6 Semanttinen Web 101
|
|
- Marja-Leena Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki maailman tieto mallinnettaisiin "samalla tapaa", työ helpottuisi. Semanttinen Web (Semantic Web, SW) määrittelee joukon perustekniikoita jotka tähtäävän yhteisen tietomallin varassa toimivien sovellusten yhteensopivuuden perustaksi. Tavoitteena on rakentaa tietotekninen perusta jonka varassa tietokoneet voi tulkita, ja erityisesti käsitellä, myös "semanttista" tietoa, massiivisesti hajautettuna. Kärjistäen, koska tietokoneet eivät ymmärrä asioita sinänsä, SW tähtääkin tiedon mallintamiseen "tietokoneiden näkökulmasta" (rautalankaa kaihtamatta...). 120
2 6.1 Välisoitto Vaikka SW tarjoaa myös perustekniikkaa esim. "tekoälysovelluksiin", SW on pohjimmiltaan tarkoitettu varsin "arkisten" tiedonvälitykseen liittyvien tehtävien toteuttamiseen...jotka toteutuessaan ovat hyvinkin merkittäviä Erityisesti: SW sinänsä ei ratkaise esim. ns. tietojenkäsittelyn "vaikeita ongelmia" (erityisesti kombinatorinen räjähdys) 121
3 6.2 Esimerkki: uutistietojen yhdistely (vrt. RSS) organisaation A tiedotteet ja verkkouutiset organisaation B tiedotteet ja verkkouutiset saatavilla olevia tietolistoja yhdistelevä ja suodattava sovellus organisaation C tiedotteet ja verkkouutiset Ks. esim. tai Hajautettu uutisointi: kuka tahansa voi julkaista uutisia - uutiset kuvaillaan esim. ajan, julkaisijan ja sopivan luokituksen perusteella - julkaistuista uutisista koostetaan näkymiä jotka voidaan räätälöidä eri tarpeisiin sopiviksi 122
4 6.3 Esimerkki: ratkaisumalli & huomioita Ratkaisumalli: - uutistieto kuvataan standardiformaatissa, uutisten kuvailuun käytetään yhteisesti sovittuja luokituksia - teknisesti joko XML- tai RDF-ratkaisu Haasteita: 1. välineet ja tekninen yhteensopivuus? 2. löydettävyys? 3. semanttinen yhteensopivuus: esim. yhteiset sovitut metatiedot & luokitusjärjestelmät? 4. oikeellisuus ja sabotaasi: ovatko uutiset esim. "totta", onko ne kuvattu "oikein", vastaako uutisten volyymi niiden "tärkeyttä"? Itse asiassa vaikeimpia tehtäviä ovat juuri 3 ja 4 (!) 123
5 6.4 Perusidea: Web tietämyskantana Kärjistetysti, SW voidaan nähdä universaalin tietokannan määrittelynä yhteensopiva tietomalli yhteensopiva tietorakenne SW haku, yhdistely, kysely, päättely A' B' C' adapteri adapteri adapteri sovelluskohtainen tietorakenne A B C Tarkoitus ei kuitenkaan ole "siirtää" tietoja Semanttiseen Webiin, vaan kuvata (olemassa olevaa) tietoa (ts. lähtökohtaisesti kyse on loogisesta rakenteesta) 124
6 6.5 SW ja tiedon mallinnus (1/2): perusteet Mallinnus = (kiinnostavan sovelluksen) entiteettien identifiointia ja näiden piirteiden koodausta yhteisesti sovitulla kieliopilla, sanastolla ja käsitteillä SW lähtee liikkeelle seuraavasta asetelmasta: - kaikki, mistä jotain halutaan sanoa, nimetään URI-nimellä ( hajautettu sanastojen ja nimien kehitys) - mallinnukseen käytetään standardoituja sanastoja - yhteisiä nimiä käytetään mahdollisimman paljon SW:n mallinnuksen perusta on W3C-suositus Resource Description Framework (RDF) joka määrittelee abstraktin mallinnuskielen - "...tässä on koira joka puri kissaa joka söi sen hiiren joka möi sen mallaspussin joka oli talossa jonka rakensi Jussi..." Kuvailutietojen laaja saatavuus johtaa datalähtöisiin sovelluksiin 125
7 6.6 SW ja tiedon mallinnus (2/2): esimerkki Aiottu tulkinta: ammatti Suomen presidentti Mallinnus (koodaus): jobs:affiliation Suomen presidentti Asia tietokoneen silmin : Klik. liittyy jotenkin jobs-sanaston tulkintaan. Klik. (#(uri), #(jobs:affiliation), ) ÄLY syntyy merkitysten verkosta 126
8 6.7 Lausumien perusrakenne (1/2) Kuvailutieto esitetään suunnattuna graafina RDF-graafi (semanttinen verkko) muodostuu siis lausumista (statement) Lausumat rakentuvat (kaksi graafin solmua yhdistävien) kolmikoiden (s, p, o) varaan: - subjekti (subject) identifioi sen resurssin (resource) mitä kuvaillaan (tai yleisemmin: nimettävissä olevan asian (thing)) - predikaatti (predicate) ilmoittaa ominaisuuden tai suhteen - objekti (object) ilmoittaa ominaisuuden arvon tai identifioi suhteen toisen osapuolen Loogisesta näkökulmasta katsottuna RDF-lausuma voidaan vaihtoehtoisesti esittää esim. muodossa P(s, o) tai Triple(s, p, o) Lausumat voidaan esittää usein eri tavoin (esim. RDF/XML vs. N3) 127
9 6.8 Lausumien perusrakenne (2/2) Kuvailutieto nimetään URI-nimien avulla - predikaatilla on aina nimi - subjekti tai objekti voi olla myös nimetön; tätä vastaa RDF-graafissa ns. tyhjä solmu (blank node) - objekti voi olla myös ns. literaali (literal); tyypillinen literaali on esim. predikaatin "osoite" arvona toimiva merkkijono "Korkeakoulunkatu 1" (koska literaali ei voi olla subjekti, ei niistä voida sanoa mitään "lisää") SW lähtee liikkeelle ajatuksesta että kaikki tieto voidaan esittää näin...kyse on vain siitä, miten monimutkaiseksi mallinnus muodostuu, vrt. monipaikkaisten relaatioiden esittäminen kolmikoilla Lähemmin tarkasteltuna syntaksi on hieman monimutkaisempi, mutta palaamme yksityiskohtiin tuonnempana 128
10 6.9 Esimerkki (ks. RDF Primer) "There is a Person identified by whose name is Eric Miller, whose address is em@w3.org, and whose title is Dr." Huomaa diagrammikielen notaatio: - ovaali ~ solmu - nuoli ~ predikaatti - laatikko ~ literaali(solmu) Graafia voidaan helposti "jatkaa" uusilla lausumilla 129
11 6.10 Huomioita: miten sanottiin, mitä sanottiin ja mistä? URI-nimillä identifioitiin nyt - yksilöitä (Eric Miller) - luokkia tai tyyppitietoa (Person) - yksilöiden ominaisuuksia (esim. mailbox) - ominaisuuksien arvoja (esim. "mailto:em@w3.org") Jotta kokonaisuus olisi ymmärrettävä, tarvitaan siis - yhteisesti sovittuja nimiä - ja erityisesti: standardoituja predikaatteja (rdfs:type) Jos tarkkoja ollaan, ko. RDF-graafilla on muitakin tulkintoja kuin edellä esitetty ns. aiottu tulkinta -...koska kaikilla URI-nimillä ei sinänsä ole "standardoitua merkitystä" (nyt nimi 130
12 6.11 Esimerkki: RDF/XML Koska tietokoneet eivät ymmärrä abstrakteja diagrammeja, tarvitaan raaka sarjallistus: <?xml version="1.0"?> <rdf:rdf xmlns:rdf=" xmlns:contact=" <contact:person rdf:about=" <contact:fullname>eric Miller</contact:fullName> <contact:mailbox <contact:personaltitle>dr.</contact:personaltitle> </contact:person> </rdf:rdf> Huomioita: XML-koodaus, URI-nimet ja nimiavaruudet, "monta verbiä samasta subjektista",
13 6.12 Esimerkki: N3 RDF/XML on normatiivinen tapa esittää RDF-dataa, käytännössä kuitenkin (RDF/XML:ää vahvempi...) N3 (Notation 3) taipuu mukavammin esim. "kynällä ja rdf: contact: em: < em:me rdf:type contact:person. em:me contact:fullname "Eric Miller". em:me contact:mailbox em:me contact:personaltitle "Dr.". Kuten RDF/XML, myös N3 sallii lyhennemerkintöjä, esim.... em:me contact:fullname "Eric Miller" ; contact:mailbox <mailto:em@w3.org> ; contact:personaltitle "Dr.". N3:n osajoukkoja ovat esim. NTriples ja Turtle 132
14 6.13 Määritelytekninen perusta (1/2): RDF Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostavat W3C:n asettamat suositukset, erityisesti Resource Description Framework (RDF) -tekniikkaan perustuen. Määritys koostuu useista spesifikaatioista RDF:n XML-kielioppi (RDF/XML) ja -tietomalli (RDF Data Model) asettavat ns. lausumien (statement) peruskieliopin (semanttinen verkko on joukko lausumia) RDF-skeemat (RDF Schema) asettaa sanastojen määrittelyn perustan, luokan (class) ja ominaisuuden (property) peruskäsitteiden varassa RDF-tulkintateoria (RDF Semantics) määrittelee kahden RDF-graafin välisen loogisen seuraussuhteen jota tarvitaan pätevässä päättelyssä (ts. päteekö G 1 G 2 ) (käytännössä (α β) α ja P(a) P(?x)) Kuten XML skeemojen tapauksessa, myös RDF-tekniikan perusteiden opiskeluun löytyy RDF Primer -dokumentti 133
15 6.14 Määrittelytekninen perusta (2/2): OWL ja huomioita RDF:n varaan rakentuu myös toinen SW-perustekniikka, Web Ontology Language (OWL) palaamme tähän kurssilla myöhemmin Harmittavasti, SW:n määrittelytekninen perusta on (osin legacy-taustastaan johtuen) hieman ontuva: - "RDF-logiikka" ei suoraan vastaa oikeastaan yhtäkään yleisesti tunnettua loogista järjestelmää - RDF/XML määrittelee "peruskäsitteitä" joille ei usein löydy järkevää käyttöä (esim. ns. reifikaatio) -...RDF/XML määrittelee "yhteensopivia tietorakenteita" joiden tulkintaa ei osata/haluta täsmällisesti formalisoida (erityisesti säiliörakenteet) - RDF Schema ja OWL menevät päällekkäin, jne. SW:n sääntö- ja kyselykielten standardointi on vielä kesken, varsinaista "ohjelmointirajapintaa" (vrt. DOM) ei ole edes kehitteillä 134
16 6.15 Vielä mallinnuksesta: XML vs. RDF kirjoittamista ohjaava dokumentin tyyppimäärittely mallinnusta ohjaava skeema ja ontologia <html> <head> persons:ossi hobbies:favourite-movie <body>... movies:cast-away map/>dc:author</head><body><foo:title>tuote</foo:title><!--nop --><g>ite 135
17 6.16 RDF ja klassinen logiikka (1/3): klassinen logiikka Logiikalla voidaan katsoa olevan kaksi (toisiaan täydentävää) tehtävää - kuvailemisen tehtävä (descriptive task) ("RDF useimmille") - päättelytehtävä (deductive task) "Standardin" 1. kl. predikaattilogiikan rakenne pyrkii tukemaan molempia: - syntaksi (loogiset vakiot:,,,..., (nimi)vakiot: p, q,..., muuttujat: v, w,..., predikaatit: P, Q,... ja lauseenmuodostussäännöt p q,...) - semantiikka (tulkintafunktiot, malli, totuuden käsite) - todistaminen (pätevä päättely, täydellisyys, ratkeavuus) - objektikieli vs. metakieli (teoriat ja luonnollinen kieli, metalogiikka) Semanttisen Webin RDF-logiikka mukailee standardilogiikkaa, mutta ei suoraan vastaa tätä: SW vastaa kuvailevaa, assertionaalista logiikkaa, rajoitetuista std-ontologioista löytyy erityisesti DL (deskriptiivinen logiikka) 136
18 6.17 RDF ja klassinen logiikka (2/3): RDF-logiikkaa... "RDF on deskriptiivistä logiikkaa, jossa keskeistä ovat sisäänrakennettu luokan ja ominaisuuden käsite" Lausumat, perusrakenne P(a, b) persons:tarja jobs:affiliation Suomen presidentti. persons:tarja cv:has-husband persons:pentti. Perusluokkakäsitteet (X is-a Y, Y R) cv:man rdf:type rdfs:class. cv:father rdfs:subclassof cv:man. persons:pentti rdf:type cv:father. Predikaatit (ominaisuudet) (P:A B) cv:has-husband rdf:type rdf:property. cv:has-husband rdfs:domain cv:woman. cv:has-husband rdfs:range cv:man. cv:man cv:father rdf:type persons:pentti 137
19 6.18 RDF ja klassinen logiikka (3/3): mutta mutta "RDF:ää käyttäen kuka tahansa voi sanoa mistä tahansa mitä tahansa" Tyypit sekoittuvat (predikaatin nimi voi esiintyä subjektina) Lausumien päällekkäisyys, erit. tyyppejä/aliluokkia, jne. voi olla useita Ei negaatiota tai disjunktiota (, ; "ei", "tai") Tyhjät solmut: "on olemassa" -tulkinta ( -kvanttori) Kuten std-logiikassa, ei oletusta että entiteeteillä olisi vain yksi nimi Lisäksi, "reifikaation", "säiliöiden" ja "listan" käsitteet (!) Jne. Siispä: Aina ei ole järkevää käyttää koko RDF:ää sen täydessä laajuudessa! 138
20 6.19 RDF ja sovellukset: kyselyt Jos epämääräisyydet jätetään huomiotta, RDF on miltei yksinkertaisin ja yleisin ajateltavissa oleva hajautettu tietomalli Useimpien sovellusten näkökulmasta katsottuna RDF näyttäytyy tietämyskantana josta tietoa poimitaan kyselyiden avulla (vrt. XQuery) Keskeisiä eroja tavanomaisiin tietokantoihin verrattuna: - SW tarjoaa keinon yhdistellä kaikentyyppistä sovelluksiin liittyvää tietoa - tietoa (erityisesti skeemat tai ns. terminologinen osajoukko) kuvataan logiikasta tutun aksiomaattisen lähestymistavan varassa ("isät ovat miehiä") - kyselyprosessorit pystyvät suorittamaan päättelyä (eikä kaikkea tietoa tarvitse siten vääntää auki mallinnusvaiheessa, ts. "komento 'hae miehet' osaa hakea myös sellaiset ihmiset jotka on kuvattu vain isiksi." ) Kaikkea tietoa ei tietenkään työnnetä julkiseen WWW-verkkoon! 139
21 6.20 Vielä yksi esimerkki: "paikkatietosovellus" (1/2) Halutaan kuvata ja yhdistää JHS-seminaarin paikkatieto ja karttasovellukseen liittyvä paikkatieto: Säätytalo JHS-seminaari paikka Seminaarin ohjelma verkossa paikkatieto (x, y) 140
22 6.21 "Paikkatietosovellus" (2/2): Eräs mallinnus (idea) Kohteen x:venue JHS:n julkaisema tieto gis:venueid x:homepage gis:coords gis:mapref gis:x gis:y Kohteiden saatavilla oleva paikkatieto Saatavilla oleva karttatieto 141
23 6.22 Laajempia sovellusesimerkkejä Dublin Core (metatiedot), Museosuomi (virtuaalimuseo), Haystack (työpöytä), Semaview's Sherpa (kalenteritiedot), Semanttinen Wiki (semanttinen linkitys),
24 6.23 Lopuksi RDF on pohjimmiltaan tarkoitettu "vain" yleiskäyttöiseksi kuvailutietojen välitysformaatiksi -...ei välttämättä sovellusten sisäisen mallinnuksen välineeksi (!) Käytetään usein ns. metatietojen esittämiseen -...mutta ei rajoittunut tähän käyttöön (!) -...laaja käyttö tarjoaa keinon myös ennakoimattomiin datalähtöisiin sovelluksiin (vrt. tiedonlouhinta) Moni sovellus perustuu kuvailutietojen graafimaiseen rakenteeseen -...koska se tarjoaa sisäsyntyisen tavan semanttisten assosiaatioiden tekemiseen RDF:stä löytyy kaikenlaista valittamista, mutta de facto standardi - muita varteenotettavia "kilpailijoita" ovat esim. Topic Maps ja UML (!) 143
6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan
LisätiedotSemanttinen Web ja Webteknologiat
Semanttinen Web ja Webteknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web
W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio:
LisätiedotRDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS
8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten
Lisätiedotstandardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi
Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotSisällönhallinnan menetelmiä
Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa
Lisätiedot10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä
10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä
LisätiedotPaikannimirekisteri linkitettynä tietona
Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus
LisätiedotXML-pohjaiset rakennemäärittelyt
-pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
Lisätiedot12 Pari sanaa sovelluskehityksestä
12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotSPARQL-workshop. Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
SPARQL-workshop Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät 23.10.2013 Esittely Sini Pessala Tietojärjestelmäasiantuntija Kansalliskirjasto, ONKI-projekti Avustajina Osma Suominen Henri Ylikotila 23.10.2013 Kirjastoverkkopäivät
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotSeitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)
Seitsemän syytä semanttiseen webiin Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) 1 Sisältö WWW tänään (30 min) Palvelut ja tiedonhaku: ongelmia Tiedon esitys: merkkauskielet
LisätiedotVisio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä
Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä Prof. Eero Hyvönen Helsingin yliopisto Helsinki Institute for Information Technology 1-marras-01 1 Visio tulevaisuuden Webistä Mitä hyötyä on Webistä?
LisätiedotInternet jolla on merkitystä
Internet jolla on merkitystä Semanttinen Web visio, kehitys ja tulevaisuus Ora Lassila Nokia Services USA ICT 2010 avauspuheenvuoro Keskiviikko 14.4. klo 8:30 Olen puhunut tästä jo aiemmin Onko sanoma
LisätiedotMikä on semanttinen web?
Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006
LisätiedotRDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA
Maiju Virtanen RDF-TIETOMALLI TOIMINTAPROSESSIN TIEDONHALLINNAN TUKENA Esimerkkinä suomalainen lainsäädäntöprosessi Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 08.10.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotURI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1)
URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Kai Koistinen 19.11.2014 Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotTiedon mallintaminen ja esillesaanti. Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015
Tiedon mallintaminen ja esillesaanti Web Ontology Language OWL Daniel Lillqvist 26.10.2015 Ontologiat "An explicit formal specification of how to represent the objects, concepts and other entities that
Lisätiedot8 Vuorovaikutus ja tieto
8 Vuorovaikutus ja tieto Pyrkimys laiteriippumattomuuteen ja tiedon saatavuuteen ohjaa jäsentämään tietoteknisen maailmaa entistä enemmän abstrakteina rajapintoina. Tuloksena sovellusten palvelulogiikka
LisätiedotAvoimet standardit ja arkistointi
Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotMiten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi
Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja julkaistaan? Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Webin killer app on web itse = valtava määrä informaatiota,
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotXML, standardointi ja kehitys
XML, standardointi ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja
LisätiedotXML ja Web Services update
XML ja Web Services update Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Extensible Markup Language (XML) ja
LisätiedotSemanttinen web ja sukututkimus
Jenni Myllynen Semanttinen web ja sukututkimus Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 29. maaliskuuta 2007 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Tekijä: Jenni Myllynen Yhteystiedot: jenni.myllynen@gmail.com
LisätiedotKäsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä
Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien
LisätiedotMETATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE
Veli-Pekka Mäkinen METATIETOSKEEMA LAINSÄÄDÄNTÖPROSESSIN ASIAKIRJOILLE Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma 20.2.2006 Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Jyväskylä TIIVISTELMÄ
LisätiedotProfium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu 1996. Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä
Smart Information Router (SIR) RDF-teknologian käyttö sisällönhallinnassa Janne Saarela Profium Oy Profium Profium perustettu 1996 Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä Markkinoiden 1. RDF-metatietoon
LisätiedotLogiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi. Tuomas Räsänen
Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi Tuomas Räsänen Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu -tutkielma Ohjaaja:
LisätiedotXML - mahdollisuudet ja kehitys
XML - mahdollisuudet ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotKirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) Lähde: E. Hyvönen: Miksi asiasanastot
LisätiedotMetatietojen merkitys tiedonhallinnassa
Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari
LisätiedotEsimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta
Esimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Marko Kauppi 19.11.2014 Liite 2. Esimerkki tiedontuottajan URIpalvelun
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotXML-evoluutio ja kestävä kehitys
XML-evoluutio ja kestävä kehitys Ossi Nykänen Tampere University of Technology (TUT), Digital Media Institute (DMI), W3C Finnish Office Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja
LisätiedotSemanttisen webin käsikirja (luonnos)
Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 3.3.2017
Lisätiedot3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio
3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien
LisätiedotPaikkatietotuotteen määrittely
Paikkatietotuotteen määrittely Työpaja tietotuotteista 24.11.2010 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotResource Description Framework (RDF) -konsepti. Lauri Antikainen
Resource Description Framework (RDF) -konsepti Lauri Antikainen Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2013 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Lauri Antikainen Raportin
LisätiedotGraafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu
Joni Suhonen Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 1.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko
LisätiedotONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA
ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA ONKI julkistustilaisuus 12.9.2008 Jouni Tuominen, Matias Frosterus Semantic Computing Research
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotSemanttisen webin käsikirja (luonnos)
Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 1.2.2017
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
LisätiedotXML-tietojenkäsittely
XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn
LisätiedotSemanttisen webin käsikirja (luonnos)
Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 19.1.2017
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Lisätiedot2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan II, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Mitkä muuttujat esiintyvät vapaina kaavassa x 2 ( x 0 R 0 (x 1, x 2 ) ( x 3 R 0 (x 3, x 0
Lisätiedot13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää
LisätiedotSisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta
Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia
LisätiedotMetatietojen merkitys tiedonhallinnassa
Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
LisätiedotSuvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen
Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,
LisätiedotKansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO - visio ja sen toteutus
Kansallinen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuri FinnONTO - visio ja sen toteutus Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) Helsinki University of Technology (TKK) University of Helsinki
LisätiedotLuonnollisen päättelyn luotettavuus
Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luotettavuuden todistamiseksi määrittelemme täsmällisesti, milloin merkkijono on deduktio. Tässä ei ole sisällytetty päättelysääntöihin iteraatiosääntöä, koska sitä
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotEpätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa
Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa FinnOnto, 16.11.2005 Markus Holi (markus.holi@tkk.fi) Semantic Computing Research Group http://www.seco.tkk.fi/ UNIVERSITY OF HELSINKI
Lisätiedot10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
LisätiedotSemantic Web Sisältötuotannon ja palveluiden tulevaisuus
Semantic Web Sisältötuotannon ja palveluiden tulevaisuus Prof. Eero Hyvönen Helsingin yliopisto ja Helsinki Institute for Information Technology (HIIT) Semantic Computing Research Group http://cs.helsinki.fi/group/seco/
LisätiedotKohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria
Kohti kansallista semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
LisätiedotJHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit
JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Liite 3 XML-skeeman kuvaus ja esimerkit Versio: 05.03.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1
LisätiedotKim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi)
Sisällöntuottajan näkökulma: hajautettu sisällöntuotanto ja julkaiseminen semanttisessa webissä. Porttaalisisältöjen ristikkäiskäyttö Web 2.0 mash-up -sovelluksina Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Semantic
Lisätiedot