1 ESITYS 14.3.2016 Ylitarkastaja Hannu Tolonen LIIKUNTAA EDISTÄVIEN VALTAKUNNALLISTEN JÄRJESTÖJEN AVUSTUSESITYS VUODELLE 2016 LAKEIHIN PERUSTUVAT KRITEERIT Valtionavustuslain (688/2001) mukaan valtionavustukset myönnetään hakemuksesta. Avustuksen saamisen edellytyksiä ovat - käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys - valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta - tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen ja muihin tukiin nähden sekä - avustuksen kilpailuneutraalisuus. Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Liikuntalaissa (390/2015) sekä asetuksessa (550/2015) on määrätty seuraavaa: Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon: liikuntaa edistävän järjestön toiminnan laatu ja laajuus järjestön toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus miten järjestö toteuttaa ehdotetun lain tavoitteita sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uusia valtionavustuksen määrän harkintaperusteita ovat Suomea sitovien kansainvälisten säännösten noudattaminen (Euroopan neuvoston katsomoväkivaltasopimus, dopingin vastainen yleissopimus, urheilukilpailujen manipuloinnista tehty yleissopimus) sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Liikunta-asetuksen 10 :n mukaan toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Liikuntaa edistävän järjestön toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen sekä tulosperusteisiin. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön säännöllisen toiminnan piirissä olevien henkilöiden määrä sekä toiminnan vaikuttavuus ja alueellinen kattavuus. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa.
2 Liikunta-asetuksen mukaan avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila. Taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota yleishyödyllisen toiminnan osuuteen järjestön kokonaismenoista, järjestön oman toiminnan tuottoihin, hallinnon kustannusten osuuteen kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuuteen. Liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoisuudesta säädetään liikuntalain 10 :ssä. Pykälän mukaan: Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii 2 :ssä säädetyn tavoitteen mukaisesti. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lajiliitoista avustettaviksi voidaan hyväksyä vain yksi valtakunnallinen liitto kustakin lajista. Hyväksymisen edellytyksenä on, että lajiliitolla on kansainvälinen organisaatio tai kilpailujärjestelmä taikka että laji on kansallisesti merkittävä. Lajiliiton valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon liiton toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten liitto edistää yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa sekä noudattaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä. Liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :ssä on täsmennetty valtionapukelpoisuuden ehtoja seuraavasti: Sen lisäksi, mitä liikuntalain 10 :n 1 ja 2 momentissa säädetään, liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoiseksi hyväksymisen edellytyksenä on, että järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään tuhat jäsentä tai harrastajaa. Edellä 1 momentissa säädetystä edellytyksestä voidaan poiketa, jos järjestön toiminta palvelee liikuntapoliittisesti ja toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää tai sen kansainvälinen kilpailujärjestelmä on merkittävän laaja ja jos se ei saa liikuntaa edistävään toimintaansa valtionavustuslain (688/2001) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua yleisavustusta toisen ministeriön hallinnonalalta. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi kaikkien järjestöjen hakemuksia verrataan myös keskenään (hallintolaki 434/2003, 25 ). YLEISTÄ Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustuksen hakuaika päättyi 30.9.2015. Määräaikaan mennessä yleisavustusta järjestön toimintaan haki 126 järjestöä. 3 järjestöä toimitti hakemuksen määräajan jälkeen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (2009:100) mukaisesti myöhästyneitä hakemuksia ei oteta avustusvalmistelussa huomioon. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustuksiin vuonna 2016 on käytettävissä yhteensä 40 259 000 euroa. Tämä on 177 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Muilta talousarvioriveiltä siirrettiin Suomen Urheiluilmailuopistolle myönnetty avustus 210 000 euroa Suomen Ilmailuliitolle. Näin ollen käytettävissä ollut avustusmäärä todellisuudessa on 33 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015.
3 UUDET HAKIJAT Valtionavustuskelpoisuutta sekä yleisavustusta haki 14 uutta järjestöä. 1. Allergia- ja astmaliitto ry 2. Aivoliitto ry 3. Liikkukaa Sports for all ry 4. Selkäliitto ry 5. Suomen Agilityliitto ry 6. Suomen Diabetesliitto ry 7. Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry 8. Suomen Urheilufysioterapeutit ry 9. Suomen Urheilujohtajaseniorit ry 10. Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry 11. Suomen Urheilumanagerit ry 12. Suomen Mielenterveysseura ry 13. Urheiluopistojen yhdistys ry 14. US Makkabi ry Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry peruutti hakemuksensa 1.12.2015. Valtion liikuntaneuvosto lausunnossaan 19.2.2016 yhtyi esittelijän esitykseen, että Suomen Urheilufysioterapeutit ry, Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry, Suomen Urheilumanagerit ry sekä Urheiluopistojen yhdistys ry hyväksyttäisiin uusiksi valtionavustuskelpoisiksi järjestöiksi erityisin liikuntapoliittisin perustein liikunta-asetuksen 8 :n 2 momentin mukaisesti. Lisäksi neuvosto yksimielisesti puolsi lausunnossaan Suomen Agilityliitto ry:n hyväksymistä valtakunnalliseksi liikuntaa edistäväksi järjestöksi. Esittelijä esittää neuvoston lausunnon mukaisesti näille järjestöille toiminta-avustusta vuodelle 2016. Lisäksi valtion liikuntaneuvosto puolsi lausunnossaan järjestöryhmittelyn muutosta. Avustusesitys on koottu esitetyn järjestöryhmittelyn mukaisesti. Muiden valtionavustuskelpoisuutta hakeneiden järjestöjen osalta esittelijä viittaa valtion liikuntaneuvoston lausuntoon 19.2.2016. AVUSTUSKELPOISUUDEN TARKISTUS Liikuntalain 19 :n perusteella ja liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi selvitystä 17.7.2015 yhteensä 26 valtionavustusta vuonna 2015 saaneilta järjestöiltä arvioidakseen niiden valtionavustuskelpoisuuden jatkamiseksi. Saatujen selvitysten perusteella liikunta-asetuksen 8 :n 1 momentin mukaista valtionapukelpoisuusehtoa toiminnan laajuuden osalta ei täyttänyt 14 järjestöä 26:sta. Yhden järjestön, Suomen Liitokiekkoliitto ry:n osalta todettiin, että järjestö on henkilöjäsenyyteen perustuva, jolla ei ole yhteisöjäseniä. Järjestön jäsenmäärä on sen oman ilmoituksen mukaan 3387 henkilöjäsentä. Toiminnan laadun ja yhteiskunnallisen merkityksen osalta sekä toiminnan kansainvälisen kilpailujärjestelmän laajuuden osalta valtionapukelpoisuusehdot täytti 6 lajiliittoa. Lajiliittoja ovat: Suomen Liitokiekkoliitto ry Suomen I.T.F. Taekwon-Do ry
4 Suomen Hockeyliitto ry Suomen Ratagolfliitto ry Suomen Castingliitto ry Suomen Saappaanheittoliitto ry Jäsenmäärän osalta määrittelyä ei täytä liiton oman ilmoituksen perusteella neljä lajiliittoa. Näitä ovat: Suomen Petanqueliitto ry Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry Suomen Vesihiihtourheilu ry Suomen Ratagolfliitto ry Kumpaakaan liikunta-asetuksen 8 :ssä annettua määrällistä kriteeriä lajiliittojen osalta ei täytä Suomen Ratagolfliitto ry. Erityisryhmien liikuntajärjestöjen osalta todettiin, että varsinainen toiminta on joko kuntouttavaan tai sairauksien ennalta ehkäisevään liikuntaan liittyvää. Järjestöt tuottavat merkittävästi koulutusmateriaalia sekä sairauksiin liittyvää valistusta ja vertaistukitoimintaa. Ongelmana on erottaa kuntouttava ja ennalta ehkäisevä liikunta toiminnassa toisistaan siten, että järjestöt kyettäisiin luokittelemaan yhtäältä sairaus- ja vammajärjestöihin ja toisaalta liikuntaa edistäviin järjestöihin. Toiminnan kansainvälistä laajuutta ja kilpailujärjestelmää arvioitaessa esityksen perusteena on ollut yhtäältä lajin se, onko lajilla ylipäätään olemassa kansainvälistä toimintaa tai kansainvälistä kattojärjestöä ja toisaalta se, kuuluuko kansainvälinen lajiliitto Kansainvälisen Olympiakomitean tunnustamien lajien yhteisöön. Kahdella lajiliitolla ei ole lajissa kansainvälistä toimintaa. Saappaanheitossa on kansainvälinen lajiliitto, joka järjestää lajin arvokilpailuja. Suomesta sen jäsenenä on toinen saappaanheittoa järjestävä yhdistys, Suomen Saappaanheittäjät ry. Tikkaurheilu perustuu suomalaiseen innovaatioon tikanheitosta. Viisi lajia (Liitokiekko, WTF Taekwondo, Hockey, Petanque ja Vesihiihto) ovat Kansainvälisen Olympiakomitean tunnustamia lajeja, joista WTF-taekwondo ja Maahockey ovat myös kesäolympialaisten ohjelmassa olevia lajeja. Kansainvälisen Olympiakomitean tunnustama kansainvälinen lajiliitto täyttää liikuntalain 10 :ssä määritellyt edellytykset siltä osin, että lajilla on kansainvälinen organisaatio tai kilpailujärjestelmä. Saatujen selvitysten perusteella päätettiin, että Suomen Ratagolfliitto ry, Suomen Saappaanheittoliitto ry, Suomen Oriental-Moodo Liitto ry sekä Suomen Castingliitto ry Eivät täytä liikuntalain mukaista valtionavustuksen saamisen edellytystä. Liikuntalain 10 :n 4 momentin mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa järjestön valtionapukelpoisuuden, jos sen toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna laissa tai sen nojalla säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Näillä järjestöillä on kaksi vuotta aikaa mahdollisuus muuttaa toimintaansa siten, että ne täyttävät liikuntalaissa ja asetuksessa määritellyt kelpoisuusehdot valtionavustuksen saamiseksi. Erityisryhmien liikuntajärjestöjen osalta esitettiin, että valtion liikuntaneuvosto priorisoisi arviointitoiminnassaan erityisryhmien liikunnan kokonaisarviointia ja arvioisi siinä yhteydessä erityisesti kahdesta eri avustusjärjestelmästä saavien järjestöjen valtionavustamisen perusteita ja avustamisen vaikuttavuutta, jonka pohjalta valtionavustuskelpoisuuksista erikseen päätettäisiin.
5 AVUSTUSESITYS Kaikkien valtionavustuskelpoisten järjestöjen osalta on skaalattu valtionavustuksen määrää suhteessa järjestön valtionavustuskelpoisiin hyväksyttyihin menoihin. Skaalaminen merkitsee myös sitä, että joidenkin järjestöjen toiminnan kasvun tai laadun kehittämisen perusteella valtionavustuksen nousu on leikkautunut pois, koska avustuksen suhteellisen osuuden nousua toiminnan menojen kattamisesta ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Muiden liikuntajärjestöjen osalta kokonaisarviointi tullaan tekemään vaiheessa, kun toiminnan tiedot sekä taloudelliset tunnusluvut on saatu kaikilta näiltä järjestöiltä yhteismitallisesti kerättyä. Lähtökohta arvioinnille on se, että valtion liikuntaneuvosto valmistelee esityksen avustusvalmistelun arvioinnissa käytettävistä indikaattoreista. LAJILIITOT Valtionavustuksen määrän harkinnan pohjana on käytetty järjestöjen vuoden 2014 tilinpäätöstietoja sekä vuosikertomuksia ja toimintasuunnitelmia sekä talousarvioita vuodelle 2016. Lisäksi liikuntaa edistäville järjestöille on laadittu omat tarkennetut hakulomakkeet, joissa on kysytty tarkemmin toimintaan osallistuvien määrää, toiminnan painopisteitä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä muita toimintaan olennaisesti vaikuttavia asioita. Järjestöjen toimintaa on vertailtu keskenään sekä esityksessä ryhmitelty järjestöt uudelleen, jotta samankaltaista toimintaa järjestävien yhdistysten toiminta on paremmin vertailtavissa. Valmistelussa on myös hyödynnetty Kilpa- ja huippu-urheilu tutkimussäätiön keräämiä tietoja liittojen asiakirjoista, sekä Sponsor Insightin vuosittaista selvitystä (2015), jossa selvitetään urheilulajien kiinnostavuutta sekä lajien harrastamista aikuisväestön (+15-) keskuudessa. Lajiliittojen osalta voi todeta, että saatujen selvitysten perusteella niiden toiminta on ensisijaisesti painottunut lasten ja nuorten harrasteliikuntaan, harrasteliikunnan kilpailutoiminnan järjestämiseen ja lajin huippu-urheilutoiminnan kehittämiseen. Väestötasolla harrasteliikunta on sekä Kansallisen Liikuntatutkimuksen (2009) että Sponsor Insightin kyselyn (2015) perusteella painotetusti omaehtoista tai kaupallisten palvelutoimittajien tuottamaa liikuntaa. Kävely, pyöräily, uinti, lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu nousevat näissä selvityksissä selkeästi suosituimmiksi harrasteliikunnan muodoiksi. Lajiliittojen ryhmittelyperusteet Lajiliitot on ryhmitelty kolmeen ryhmään järjestön koon, sen saaman valtionavustuksen määrän sekä järjestön valtionavustukseen hyväksyttyjen menojen mukaan. Suuriksi lajeiksi on ryhmitelty ne liitot, joiden toiminnan kokonaiskustannukset ovat yli 1 500 000 euroa, keskisuuriksi ne, joiden kokonaismenot ovat yli 500 000 euroa ja pieniksi ne joiden kokonaismenot jäävät alle 500 000 euroa. Suurten lajiliittojen osalta avustustason skaalaus on 20 %. Sen perusteena on suurten järjestöjen saama avustuksen määrän keskiarvo vuoden 2014 valtionavustuksen hyväksytyistä menoista ja toimintaan myönnetystä valtionavustuksesta (18,8 %) pyöristettynä. Keskisuurten lajiliittojen osalta skaalauksen avustusprosentti on vastaavasti 30 % (keskiarvo 27 %) ja pienillä lajiliitoilla 40 % (keskiarvo 40,5 %) hyväksyttyjen menojen ja valtionavustuksen määrästä. Vuonna 2014 suurten lajiliittojen toiminta-avustuksen määrä hyväksytyistä menoista vaihteli 8-41 %:n välillä, keskisuurissa vaihteluväli oli 15-59 % ja pienissä 10-61 %.
6 Avustusmäärän harkintaperusteet Harkittaessa avustuksen määrää on toiminnan laadun ja laajuuden lisäksi otettava huomioon avustamisen tarve, eettisen toiminnan merkitys (vammaisurheilun integrointi lajiliittoon ja toiminnan luonne). Koska pienten ja keskisuurten lajien menoista henkilöstökulut muodostavat suuren osan, ministeriö kannustaa järjestöjä tutkimaan edellytyksiä tehdä yhteistyötä ja mahdollisuuksien mukaan jakaa hallinnosta syntyviä kustannuksia järjestöjen kesken. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan järjestöjen itsenäistä päätöksentekoa sekä myös tasapuolistamaan eri järjestöjen välillä valtionavustuksen määrää suhteessa toiminnan kuluihin. Kokonaisarviointi pohjautuu kirjallisten dokumenttien, toimintakertomuksista ja suunnitelmista sekä tilinpäätöksistä ja talousarvioista saatavien tietojen sekä muiden saatavissa olevien tietojen pohjalta tehtävään pisteytykseen ja kokonaisharkintaan. Toiminnan laajuus Toiminnan laajuuden osalta lajiliittojen arviointi perustuu ensijaisesti lisenssimääriin. Syy on se, ettei littojen seuroihin kuuluvien jäsenten määrää ole mahdollista yhteismitallisesti kerätä ja siksi niitä ei voida ottaa huomioon. Urheilun palvelujärjestöitä on pyydetty rakentamaan tietojärjestelmä, josta voitaisiin samoilla kriteereillä saada tarvittavat tiedot. Nyt liittojen itsensä ilmoittamissa seurojen jäsenmäärissä on liian paljon epätarkkaa ilmoittamista, jotta niitä voitaisiin täyteen määrään hyödyntää. Lisäksi moni lajiliitto on kyennyt yhdistämään seuroissa harrastavien sekä liiton kilpailutoimintaan osallistuvien harrastajien lisenssit siten, että liiton toiminta kattaa seuroissa jäsenenä olevien toiminnot. Toiminnan laatu Toiminnan laadun arvioinnissa perustietoina on käytetty liiton järjestämien tapahtumien määrää, koulutustilaisuuksia sekä niihin osallistuneiden määrää, asetettujen urheilullisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta järjestöjen eettistä toimintaa sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista toiminnassa. Yhdenvertaisuuden osalta on myös otettu huomioon se, miten lajiliitto on integroinut vammaisurheilun/liikunnan osaksi sen normaalia toimintaa. Yhteensä 15 lajiliitolla on vammaisurheilu integroitu hyvin tai melko hyvin. Lisäksi kahdella liitolla on toiminta osin integroitua. Toiminnan kansainvälisyyden osalta arvioinnin perusteena on lajiliittojen osalta ollut kilpailutoiminnan kansainvälinen laajuus sekä lajin kansainvälinen ja kansallinen merkitys. Mahdollinen menestys on suhteutettu kilpailutoimintaan osallistuvien maiden määrään sekä kansainvälisen kilpailun todelliseen tasoon. Avustamisen tarve Avustamisen tarpeen osalta on painotettu sitä, ettei valtionavustuksen määrä ole määräävä toiminnan rahoituksessa. Viime vuosina joidenkin järjestöjen osalta valtionavustuksen osuus on kasvanut huolestuttavan suureksi toiminnan rahoittamisessa. Käytännössä se on merkinnyt sitä, ettei lajiliittoa ole ollut mahdollista palkita sen hyvistä tuloksista huolimatta, koska avustuksen taso suhteessa avustuskelpoisiin menoihin olisi kasvanut ja tätä kehitystä ei enää ole mahdollista tukea. Avustustasoa on leikattu ensisijaisesti sillä perusteella, että avustuksen määrä toiminnan hyväksyttävistä menoista on suhteessa vastaaviin järjestöihin korkea. Toiminnan laajuus, sen laatu eettinen toiminta ja vammaisurheilun integrointi kompensoivat joidenkin liittojen osalta avustustason laskua.
7 Ministeriö kannustaa lajiliittoja tutkimaan mahdollisuuksia yhdistää toimintojaan hallinnollisesti. Siitä syntyvät kustannussäästöt on mahdollista kohdentaa liittojen toiminnan kehittämiseen ja seurapalvelujen parantamiseen.
8 Eettiset toimenpiteet Hakemuksista on arvioitu järjestöjen tämänhetkiset ja suunnitellut toimenpiteet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen, antidopingtoiminnan, ottelutulosten manipuloinnin sekä muun eettisen toiminnan osalta. Arvioinnissa erityismaininta on kohdennettu järjestöihin, jotka ovat tehneet sitä erityisen hyvin (1), hyvin (2) tai joiden toiminta on puutteellista (-). Järjestöt, joissa ei merkintää ole, ovat vasta valmistelemassa em. toimenpiteiden toteuttamista. Ohjeiden mukaan ne tulee olla otettuna käyttöön vuoteen 2017 mennessä. Näiden arviointikriteerien perusteella yksittäisen lajiliiton toiminnan arviointi on painottunut seuraavasti: Toiminnan laajuus 30 (+/- 5) - liittoon kuuluvat harrastajat - jäsenseurojen määrä - seurajäsenten määrä - kilpailutoiminnan laajuus - vammaisurheilun integrointi Toiminnan laatu 20 (+/- 5) - koulutuksen määrä - valmentaja- ja ohjaajakoulutus - seuroille myönnetyt avustukset Huippu-urheilu 25 - maajoukkueurheilijoiden määrä - päätoimisten valmentajien määrä - kv-menestys - kansallinen merkitys Eettinen toiminta - erityismaininta 1-2 avustustasoa nostava/pienennystä leikkaava Avustamisen tarve 25 - hallintokustannukset - muualta saatava tuki Näiden kriteerien perusteella sekä vertailemalla samankokoisten ja samanlaista toimintaa tekevien liittojen (yksilö/joukkue) valtionavustuksen määrää suhteessa valtionavustuskelpoisiin menoihin ja arvioimalla avustamisen tarvetta on tehty kokonaisesitys, joka on muistion liitteenä. Tavoitteena on vuoden 2016 aikana löytää yhteismitalliset arviointikriteerit ja toiminta-avustuksen lähtötaso oikeudenmukaisesti siten, että mikäli eduskunta myöntää tarkoitusta varten määrärahan, niin liikuntaa edistävien lajiliittojen valtionavustus määriteltäisiin vuonna 2017 seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Avustusta voitaisiin vuosien 2017-2019 aikana arvioida uudelleen, mikäli liitto rikkoo urheilun eettisiä sääntöjä. LIIKUNTAA EDISTÄVÄT JÄRJESTÖT
9 Arvioitaessa liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaa, painopisteinä ovat olleet pitkälti samat kriteerit kuin lajiliitoilla. Toiminnan laajuus kilpailutoimintaa painottuvissa järjestöissä arvioitiin kilpailu/harrastelisenssien määrän perusteella. Lisäksi järjestettyjen tapahtumien määrää skaalattiin järjestön kokoon nähden. Järjestöjä arvioitiin myös keskenään siten, että samankaltaista toimintaa tekevien järjestöjen osalta vertailtiin ensisijaisesti toiminnan laajuutta ja jäsenistölle tarjottuja palveluita. Avustamisen tarve arvioitiin vastaavalla tavalla kuin lajiliittojenkin osalta eli toiminnan merkittävyyttä suhteutettiin valtionavustuksen määrään hyväksytyistä menoista. Hallinnon osuus suhteessa hyväksyttyihin menoihin on arvioitu osana kokonaisuutta. Osa liikuntaa edistävistä järjestöistä on aiemmin kuulunut liikuntaa edistäviin lajiliittoihin. Näistä on olemassa tuloskortit. Aiemmin muiden liikuntajärjestöjen osakokonaisuudessa, sekä omina järjestöryhminään olleilla liitoilla ei ole vastaavaa tehty. Näillä järjestöillä ei myöskään ole ollut toiminnan arvioinnille erillisiä kriteereitä, joten ne tullaan tekemään tämän vuoden kuluessa. LIIKUNTAA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTÖT Arvioitaessa liikuntaa edistävien palvelujärjestöjen toimintaa, arvioinnin painopisteenä on ollut se, miten ja mitä palveluita järjestö jäsenjärjestöilleen tuottaa ja millä mittareilla toiminnan onnistumista mitataan. Lisäksi toiminnan kattavuus, taloudellisuus sekä yhteiskunnallinen merkitys ovat olleet osana arviointia. Ongelmana näiden järjestöjen osalta on se, että kaikilla palvelujärjestöillä valtionavustusprosentti on selkeästi yli 50 % toiminnan hyväksyttävistä menoista. Suomen Olympiakomitean osalta on otettava huomioon, että se jakaa saaduista avustuksista (Huippu-urheiluyksikkö) edelleen valmennuksen tehostamistukea lajiliitoille 5,189 miljoonaa euroa. Näin ollen järjestön todellinen valtionavustusprosentti on merkittävästi alhaisempi kuin pelkällä avustusmäärällä arvioitaessa. Koska valtionavustusprosentti ylittää 50 % toiminnan hyväksyttävistä menoista, on erityistä huomiota näiden järjestöjen osalta syytä kiinnittää toiminnan taloudellisuuteen. Ulkoa ostettujen palvelujen määrä osalla järjestöistä on merkittävän korkea. Tehdyissä tarkastuksissa on käynyt ilmi se, etteivät kaikki järjestöt tästä huolimatta ole noudattanet hankintalain mukaista hankintojen kilpailuttamisvelvoitetta. Se syntyy silloin kun valtionavustuksen määrä ylittää 50 % toiminnan rahoituksesta. Lisäksi järjestöjen on syytä ottaa huomioon se, että niiden tulee kattaa omarahoituksella 70 000 euroa (sivukuluineen) ylittävät henkilön palkkakustannukset. Ne eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Suomen Olympiakomitean pääsihteeriys on syksystä 2014 alkaen hoidettu osana VALO ry:n pääsihteerin tehtäviä. Olympiakomitean avustustaso esitetään pidettäväksi ennallaan siksi, että aiemmin Opiskelijoiden liikuntaliiton vastuulla ollut opiskelijahuippu-urheilu on liiton liittokokouspäätöksellä siirretty OK:n vastuulle ja se kompensoi OK:n avustuksen pienenemisen. SOVELI ry:n valtionavustuksen osuus on 93 % hyväksyttävistä menoista ja siitä syystä avustustasoa leikataan. Avustusta esitetään korotettavaksi tässä ryhmässä ainoastaan Suomen Vammaisurheilu ja liikunta ry:lle. Perusteena on se, että VAU ry:lle siirretään aiemmin ministeriöstä johdettu kuntien erityisliikunnan ohjaajien koordinointi ja koulutus. LIIKUNTAA EDISTÄVÄT LIIKUNTAPOLIITTISESTI MERKITTÄVÄT ERITYISRYHMÄT Tähän ryhmään kuluvien järjestöjen osalta on arvioitu toiminnan kokonaistasoa sekä sen suhdetta valtionavustuksen määrään toiminnan valtionavustukseen hyväksyttävistä menoista. Lisäksi avustusta harkittaessa on otettu huomioon se, miten järjestö täyttää liikunta-asetuksen 8 :n mukaiset liikuntapoliittiset erityispiirteet. KOULULAIS- JA OPISKELIJAJÄRJESTÖT Tässä neljän järjestön ryhmässä kahdella suurimmalla; Koululiikuntaliitolla ja Opiskelijoiden Liikuntaliitolla valtionavustusprosentti liikunnan hyväksyttävistä menoista on korkea. Siksi toiminnan
10 kehittämistä ei voitu ottaa lukuun muulla tavoin kuin loiventamalla valtionavustuksen tason leikkausta. SAKU ry:n valtionavustusta on nostettu ja Suomen Koulukotien Urheiluyhdistykselle avustusta ei esitetä lainkaan. ALUEELLISET LIIKUNTAA EDISTÄVÄT JÄRJESTÖT Alueellisten liikuntaa edistävien järjestöjen osalta aiempina vuosina tasaprosentein tehdyt tasokorotukset ovat johtaneet siihen, että valtionavustuksen osuus toiminnan hyväksyttävistä kuluista vaihtelee alueittain. Lähtökohtana tulee tässäkin ryhmässä olla se, että ennen kuin toiminnan kokonaisarviointi voidaan suorittaa, on toiminnan yleisavustuksen skaalauduttava samoin periaattein kaikille yhteisöille. Muualta kuin opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadut erityisavustukset eivät tässä vaikuta avustustason määrittelyyn. Lähtökohtana tulee olla, että yleisavustus kattaa noin 35 % toiminnan hyväksyttävistä menoista. Se luo myös pohjaa alueellisten kehittämiskeskusten kehittämiselle. MUUT JÄRJESTÖT Muiden järjestöjen alle on koottu aiemmin erityisliikuntajärjestöinä avustetut kansanterveys- ja potilasjärjestöt. Niiden liikunnan edistämisen hyväksyttävät menot suhteessa valtionavustustasoon ovat huomattavan korkeat. Tältä osin tarkastelu on tapahtunut ensisijaisesti avustustasoa suhteuttamalla. Kuten valtion liikuntaneuvosto lausunnossaan totesi, näiden järjestöjen avustamisesta tullaan tekemään erillinen selvitys vuoden 2016 kuluessa. YHTEENVETO Esityksen lähtökohtana on löytää jokaiselle avustettavalle järjestölle valtionavustuksen lähtötaso siten, että avustustasoa vertaillan samankaltaista toimintaa tekevien järjestöjen kesken. Avustuksen määrän arviointi ilman, että kokonaisarviointi suoritetaan, on käytännössä mahdoton tehdä. Toimintaan myönnettävän yleisavustuksen tarkoitus on luoda perusta toiminnalla, ei olla toiminnan pääasiallinen rahoitusmuoto. Erityisavustuksilla tuetaan toimintaa, jonka katsotaan edistävän suomalaista liikuntakulttuuria laajemmin. Suurin ongelma on yhä yhteismitallisen tiedon saanti. Tuloskorttien avulla on kyetty yhtenäistämään lajiliittojen tiedonkeruu. Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta tällaista ei vielä ole. Harrastajamäärien osalta tiedot ovat puutteellisia. VALOn Sporttirekisteriä uudistetaan tavoitteena aikaan saada yksi tunniste jokaiselle harrastajalle. Näin sama tunniste seuraisi harrastajan mukana lajista riippumatta. Liikuntakulttuurin osalta on tapahtumassa muutos, joka on nähtävissä tehdyissä selvityksissä. Uudet lajit ovat nousemassa erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä seuratuimmiksi lajeiksi. Tämä ennakoi muutoksia liikuntajärjestöjen välillä. Toinen merkittävä havainto on se, että eri lajien seuraaminen jääkiekkoa lukuun ottamatta on merkittävästi vähenemässä nuoremmissa ikäluokissa. Toisaalta lasten ja nuorten urheilun harrastaminen kasvaa edelleen. Äskettäin julkaistun nuorisobarometrin mukaan 86 % nuorista harrastaa liikuntaa. Harrastaminen on etenkin 15-vuotta vanhemmilla yhä enemmän omaehtoista.
11 LAUSUNTO Valtion liikuntaneuvosto on antanut 9.3.2016 valtioneuvoston asetuksen liikunnan edistämisestä mukaisen lausunnon sekä liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustuskelpoisuudesta että liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta-avustuksista tämän esityksen pohjalta. Lausunto puoltaa yksimielisesti esittelijän esitystä (liite LIITTEET: - avustusesitys - valtion liikuntaneuvoston kokouksen 7/2015-2019 pöytäkirja