MUISTIO Maaseudun palvelut maakuntauudistuksen valmistelussa Aika: Ti 7.3.2017 klo 10.00 Paikka: Huttulantie 1, Juva, Partalan kuninkaankartano, Juho Kustaan juhlasali Maakuntauudistuksen ajankohtaiset Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntajohtaja, muutosjohtaja Pentti Mäkinen aloitti tilaisuuden kertomalla maakuntauudistuksen liikkeelle lähtemisestä ja valmistelun etenemisestä. Uudistuksen valmistelun taustalla Etelä-Savossa on laaja ohjausryhmä sekä johtoryhmä, joka johtaa käytännön valmistelua. Varsinaista valmistelua tehdään kahdeksassa valmistelutyöryhmässä sekä valmistelutyöryhmien alatyöryhmissä. Valmistelutyöryhmissä on Etelä-Savossa mukana 220 henkilöä ja yhteensä valmisteluun osallistuu Etelä-Savossa kaikkiaan lähes 400 henkilöä. Mäkisen mukaan valmistelussa ollaan siirtymässä toiminnan valmisteluun ja kansallisen tason valmistelusta ollaan siirtymässä maakunnalliseen valmisteluun. Valmistelun edetessä etsitään tasapainoa kansallisen tason toimintamallien ja rakenteiden ja maakunnallisen toimeenpanon ja sovellutusten välillä. Lähtökohtana uudistuksen valmistelussa tulisi olla alueellisen toimeenpanon itsenäisyys ottamalla huomioon ylhäältä tuleva ohjaus. Maakuntalakiuudistuksen 1. vaiheen lakipaketti on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017 alkaen ja maakuntauudistuksen muita kuin Sote - ja pelastustoimen tehtäviä koskeva 2. vaiheen lakiluonnoskokonaisuus on tulossa lausunnolle todennäköisesti maaliskuussa ja eduskunnalle elokuussa. Maakuntajohtaja käsitteli esityksensä lopussa myös arvioita maakunnalle siirtyvän henkilöstön määrästä, maakunnan rahoituksesta sekä tiedottamisen avoimuudesta. Maatalouden palvelut uudessa maakunnassa väliraportin esittely Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus Yksikön päällikkö Maija Puurunen selvitti esityksensä alussa maakuntauudistuksen Maatalous - valmistelutyöryhmän tehtävänannon sisällön sekä valmistelutyöryhmän kokoonpanon. Puurunen esitti maaseutuhallinnon tehtäviin Etelä-Savon ELY-keskuksessa v. 2017 ja v. 2019 arvioidut käytettävät henkilötyövuodet ottaen huomioon tilaluvun vuosittaisen vähenemän sekä Joroisten ja Heinäveden kuntien siirtymisen Etelä-Savosta. Puurunen selvitti myös Etelä-Savon kuntien YT -alueilla viljelijätukihallintoon käytettäviä henkilötyövuosia v. 2017 ja vuodelle 2019 arvioituja määriä. Puurunen selvitti, että Maatalous -valmistelutyöryhmä on kuullut valmistelun yhteydessä ryhmän tehtäviin läheisesti liittyviä muita valmistelutyöryhmiä. Näitä ovat olleet Alueiden kehittäminen, Alueiden käyttö, Ympäristöterveyden huolto, Kasvupalvelut ja Pelastustoimi -valmistelutyöryhmät.
Puurunen esitti hahmotelman Etelä-Savon maaseutupalveluihin liittyvistä tehtävistä ja näihin tehtäviin tarvittavista henkilötyövuosista käsittäen maaseutuohjelman toimeenpanoon, viljelijätukihallintoon ja lomituspalveluihin liittyvät tehtävät sekä näiden tehtävien toimeenpanoon läheisesti liittyvät muut palvelut. Esityksessä tuotiin esille myös Etelä-Savon viljelijätukihallinnon nykyinen toimipisteverkosto sekä näkemys vuoden 2019 toimipiste- ja palveluverkostosta. Puurunen selvitti edelleen lomituspalvelujen uutta toimintamallia asiantuntijaryhmän tekemän valmistelun pohjalta. Suunnitellun mallin mukaan lomituspalvelut on maakunnallisen liikelaitoksen yksi toimiala, joka järjestää lomituspalvelut. Esitys selvitti myös tarkemmin hallintorakenteen sisällön sekä suunnitellun toimipisteverkoston. Esityksenä lopuksi Puurunen selvitti maaseutuviraston ja maakuntien yhteistyön periaatteita, maaseutuviraston rahavirtoja Etelä-Savossa, sähköistä asiointia sekä Joroisten ja Heinäveden kuntien osuutta Etelä-Savon maatilojen määrästä ja niiden rahavirroista. Puurusen esityksen pohjalta nousi esille seuraavia kysymyksiä ja kommentteja - perusmaatalouden painoarvon vähetessä Etelä-Savossa viljelijöitä tulisi kannustaa maaseudun muihin sivuelinkeinoihin - uudistuksessa tulisi huomioida Sulkavan kunnan mahdollisuudet palvella viljelijätukiasioissa Sulkavan lisäksi Savonlinnan saaristoa sekä Puumalaa. Luontaiset kulkusuunnat on hyvä huomioida palveluverkostoa suunniteltaessa. - ehdotettu lomituspalvelujen malli vastaa nykyistä mallia; liikelaitos joko on tai maakunta järjestää - mikä on MELAN rooli lomituspalvelujen hallinnossa jatkossa - tarvitaanko vielä Melaa; mikä lisäarvo Melalla - liikelaitos saattaa herättää pelkoja - lomituspalveluihin tulisi saada yhteneväisiä käytäntöjä; yhteistyöryhmät ovat tarpeellisia ja niiden tulisi kokoontua väh.1 kerta/v Kommenttipuheenvuoro Maatalousyrittäjä Sakari Sallinen, Savonlinna, Ahvensalmi Maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittava maatalousyrittäjä Sakari Sallinen selvitti aluksi, että lähtökohtana tulisi olla uudistuksessa asiakkaan näkökulma. Palvelujen käyttäjille tulisi olla hyötyä uudistuksesta ja uudistuksen myötä palvelujen tulisi toimia hyvin. Lomituspalvelujen osalta Sallinen kiinnitti huomiota lomittajien pätevyyteen, työaikamitoitukseen ja lomituksen toimivuuteen. Eläinlääkäripalvelujen osalta Sallinen piti nykyistä tilannetta Savonlinnan seudulla hyvänä. Sallinen katsoi, että maaseutuhallinnon sähköisten palvelujen yleistyessä, jokaiseen kuntaan tulisi kuitenkin jäädä palvelupiste ja siellä henkilö, joka voi tarjota palvelun tai joka voi välittää palvelun oikealle henkilölle ruudun avulla tai muuten. Kaavoituksessa tulisi yksikkökoon suuretessa varata jo nyt alueita suurten peltoalueiden läheltä ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta yhteisnavetoiden rakennustarpeita varten.
Sallinen kiinnitti huomiota myös kylätoiminnan merkitykseen yhteisöllisyyden lisääjänä sekä siihen, että maatilojen rahavirtojen myötä luodaan toimintoja myös muulle maaseudun yrittämiselle. Yrittäjyyden ja elinkeinojen edistäminen uudessa maakunnassa Johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Johtaja Juha Pulliainen esitti pohdittavaksi, onko uudistuksessa kysymyksessä asiakas- vai organisaatiolähtöinen toimintamalli. Pulliaisen mukaan maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketurvallisuusvirasto ja maaseutuvirasto lähtevät uudistukseen siten, että toiminta jatkuu kuten ennenkin, eikä muutosta tavoitella. TEM puolestaan on myllertämässä omat palvelunsa TE palvelujen ja Yrityspalvelujen osalta siten, että TE palvelut tulevat kokonaan ja Yrityspalvelut osittain markkinaehtoisiksi. Pulliainen selvitti lisäksi Kasvupalvelut tehtäväkokonaisuuden osalta, että jatkossa työvoimaja yrityspalvelut menevät lähemmäs toisiaan. Jatkossa Kasvupalveluja tuotetaan valtakunnallisella tasolla, johon kuuluvat Tekes, Finnvera jne. sekä maakunnan tuottamana maakunnallisena kasvupalveluna. Pulliaisen mukaan näiden kahden tason yhteensovitus ei jatkossa välttämättä ole yhtä helppoa kuin ennen. Pulliaisen mukaan, jos yrityksellä on muuta liiketoimintaa kuin maataloutta, mikään ei estä käyttämästä kasvupalveluja. Pulliaisen esityksen pohjalta nousi esille seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: - maaseudun väestön vähetessä hallintoakaan ei tarvita samalla tavalla - maatilojen yhtiöittämisessä huomioitava saatavissa olevien palvelujen muutokset - kuka määrittää asiakkaan palvelutarpeen? - kannattavuuden lisääminen on tärkeintä - yrittämisessä tärkeä miettiä ydinasiat, mitä tekee ja muiden palvelujen ostaminen Maaseudun palvelut - kysymyksiä ja vastauksia Panelisteina Etelä-Savon maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmien edustajat: Alueiden kehittäminen, Alueiden käyttö, Kasvupalvelut, Maatalous, Pelastustoimi, Ympäristöterveydenhuolto -työryhmät Panelistin jäsenten esittäytyminen: Alueidenkäyttö valmistelutyöryhmästä Jarmo Vauhkonen kertoi työryhmän tehtävän annon sisällöstä sekä ryhmän liittymäkohdista maatalous -valmistelutyöryhmän tehtäviin. Sampsa Kinnunen Ympäristönterveydenhuollon -valmistelutyöryhmästä kertoi, että ryhmän palveluilla on monta yhtymäkohtaa maatalouden ryhmän tehtäviin. Ryhmän tehtävissä on jatkossa tarkoitus lanseerata valvojasta valmentajaksi -teemaa ja siten pyrkimyksenä on parantaa maaseudun toimintamahdollisuuksia.
Juha Pulliainen kertoi Kasvupalvelut -valmistelutyöryhmän kokonpanon sekä Kasvupalvelujen kaksi asiakasryhmää: kehityshalukkaat yritykset ja henkilöasiakkaat (työllistymisen näkökulma). Maija Puurunen korosti aamupäivällä esittämänsä lisäksi, että maatalouden toiminnoilla on paljon liittymäpintaa muiden valmistelutyöryhmien töihin. Tuomo Halmeslahti Pelastustoimen valmistelutyöryhmästä selvitti, että maakuntauudistuksen myötä pelastustoimen perustoiminnot eivät tule paljoakaan muuttumaan. Toisaalta kysymyksessä on iso muutos, joka nähdään suurena mahdollisuutena. Pelastustoimen haasteena on riittävä rahoitus ja palvelujen tuottaminen maaseudulla lähes kokonaan vapaaehtoisin voimin ja tämän henkilöstön pysyttäminen edelleen pelastustoimen tehtävissä. Jyrki Kuva korosti Alueiden kehittäminen työryhmän osalta, että maaseudun kehittämisessä kilpailukykyinen yritystoimintaa kantaa ja kehittää maaseutua. Toinen esille nostettava asia Kuvalla oli maaseudun infra ja siinä alempi tieverkko, joka ollut ainainen huolenaihe. Kysymyksiä, kommentteja ja vastauksia: - metsätalous on jäänyt pois uudistuksesta, miksi metsäkeskus ei ole mukana - metsäkeskuksessa muutama vuosi sitten tehty organisaatiomuutos on saattanut vaikuttaa asiaan - hyviä syitä löytyy aina, miksi metsäkeskus ei mukana; uudistukseen mennään hallintokeskeisesti - maaseutuyrittäjien työterveyshuollon toimivuus on tärkeää - Etelä-Savon maakunnan nimi tulisi olla Suur-Savo > "Let's make Savo great again" - onko vireillä kylien pelastustoimen kehittämistoimenpiteitä? - kylien pelastustoimen kehittäminen on ollut esillä, muttei asiaa ole viety vielä eteenpäin - kuinka ympäristöterveydenhuollon päivystystä ollaan viety eteenpäin Kangasniemellä? - yhteistoimintaa ympäristönterveydenhuollon osalta tehtäisiin Keski-Suomen kanssa sekä yli kuntarajojen - pelastustoimella on hallinnolliset rajat, mutta kiireellisissä pelastustehtävissä rajoilla ei ole merkitystä - sähkönjakelun häiriön todellisesta yksittäisestä tilanteesta jakeluyhtiöllä ei välttämättä ole oikeaa tietoa - Etelä-Savo on edelläkävijä sähkönjakelun toimintahäiriöiden selvittämisessä - pelastustoimen olisi suotavaa tutustua kotieläintiloihin ja valmistautua eläinten käsittelyyn - miten varmistetaan viljelijätukihallintoa hallitsevan henkilöstön asema muutoksessa, tästä oltiin huolissaan erityisesti Sulkavan osalta - tässä vaiheessa ei ole mandaattia päättää asiasta; osaavista ihmisistä pidetään kiinni - tiestöä kuntoa koskevat valituskanavat eivät toimi hyvin - yksityisteiden määrä lisääntyy, muttei varoja ole tulossa lisää - voidaanko tehdä yhteistyötä tiekuntien kanssa? - jatkossa käyttäjä maksaa -periaatteella mennään enenevässä määrin tieasiossa - tielautakuntien tehtävät siirtyvät maakunnille ja yksityisteiden investointirahat maakunta jakaa yksityisteille - tulossa yksityisteihin liittyvä sovitteluelin maakuntiin - valtion hoidossa olevat tiet tulisi paremmin hoidettua, jos kunta olisi ottanut tienhoidosta vastaavat yrittäjät - voiko osa alueellisesta tieverkosta tulla maakunnan hoitoon? - ilmastomuutos lisää tienhoidon haasteita - tienkäyttäjän palvelut toimii hyvin - miksi Sulkava ulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelut Attendolle
- uutta kaivostoimintaa ei tulisi edistää Etelä-Savossa, koska toiminnasta ei makseta veroja Suomeen ja toiminta vaarantaa ko. alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden - maakuntakaavassa ei ole kaivostoiminnan varauksia Maakuntauudistuksen avoimuus Teppo Leinonen ja Marjukka Manninen, Viestinnän yhteistyöryhmä Maakuntauudistuksen viestintäryhmän puheenjohtaja Teppo Leinonen kertoi, miten uudistuksesta viestittään maakunnalle. Viestinnässä on tarkoitus kertoa mahdollisimman avoimesti uudistuksesta. Tavoite tukee muutosjohtamista. Uudistuksen perusviestit ovat: palveluiden säilyminen, kustannusten kasvun pieneminen ja alueellisen demokratian lisääminen. Viestinnässä ei ole käytössä omia some -kanavia; omat verkkosivut uudistukselle löytyvät osoitteesta www.es2019.fi. Leinonen kävi läpi verkkosivujen sisältöjä. Marjukka Manninen kertoi uudistuksen verkkosivuilla olevien maatalous -valmistelutyöryhmän sivujen sisällöistä tarkemmin sekä ryhmän käytössä olevasta Joiqu -työtilasta. Päätössanat Projektipäällikkö Maija Korhonen esitti kiitokset yleisölle aktiivisesta osallistumisesta ja kysymyksistä. Yksikön päällikkö Maija Puurunen esitti kiitokset siitä, että tilaisuudessa tuotiin viljelijöiden puolesta esille tärkeitä asioita.