METSÄTEOLLISUUDEN BIOTALOUSTERVEISET METSÄNOMISTAJILLE Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kevätkokous 30.3.2017 Tomi Salo, metsäjohtaja
SUOMEN MERKITTÄVIMMÄT VIENTITUOTTEET 1. Paperi ja kartonki 6,8 mrd. EUR 4. Selluloosa 1,8 mrd. EUR 5. Sahatavara 1,7 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 3,7 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,3 mrd. EUR 6. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,1 mrd. EUR Kuva Valmet Automotive 7. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,1 mrd. EUR Kuva ABB Kuva Planmeca 8. Erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,0 mrd. EUR 10. Lääkintäkojeet ja laitteet 1,0 mrd. EUR 30.3.2017
METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT SUOMESSA 1 200 1 000 Milj. euroa Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Ennuste 800 600 400 200 HUOM. Investoinnit ml. investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä henkisiin omaisuustuotteisiin 30.3.2017 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e Vuosi LÄHDE: LÄHDE: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu 02-2017
PUUN KÄYTTÖKAPASITEETTIA LISÄÄVIÄ INVESTOINTEJA A. Valmistuneet investoinnit: 2015 - lisäys: +1,8 milj. m 3 Stora Enso, Varkaus PK:n muutos pakkauskartonkiin ja sellutehtaan uudistus UPM, Kymi Sellutehtaan laajennus Keitele Group, Kemijärvi Saha ja liimapuutehdas Hasa, Haapavesi Sahan tuotannon tehostaminen 2016 - lisäys: +1,3 milj. m 3 Stora Enso, Varkaus Puiset rakennuselementit, LVL UPM, Kaukas Sellutehtaan uudistus Kotkamills, Kotka Muutos kartongin tuotantoon ja massatehtaan uudistus Junnikkala, Oulainen Sahan tuotannon tehostaminen Westas, Pihlava Sahan tuotannon tehostaminen B. Rakenteilla olevat hankkeet ja investointipäätökset: 2017 2018 lisäys: +5,4 milj. m 3 Metsä Group, Äänekoski Biotuotetehdas / havusellu UPM, Kymi Sellutehtaan uudistukset Metsä Group, Suomi Viilu-, vaneri- ja LVL-tuotannon tehostaminen Keitele Group, Alajärvi Sahan tuotannon tehostaminen JPJ Wood, Juupajoki Sahan tuotannon tehostaminen Vuosien 2015-2018 investoinnit lisäävät puun käytön kapasiteettia yhteensä +8,5 milj.m 3 (= tukki 2,1 + kuitupuu 6,4) Lähde: Yritysten tiedotteet ja lehtiartikkelit C. Investointiselvityksiä: (ei vielä päätöstä investoinnista) Yhteenlaskettu lisäys +15,5 milj. m 3 jos kaikki hankkeet realisoituisivat Finnpulp Oy, Kuopio Havusellutehdas 1,4 mrd. euroa, 1 100 000 t havusellua Boreal Bioref & kiinalainen CAMCE, Kemijärvi Biojalostamo, Investointipäätös 2017, valmis 2020 780 milj. euroa, 400 000 t havusellua KaiCell Fibers Oy, Paltamo Selllutehdas Investointipäätös 2018, valmis 2020-21 800 milj. euroa, 460 000 t sellua Kaidi Finland, Kemi Biodiesel hanke, Valmistuminen 2019 1 mrd. euroa, n. 200 000 tonnia Haapajärvi, biojalostamo Biojalostamo 500 milj. euroa, 400 000 t havusellua 30.3.2017 4
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 KOTIMAISEN RUNKOPUUN HAKKUITA VOIDAAN LISÄTÄ KESTÄVÄSTI TÄLLÄ VUOSIKYMMENELLÄ 16 MILJ. M 3 JA JATKOSSA 21 MILJ. M 3 VUODESSA 120 100 80 60 40 20 milj. m 3 Metsien runkopuun kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet +16 Lisähakkuupotentiaali +21 Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut 0 Lähde: Luke 30.3.2017 5
METSÄTEOLLISUUDEN PUUN KÄYTTÖ JA INVESTOINTIEN TUOMA LISÄKAPASITEETTI PUUN KÄYTTÖÖN VUOSINA 2016 2019 Puun käytön lisäkapasiteetti sisältää v. 2015 lähtien valmistuneet ja rakenteilla olevat hankkeet sekä tehdyt investointipäätökset. Huom! Puun käytön lisäys on tarkastelussa sijoitettu investoinnin valmistumista seuraavalle täydelle vuodelle. Kapasiteetin lisäykset yhteensä +8,5 milj. m 3 milj. m 3 Kotim. raakapuu Tuontipuu Kotim.sivutuotepuu 80 Puun käytön lisäkapasiteetti 70 60 9 50 40 30 20 56 10 0-10 -20 30.3.2017 Lähde: Yritysten tiedotteet ja lehtiartikkelit 6
Milj. kuutiometriä TOTEUTUNEET HAKKUUT JA LUKEN ARVIO KESTÄVISTÄ HAKKUUMAHDOLLISUUKSISTA 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hakkuut 2015 Kestävät hakkuumahdollisuudet 2015-2024 2025-2034 25 +11 36 36 34 42 44 7 Lisäyspotentiaalit milj. m 3 verrattuna v. 2015 toteutuneeseen hakkuiden tasoon 10 7 10 2 9 8 1 6 6 Tukkipuu Kuitupuu Energiarunkopuu* Oksat Kannot** Energiapuun hakkuulukuna on käyttömäärä v. 2015. *Energiarunkopuun käytöstä v. 2015 oli kotitalouksien polttopuuta 5,4 milj.m 3 ja metsähaketta 4,2 milj.m 3. ** KEIS laskelmassa kantojen käyttö rajoitettu 1 milj.m 3 :iin. Ilman rajoitusta kantojen käyttöpotentiaali 5,7 milj.m 3 /v. 1.2.2017 Lähde: Luke +11 +8 +10-3 0 +7 +6 +5 +5
RAAKAPUUTA TUOTIIN SUOMEEN 9,6 MILJ. M 3 VUONNA 2015 Venäjän osuus koko tuonnista oli yli 3/4 Latvia 5 % Viro 9 % Muut maat 3 % Venäjä 83 % Koivukuitupuun osuus oli puolet koko tuonnista Lehtihake 4 % Haapakuitupuu 3 % Mäntykuitupuu 3 % Kuusikuitupuu 6 % Tukit 6 % Havuhake 22 % Muut 6 % [LUOKA N NIMI] [PROSE NTTI] 30.3.2017 LÄHDE: Tulli ja Luke 8
KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenet Kattaa 83 % kaikista puukaupoista Suomessa 40 Milj. m 3 2017 2016 2015 2014 30 20 10 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Viikot LÄHDE: Metsäteollisuus ry 30.3.2017 9
KANTOHINNAT SUOMESSA 2010-2017 4 viikon liukuva keskiarvo 80 EUR/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu 60 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 LÄHDE: Metsäteollisuius ry 30.3.2017 10
PUUHUOLTO
Metsätietolaki; hallitusohjelman kirjaukset Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluita Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille. 31.3.2017 12
METSÄTIETOLAIN UUDISTUS JA METSÄVARATIEDON HYÖDYNTÄMINEN UUDELLE TASOLLE Lakiuudistus viivästynyt Suomi on metsävaratiedon hallinnan osalta maailman kärkimaa, mikä tarjoaa meille merkittävän kansallisen kilpailuedun Turvattava yhteiskunnan varoilla tuotettu metsävarainfrastruktuuri ml. metsään.fi -järjestelmä Tiedon liikkuvuutta ja saatavuutta edistettävä Sähköiset palvelut käyttöön laajasti Tiedon laatua parannettava Kuviotieto on yhteinen kieli metsänomistajan ja toimijan välillä Tavoite tulevaisuudessa, että kaikki avoimet paikkatiedot samassa tietokannassa (ml. muinaismuistot, suojelualueet, uhanalaiset lajit, kaavat, jne.) 30.3.2017 13
Haastattelututkimuksen tuloksia 31.3.2017 14
KUOLINPESÄOMISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Kuolinpesin hallinnassa on noin 10 % yksityismetsien pinta-alasta 1. Voimassaolevan lainsäädännön mahdollistamat toimenpiteet a) Ennaltaehkäistään kuolinpesien syntymistä eli tehdään SPV jo elinaikana b) Siirretään kuolinpesän omistus ensi sijassa yhdelle jatkajalle tai myydään kuolinpesä ulkopuoliselle jatkajalle c) Liitetään kuolinpesä yhteismetsään tai perustetaan siitä uusi yhteismetsä d) Muutetaan kuolinpesä verotusyhtymäksi e) Hyödynnetään kuolinpesien yhteystietoja tehokkaasti Suomen metsäkeskuksen toiminnassa f) Haetaan kuolinpesälle selvennyslainhuuto, mikä selkeyttää osakkaiden tiedot 2. Metsäteollisuuden esitykset uusiksi kehittämistoimenpiteiksi a) Avataan Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedot ja kuolinpesän osakkaiden yhteystiedot toimijoiden käyttöön b) Säädetään kuolinpesän selvennyslainhuuto pakolliseksi toimenpiteeksi c) Säädetään kuolinpesille mahdollisuus enemmistöpäätöksiin d) Asetetaan kuolinpesän purkamiselle määräaika 30.3.2017 15
TULEVAISUUDEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ TEOLLISUUDEN LINJAUKSIA 1. Nykyisen tyyppisestä raskaasta byrokratiasta päästävä eroon Kannusteiden toteutus jatkossa verojärjestelmän kautta Valtiontuen käsittely de minimis järjestelmän kautta. 2. Kannusteet tulee kytkeä ensisijaisesti puun myyntiin Kohdentuu aktiivisille metsätalouden harjoittajille Yhteiskunta saa nopeasti vastinetta valtiontuelle 3. Kannusteissa tulee priorisoida laajaa vaikuttavuutta Yhteishankkeet ja pinta-alaltaan suuret hankkeet 4. Varmistettava tasapuoliset kilpailun edellytykset puumarkkinoilla Tuet neutraaleja eri puunkäyttömuotojen kesken Eri omistusmuotojen tasapuolinen kohtelu 5. Kannusteet ovat osa kokonaisuutta - tavoitteeksi markkinaehtoinen toiminta Metsävaratietojen saatavuuden parantaminen ja tehokas hyödyntäminen Toimintojen digitalisointi ja sähköiset palvelut Metsäpalvelumarkkinoiden kasvattaminen 30.3.2017 16
TULEVAISUUDEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ TEOLLISUUDEN LINJAUKSIA Tavoitteet: 1. Metsien talouskäytön, aktiivisen ja ammattimaisen metsätalouden harjoittamisen edellytysten vahvistaminen- 2. Tulevaisuuden kestävien hakkuumahdollisuuksien kasvattaminen. 3. Metsien käytön ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden parantaminen osana kasvavaa biotaloutta. 4. Tasapuolisen kilpailun edellytysten varmistaminen puumarkkinoilla ja metsäpalveluissa. Kannusteiden tarve: 1. Metsätieverkon kunnossapito ja parantaminen 2. Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen 3. Metsien terveydentilan edistäminen 4. Pienpuun markkinoille tulon edistäminen ja nuorten metsien hoito 30.3.2017 17
30.3.2017 18
METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS
METSIEN KÄYTTÖÄ HAASTETAAN Useat järjestöt kritisoivat metsien kestävää käyttöä niin Suomessa kuin kansainvälisesti Kritiikin kärkiä ilmasto, monimuotoisuus, alkuperäiskansat jne. Erityisen kriittinen suhtautuminen metsäbioenergian käyttöön puurakentaminen ok Greenpeace aloittanut joulukuussa boreaalisiin metsiin kohdistuvan laajan kansainvälisen kampanjan Kohdemaat Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Suomi Kampanjointia myös Suomessa, mutta ei herättänyt laajaa huomiota Myös muilla järjestöillä metsäkampanjointia käynnissä Tutkijoiden julkilausuma metsien käytön kielteisistä ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista 24.3. Metsäalan viestittävä metsien kestävästä käytöstä laajassa rintamassa ja yhteisin viestein! 30.3.2017 20
SERTIFIOIDUN PINTA-ALAN KEHITYS SUOMESSA 30 Miljoonaa ha Metsätalousmaa 25 20 15 10 5 0 Puuntuotannon metsätalousmaa PEFC FSC Puuntuotannon metsätalousmaa Metsätalousmaa Yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 Puuntuotannon ulkopuolella oleva metsätalousmaa PEFC FSC LÄHDE: PEFC Suomi, FSC Suomi, Luke/VMI 30.3.2017 Metsätalousmaan pinta-alat 2012 VMI10 ja 2013-2016 VMI11 Metsätalousmaa=metsämaa + kitumaa + joutomaa + tiet, varastot
METSON RAHOITUSTA VAHVISTETTAVA Vapaaehtoisella metsien suojeluohjelma METSOlla saavutettu hyviä tuloksia eteläisen Suomen metsien suojelussa ja talousmetsien luonnonhoidossa Vuoteen 2025 jatkuvan ohjelman tavoitteista edelleen saavuttamatta noin puolet Hallituskauden alun 70 prosentin leikkaus METSO:n määrärahoihin vaarantaa ohjelman tavoitteiden toteutumisen Metsäteollisuus, metsänomistajat, luontojärjestöt ja muut metsäalan tahot vedonneet useita kertoja päättäjiin rahoituksen vahvistamiseksi Joululahjarahaa 2016 2 milj., hallituksen puoliväliriihi? 30.3.2017 22
SUOJELUVÄHENNYS UUSI KANNUSTINMALLI MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMISEEN Metsäluontokohteen suojelusta aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan metsänomistajalle puun myyntitulojen verotuksessa Kannustinmallissa saa verovähennyspohjaa tietyt kriteerit (esim. METSO-kriteerit) täyttävän suojelukohteen perustamisesta tai metsäluonnonhoitohankkeen perustamisesta Mallilla ei ole tarkoitus korvata METSO-ohjelmaa + 30.3.2017 23
SUOJELUVÄHENNYKSEN MEKANISMI - ESIMERKKI Suojelukohteen arvoksi on määritetty 3 000. Vähennyspohjan laskentakaava: kohteen arvo 3 000 x kerroin 3,333 = vähennyspohja 10 000 Verolaskelma 1 myy puuta ja suojelee kohteen vastikkeetta + 20 000 Puun myyntitulot 4 000 Vuosimenot 0 Suojeluvähennys = 16 000 Puhdas pääomatulo 4 800 Vero (30 %) = 11 200 Tulos verojen jälkeen Verolaskelma 2 myy puuta ja hakkaa suojeluun soveltuvan kohteen + 23 000 Puun myyntitulot 4600 Vuosimenot 0 Suojeluvähennys = 18 400 Puhdas pääomatulo 5 520 Vero (30 %) = 12 880 Tulos verojen jälkeen Verolaskelma 3 myy puuta, suojelee kohteen ja saa suojeluvähennyksen + 20 000 Puun myyntitulot 4 000 Vuosimenot 10 000 Suojeluvähennys = 6 000 Puhdas pääomatulo 1 800 Vero (30 %) = 4 200 Tulos verojen jälkeen + 0 Veroton suojeluvähennys + 0 Veroton suojeluvähennys + 10 000 Veroton suojeluvähennys = 11 200 Nettotulot 12 880 = Nettotulot = 14 200 Nettotulot Suojeluvähennyksen verohyöty vastikkeettomaan suojeluun nähden on +3 000 23.2.2017 24
MUUTA AJANKOHTAISTA
LUKEN HANKE LÄHDE: Luke 30.3.2017 26
JALOSTETUN METSÄNVILJELYAINEISTON KÄYTTÖ Metsänjalostuksella tavoitellaan parempaa kasvua ja laatua sekä sopeutuneisuutta ilmastonmuutokseen Metsänjalostus on yksi LUKE:n viranomaistehtävistä, jota maa- ja metsätalousministeriö johtaa Pääpaino männyssä, kuusessa ja koivussa Pitkäjänteistä toimintaa Metsänjalostuksen tulokset viedään käytäntöön metsäkylvön ja taimien istutuksen kautta Metsänomistaja tekee päätöksen siitä, millaista metsänviljelyaineistoa metsässään käyttää
JALOSTETUN METSÄNVILJELYAINEISTON KÄYTTÖ KANNATTAA JA SE ON TURVALLISTA -Jalostettu aineisto mahdollistaa päätehakkuun jopa 10 vuotta metsikköalkuperää nopeammin! -Jalostetun metsänviljelyaineiston käyttö ei vähennä luonnon monimuotoisuutta -Jalostus ei ole sama muin muuntogeenisen aineiston tuotto: Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä puita 28