MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS

MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2011

- SISÄLLYS 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus s. 3 1.2 Vaikuttavuus s. 15 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus s. 15 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus s. 20 1.3 Toiminnallinen tehokkuus s. 22 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus s. 25 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus s. 32 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus s. 40 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta s. 44 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet s. 44 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu s. 53 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen s. 61 1.6 Tilinpäätösanalyysi s. 66 1.6.1 Rahoituksen rakenne s. 66 1.6.2 Talousarvion toteutuminen s. 66 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma s. 67 1.6.4 Tase s. 69 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma s. 70 1.8 Arviointien tulokset s. 71 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä s. 71 2. Talousarvion toteutumalaskelma s. 72 3. Tuotto- ja kululaskelma s. 76 4. Tase s. 77 5. Liitetiedot s. 79 6. Allekirjoitus s. 93 1

Museoviraston organisaatio 1.5.2011 alkaen 2

1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toiminnan, talouden ja toimintaympäristön muutokset Museoviraston toimintaympäristössä tapahtui vuoden 2011 aikana merkittäviä muutoksia. Museovirastossa käynnistyi keväällä 2010 kokonaisvaltainen strategian ja organisaation uudistamishanke, josta käytettiin nimeä Hyvinvoiva ja uudistuva Museovirasto. Uudistuksen tavoitteena oli luoda nykyaikainen prosessipohjainen toimintamalli ja uudistaa toimintatapoja huomioiden samalla henkilöstön hyvinvointi. Museoviraston uusi organisaatio valmistui vuoden 2011 alkuun mennessä ja osastonjohtajat nimitettiin 1.1.2011 alkaen. Osastojen sisäinen organisointi toteutettiin maaliskuun loppuun mennessä ja toimintayksiköiden päälliköt nimitettiin 1.4.2011 alkaen. Uusi organisaatio perustuu viiteen ydinprosessiin ja niiden toimintaa tukevaan neljään tukipalveluprosessiin. Organisaatiouudistuksen perustana oli syksyllä 2010 valmistunut strategia 2020, jonka toteuttaminen oli uudistuksen keskeinen tavoite. Arkeologiset kenttäpalvelut yksikön perustamisella korjattiin kenttätutkimusten toteuttamiseen liittyneitä kilpailuttamisongelmia. Organisaatioon liittyvät uudistuksen tulivat voimaan 1.5.2011. Vakanssien tehtäväkuvat määriteltiin uudelleen ja kaikki virat laitettiin sisäiseen ilmoittautumiseen. Virkarakenteen uudistuksen tavoite oli edelleen määritellä tehtävät niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla strategian toteutumista. Toukokuun alkuun mennessä nimitettiin yhteensä 265 viranhaltijaa tai työntekijää uusien tehtävänkuvien mukaisiin tehtäviin. Organisaatiouudistuksen lisäksi Museovirastossa oli vireillä useita museo-, tutkimus- ja kokoelmatoiminnan kehittämishankkeita. Museovirasto on ollut keskeisenä toimijana Paikallismuseotoiminnan kehittäminen (PAMU) hankkeessa, jonka tavoitteena on maamme paikallismuseoiden toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Vuoden aikana käynnistyi erillisrahoituksella Museo 2015 hanke museoiden kokoelmienhallinnan tietojärjestelmien uudistamiseksi. Kuvakokoelmat on huolehtinut journalistisen kuva-arkiston suunnitteluhankkeesta. Kansallismuseon vastuulla on ollut TAKO-hankkeen eli nykyajan dokumentointi-hankkeen koordinointi ja edistäminen. Sitran Julkisen johtamisen ohjelman rahoituksella käynnistettiin kehittämishanke Museot hyvinvoinnin edistäjinä, jonka tavoitteena on luoda perusteita uudenlaisille yhteistoiminnalle tuotettaessa asiakkaille palveluita monen toimijan voimin. Hankkeen piloteiksi valittiin Merikeskus Vellamo ja Hämeenlinnan Linnanniemi. Pitkään vireillä ollut tilahanke alkoi toteutua vuoden 2011 aikana, kun Sturenkatu 2A:n toimitilat valmistuivat ja kirjasto, kuva-arkisto, kansatieteellinen arkisto ja arkeologiset kokoelmat sekä museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta voitiin siirtää uusiin toimitiloihin. Uudistus oli Museoviraston kannalta merkittävä, kun asiakas- ja tutkijapalvelut voitiin keskittää samaan paikkaan. Uudet tilat avattiin yleisölle syyskuun alussa 2011. Samaan aikaan Museoviraston entisen rakennushistorian osaston toiminnat siirrettiin Ner- 3

vanderinkadun tiloihin ja Kulttuuritalon tilojen peruskorjaaminen Museoviraston toimitiloiksi käynnistyi. Kansallismuseon maanalaisten tilojen rakentaminen käynnisti myös hankkeen Kansallismuseon rakennusten hallinnansiirrosta Senaatti kiinteistöille. Ratkaisu hallinnansiirrosta tehtiin joulukuussa 2011. Museovirastossa valmistui oma kiinteistöstrategia, jonka tavoitteena on ollut arvioida Museoviraston omistaman laajan rakennuskannan strateginen ja ei-strateginen merkitys viraston toiminnalle. Kiinteistöstrategian perusteella Museovirasto pyrkii luopumaan toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä. Samalla käynnistettiin Museoviraston kiinteistöjen omistus- ja saantitietojen selvitystyö. Keväällä 2011 asetettiin valtiovarainministeriön työryhmä selvittämään valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ns. tuottamattoman kiinteistökannan hallintaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmän raportti valmistui joulukuussa 2011. Toteutuessaan kiinteistön hallintamuodon muuttuminen valtiokonsernitasolla keskitetymmäksi saattaa merkitä Museovirastonkin osalta merkittäviä uudistuksia. Museoviraston talouteen ilmaantui syksyllä 2011 synkkiä pilviä, kun valtioneuvosto esitti eduskunnalle viraston talousarvioon 3 miljoonan euron toimintamäärärahavähennystä. Talouden ongelmaa lisäsi Kansallismuseon hallinnansiirtoon liittynyt vuokramäärärahan vajaus. Eduskunta vahvisti joulukuussa Museoviraston vuoden 2012 talouden kehykseksi 19.9 miljoonaa, vain hiukan valtioneuvoston esitystä enemmän. Tämän vuoksi Museovirasto käynnisti marraskuussa 2011 yhteistoimintaneuvottelut tuotannollista ja taloudellisista syistä toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi uuteen määrärahakehykseen. Ratkaisut sopeuttamistoimista tehtiin alkuvuonna 2012. Vuosi 2011 oli Museoviraston uudistusten kannalta poikkeuksellisen merkittävä. Organisaatiouudistuksen ja henkilöstöjärjestelyjen voidaan arvioida onnistuneen erinomaisesti ja ennen muuta kivuttomasti. Vuoden 2011 kokemusten perusteella uudistusta voidaan pitää oikean suuntaisena, joskin tarkempi arviointi voidaan tehdä vasta myöhemmin. Erityisen merkittävänä on pidettävä Arkisto- ja kokoelmapalvelujen keskittämistä, joka antaa aikaisempaa paremmat edellytykset asiakas- ja tutkijapalvelujen tarjoamiseen. Rakenteiden uudistaminen kesken talousarviovuoden asetti taloushallinnolle merkittäviä haasteita, joissa onnistuttiin erinomaisesti. Tiukentuneella kehyksellä tulee kuitenkin olemaan kauaskantoiset vaikutukset Museoviraston kykyyn palvella asiakkaitaan ja mahdollisuuksiin vastata kansallisen kulttuuriperinnön turvaamisesta. Museoviraston tukipalveluita työllisti vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla erityisesti organisaatiouudistus, johon liittyneitä ratkaisuja valmisteltiin. Muita henkilöstöhallintoon liittyneitä suurempia kokonaisuuksia olivat työterveyshuollon kilpailutus ja uuden palveluntarjoajan haltuunottoprosessi, työaikapankkijärjestely sekä loppuvuodesta alkanut yhteistoimintamenettely. 4

Tulostavoitteiden toteutuminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2011 2012 2013 2014 1 Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikkaohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x - * Resurssit koostuvat Museoviraston budjettivaroista ml. lisäbudjetit, jaettavista avustuksista, investointimäärärahoista sekä käytettävissä olevista työllisyys- ja RISE-resursseista. ** Keskeisillä ohjelmilla tarkoitetaan toimialan valtakunnantason, ministeriötason sekä tarvittavissa määrin maakuntatason ohjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU- ja EN-tason komiteoita. Mukanaolo merkitsee vähintään valmistelu- tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja 2013. Pitkäkestoisella kulttuuriperinnön vaalimiseen osoitetulla resurssien seurannalla voidaan arvioida yhteiskunnan panostusta ja oman toiminnan vaikuttavuutta. Museoviraston tilinpäätös osoittaa vuoden 2011 tilikauden kulujäämää 34 030 093,07 euroa. Kulujäämässä ovat mukana omat budjettivarat ja jaettavat avustukset. Investoinnit on huomioitu poistoina. Resurssien määrää käytettiin mittarina nyt ensimmäistä kertaa. Joka toinen vuosi vertailtavan luvun vertailukohdaksi voidaan ottaa vuoden 2009 tuotto- ja kululaskelman kulujäämä, joka oli 30,81 milj. euroa. Kulujäämään sisältyvät myös oman toiminnan tuotot, jotka olivat vuonna 2011 5,3 miljoonaa euroa (5,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Kulujäämä siis pienenee omien tuottojen lisääntyessä. Viraston mukanaolo politiikka-ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa sekä työryhmissä Viraston mukanaolon määrään keskeisissä ohjelmissa arvioivaan laadulliseen tavoitteeseen ei aseteta määrällistä tavoitetta, mutta toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja 2013. Museoviraston toimialalla toimi vuonna 2011 useita eri tason työryhmiä. Voidaan arvioida, että osallistuminen näihin onnistui pääosin halutulla tavalla ja laajuudella. Erilainen ohjelma- ja työryhmätyö sitoo nykyään runsaasti resursseja, mutta toimintaa voi myös pitää vaikutuksiltaan merkittävänä. Kaikista keskeisistä hallinnonalaa sivuavista politiikkaohjelmista on annettu Museoviraston näkemys lausuntojen kautta. Toimintavuonna ei ollut vireillä rakennusperintölain (voimaan 2010) mittaisia uudistuksia tai kattavia strategiahankkeita. Toimialaa koskevia politiikka-ohjelmia ja muita ohjelmia olivat mm. valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen erityiskysymyk- 5

siä selvittänyt työryhmä, jossa oli mukana Museoviraston edustus. Museovirastolla ei ollut edustusta maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointia varten perustetussa työryhmässä, mutta asiaa seurattiin kuitenkin aktiivisesti. Samoin on oltu aloitteellisia tulevan rakennerahastokauden valmistelussa. Vuonna 2011 valmistauduttiin hallitusohjelmaan sisältyvän kulttuuriympäristöstrategian valmisteluun (2012) sekä ennakoitiin omalla kehittämistyöllä muinaismuistolain uudistamista. Vakiintunutta kansainvälistä vaikuttamista ja seurantaa jatkettiin maailmanperintöasioissa ja Euroopan neuvostossa (johtokomitean puheenjohtajuus) sekä Itämeren alueen ja pohjoismaisessa kulttuuriperintöyhteistyössä. Kansallisella tasolla jatkettiin sopimuspohjaista yhteistyötä verkostoineen erityisesti valtionhallinnon sisällä, yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa sekä osallistuttiin työalan keskeisiin neuvottelukuntiin, kuten kirkollisen kulttuuriperinnön neuvottelukuntaan ja Seuraintaloasiain neuvottelukuntaan, samoin maailmanperintökohteiden neuvottelukuntiin ja kohteiden seurantaan. Muita laajakantoisia työryhmiä olivat STM:n Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmä, Kirkkohallituksen virastokollegion asettama työryhmä kirkollista rakennussuojelua koskevien kirkkolain säännösten uudistamista varten, Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeeseen (KDK) liittyneet useat työryhmät, joissa Museovirasto on erittäin aktiivisena mukana hankkeen kaikilla tasoilla. 2009 tot. 2010 tot. 2011 tavoite 2011 tot. 3 Museoiden kävijämäärä 347476 323322 345000 414790 4 Medianäkyvyyden määrä 441 - - - 5 Laatumuuttujien kehitys - - - - Kävijämäärän pohjalta tarkasteltuna Kansallismuseo ja sen yhteydessä toimivat muut museot ylittivät selvästi asetetun tavoitteen. Kokonaiskävijämäärä oli lähes 70 000 henkilöä tavoitemäärää enemmän. Kulttuurien museossa, jossa on vuoden 2011 alusta lähtien ollut ilmainen sisäänpääsy, kävijämäärä lähes kolminkertaistui (31 806). Suomen merimuseon kävijämäärä kasvoi merkittävästi, ollen 116 910 henkilöä. Kansallismuseon kävijämäärä kasvoi yli 20 000:lla ja nousi 131 870 henkilöön. KM:ssa ja SMM:ssa kasvu johtui mm. onnistuneesta näyttelyohjelmasta ja panostamisesta yleisötapahtumiin. Kesämuseoiden kävijämäärä vaihteli huomattavasti museoittain. Eniten kävijöitä, 46 828, oli Seurasaaressa, vähiten, 1 050, Pukkilan kartanossa. Medianäkyvyyden seurantaan ja julkisuuden laadun mittaamiseen ei voitu kustannussyistä ottaa maksullista seurantajärjestelmää. 6

Toiminnallinen tehokkuus Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja toteutumatiedot 2009 tot. 2010 tot. 2011 tavoite 2011 tot. 6, 8 Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, 3,25 3,16 2,95 2,44 e 7, 9 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, 2,38 2,43 2,19 2,16 e 10 Henkilötyövuodet* 409 385 392 361 Organisaatiomuutoksen jälkeen seurataan yhdistettyjä museo- ja linnassakäynnin keskilukuja. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden ja linnojen käynnin keskihinta laski vuodesta 2010. Toisaalta myös museo- ja linnassakäynnin keskitulo laski vuodesta 2010. Keskihintaa laskivat henkilöstömenojen pienentyminen ja nousseet kävijämäärät. Keskituloa laskivat ilmaiskävijöiden määrän nousu. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsivät Museovirastolle kaikkiaan 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Vuoden 2011 alusta lukien lakkautettiin 10 virkaa. Museovirasto on jo useana vuotena alittanut tavoitetason henkilötyövuosissa. Uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ei aseta htv-vähennyksiä mutta vaikuttaa kuitenkin euromääräisesti. Henkilötyövuosien väheneminen vuonna 2011 oli seurausta erityisesti määräaikaisen työvoiman voimakkaasta vähentämisestä vuoden lopulla, yhteistoimintaneuvotteluiden jo käynnistyttyä. Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2009 tot. 2010 tot. 2011 tavoite 2011 tot. 11 Kirjaston asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkopuolisille 0,061 0,047-0,014 Kirjaston lainaustoiminnan tuottavuus näytti tunnusluvun mukaan nousseen voimakkaasti 2010, mutta tämä johtui siitä, että kirjastossa ei ollut asiakaspalvelua loppuvuodesta. Kirjasto oli suljettuna asiakkailta muuton takia vuoden 2011 alkupuoliskon. Asiakkaat saivat muuton ajaksi pitkät laina-ajat ja pystyivät uusimaan lainojaan, joten lainoja oli kuitenkin paljon. Lainaustoiminnan tuottavuutta ei ollut tarkoituksenmukaista mitata vuonna 2011. 7

Tuotokset ja laadunhallinta Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja toteutumatiedot 2009 tot. 2010 tot. 2011 tavoite 2011 tot. 12 Käynnit* MV:n verkkosivuilla 3537829 3166698 4600000 3546608 13 Lausuntojen käsittelyaika, pv 43 35 37 36 14 Museoiden kokonaiskävijämäärä 347476 323322 345000 414790 15 Museoiden maksavien kävijöiden 58,98 % 46,45 % 58 % 40,2 % osuus 16 Museoiden alle 18-vuotiaiden 21,4 % 24,1 % 22 % 19 % osuus kävijöistä 17 Linnojen kokonaiskävijämäärä 202500 168707 180000 162792 18 Linnojen maksavien kävijöiden osuus 82 % 88,7 % 80 % 88,2 % 19 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, 6 7 6 4 kpl 20 Esinetietojen digitointiaste** 28,4 % 30 % 30 % 39,9 % *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. ** Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa. Museoviraston verkkosivujen (www.nba.fi) käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta. Verkkosivujen rakenne ja ulkoasu uudistettiin ja käyttöön otettiin uusi, nykyaikaiset toiminnallisuudet mahdollistava ylläpitotyökalu. Uudistetut verkkosivut avattiin joulukuun puolivälissä. Kulttuuriympäristön tulosalueen tavoitteeksi asetettu keskimääräinen läpimenoaika alitettiin yhdellä vuorokaudella (37/36 vrk). Museoviraston viranomais- ja asiantuntijatehtävien voimavarat vähenivät 2011 kuluessa, ja väheneminen jatkuu 2012. Maakuntamuseoiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten vaikutus säilyi ennallaan. Maakuntamuseoiden vaihtelevat voimavarat vaikeuttavat hieman johdonmukaista kulttuuriympäristön vaalimista. Myönteistä kehitystä edustavat Saamelaismuseo Siidan ja Kuopion museotoimen kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. Museot onnistuivat tavoittamaan tarjonnallaan lapset ja nuoret, mutta eivät onnistuneet nostamaan maksavien asiakkaiden määrää tavoitetasolle. Maksavien asiakkaiden osuus museovieraista oli 40,2 %. Tavoitteeksi asetettu 58 % alittui selvästi. Eniten maksavia asiakkaita kävi Erikoismuseoissa (52,08 %) (Hvitträsk, Cygnaeuksen galleria, Suomenlinnakeskus sekä kartanomuseot). Kansallismuseossa luku oli 46,97 %, Merimuseossa vain 24,1 %. Maksavien asiakkaiden määrän % -muutos johtui siten suurelta osin Merimuseon määrän pienentymisestä. Merimuseossa maksavien kävijöiden prosentuaalisen osuuden merkittävä lasku johtuu kävijälaskennan tarkentumisesta uuden laskurin myötä. Ilmaiseksi sisään pääsevien alle 18-vuotiaiden lukumäärä, 19,02%, ei saavuttanut tavoitetta (22%). Museoiden väliset erot olivat kuitenkin suuret: Kansallismuseossa heitä oli 34,4 %, Merimuseossa 9 %, Kulttuurien museossa 17,0 % ja Erityismuseoissa 21,52 %. 8

Linnojen maksavien kävijöiden osuus oli 88,2 % eli se ylitti tavoitteen (80 %). Linnojen yhteinen kävijämäärä laski hienoisesti. Hämeen linnassa lasku (n. 16 000 kävijää) selittyy ilmaistapahtumien kävijämäärien laskentatavan tarkennuksella. Olavinlinnan kävijämäärän lisäys (n. 10 000 kävijää) jakautui tasaisesti ympäri vuoden, eli matkailijoita kävi muulloinkin kuin vilkkaimpaan kesäaikaan. (Savonlinnan oopperajuhlien yli 52 000 kävijää jää Olavinlinnan tilastojen ulkopuolelle). Hämeen linnassa yksityis- ja yritystilaisuuksien määrä on jo useamman vuoden ollut laskussa; tilavuokrauksen lisääminen onkin otettu painopistealueeksi. Molempien linnojen koululaisryhmien määrä väheni, etenkin kevään luokkaretkien aikaan. Trendi on ollut laskeva jo vuosia. Linnoissa suurin kävijärakenteen muutos on Olavinlinnan ulkomaalaiskävijöiden määrän nousu 51 %:lla. Nousu johtuu pitkälti venäläismatkailijoiden määrän kasvusta. Tämä asettaa uusia vaatimuksia linnan venäjänkielisten palvelujen tarjonnalle. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisujen määrä pidettiin suunnitellusti aikaisempaa pienempänä, koska julkaisemisen kustannukset ovat korkeat ja menekki heikkoa. Vuonna 2011 keskityttiin varaston purkuun. Onnistuneiden tutkimus- ja näyttelyjulkaisujen teko on myös työaikaa vaativaa, ja on kärsinyt resurssipulasta. Kulttuuriperinnön digitointia jatkettiin tehostetusti digitointiin myönnetyn erillisrahoituksen turvin. Esineiden digitoinnin osalta jatkettiin hankkeita mm. Merimuseon ja Kulttuurien museon kokoelmien osalta. Digitoidut aineistot ovat nähtävissä Suomen museot online palvelussa. Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 tavoite 2011 toteutuma 21 Valokuvien sähköisen luetteloinnin 3,8 % 4,8 % 5,4 % 5,1 % aste* 22 Sähköisesti luetteloitujen esineiden 1,4 % 1,7 % 7 % 2,7 % saatavuus internetissä % 23 Sähköisesti luetteloitujen kuvien 0,1 % 1,4 % 1,5 % 1,4 % saatavuus internetissä % 24 Hoidetut muinaisjäännökset, lkm 180 155 160 127 25 Museoviraston myöntämin hoitoluvin 10 10-22 hoidetut muinaisjäännös- kohteet, lkm 26 Määräajassa annetut lausunnot, 75,8 % 81 % 80 % 78 % % 27 Käynnit** muissa verkkopalveluissa 2350636 6414231 2100000 2947019 (Rakennusperinto.fi, Mu- seoverkko, Kulttuuriymparisto.nba.fi, Suomen museot online, Merikeskusvellamo.fi, Kuvakokoelmat.fi) 28 Muinaisjäännösrekisterin lataukset (Paikkatietoikkuna, Kulttuuriymparisto.nba.fi)** 273856*** -*** 1300000 368042 9

29 Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä 30 Kirjaston / tietokeskuksen kävijämäärä 11 271 (kirjasto) 51 % 50,2 % 53 % 52,6 % - - - 31 Asiakastyytyväisyysindeksi 4,3 - - kirjastot - - 32 Sidosryhmätyytyväisyysindeksi - - - * Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa. **Käyntejä mitataan sivulatausten määrän perusteella. Vuoden 2011 luvuista puuttuvat palvelinhäiriön vuoksi Museoverkon ja Kulttuuriymparisto.nba.fi:n käyntimäärät. Rakennusperinto.fi on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellamo.fi yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. *** Vuonna 2009 toteutuma vain 3 kk ajalta, vuoden 2010 toteutuma puuttuu palvelinhäiriön johdosta kokonaan. Museoviraston digitointiaste tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset suhteessa kokoelmien suureen kokoon ja käytettävissä oleviin resursseihin. Sama pätee myös siihen kuinka paljon kokoelmien kokonaismäärästä on saatu vietyä verkkoon haettavaksi, selattavaksi ja katsottavaksi. Näiltä osin asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Edellisen kaksivuotiskauden hyvin kehittynyt kuva-aineiston digitointi väheni oleellisesti vuonna 2011 kokoelmien muuton vuoksi. Museoviraston itsensä hoitamien muinaisjäännöskohteiden määrä jäi suunniteltua (160) pienemmäksi resurssien puutteen takia. Resurssipuutteen syynä oli jo aiemmin toteutettujen tuottavuusvähennyksen lisäksi Museoviraston omien, hoitoon ohjattujen budjettimäärärahojen sekä ulkopuolisten rahoitusten väheneminen. Lisäksi resursseja suunnattiin muinaisjäännösten hoidosta Museoviraston hallinnoimien kiinteistöjen hoitoon. Museovirasto hoiti itse 127 muinaisjäännöstä ja muuta kulttuuriperintökohdetta. Museoviraston myöntämien hoitolupien määrää seuraavan mittarin laskutapaa tarkennettiin perustumaan rekisteröityihin hoitolupiin. Hoitolupia seurataan, jotta voidaan seurata muinaisjäännösten omaehtoisen, kolmansien toimijoiden toimesta tapahtuvan hoitotoiminnan volyymiä. Vuoden 2011 hoitolupien määrä vaikuttaa nousseen edellisestä vuodesta, mutta vuoden 2010 aikana käynnissä ollut Adoptoi muinaisjäännös hanke vaikutti myönnettyjen hoitolupien määrään poikkeuksellisesti, koska hankkeessa hoito perustui sopimukselle, ei luvanvaraiselle toiminnalle. Nyt hoitolupien määrä indikoi siis normaalivuoden tasoa. Kulttuuriympäristön suojelu osasto kykeni pääosin säilyttämään toimintakykynsä, vaikka toimintavuoteen osui organisaation uudistaminen ja voimavarojen niukkeneminen. Viranomaistoiminnan ylläpidon hintana oli vähäisempi panostaminen ennakoivaan, vuorovaikutteiseen suojelun työtapaan. Myönteistä oli kulttuuriympäristön kokonaisvaltaisen tarkastelun vahvistuminen organisaatiouudistuksen yhtenä seurauksena; kehitys vaatii kuitenkin tukea ja seurantaa vielä tulevina vuosina. 10

Kaikkien Museoviraston verkkopalveluiden kävijämääriä ei teknisistä syistä johtuen voitu mitata koko vuodelta. Niiden osalta, jotka voitiin mitata, voidaan todeta voimakkaan kasvun tasaantuneen ja olevan nyt maltillista. Tulos on yleistettävissä muihinkin verkkopalveluihin. Tietoaineistojen saatavuus on muinaisjäännösrekisterissä esihistoriallisten muinaisjäännösten osalta jo hyvin kattava, tosin vuosittaisin variaatioin. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta kattavuus on vielä ongelma. Vedenalaiskohteita olisi kyettävä tarkastamaan ja niiden tietoja tarkentamaan olennaisesti nykyistä enemmän. Kaikkien osalta pistemäistä paikkatietoa on kehitettävä aluetiedoksi, tilannetta ei ole vielä tyydyttävä. Rekisterityön tehostaminen, toisteisen työn estäminen, rekisterin ajantasaisuus ja toimiva työnjako edellyttävät jatkossa rajapintoja muiden rekisterityötä tekevien järjestelmiin; näitä ovat eräät maakuntamuseot ja Metsähallitus. Rakennusperintörekisterin osalta virastolla ei ole ollut tulostavoitteita. Rekisterin tietosisältö on yhä epätasaista ja osin liian puutteellista, Sen täydentäminen keskittyi toimintavuonna Haag-luettelointiin. Kirjaston kävijämäärää ei tilastoitu v. 2010-2011. V. 2012 kehitetään uusi tunnusluku, joka kuvaa arkisto- ja tietopalveluyhteydenottoja, ja aletaan seurata sen kehitystä sekä asetetaan tavoitteet vuoden 2012 jälkeen. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kahden vuoden välein. Sidosryhmäkyselyn tekemiseen suunnitellulla tavalla vuonna 2011 ei ollut resursseja. 2009 2011 luodaan 2012 vakiinnutetaan 2013 arvioidaan 2014 kehitetään 33 Yhteinen palvelukonsepti - x x x x Arkisto- ja tietopalveluiden uutta yhteistä palvelukonseptia suunnittelemaan perustettiin asiakaspalvelutyöryhmä. Asiakaspalvelun yleiset periaatteet luotiin, sovittiin toimitus- ja asiakaspalveluajoista sekä laadittiin käyttösäännöt ja aineiston tilauslomakkeet. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 tavoite 2011 toteutuma 34 Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 2,6 2,3 2,9 2,1 (työpäivää/ htv) 35 Kokonaishenkilötyövuosien määrä 409 385 392 361 36 Työtyytyväisyysindeksi 3,22 3,27 3,4 3,2 37 Käynnit* Museoviraston intranetissä 812078 808759 982613 877234 *Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. 11

Henkilöstökoulutukseen käytettiin aikaa 2,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeksi vuodelle 2011 oli asetettu 2,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti, joten tavoitetta ei saavutettu. Koulutukseen käytetty aika väheni hieman edellisestä vuodesta. Syinä vähenemiseen voidaan pitää vuoden aikana toteutettua organisaatiouudistusta sekä henkilöstön muuttoa uusiin tiloihin. Näiden hankkeiden valmistelu ja toteutus sitoivat vuoden aikana runsaasti voimavaroja. Koulutustavoitteiden toteutumisessa tulee ottaa huomioon myös, että henkilötyövuosista suuri osa muodostui määräaikaisesta henkilöstöstä, jonka mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin virastossa neljännen kerran syksyllä 2011. Työtyytyväisyyden keskiarvo oli 3,2. Luku oli samaa tasoa kuin vuonna 2010 (3,27). Tulosta voidaan pitää olosuhteisiin nähden erittäin hyvänä, koska muiden suurten muutosten ohella kysely toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa, jolloin budjettileikkauksia koskevat YT-neuvottelut oli juuri aloitettu. Intranetissa tehtiin vuoden aikana 877 234 sivulatausta. Uuden strategian jalkautus, uuden organisaation suunnittelu ja käyttöönotto, tehtäviin ilmoittautuminen ja budjettileikkauksen käynnistämät yhteistoimintaneuvottelut edellyttivät jatkuvaa uutisointia ja uusien intranet-sivujen tuotantoa. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina Museovirasto on asiantuntijavirasto, jonka keskeinen tuloksellisuuteen vaikuttava voimavara on sen henkilöstö. Tuloksellisuuden parantaminen kehittyy viraston näkemyksen mukaan parhaalla tavalla kehittämällä prosesseja sujuvammiksi, yhdistämällä voimavaroja muiden toimijoiden kanssa ja ylläpitämällä hyvinvoivaa ja aloitekykyistä työyhteisöä. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina on valtionhallinnon kaventuvassa kehyksessä selkeästi uhattuna. Vuoden 2011 lopulla tehty valtion budjettikehyksen leikkaus merkitsi Museovirastolle 15 % henkilöstövähennystä, ja merkittäviä leikkauksia toimintamäärärahoihin. Jo toteutetut tuottavuusohjelman vähennykset huomioiden, Museovirastosta on vuodesta 2006 eteenpäin leikattu lähes 100 henkilötyövuotta. Näin suuret leikkaukset ovat jo pysyvästi vaikuttaneet Museoviraston mahdollisuuksiin palvella asiakkaitaan. Museoviraston sisällä tuottavuutta parannetaan tietojärjestelmiä uudistamalla, ottamalla käyttöön asianhallintajärjestelmä sekä organisoimalla uudelleen tukipalveluja. Sturenkatu 2a:n uudet tilat sekä organisaationmuutos paransivat oleellisesti kokoelmien ja arkistoaineistojen säilytysolosuhteita sekä yhteisen asiakaspalvelun mahdollisuuksia. Vuoden 2012 määrärahojen vähennyksestä seuraava henkilöstön vähentäminen tulee vaikuttamaan tuloksellisuuden kehitykseen haitallisesti, jos joudutaan vastaavasti supistamaan asiakaspalvelua. Panostaminen kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantamiseen palvelee niin viranomais- ja muuta sidosryhmäyhteistyötä kuin kansalaisia, jotka pääsevät tutustumaan aineistoon asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto-hankkeen kautta rahoitettavat kulttuuriperinnön digitointihankkeet, 12

kuten esine- ja kuvakokoelmien tehostettu digitointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmän kehittäminen tulevat merkittävästi parantamaan tilannetta. Kulttuuriympäristön vaalimisessa vaikuttavuuden lisäämistä, politiikkatason ohjausta sekä vahvempaa läsnäoloa maakunnissa yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa haettiin 2011 suojeluosaston kolmella alueyksiköllä sekä kahdella keskushallinnon tasolla toimivalla ohjaus- ja tukiyksiköllä. Yksikköjen toimintaa ei saatu kaikilta osin vakiinnutetuksi ennen 2012 alun säästöratkaisujen aiheuttamaa kahden yksikön vähentämistä. Tuottavuutta kehitettiin viraston toimintatapoja arvioimalla ja kehittämällä. Huomiota saivat mm. osastorajat ylittänyt yhteistyö tietojärjestelmien ja rekistereiden kehittämisessä, muinaismuistolain soveltamiskäytännöt sekä organisaatiouudistuksessa voimavaroiltaan kärsineen vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun kysymykset. Museoviraston asema kiinteistönhaltijavirastona on parhaillaan selvityksen alla. Riippumatta siitä, kenelle vastuu keskeisten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen, kuten linnojen ja kartanoiden, ylläpidosta kuuluu tulevaisuudessa, Museovirastolla säilyy suojelu- ja restaurointiasiantuntijuus ja tavoite kohteiden saattamisesta asiakkaiden käyttöön saavutettavina ja vetovoimaisina kulttuuriperintökohteina. Valtion tuottavuusohjelmat ovat vähentäneet Suomen kansallismuseosta n. 20 henkilötyövuotta. Vuoden 2011 lopulla tehdyt kehysbudjettileikkaukset vähentävät henkilöstöresursseja vielä tätäkin enemmän. Museotyö, esineiden luettelointi, konservointi, varastointi, näyttelyjen rakentaminen, on suurelta osin käsin tehtävää työtä, jonka määrä on suoraan riippuvainen siitä, kuinka monta käsiparia on käytettävissä. Jatkuvat henkilökunnan leikkaukset rajoittavat jo nyt, ja erityisesti tulevaisuudessa, Suomen kansallismuseon mahdollisuuksia hoitaa perustehtäviään. Työvaltaisella museoalalla ei voida tavoitella vaikuttavuuden tai tuottavuuden kasvua ilman toimintaedellytysten parantamista tai hoidettavien kohteiden karsimista. Kulttuurien museon kävijämäärä oli Tennispalatsissa jatkuvasti pienentynyt. Museossa otettiin tästä syystä vuoden 2011 alusta käyttöön ilmainen sisäänpääsy, jonka ansiosta kävijämäärä lähes kolminkertaistui. Museo varautui näyttelysuunnittelussaan jo muuttamiseen Kansallismuseoon vuonna 2013. Muutto mahdollistaa tulevaisuudessa henkilöresurssien tehokkaamman yhteiskäytön. Kulttuurien museon toiminnan siirtäminen pois Tennispalatsista on mahdollista, kun Kansallismuseon pihan alle valmistuvat uudet maanalaiset varastotilat, joiden räjäyttäminen aloitettiin 2010. Kulttuurien museon ja Kansallismuseon täysipainoinen näyttelytoiminta on kuitenkin mahdollista vain, jos tontille saadaan uusi maanalainen vaihtuvien näyttelyiden tila, jonka suunnitteleminen aloitettiin 2010. Uudishankkeiden rahoittamiseksi Senaatti-kiinteistön kanssa aloitettiin neuvottelut Kansallismuseon siirtämisestä Senaatin omistukseen. Museoviraston yhteistyö valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus Palkeitten kanssa on vakiintunut ja toimii hyvin. Toiminnan kustannukset ylittävät kuitenkin vielä aiemmat toimintaan käytetyt henkilöstö- ja järjestelmäkustannukset. Tulevina vuosina 13

sekä tilaustenhallintajärjestelmä Tilha että henkilöstö- ja talousjärjestelmä Kieku tulevat muuttamaan toimintatapoja ja tehostamaan toimintaa. Museoviraston oman toiminnan kehittäminen vaikeutui kehysleikkauksen vähentäessä tähän toimintaan käytettävissä olevia resursseja. Museovirastolla on jo aiemmin ollut niukasti voimavaroja käytettävissä esim. osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja näitä resursseja on nyt jouduttu entisestään leikkaamaan. Uhkana on toimintakyvyn ja tuottavuuden asteittainen heikkeneminen, kun osaamista ei voida kehittää riittävällä tavalla. Ratkaisua etsitään uudenlaisista toimintatavoista, joilla voidaan hyödyntää paremmin talossa olevaa laajaa osaamista. 14

1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Museoviraston toiminta tukee valtion talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön osalta esitetyistä kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisista vaikuttavuuden tavoitteista seuraavia: Kulttuurisen perustan vahvistaminen Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus sekä ympäristötietojen sähköinen saatavuus Oman toiminnan tuloksellinen kehittäminen Museoviraston toiminta-alaa koskevia vaikuttavuustavoitteita on valtion talousarvion lisäksi esitetty seuraavissa hallinnonalan suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa: Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 Kulttuuripolitiikan strategia 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön aluekehittämisstrategia vuosina 2003 2013 Opetusministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma 2011-2015; että teema- ja sektoristrategioissa ja -ohjelmissa. Tulossopimuksen 2011-2014 tulostavoitteet 2011 2012 2013 2014 1 Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 2 Viraston mukanaolo politiikkaohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa** x - x - x - x - 2009 tot. 2010 tot. 2011 tavoite 2011 tot. 3 Museoiden kävijämäärä 347476 323322 345000 414790 4 Medianäkyvyyden määrä 441 - - - 5 Laatumuuttujien kehitys - - - - 15

Museoviraston toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella sekä vaikuttavuutta osoittavien mittareiden avulla että arvioimalla eri palveluiden keskeisiä vaikutuksia yhteiskunnalle ja kansalaisille. Museoviraston tarjoamia palveluita ovat Kokoelmat ja kohteet, Sisällöntuotanto, Tietojärjestelmät, Tuki ja ohjaus ja Viranomaispalvelut. Kokoelmat ja kohteet Museovirasto huolehtii kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisestä, kartuttamisesta, tutkimuksesta ja sitä koskevan tiedon ylläpidosta. Kulttuuriperintöä ovat mm. Suomen kansallismuseon esinekokoelmat, Museoviraston arkistot, kirjasto, kuvakokoelmat, arkeologiset kokoelmat sekä arkeologiset kohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kulttuuriperintö on asiakkaiden käytettävissä sekä paikallisesti että verkon kautta hyvin hoidettujen kokoelmien ja kohteiden sekä niihin liittyvien palvelujen kautta. Suomen kansallismuseo ja sen yhteydessä toimivat museot ovat pitäneet painopisteenä yleisön parempaa tavoittamista sekä tiedollisesti että fyysisesti. Museoiden opastus- ja muuta yleisötoimintaa on kehitetty, jotta kävijät saisivat paremman kontaktin kokoelmien esineisiin ja niiden merkitykseen. Kohteiden fyysistä saavutettavuutta on kehitetty kaikissa korjauksen alaisissa kohteissa, ja se on huomioitu myös muissa museoissa. Näillä toimenpiteillä on pyritty kulttuurisen perustan vahvistamiseen ja kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Kokoelmien vaikuttavuuden osatekijä on niiden kunto. Uudet, asianmukaiset säilytystilat parantavat arkeologisten esinekokoelmien, kuvakokoelmien ja arkistojen säilyvyyttä ja mahdollisuuksia niiden käyttämiseen myös muiden toimijoiden näyttelytoiminnassa. Keskusvaraston uudelleen järjestämisellä on saatu lisää tilaa esineiden asianmukaista säilyttämistä varten. Rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaisjäännöskohteiden säilyminen kansallisena kulttuuriomaisuutena pyrittiin turvaamaan asiantuntevalla ja laadukkaalla hoito- ja restaurointitoiminnalla. Museoviraston hallinnassa olevien linnojen ja museokiinteistöjen, esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten sekä muiden rakennuttamiskohteiden tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta parannettiin. Toiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä kuvastaa mm. se, että Museovirasto palkittiin Invalidiliiton esteettömyyden kunniamaininnalla Turun linnan esteettömyysratkaisuista. Muinaisjäännösten hoidossa on erityisesti panostettu kohteiden fyysiseen saavutettavuuteen. Hoidettujen muinaisjäännösten joukossa on pyritty edelleen pitämään valikoima paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, joissa yleisö voi vierailla. Arkisto- ja tietopalvelut osaston perustaminen ja sen kokoelmien ja palveluiden keskittäminen uusiin toimitiloihin mahdollistivat museoalan tutkimusinfrastruktuurin ja asiakaspalvelun kehittämisen uudella tavalla. Arkisto- ja tietopalvelut osasto vastaa Museoviraston arkisto-, kuva- ja kirjastopalveluista sekä arkeologisiin kokoelmiin liittyvistä palveluista. Kirjastoon perustettiin avokokoelmat, jotka mahdollistavat asiakkaille entistä helpomman pääsyn tiedon lähteille. 16

Kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön tunnistamista jaa luettelointia jatkettiin osin ohjelmallisena suojelutyönä, osin virkatyön yhteydessä. Voimia keskitettiin Haagin sopimukseen perustuvan kansallisen kohdeluettelon laatimiseen; kohteiden valintaan ja niitä koskevien tietojen täydentämiseen. Keskittyminen omassa luettelointityössä nimenomaan kansallisesti merkittävimmän kulttuuriympäristön ja sen kohteiden tunnistamiseen ja myös niiden turvaamiseen on yksi Museoviraston keskeisistä kulttuuriympäristön suojelua koskevista linjauksista, jota on voimavaraongelmia lukuun ottamatta kyetty myös johdonmukaisesti noudattamaan. Sisällöntuotanto Museovirasto tuottaa ja jakaa kulttuuriperintöä koskevaa tietoa mm. museoiden näyttelyiden, saavutettavien kohteiden, tapahtuma- ja yleisötoiminnan, verkkoaineistojen ja julkaisujen sekä viestinnän avulla. Laadukkaat ja tutkimukseen perustuvat kulttuuriperinnön tieto- ja asiantuntijapalvelut, kulttuuriperintökasvatus sekä muun sisällöntuotanto tarjoavat asiakkaille tietoa ja elämyksellisiä oppimispalveluita. Suomen kansallismuseon supistuneet toimintamäärärahat ovat vähentäneet selvästi museoiden tuottamien julkaisujen määrää. Resurssit on keskitetty digitointiin (ks. alla) sekä suoran yleisötoiminnan kehittämiseen. Tutkijat ja muut asiantuntijat vastaavat edelleen yleisöltä ja muilta museoilta tulleisiin tiedusteluihin, mutta aktiiviseen osallistumiseen ulkopuolisiin hankkeisiin ei ole mahdollisuutta. SKM:ssa käyttöön otetut sisäiset osaamisringit ovat tehostaneet toimintaa esim. museopedagogiikan ja museokauppojen alalla. Kasvaneet kävijämäärät kertovat, että panostus näihin osa-alueisiin on tuottanut tulosta ja lisännyt toiminnan vaikuttavuutta. Kulttuuriympäristön suojelun tutkimusta ja kehittämistä tehtiin osin omana, osin kumppanuustoimintana. Rakennettu hyvinvointi hankkeessa toteutettiin liikuntaympäristöjen arvojen tunnistamisen ja luetteloinnin yhteistyötä liikuntahallinnon ja liikunnan järjestökentän kanssa. Yhteistyöasetelma on uutta viraston toiminnassa ja on jo osoittautunut hyvin hedelmälliseksi. Julkaisuista erityistä iloa tuotti pitkään valmistellun Suomen 1700- luvun linnoittamista käsittelevän kokonaisesityksen ilmestyminen. Kulttuuriperintökohteiden saavutettavuuden parantamista jatkettiin, ja parannettiin näin kaikkien kansalaisten kulttuuriin osallistumismahdollisuuksia. Museoviraston asiakkaille suunnatut verkkopalvelut ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan. Vaikka voimakkaan kasvun vuodet ovat ohi, ovat monet palvelut saavuttaneet merkittävän, tasaisen kävijämäärän, joka kasvaa koko ajan maltillisesti. Palveluiden kautta saatu palaute on valtaosin positiivista. Toiminnan vaikuttavuutta uhkaa resurssien niukkeneminen. Erittäin merkittävänä alan vaikuttavuuden kannalta voi pitää kulttuuriperintöaineistojen avautumisen kansalaisten käyttöön Kansallinen digitaalinen kirjastohankkeen ja Europeanan kautta. Tietojärjestelmät Museovirasto ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä koskevan tiedon säilyttämistä, seurantaa ja saatavuutta edistäviä tietojärjestelmiä, menetelmiä, palveluita ja kokonaisarkkitehtuuria. Palveluita ovat mm. kulttuuriperintöä tukevat tietojärjestelmät, 17

tietovarannot ja rekisterit sekä niitä koskeva kansallinen kehittämistyö. Palvelut tarjoavat laadukasta tiedon hallintaa ja saavutettavaa tietoa niin alan toimijoille ja viranomaisille kuin kiinnostuneille kansalaisillekin. Suomen kansallismuseon museot ovat jatkaneet kokoelmatietojen digitointia tehostetusti, sekä virkatyönä että OKM:n myöntämän erityisrahoituksen turvin. Digitoitu, verkon kautta saavutettava aineisto helpottaa huomattavasti sekä muiden museoiden että yksityishenkilöiden tiedonsaantia ja vahvistaa tätä kautta kulttuurista perustaa. Verkon kautta avatut aineistot ovat vähentäneet henkilökohtaisia käyntejä tutkijoiden luona, mutta lisänneet sähköpostitse tulevien yhteydenottojen määrää. Työmäärä ei siten ole vähentynyt vaan muuttanut muotoaan. Yhtenäisten tietojärjestelmien kehittäminen palvelee samalla sekä toiminnan tehostamista että kansalaisten mahdollisuuksia käyttää kulttuuriperintöaineistoja. Museovirastossa oli vuonna 2011 meneillään merkittäviä kehittämishankkeita kansallisten tietojärjestelmien kehittämiseksi. Museo2015-hanke kehittää museoalalle yhteistä kokoelmanhallintaarkkitehtuuria. Inventointien tietojärjestelmä ottaa haltuun merkittävän mutta hajanaisen, kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon hallinnan ja tuottamisen. Kulttuuriympäristön paikkatietoaineistot olivat ensimmäistä kertaa saatavilla kattavasti kansallisen paikkatietoportaalin kautta, ja niiden tunnettuus on palvelun myötä kasvanut selvästi. Kansalaisille sähköistä viranomaistietoa tulevaisuudessa jakavaan SADe-ohjelman palveluun on rakennettu väylää kulttuuriympäristöä koskevan tiedon jakeluun. Palvelu tulee valmistuessaan olemaan merkittävä lisä aineistojen saatavuuteen. Tuki ja ohjaus Museovirasto tukee kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista ja ohjaa museoita. Museovirasto parantaa kulttuuriperinnön yhteisvastuullisen suojelun ja hoidon edellytyksiä. Keinoja ovat osallistuminen lainsäädännön valmisteluun, yhteiskunnallinen keskustelu, avustuspolitiikka, kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäja asiantuntijayhteistyö, ohjeet ja oppaat sekä kehittämishankkeet. Suomen kansallismuseon merkittävin kehittämishanke on Suomen museoiden nykydokumentoinnin ja nykyajan esineistön kartuttamishankkeen TAKOn toiminnan koordinointi ja sihteeripalveluista huolehtiminen. Kokoelmien kartuttaminen ja tutkimus yhteistyössä tehostaa kaikkien osallistujien toimintaa. Kansallismuseo on myös kehittänyt museokauppatoimintaa kaikille museoille avoimien, vuosittain järjestettyjen seminaarien ja museokauppamessujen avulla. SKM:n asiantuntijat toimivat useiden muiden museoiden johtoelimissä, mistä on molemminpuolista hyötyä. Kansainvälisessä sidosryhmätyössä toimiminen on vaikeutunut pienentyneiden taloudellisten resurssien takia. Museovirasto palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön suojelun lakisääteisistä viranomaispalveluista mm. lausuntojen, tieto- ja asiantuntijapalveluiden, sidosryhmäyhteistyön, kannanottojen, verkkoviestinnän ja julkaisujen, avustusten ja niiden käytön tuen, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. Politiikka-, ohjelma- ja lainsäädännön valmisteluun osallistumisessa jatkettiin rakennusperintölain omien soveltamiskäytäntöjen kehittämistä. Virasto vaikutti omana toimintanaan ja sidosryhmäyhteistyön kautta myös kansallisen metsäohjelman (KMO) toimeen- 18

panoon, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen, kirkkolain uudistamiseen ja muinaismuistolain soveltamiskäytäntöjen kehittämiseen. Oma erityiskysymyksensä jo perinteiseen tapaan oli EU-lainsäädännön kansallinen toimeenpano, seuraaminen ja vaikuttaminen sisältöön, erityisesti korjausrakentamisen, restauroinnin ja niihin suoraan vaikuttavissa energiatehokkuuden kysymyksissä. Vaille riittävää huomiota jäivät energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvät, maisemaa aiempaa voimakkaammin muuttavat prosessit ja tekijät; uusiutuvien energiamuotojen edistäminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä siihen liittyvät liikenneverkkoratkaisut. Kysymysvyyhtiin on kuitenkin otettava aktiivisemmin kantaa aivan lähivuosina (2012 alkaen). Organisaatiouudistuksesta johtuen huomattava työmäärä käytettiin oman toiminnan ohjeistamiseen ja tukeen, uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämiseen, mukana lukien pyrkimys aiempaakin aktiivisempaan yhteydenpitoon viranomaistoiminnan linjauksissa maakuntamuseoiden kanssa. Erityistä huomiota sisäisessä kehittämisessä saivat muinaismuistolain soveltaminen sekä vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun voimavarat, jälkimmäisen jäädessä toimintavuonna vielä vaille ratkaisuja. Meriarkeologian tila huolestutti erityisesti viraston ulkopuolisia toimijoita. Arkeologisten kenttätöiden ohjausta kehitettiin jatkamalla arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten valmistelua asiantuntijapalautteen pohjalta. Tavoitteena on saada laatuvaatimukset käyttöön varsinaisen lausuntokierroksen jälkeen 2012. Viranomaistoiminnan ohjausta toteutettiin maakuntamuseoiden ja Museoviraston keskinäinen sekä Museoviraston sisäisellä koulutuksella; erityinen huomio oli uuden organisaation toimintamallien kehittämisessä. Tavoitteena on vaiheittain, todettujen puutteiden pohjalta viranomaistyön vaikuttavuuden, oikein kohdentumisen, yhdenmukaisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen, yliopistokiinteistöyhtiöiden, Evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon kanssa tuki ja ohjaus on kahdensuuntaista, kummankin tahon sekä antaessa että saadessa tukea toiselta. Museoviraston pysyvänä tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa. Euroopan neuvoston yleissopimuksista oli aktiivisimmassa kansallisessa seurannassa eurooppalainen maisemayleissopimus, johtuen mm. ympäristöministeriön valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnista sekä maisemasopimukseen perustuneista sidosryhmien hankkeista ja koulutustoiminnasta. Museovirasto vaikutti uudemman arkkitehtuurin korjauskulttuurin kehittämiseen osallistumalla kolmannen ICCROMin MARCkurssin toteuttamiseen Suomessa. Viranomaispalvelut Museovirasto palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön suojelun lakisääteisistä viranomaispalveluista mm. lausuntojen, lupien, tieto- ja asiantuntijapalveluiden, kannanottojen, avustusten käytön seurannan, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. 19

Museovirasto palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön suojelun lakisääteisistä viranomaispalveluista mm. lausuntojen, tieto- ja asiantuntijapalveluiden, sidosryhmäyhteistyön, kannanottojen, verkkoviestinnän ja julkaisujen, avustusten ja niiden käytön tuen, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. Toiminnan vaikuttavuutta on selkeintä analysoida toiminnan sisällöllisen jakautumisen ja alueellisten painopisteiden kautta, suhteuttamalla sen toiminnan volyymiin. Tätä seurantaa ollaan vasta kehittämässä. Avustusten käyttö toiminnan ohjauksessa on tärkeää, ja niillä saavutetaan kulttuuriperinnön kannalta suuria vaikutuksia. Avustustoiminnan vaikuttavuutta ei olla voitu kuitenkaan arvioida riittävän tarkalla tavalla. Suomen kansallismuseo vastaa yhdessä Museoviraston juristien kanssa maastavientilain valvonnasta ja maastavientilupien myöntämisestä. Pyydettyjen lupien määrä on erittäin alhainen maasta vietyjen esineiden määrään nähden. Kansallismuseon tutkijat ovat aikaisemmin jakaneet maastavientilakia koskevaa informaatiota tapaamisilla maastavientiä harjoittavien tahojen kanssa. Nykyisillä resursseilla siihen ei enää ole mahdollisuutta. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset museotoiminnalle Museovirasto tukee museotoimintaa ja kulttuuriperinnön tallentamista harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Vuonna 2011 näihin oli käytettävissä yhteensä 1 100 000 euroa. Tästä käytettiin 535 000 euroa ammattimuseoiden innovatiivisten hankkeiden tukemiseen. Hakijoita oli 60 ja avustus myönnettiin 31 museolle sekä suurempi yhteisavustus Mobilia- säätiön kautta TAKO-poolityöskentelyyn osallistuville museoille. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten sekä säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museoiden tukemiseen käytettiin 522 000 euroa. Hakijoita oli 197, ja avustus myönnettiin 139 museolle. Lisäksi myönnettiin paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hankkeen (PAMU) selvitystyöhön kahdelle museolle yhteensä 43 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston käyttöön myös 150 000 euron määrärahan käytettäväksi kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen tarkoitettuihin avustuksiin. Avustusta haki 89 toimijaa ja se myönnettiin 36 kansalaisjärjestölle ja yhteisölle, erityisesti maaseutu- ja työväenperinteeseen liittyviin hankkeisiin. Paikallisen ei-ammatillisen museotoiminnan tukemisessa pyritään toisaalta museotoiminnan perusedellytysten kuten kokoelmien hallinnan ja hoidon sekä perusnäyttelyiden tason nostamiseen ja toisaalta museoiden hallussa olevan laajan rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen turvaamiseen. Avustuksilla on merkittävää paikallista vaikuttavuutta. Ammatillisten museoiden toiminnan tuki suunnataan museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Näillä pyritään lisäämään museoiden tietosisältöjen saatavuutta erityisesti kulttuuri- 20

perintökasvatuksen tarpeisiin sekä edistämään erityyppisillä projekteilla suvaitsevuutta, monikulttuurisuutta, saavutettavuutta sekä museokokoelmien liikkuvuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustukset Museoviraston entistämisavustusmääräraha 2011 oli 429 000 euroa. Lisäksi veikkausvoittovaroista saatiin lisärahoitusta 1060 000 euroa. Avustushakemuksia saapui 445 kappaletta, yhteensä 9,3 milj. euroa ja avustus myönnettiin 164 kohteelle, 37 %:lle hakijoista ja yhteensä 16 % haetusta kokonaissummasta. Entistämisavustuksen vahvuutena on ollut sen porkkanavaikutus, sen helpottaessa yksityisten panosten kohdentamista rakennusperinnön hoitoon. Vaikuttavuutta heikentää jaossa olevan rahamäärän epäsuhta haettuun kokonaissummaan nähden. Avustukset maailmanperintökohteille Avustuksen tarkoitus on helpottaa maailmanperintökohteiden omistajia selviytymään erityisvastustaan e siten, että Suomi kykenee täyttämään sitoumuksensa maailmanperintökohteiden turvaamiseen. Vuoden 2011 jaettu summa oli 250 000 euroa, hakemusten yhteissumma puolestaan 504 064 euroa. Hakemuksia tuli 39 kohteesta ja 65 hankkeelle. Avustuksia jaettiin 30 kohteelle ja 38 hankkeelle. Avustuksia osoitettiin kohteiden entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan. Vaikuttavuutta on lisännyt mahdollisuus käyttää tukea myös muuhun kuin konkreettiseen rakentamiseen; avustus vahvistaa hyviä käytäntöjä maailmanperintökohteiden hoidossa. Perinnelaivojen korjaus- ja entistämisavustukset Opetusministeriö asetti Museoviraston käyttöön vuodeksi 2011 yhteensä 300 000 euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten korjaus- ja entistämistoimintaan. Käsiteltyjä avustushakemuksia oli 26 kappaletta, joista myönnettiin 22 avustusta. Avustusten vaikuttavuus on huomattava; tietyllä kierrolla on mahdollista jakaa tukea kaikille tukea ansaitsevilla perinnelaivoille siten, että tuki edesauttaa myös niiden omistajien panostusta alusten kunnossapitoon. Avustus mahdollistaa myös alusten pysymisen aktiivikäytössä. 21