Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Pertti Pitkänen OPH 18.3.2014
Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen kehitys (Valtion talousarvio 29.30.30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin) 2008: 152 219 000 2009: 157 569 000 2010: 163 359 000 2011: 167 109 000 2012: 164 442 000 2013: 164 818 000 2014: 164 818 000
OPH:n valtionavustukset 2014 (suluissa 2013) Opintoseteliavustukset yht. 2 095 000 (2 095 000 ) Kansalaisopistot 1090 000 (1090 000 ) Kansanopistot 780 000 (780 000 ) Opintokeskukset 150 000 (150 000 ) Kesäyliopistot 75 000 (75 000 ) Lake-avustukset yht. 3 175 000 (3 575 000 ) Kansalaisopistot 1 300 000 (1 300 000 ) Kansanopistot 750 000 (1 150 000 ) Opintokeskukset 1 050 000 (1 150 000 ) Kesäyliopistot 75 000 (75 000 )
OPH:n valtionavustukset 2014 (suluissa 2013) Ylimääräiset avustukset yht. 200 000 (400 000 ) Kansanopistot 150 000 (150 000 ) Kesäyliopistot 50 000 (50 000 ) Nuorisotakuun opintoseteliavustukset yht. 2 000 000 Kansalaisopistot 900 000 Kansanopistot 1 100 000 (OKM:n valtionavustukset 2014: Rake-avustuksen 400 000 )
Nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2014 Hakuaika päättyy 28.3.2014 Koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kokonaiskustannuksiin Sähköinen hakemus Suunnitelma Mahdollinen väliraportti vuonna 2013 saadun nuorisotakuun opintoseteliavustuksen käytöstä Tarjottavan koulutuksen vähimmäislaajuus on kansalaisopistoissa 300 tuntia ja kansanopistoissa 15 opiskelijaviikkoa
Suunnitelma: haettavien opetustuntien tai opiskelijaviikkojen määrä kuvaus opiskelijoille tarjottavan koulutuksen sisällöstä, laajuudesta, opetusjärjestelyistä ja tukitoimista hakevan toiminnan ja opiskelijarekrytoinnin järjestäminen arvioitu opiskelijamäärä kustannuserittely ja arvioidut kustannukset opetustuntia tai opiskelijaviikkoa kohden mahdolliset hakemusta tukevat muut perustelut, esimerkiksi oppilaitoksen paikallinen rooli nuorisotakuun toteuttamisessa, rekrytointia ja koulutuksen toteuttamista tukevat verkostot, kokemus maahanmuuttajakoulutuksesta sekä mahdollinen opetussuunnitelma.
Nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2013 Kansalaisopistot (900 000 ) Haki 26 oppilaitosta Myönnettiin: 14 oppilaitosta yhteensä 428 opiskelijaa yhteensä 10 000 opetustuntia keskimäärin 90 / opetustunti
Nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen 2013 Kansanopistot ( käytettiin 1 090 000 ) Haki 38 oppilaitosta Myönnettiin: 10 oppilaitosta yhteensä 154 opiskelijaa yhteensä 4784 opiskelijaviikkoa keskimäärin 228 / opiskelijaviikko
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Opetushallitus tilannut Vapaa Sivistystyö ry:ltä. Selvityksen laatija Leena Saloheimo. Perustuu vuosina 2010 (262 kpl) ja 2011 (212 kpl) myönnettyjen opintoseteliavustusten raportteihin.
Opintosetelimäärärahan kehitys (Valtion talousarvio 29.30.30.2.3. Opintoseteliavustukset) 2007: 1 672 000 2008: 1 717 000 2009: 2 897 000 2010: 3 573 000 2011: 3 223 000 2012: 2 725 000 2013: 2 095 000 2014: 2 095 000
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Tukea käyttää vuosittain n. 80 000 henkilöä. Suurimmat ryhmät: seniorit, eläkkeellä olevat ja ikääntyneet ( n. 73%) työttömät (n. 14%) maahanmuuttajat (n. 8%). Muut ryhmät 0,1-2,6 %.
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Tuen määrä Seniorit, eläkkeellä olevat ja ikääntyneet 19 / henkilö. Peruskoulun päättäneet, ilman jakokoulutuspaikkaa olevat nuoret 1100-1300 / henkilö. Maahanmuuttajat 120-135 / henkilö. Työttömät 50-70 / henkilö.
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Tuen määrä opiskelijaa kohden Kansalaisopistot 18-37 Kansanopistot 556-1268 Kesäyliopistot 12-140 Opintokeskukset 15-209
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Tuen saaneiden osuus opiskelijoista Kansalaisopistot 11 % Kansanopistot 20 % Kesäyliopistot 6 % Opintokeskukset 0,5 %
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Onnistunutta Opintosetelille asetetut aikuiskoulutuspoliittiset tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuutena hyvin. Tuki on kohdentunut väestömääriin nähden tasaisesti maan eri alueille. Tuki on mitä ilmeisemmin edistänyt ikääntyneen väestön osallistumista aikuiskoulutukseen.
Opintoseteliselvitys 2010-2011 Kehitettävää Löydettävä uusia hakevan ja tukevan toiminnan keinoja (maahanmuuttajat, työttömät, oppivaikeuksia kokeneet, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat). Ohjeistuksen, raportoinnin ja seurannan kehittäminen hallintoa kuormittamatta. Selvityksen jatkotyö: Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä (YTR) käsittelee ja määrittelee suuntaviivat.
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä 2014 OKM asetti 18.12.2013 vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän, jonka tehtävänä on osallistua hallituksen rakennepoliittisen uudistuksen toimeenpanoon vapaan sivistystyön osalta.
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän tavoitteet Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyö oppilaitokset. Selkeyttää ja ajantasaistaa rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot.
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä, käsiteltävät asiat Rakenteellinen kehittäminen Rahoituksen ennakoitavuus Rahoituksen porrastukset Opintokeskusten kaksi suoritetta Kansanopistot sisäoppilaitoksina Yhtenäisen opintojakson pituus kansanopistoissa Etä- ja monimuoto-opetus Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde Yksi suorite? Maksullinen palvelutoiminta Avoin yliopisto- ja AMK-toiminta
Kiitos