LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017
Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti alueiden tulevaan kehitykseen 2.Lapin väestönkehitys on ollut pitkään laskevalla uralla ensisijaisesti kroonisten muuttotappioiden vuoksi 3.Lapin väestökehitys on alueellisesti eriytynyttä ja alueen sisäiset erot lisääntyvät edelleen kasvavien ja supistuvien alueiden välillä
SISÄLTÖ 1.Demografinen muutospaine osana alue- ja väestörakenteen muutosta 2.Lapin väestön tila ja tulevaisuus
1. Demografinen muutospaine osana alue- ja väestörakenteen muutosta
Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT LAPIN JA LAPIN ERI OSIEN KANNALTA?
Väestökehitys pitkällä aikavälillä vuosina 1956-2015 75000 65000 55000 45000 35000 25000 15000 5000 Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan 1946-1948 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto maastamuuttoa suurempaa joka vuosi vuoden 1981 jälkeen Luonnollinen väestönlisäys alhaisempi vuosina 2015-2016 kuin koskaan aikaisemmin Maahanmuuton osuus 100 % koko maan väestölisäyksestä vuonna 2016-5000 -15000-25000 -35000-45000 Maastamuutto maahanmuuttoa suurempaa joka vuosi vuosina 1945-1970 sekä 1975-1980 Maahanmuuton osuus ylittänyt luonnollisen väestönlisäyksen vuodesta 2007 alkaen Lähde: Tilastokeskus, väestö
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2016 101 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 72 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 304 nettomaahanmuutto positiivinen
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys + 101 kuntaa - 212 kuntaa Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa - 241 kuntaa Nettomaahanmuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
ESIMERKKINÄ ELÄVÄNÄ SYNTY- NEIDEN MÄÄRÄ 2015 Graafissa on tarkasteltu elävänä syntyneiden määrää kunnittain vuonna 2015 Alueelliset erot ovat suuria syntyneiden määrässä Noin joka toisessa kunnassa (152) syntyi alle 50 lasta vuodessa Syntyneiden määrä kunnittain vuonna 2015 Yli 50 lasta/vuosi ( 161 kuntaa) 25-49 lasta/vuosi (64 kuntaa) Alle 25 lasta/vuosi (88 kuntaa) Noin joka kolmannessa (88) kunnassa syntyi alle 25 lasta vuodessa Alle 10 lasta vuodessa syntyi yhteensä 25 kunnassa Lähde: Tilastokeskus, väestö; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Muutoksen kaksi armotonta mittaria 1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-64 vuotiaiden määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin 2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)
1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2010-2020 : Talous kiristyy, kestävyysvaje Hyvinvointiyhteiskunta kriisiytyy Isot alue-, kunta- ja sote -reformit Maahanmuutto, pakolaiset Eläköityminen lisääntyy Työikäisten määrä laskee Väestöllisen huoltosuhteen Alpe Cermis pitkällä aikavälillä (1960-2040) 80,0 75,0 70,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden Nousu käynnissä ja jatkuu vielä 1990-2000 : Suuri lama ja massatyöttömyys Hyvinvointivaltion rahoituskriisi EU, liikkuvuus ja avoin talous Globalisaatio, osaaminen, finanssikriisi Kilpailukykyinen huoltosuhde 1970-1980 Hyvinvointivaltion rakentuu ja kypsyy Täystyöllisyyden yhteiskunta Työikäisten määrän jatkuva kasvu Jatkuva talouskasvu ja hyvinvointi Tasoittava aluepolitiikka 1960 Suuret ikäluokat työhön/koulutukseen Paljon lapsia, vähän vanhuksia Hyvinvointivaltion puitteet luodaan Elinkeinorakenteen murros, maaltapako Suuri muutto 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden Alpe Cermis 2010-2033 Lähde: mukaillen Arto Koski 2012/VM
2015 2030 *1.1.2016 alueluokituksen mukaan VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Maksimi Salla 142,3 Alle 55 Maksimi Kuhmoinen 102,8 55-64,9 65-74,9 75-84,9 85-94,9 Yli 95 5. Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 6. Espoo 50,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne väestöennuste Kartta Kartta ja data: ja data: Timo Timo Aro Aro 2016 2016
VÄESTÖKEHITYKSEN PIRULLINEN YHTÄLÖ VUOSINA 2015-2030 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste; Martti Hetemäki, VM 2017
Väestönkehitys kunnittain 2015-2035 Analyysi perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen Manner-Suomen kunnissa vuosille 2015-2040. Alueluokitus perustuu 1.1.2016 tilanteeseen (297 kuntaa) Väestö kasvaa ennusteen mukaan joka kolmannessa (99) kunnassa ja vähenee joka kahdessa kolmesta kunnasta (198) vuoteen 2035 mennessä Manner-Suomen kuntien tulevan väestökasvun vaihteluväli Pirkkalan +33,6 %:sta Sallan -27,7%:iin Väestömuutos % kunnittain vuosina 2015-2035 > 10 % (37 kuntaa) 0,1 9,9 % (62 kuntaa) -9,9-0,1 % (76 kuntaa) > -10 % (122 kuntaa) Väestöennusteen mukaan yli 15 %:in kasvu kaikkiaan 15 kunnassa: Pirkkala, Luoto, Espoo, Lempäälä, Kauniainen, Oulu, Lieto, Ylivieska, Helsinki, Seinäjoki, Liminka, Vantaa, Kontiolahti, Ylöjärvi ja Kittilä Ennusteen mukaan Tampere 14,4 % (17.), Turku 10,2 % (36.) ja Pori 0,7 % (91.) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015-2040 Kartta: Timo Aro 2017
Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien!
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS 2015-2030 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Keskeiset nostot Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat alueiden tulevaan kehitykseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti Maahanmuutto on koko maan ja yhä useamman alueen ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä Väestö- ja ikärakenteen muutospaine suurimmillaan vuosina 2015-2035: alueelliset erot huomattavan suuria Tuleva väestökehitys korostaa entisestään alueellista eriytymistä: väestö kasvaa keskimäärin vain joka kolmannessa ja työikäisten määrä vain joka kuudennessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä
2. Lapin väestön tila ja tulevaisuus
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 LAPIN VÄESTÖNKEHITYS OSA- TEKIJÖITTÄIN KESKIPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ VUOSINA 1980-2016 3000 2000 Lapin luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen keskipitkällä aikavälillä ( + 16 400 henkilöä): luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt negatiiviseksi vasta 2010-luvun aikana 1000 0 Lapin kuntien välinen nettomuutto oli erittäin negatiivinen keskipitkällä aikavälillä (-43 200 hlöä): Lappi on saanut muuttotappiota joka ainoa vuosi vuodesta 1980 alkaen Lapin nettomaahanmuutto oli positiivinen keskipitkällä aikavälillä (10 900 henkilöä): nettomaahanmuutto on ollut positiivinen vuodesta 2003 alkaen -1000-2000 -3000 Lapin väestönlisäys oli -15 800 henkilöä vuosina 1980-2016 -4000 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 LAPIN VUOTUINEN VÄESTÖNLI- SÄYS (%) SUHTEESSA VÄKILU- KUUN VUOSINA 1980-2016 Ideaalisena väestölisäyksenä pidetään yleisesti noin 0,5 1 %:in vuosittaista väestölisäystä ja haitallisena yli 1%:in väestön vähenemistä Lapin väestönlisäys on ollut keskimäärin -0,22 % vuodessa vuosina 1980-2016 1980-1989 keskimäärin +0,23 % vuodessa 1990-1999 keskimäärin -0,31 % vuodessa 2000-2009 keskimäärin -0,57 % vuodessa 2010-2016 keskimäärin -0,28 % vuodessa Lapin väestönlisäys oli positiivinen luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta pääosin vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen se on ollut negatiivinen joka vuosi. -0,09 0,72 0,97 0,81 0,47 0,01-0,15-0,19-0,25 0,02 0,28 0,41 0,38 0,21-0,29-0,47-0,45-0,78-0,81-0,46-0,26-0,35-0,48-0,22-0,30-0,12-0,15-0,08-0,27-0,18-0,41-0,52-0,37 Lapin väestönlisäys oli negatiivisin kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina 1994-2001. Tilanne oli tasapainoisin 2010-luvun vaihteessa. -1,23-1,19-1,32-1,34
LAPIN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ VUOSINA 2000-2016 Lapin väestö väheni noin -14 200 henkilöllä vuosina 2000-2016 628 634 512 546 562 535 529 381 388 426 295 309 206 247 86 18 17 48 62-32 -1 33 44 21-39 -84-69 -66-48 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-147 2014-196 -265 2015 2016-381 Lapin väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2016: Luonnollinen väestönlisäys -1 300 henkilöä Kuntien välinen nettomuutto -18 900 henkilöä Nettomaahanmuutto +6 000 henkilöä -1373-847 -783-1014 -1130-930 -873-797 -940-728 -830-809 -875-985 -560-630 Lapin väestökehityksen suurimpana haasteena krooniset muuttotappiot maan sisäisessä muuttoliikkeessä: keskimäärin noin 1 100 henkilöä vuodessa vuosina 2000-2016. Vuonna 2016 muuttotappio alhaisempi kuin kertaakaan vuoden 1993 jälkeen -2703-2636 Jatkossa väestönkehityksen haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
LAPIN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2015 Lapin maakunta kärsi 5 167 henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2015 Lapin nettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2015 Lappi sai muuttovoittoa kuudesta maakunnasta: Kanta-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta, Etelä-Pohjanmaalta, Etelä-Karjalasta ja Ahvenanmaalta Lappi kärsi muuttotappiota 13 maakunnalle: eniten määrällistä muuttotappiota alue kärsi Pohjois-Pohjanmaalle (-2541), Uudellemaalle (-1433) ja Pirkanmaalle (-582) MUUTTOVOITTOA MUUTTOTAPPIOTA +6-67 -5-247 +35 +20-582 +39-1433 -2541-12 -247-83 -16-4 +26 +10-66 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
LAPIN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA 2000-2015 -997-507 -255-1063 Lapin maakunta kärsi muuttotappiota kaikista ikäryhmistä vuosina 2000-2015 Kaksi kolmasosaa (63,8 %) Lapin muuttotappioista tuli nuorten 15-24 vuotiaiden ikäryhmästä: Lappi menetti nuoria keskimäärin 728 henkilöä vuodessa Yksi muuttoliikkeen avainryhmistä ovat nuoret aikuiset (25-34 vuotiaat), joiden paikkaan liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys alueiden tulevaan kehitykseen: Lappi kärsi nuorista aikuisista muuttotappiota yhteensä noin 3 800 henkilöä vuosina 2000-2015 -3783 0-14 15-24 25-34 35-64 65-75 75 Lapin muuttotappioista yli neljä viidesosaa (84,5 %) kohdistui nuoriin ja nuoriin aikuisiin (15-34 vuotiaat) -11648
LAPIN TULO-, LÄHTÖ- JA NET- TOMUTTO HELSINGIN SEUDUN KANSSA VUOSINA 2000-2015 1536 1612 Lappi on kärsinyt muuttotappiota Helsingin seudulle yhteensä -4 624 henkilöä 2000-luvun aikana eli keskimäärin -289 henkilöä vuodessa 1372 1209 1236 1246 1134 929 938 1013 1008 981 980 962 1362 1383 1255 1150 1107 1096 1342 992 1179 1220 1298 1358 1229 1073 979 1038 1019 1082 Lapin muuttotappiot ovat vähentyneet hieman 2010-luvulla eli keskimäärin - 241 henkilöä vuodessa Tulo- ja lähtömuuton määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 2000- luvun alkuun lukuun ottamatta 2000 2001 2002 2003 2004-201 -153 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011-106 2012 2013 2014 2015-159 -212-256 -284-276 -241-260 -210-276 -359-350 -607-674 Tulo Helsingin seutu Lähtö Helsingin seutu Netto Helsingin seutu
LAPIN TULO-, LÄHTÖ- JA NET- TOMUTTO OULUN SEUDUN KANSSA VUOSINA 2000-2015 2084 2011 1661 1693 1744 1762 1773 1744 1701 1732 1764 1918 1805 1831 1963 Lappi on kärsinyt muuttotappiota Oulun seudulle yhteensä -9 776 henkilöä 2000-luvun aikana eli keskimäärin -611 henkilöä vuodessa 734 904 1489 1057 1031 1097 1177 1206 1247 1259 1163 1376 1309 1349 1283 1323 1384 Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat vähentyneet hieman 2010-luvulla eli keskimäärin -498 henkilöä vuodessa Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat vuositasolla noin kaksi kertaa suuremmat kuin Helsingin seudulle. Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaalle 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-356 -458-604 -596-567 -556-526 -485-455 -538-522 -508-569 -579-1107 -1350 Tulo Oulun seutu Lähtö Oulun seutu Netto Oulun seutu
LAPIN SEUTUJEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ 1970-2016 Lapin maakunta on kärsinyt muuttotappioista koko ajanjakson 1970-2016: muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat vuosina 2000-2009. Lapin kaikki seudut ovat kärsineet muuttotappioista 1970-luvulta 2010-luvulle saakka: määrällisesti suurimmista muuttappioista on kärsinyt Itä-Lapin ja Kemi-Tornion seudut sekä suhteellisesti Itä-Lapin ja Tornionlaakson seudut Esimerkiksi Itä-Lapin muuttotappio vuosina 1970-2016 on määrältään lähes yhtä suuri kuin seudun koko nykyinen asukasluku 2010-luvulla positiivisia muutoksia ovat Tunturi-Lapin muuttovoittoisuus (+123) ja Poh.jois-Lapin tasapainottuva kehitys SEUTUKUNTA 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2016 YHTEENSÄ Itä-Lapin -5125-3246 -3290-3466 -893-16 020 Kemi- Tornion 666-2910 -4126-4242 -3611-14 223 Pohjois- Lapin -1928-522 -1200-1933 -92-5 675 Rovaniemen -1920-282 -595-2007 -735-5 539 Torniolaakson -1779-1101 -1192-1106 -539-5 717 Tunturi- Lapin -1442-1194 -1519-332 123-4 364 LAPPI -11 528-9 255-1 1922-13 086-5 747-51 538 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
ROVANIEMEN NETTO- MUUTTO MUISTA LAPIN KUNNISTA 2010-2015 Rovaniemi sai muuttovoittoa yhteensä 1 222 henkilöä muista Lapin kunnista vuosina 2010-2015 eli keskimäärin 204 henkilöä vuodessa Rovaniemi sai muuttovoittoa kaikista muista Lapin kunnista lukuun ottamatta Tervolan kuntaa (-4 hlöä muuttotappiota) Rovaniemi sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Kemijärveltä (+191), Sodankylästä (+146), Ranualta (+145), Sallasta (+130) ja Inarista (+121) Kemijärvi 191 Sodankylä 146 Ranua 145 Salla 130 Inari 121 Tornio 77 Posio 69 Kemi 68 Ylitornio 47 Pello 46 Keminmaa 38 Enontekiö 33 Simo 23 Savukoski 23 Kolari 20 Kittilä 15 Pelkosenniemi 14 Muonio 11 Utsjoki 9-4 Tervola -50 0 50 100 150 200 250 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
ITÄ-LAPIN JA TUNTURI-LAPIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2016 Graafissa on verrattu Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seudun kuntien välistä nettomuuttoa vuosina 2000-2016 117 90 80 61 62 46-8 -15-11 -5 3 2000 2001 2002 2003 2004-24 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-59 -83-81 -82-97 -103-114 -136-130 -145-190 -216 Tunturi-Lapin seudun kehitys on hyvä kansallinen esimerkki positiivisesta rakennemuutoksesta suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella: 2000-luvun kehitys on ollut nousuvireistä demografisen kehityksen lisäksi aluetalouden, työllisyys- ja yritysdynamiikan tunnusluvuilla -259-329 -255-385 -297-296 -314-271 Itä-Lapin seudun syvä rakennemuutos heijastuu kuntien väliseen nettomuuttoon. Itä-Lapin seudun 2000-luvun muuttotappiot ovat järkyttävän suuret: esimerkiksi vuoden 2011 muuttotappio (-578 hlöä) olisi vastannut suuruudeltaan Rovaniemen -2 300 henkilön tai Oulun noin 7 000 henkilön vuosittaista muuttotappiota -551-578 Itä-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Keskeiset nostot Lapin väestönkehitys on ollut negatiivinen keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä: negatiivisen väestökehityksen taustalla krooniset muuttotappiot maan sisäisestä muuttoliikkeestä nuorista ja nuorista aikuisista. Luonnollinen väestön-kehitys kääntynyt 2010-luvulla laskevalle uralle Lapin muuttotappiot kohdistuvat pääosin kolmeen maakuntaan Pohjois-Pohjanmaalle, Uudellemaalle ja Pirkanmaalle: Lapin muuttotappiot olivat Oulun seudulle keskimäärin 611 henkilöä ja Helsingin seudulle 289 henkilöä vuodessa. Lapin kaikki seudut muuttotappiollisia pitkällä aikavälillä: 2010-luvulla positiivisia esimerkkejä kuitenkin Tunturi- ja Pohjois-Lapin seudut. Lapin väestökehitys oletettavasti jatkossa alueellisesti eriytynyttä: erot kasvavien ja supistuvien alueiden välillä kasvavat Rovaniemen ja Lapin kohdalla toistuu se mitä tapahtuu koko maassa isomassa mittakaavassa: Rovaniemi saa muuttovoittoa kaikista Lapin kunnista (pl. Tervola), mutta kärsii muuttotappiota itseään suuremmille kaupungeille
Lisätietoja VTT Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com Kiitos!