalveluissa ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Myös järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat ovat yleisiä palveluiden tuottajia. Muita tahoja kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden lisäksi ovat mm. työllisyydenhoidon yksiköt. Työllisyyspalvelut voivat olla kunnan omia työllisyyspalveluita, TYP-toimintaa tai esimerkiksi työpajoja. Melko usein mainittiin myös vapaa-aika- ja liikuntatoimi, sekä sivistys- ja nuorisotoimi. Yleisin ostopalveluna osittain tai kokonaan tuotettava palvelu on kuntouttava työtoiminta. Muita yleisiä ostettavia palveluita ovat päihde- ja mielenterveyspalvelut ja eri kohderyhmien työpaja- ja muut työtoiminnat. 17
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajat 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalityö 123 (97 %) Perusterveydenhuollon toimijat 53 (42 %) Erikoissairaanhoidon toimijat 18 (14 %) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijat 102 (80 %) TE-toimisto 60 (47 %) Kela 49 (39 %) Opetustoimi 31 (24 %) Järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat 69 (54 %) Muu taho 40 (31 %) 18
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden toteutuminen ja yhteistyö Sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyötahot: 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Aikuissosiaalityö 3 3 119 Nuorisotyö 14 39 69 TYP-palvelut 11 29 82 TE-toimisto 14 24 84 Kela 36 45 36 Seurakunnat 45 46 22 Työpajatoiminta 13 14 95 Oppilaitokset 42 42 29 Perusterveydenhuolto 22 46 48 Erikoissairaanhoito 60 37 15 Kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut 6 21 97 Kolmas sektori 28 32 54 Hankkeet 35 26 45 Muut palvelut 2 8 4 Vähän Jonkin verran Paljon 19
Kehittämiskohteet Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä (98 % vastaajista). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Tiivis moniammatillinen yhteistyö 124 20 Kulttuurin muutos toiminnassa ja organisaatiossa 106 17 2 Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan otto palveluiden suunnitteluun 104 16 5 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 120 60 Kunnan rahoituksen selkiyttäminen 105 17 3 Välineet vaikuttavuuden osoittamiseksi 115 9 1 Tärkeä Ei tärkeä mutta ei tarpeetonkaan Vähemmän tärkeä 20
Kehittämiskohteet Sosiaalinen kuntoutus on useissa kunnissa lisännyt jonkin verran yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien välillä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden (mm. TEtoimisto, Kela) suuntaan. Eri toimijoiden rooleissa ja vastuunjaossa sekä sosiaalisen kuntoutuksen johtamisessa on selkiyttämisen varaa. Kunnissa ei myöskään aina ole riittävästi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. 21
Kiitos! 22