12 Pari sanaa sovelluskehityksestä

Samankaltaiset tiedostot
12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Paikkatiedot ja Web-standardit

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

Luento 12: XML ja metatieto

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

Automaattinen semanttinen annotointi

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

W3C ja alueellinen standardointi

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

Suomi.fi-palveluväylä

6 Semanttinen Web 101

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Mikä on semanttinen web?

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen

Seitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu

6 Semanttinen Web 101

Sisällönhallinnan menetelmiä

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

Avoimet standardit ja arkistointi

Suunnitteluvaihe prosessissa

6 Semanttinen Web 101

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri. Liite 3: Tietojärjestelmäarkkitehtuurin. integraatioarkkitehtuuri

Kohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria

W3C ja Web-teknologiat

Valikoima, laatu ja mainonta

W3C ja Web-teknologiat

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

W3C ja Web-teknologiat

Ajankohtaisia SOA tutkimusteemoja

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

Taltioni teknisen alustan arviointi

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä

Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

10 Tieto ja metatieto

opiskelun suunnittelujärjestelmä, kurki ja ilmo käyttävät kaikki samaa tietokantaa, ja uusi järjestelmä tulee osaksi tätä.

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Linked Events. Helsingin tapahtumarajapinta. Aleksi Salonen

Internet jolla on merkitystä

Finton käsite-ehdotuslomake

Maailma visuaalivalmistajan näkökulmasta

1. Lähtökohta ja taustat

Media- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä

ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

The OWL-S are not what they seem

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Kohti yhteistä toimijoiden kuvailua. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Miia Herrala Kansallisarkisto

W3C, Web-teknologiat ja XML

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

XML Finland seminaari : Office 2007 XML dokumenttituotannossa

Avoimen tieteen palvelut

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Viestinvälitysarkkitehtuurit

Sisällys. Johdanto... 13

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

Moodlen lohkot. Lohkojen lisääminen: Lohkojen muokkaaminen: Tampereen yliopisto/tietohallinto 2017 Suvi Junes

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Verkostojen identiteetinhallinta. Haka-seminaari Kehityspäällikkö Sami Saarikoski Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

Mobiililaitteiden ja sovellusten tietoturvallisuus mihin tulee kiinnittää huomiota?

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

Paikkatietoalusta ja alueet

Transkriptio:

12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien toimijoiden rooleja (nyt löyhä Semantic Web Services -yleisjäsennys). Esityksen tarkoituksena on yksinkertaisesti miettiä tekniikoiden, sovellussuunnittelun ja käytäntöjen välistä vuoropuhelua sekä yrittää nähdä metsä puilta. 254

12.1 Välisoitto Monimutkaisia palvelukokonaisuuksia voidaan jäsentää esim. kilpailun, palvelu(liike)- toiminnan ja erikoistumisen käsitteiden varassa (vrt. service-oriented systems) Palvelusovelluksissa voidaan yleensä tunnistaa roolit Provider, Requestor (tai Consumer) ja Broker Käytännön syistä, osa palveluntarjoajista tyypillisesti "erikoistuu" tietointensiivisissä sovelluksissa tietoa välittävän asiantuntijan rooliin (tiedon rajaaminen ja mielekäs kontekstuaalinen esittäminen [vrt. DSS & Understanding]) 255

12.2 Esimerkki #1: TTY:n kalenteri Näkökulmia lukukauden tapahtumatiedon hyödyntämiseen: I: Henkilökohtainen käyttö: esim. "Ossin periodi 2" - Henkilökohtaisen aikajanan kokoaminen (päällekkäisyydet, ennakointi, suunnittelu) G: Ryhmätason käyttö: esim. "RDJ-kurssin näkökulma periodiin 2 " - Kurssitason aikajanan kokoaminen (suhde muihin opintojaksoihin, koordinointi) O: Organisaatiotason käyttö: esim. "Seuranta ja tukitoimet" - TTY:n tason aikajanan kokoaminen (tilankäytön ja resurssien optimointi, työkuorman seuranta) Tarpeet ja motivaatio tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen saattavat suurestikin vaihdella eri toiminnan tasoilla (!) 256

12.3 Esimerkki #2: kauppapaikka Yksinkertaisen kauppapaikan käyttötapauksia: K1: "Myynti-ilmoituksia hyvin monentyyppisistä myyntiartikkeleista" - artikkeleiden perustiedot (rdf:type, rdfs:label, dc:description, rdj:thumblink, rdj:imagelink) - luokitteluun YSA-asiasanasto taksonomiana - luokitellaan kaikki myytävät artikkelit (dc:subject) K2: "Artikkelin ja ilmoituksen hinta- ja voimassaolotiedot" - rdj:priceineuros, rdj:expires K3: "Yhteydenotot ja varaukset" - myyjän tiedot, myyntistatus (dc:creator, rdj:onsale) Kaikki ei suju kuin tanssi... 257

12.4 Palvelun perusjäsennys Vrt. esim. Myyjä ja Ostaja Tarvitaan myös Välittäjä (!); tehtäviä: - näkyvyys/löydettävyys, hakemistot, taksonomiat,..., lisäarvopalvelut Provider Broker Requestor (Meta) Provider (Auxiliary / Added Value Services) - tietojen eheyden ja luotettavuuden tarkistukset, tietoturva, käyttöehdot,.. - tietojen elinkaaren hallinta (päivitykset, poistot, tarkistuspyynnöt,...) - liiketoiminnan prosesseihin liittyvät palvelut ja tarkistukset (saako esim. myyjä P 1 sanoa jotain myyjän P 2 tuotteista?, jne.) - laskutus (huomaa että osa yo. tehtävistä siirrettävissä lisäarvopalveluihin) Oheis- tai lisäarvopalvelun tarjoaja, tehtäviä - lisätietoja (esim. hintavertailuja), arviointeja ja testejä, markkinointi,..."periaatteessa kuten myyjä, mutta erilainen prosessi ja liikeidea" 258

12.5 Tietointensiivisten (SW-)sovellusten haasteita 1. Ei tiedetä, minkälainen tieto olisi käyttökelpoista käsillä olevan tehtävän ratkaisemiseksi 2. Ei tiedetä mitä tietoa olisi periaatteessa saatavilla tai mistä se löytyisi 3. Halutut tiedot eivät ole saatavilla 4. Viitatuista dokumenteista löytyy kielioppivirheitä XML-syntaksin tasolla, RDF-tietomallin tasolla, OWLontologian tasolla jne. 5. Saatavilla olevaa tietoa ei osata tulkita (esim. dokumentoinnin puutteen tai esitietovaatimusten takia) 6. Tietolähde ei ole luotettava tai tiedot eivät ole ajan tasalla (tai tätä ei tiedetä) 7. Saatavilla olevan tiedon olemassa oleva mallinnus ei sovi tehtävän ratkaisuun sellaisenaan 8. Tietoa on luokiteltu väärin tai mallinnus ei ole systemaattista (olettaen että asia ymmärretään!) 9. Tieto on epätäydellistä tai se on näkökulmaltaan ei-toivotusti värittynyttä (vrt. uutiset) 10. Tietoa on potentiaalisesti saatavilla liikaa tietokannan fyysisen koon näkökulmasta 11. Tietoa on potentiaalisesti saatavilla liikaa tietokannan loogisen koon näkökulmasta 12. Tiedon käyttöä on rajoitettu esim. tekijänoikeuksien/lisensoinnin näkökulmasta 13. Tietoa on syötetty harhauttamistarkoituksessa väärin 14. Yksilöobjekteja käsittelevä lausumatieto muuttuu, terminologinen tieto muuttuu (odottamatta) 259

12.6 Sovelluskehittäjän johtopäätöksiä RDF/OWL soveltuvat melko hyvin tiedon julkaisuun (vrt. HTML), mutta tietointensiivisen ("Semanttisen Webin") sovelluksen toteutus tarvitsee muutakin, erityisesti: 1. RDF/XML-"raakadata" vaatii yleensä teknistä esikäsittelyä (käyttöoikeuksien hallinta, kielioppivirheiden perkaaminen, tiedon normalisointi/kuvaaminen sopivaan semanttiseen sanastoon, yms.) 2. Tietolähteen järkevyyden arviointi saattaa edellyttää myös semanttista arviointia ja harkintaa tiedon "hyväksymisessä" (vrt. sabotaasi!) 3. SPARQL-kyselijä tms. soveltuu käsiteltävän RDF-osajoukon rajaamiseen, mutta ei oletuksena sovellu monimutkaisten sovellusten "varsinaiseksi kyselykieleksi". Tarvitaan myös erillistä sovelluslogiikkaa. 4. Päättelyä, sääntöjä tms. sisältävien sovellusten suurin (käytännön) haaste piilee monimutkaisen (hyödyllisen) tietämyskannan tuotannon ja ylläpidon vaikeudessa, niinpä "hyvät" mekaanista päättelyä suorittavat sovellukset ovat melko yksinkertaisia (tai rajatun käyttäjäkunnan "erikoissovelluksia") 5. Sovelluskehityksen suurimmat haasteet liittyvät sovellusosaamiseen, prosessien tuntemiseen ja esim. käytäntöjen haasteisiin 6. Ts. RDF/XML/OWL/SPARQL/RIF/XSLT/... -tekniikoiden rooli sovelluksessa kutistuu prosessien ja käytäntöjen haasteiden edessä ("Enabling Technologies") 260

12.7 Lopuksi (1/2) RDF-tietomalli soveltuu kuvailu- ja metatiedon esittämiseen ja yhdistämiseen, sekä OWL-laajennuksen myötä myös käsitemallien esittelyyn Rakenteisen tiedonkäsittelyn filosofia puolustaa paikkaansa useissa sovelluksissa, myös ns. semanttisissa sovelluksissa Realististen sovellusten taustalta tulee poikkeuksetta löytyä tietojenkäsittelyprosessin tarkoituksenmukainen kuvaus (sisältäen organisaation tavoitteisiin, ihmisiin & työkulttuuriin liittyviä asioita) Mitä tarkemmin prosesseja yritetään mekanisoida, sitä tarkempia määrittelyjä tarvitaan (...tiedon määrän optimointi) Motto: turha käsityö on katoavaa kansanperinnettä onneksi! 261

12.8 Kiitos! 262