Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus www.sosiaalikollega.fi
Ihmisten hyvinvoinnin ajatellaan koostuvan eri tekijöistä, kuten toimeentulosta, koulutuksesta, työelämästä, terveydestä, perheelämästä, turvallisuudesta, vapaa-ajasta ja poliittisista resursseista (esim. Martelin, ym. 2002, Sauli 2011). Puutteet näillä elämän osa-alueilla voivat kasautuessaan aiheuttaa syrjäytymistä ja huono-osaisuudentiedetään myös olevan ylisukupolvista. Sosiaalisen syrjäytymisen kokonaisuus on usean eri tekijän summa, jossa eri elämänalueiden ongelmat muodostavat vyyhdin, jonka osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Muun muassa yksilön terveys, taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen kompetenssi vaikuttavat siihen, millä tavalla yksilö kykenee esimerkiksi käyttämään palveluita ja hakemaan apua sitä tarvitessaan. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn määrätä vapaasti omasta elämästään ja määritellä sen perusasiat.
Tiedon tuottamisen haasteet Tilastot antavat rungon, jota tulee täydentää paikallisella tulkinnalla. Tilastot kuvaavat toisaalta hyvinvointiin/pahoinvointiinliittyviä asioita, toisaalta alueen palveluita tai niiden puutteita. Eri indikaattorien kuvaamat ilmiöt liittyvät toisiinsa ja useasti hyvinvoinnin vajeet kasautuvat. Ei ole olemassa systemaattista tiedon tuottamisen mallia. Joistakin ilmiöistä ei tuoteta tietoa ollenkaan.
16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0-4- vuot iaat 5-9- vuot iaat 10-14- vuot iaat 15-19- vuot iaat 20-24- vuot iaat Väestö ikäryhmittäin 2015, 2030 & 2040 25-29- vuot iaat 30-34- vuot iaat 35-39- vuot iaat. 40-44- vuot iaat 45-49- vuot iaat 2015 8948955791709907106010021036936086211049134314641476140787057653560334431232 231 17 2030 8349879991439414944188579112100910021055999391791063125012671177978045722162 538 63 2040 8280849487389022896091529484916094361049104910901017906799011096101375923886 748 86 50-54- vuot iaat 55-59- vuot iaat 60-64- vuot iaat 65-69- vuot iaat 70-74- vuot iaat 75-79- vuot iaat 80-84- vuot iaat 85-89- vuot iaat 90-94- vuot iaat 95-99- vuot iaat 100 vuot ta täyt täne et Sotkanet.fi, THL 2015 2030 2040
60 50 40 30 20 10 0 7,1 9,3 10,2 6,7 9,2 9,6 0-6- vuotiaat, % väestöstä info ind. 7 Lappi ikäryhmittäin 2015 & 2030 7-15- vuotiaat, % väestöstä info ind. 167 16-24- vuotiaat, % väestöstä info ind. 168 50,7 44,2 25-64- vuotiaat, % väestöstä info ind. 169 2015 2030 12,614,2 16,3 10,1 65-74- vuotiaat, % väestöstä info ind. 170 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä info ind. 171
Lapin väestö sosiaali-ja terveyspalveluiden nettomenot ja sosiaalityöntekijämäärä Väestö 2015 Sosiaali-ja terveyspalveluiden nettomenot (2014) Sosiaalitoimen nettomenot (2014) Sosiaalityöntekijämäärä (2013) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ja sosiaalitoimen nettomenot Viimeinen tuotantovuosi on ollut 2014, uudempia tietoja ei saatavilla Lapin sosiaalialan työntekijätilanne päivittyy 2017-9.5.2017 seminaari, missä julkaistaan sosiaalialan osaamiskartoituksen tulokset
Koko maa Pinta-ala: 303 899 Asukasluku: 5 487 308 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3 655 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 802 Lappi Pinta-ala: 100 369 Asukasluku: 180 858 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 185 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 931 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Utsjoki Pinta-ala: 5 372 Asukasluku: 1 250 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 764 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 584 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 3,1 Inari Pinta-ala: 17 334 Asukasluku: 6 804 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 201 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 720 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,8 Savukoski Pinta-ala: 1 973 Asukasluku: 1 061 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5 030 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 961 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,7 Sodankylä Pinta-ala: 12415 Asukasluku: 8 782 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 478 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 082 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,1 Pelkosenniemi Pinta-ala: 1 882 Asukasluku: 958 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 6 081 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 682 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2.1 Salla Pinta-ala: 5 872 Asukasluku: 3 727 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5 679 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 247 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,0 Kemijärvi Pinta-ala: 3 931, Asukasluku: 7 766 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 932 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 231 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,5 Posio Pinta-ala: 3545 Asukasluku: 3 477 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5 159 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 482 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,4
Enontekiö Pinta-ala: 8392 Asukasluku: 1 861 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 646 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 211 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,1 Kittilä Pinta-ala: 8263 Asukasluku: 6 416 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 758 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 307 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 0,9 Muonio Pinta-ala: 2 038 Asukasluku: 2 358 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 357 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 654 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Rovaniemi Pinta-ala: 8017 Asukasluku: 61 838 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3 842 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 927 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Kolari Pinta-ala: 2 618 Asukasluku: 3 848 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 416 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 979 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,3 Pello Pinta-ala: 1863 Asukasluku: 3 623 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5 252 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 678 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,6 Ranua Pinta-ala: 3 695 Asukasluku: 4 020 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 776 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 262 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 2,36 Ylitornio Pinta-ala: 2213 Asukasluku: 4 291 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 5 220 Sosiaalitoimen nettomenot: 2 297 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,3 Simo Pinta-ala: 2 086 Asukasluku: 3 238 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 206 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 563 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,5 Tornio Pinta-ala: 1348 Asukasluku: 22 199 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3 477 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 554 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,2 Tervola Pinta-ala: 1 594 Asukasluku: 3 195 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 297 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 445 Sosiaalityöntekijöitä:/2000 as: 1,2 Keminmaa Pinta-ala: 646 Asukasluku: 8 388 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 3 939 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 858 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as: 1,4 Kemi Pinta-ala: 747 Asukasluku: 21 758 Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot/asukas: 4 214 Sosiaalitoimen nettomenot: 1 827 Sosiaalityöntekijöitä: /2000 as:1,6
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ja sosiaalitoimen nettomenot Viimeinen tuotantovuosi on ollut 2014, uudempia tietoja ei saatavilla Sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas (id: 1073) Sosiaalitoimen nettokustannukset, /asukas (id: 1290) 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 Koko maa 3272 3445 3596 3655 1589 1690 1763 1802 Lappi 3492 3783 4002 4185 1619 1751 1859 1931 Enontekiö 4085 4472 4598 4646 1730 2086 2117 2211 Inari 3499 3919 4066 4201 1352 1559 1578 1721 Kemi 3496 3629 4059 4214 1525 1565 1759 1858 Kemijärvi 4044 4428 4597 4932 1830 1993 2051 2231 Keminmaa 3312 3545 3845 3939 1595 1713 1798 1827 Kittilä 3770 4097 4473 4758 1853 2084 2185 2307 Kolari 3723 4146 4078 4416 1603 1741 1835 1979 Muonio 3714 3925 4324 4357 1417 1549 1759 1654 Pelkosenniemi 5018 5277 5769 6081 2062 2325 2418 2682 Pello 4046 4762 5083 5252 2065 2417 2609 2678 Posio 4371 4707 4930 5159 2125 2221 2404 2482 Ranua 3954 4377 4652 4776 1861 2136 2249 2262 Rovaniemi 3261 3554 3682 3842 1653 1771 1895 1927 Salla 4577 4967 5326 5679 1914 2002 2141 2244 Savukoski 4434 5053 4783 5030 1570 1904 1906 1961 Simo 3198 3553 3966 4206 1150 1348 1418 1563 Sodankylä 3861 4160 4356 4478 1798 2044 2043 2082 Tervola 3417 3798 4020 4297 1282 1371 1414 1445 Tornio 2942 3090 3267 3477 1352 1413 1466 1554 Utsjoki 4487 4791 4867 4764 1622 1692 1601 1584 Ylitornio 3774 4366 4808 5221 1634 1839 2090 2297 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017
Pääsääntöisesti voidaan hyvin, mutta n. 20 % on haasteita hyvinvointiin liittyen Ei koulutusta Työttömyys/nuorisotyöttömyys Päihde- ja mielenterveysongelmat Köyhyys Sairastavuus Yksinäisyys
THL: Kouluterveys kysely 8.-9.-luokkalaiset, ammatillisen oppilaitoksen & lukion 1.-2.-lk. Kouluterveyskyselyssä käytetyn sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmista johtuen peruskoululaisten nettilomake jouduttiin sulkemaan kokonaan 23.4.2015. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kyselyt pyrittiin saattamaan loppuun asti huolimatta siitä, että ongelmat tiedonkeruujärjestelmässä jatkuivat. Ongelmat tiedonkeruussa vaikuttivat sekä aineiston kattavuuteen että laatuun. Vuoden 2015 aineistoon saatiin vastauksia noin 50 400 peruskoululaiselta, 39 500 lukiolaiselta ja 39 000 ammattiin opiskelevalta. Verrattuna vuoteen 2013 määrä oli peruskouluissa noin puolet, lukiossa noin 9 300 ja ammatillisissa noin 6 000 pienempi. Lapin kunnista kuntakohtaiset tilastot (peruskoulu + lukio) ainoastaan Pellosta ja Simosta.
Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id:292) 16 14,6 14,7 14 13 POJAT 12 10 10,1 10,7 9 11,2 9,1 10 9 8 6,8 6,9 8 8 6 5,7 4 2 0 2008 2010 2013 2015 Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä 2015: tytöt 8% Pojat: 13%
12 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista info ind. 3932 11,4 11,3 11 POJAT 10 9,3 8 8 8 8 8 7,8 7,8 7,6 6 6,2 5 4 3,6 3,1 2 0 2008 2010 2013 2015 Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä
Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista info ind. 3917 16 14,4 14 13,1 13 POJAT 12 10 8 8,8 8 9,1 7 8,6 7 9 7 6 6 5,6 6 5,8 6 4 2 0 2008 2010 2013 2015 Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä
Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista info ind. 288 25 20 15 10 5 0 2008 2010 2013 2015 Lappi, miehet 20,4 17 11 10 Lappi, naiset 16 15 10,8 8 Lappi, yhteensä 18,2 16 10,9 9 Koko maa, yhteensä 15 15 13 9 Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista info ind. 289 25 20 15 10 5 0 2008 2010 2013 2015 Lappi, miehet 19,3 15,9 12,8 12 Lappi, naiset 18,5 15,9 11,8 8 Lappi, yhteensä 19 15,9 12,3 10 Koko maa, yhteensä 17 16 12 10 Lappi, miehet Lappi, naiset Lappi, yhteensä Koko maa, yhteensä
Kouluterveyskyselyn myönteisiä indikaattoreita, Lappi Peruskoulu, lukio & ammattikoulu Tytöt + pojat 2006, 2008, 2010, 2013 & 2015* * 2015 vuoden tulokset epäluotettavia
Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011) TUKEVA-hanke
Nuorta ei jätetä yksin, perhekeskeinen, moniammatillinen työ yläkouluun, Mari Salomaa, ohjaajana Marja Leena Nurmela (2011) TUKEVA-hanke
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Sutinen Riikka 2010 Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin
Perheessäni on ongelma johon tarvitaan apua (N= 556) 13 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"
Koulussa ei ole hyvä ilmapiiri (N=556) 16% Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"
Yläkoulussa koettu väkivalta Henkinen väkivalta 44 %(243) Fyysinen väkivalta 29 %(126) Seksuaalinen väkivalta 12 % (12) Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"
Ei koe olevansa onnellinen (N=536) 20% Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin"
Hyvinvoinnin ylläpitäjät (N=559) Perhe 92 % Ystävät 91 % Harrastukset 61 % Terveys 55 % Sukulaiset 52 % Sutinen Riikka 2010:" Loistava perhe mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvn"
Nuorisobarometri 2016 Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Siksi se mahdollistaa myös pidemmän aikavälin asennemuutosten tarkastelun.
Nuorten psykososiaalinen hyvinvointi Läheisten ystävien puutetta, koulukiusaamista ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden osuutta on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2010 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi) ja 2009 (Kainuu, Keski-Pohjanmaa & Pohjois- Pohjanmaa) toteutettujen kouluterveyskyselyjen pohjalta. Lappi erottuu epäedullisesti lähes jokaisessa tarkastellussa indikaattorissa (koulukiusaaminen, läheisten ystävien puute ja keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneet), kainuulaiset ja etelä-savolaiset masennuksen osalta. Kiusaaminen kohdistuu tyttöjä enemmän poikiin, mutta keskivaikea tai vaikea masennus koskettaa enemmän tyttöjä. Kouluterveyskyselystä kannattaisi ottaa pidempi aikajakso tarkasteluun, koska sitä ei tehdä kuin joka toinen vuosi.
Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauden mukaan: NIT093A Aihe Eläkeläiset / Eläkkeet Tietosisältö Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat (toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutustuet ja yksilölliset varhaiseläkkeet) ja keskimääräiset etuudet, euroa/kuukausi/saaja. Eläke-etuudensaajia ovat henkilöt, joille on maksettu tilastointikuukauden aikana tilastointikuukauteen kohdistuvaa eläke-etuutta. Keskimääräinen etuus on tilastointikuukautena maksettujen tilastointikuukautta koskevien etuuksien aritmeettinen keskiarvo. Takautuvasti ajalta ennen tilastointikuukautta maksetut etuudet eivät ole mukana keskimäärässä. Muuttujat ja luokitukset Sairauspääryhmä. Pääryhmät koostuvat ICD-10 tautiluokituksen mukaisista 3-merkkisistä diagnooseista. Ryhmittelyn perustana on pääasiallinen etuuden myöntämiseen vaikuttanut, taudin syytä kuvaava sairaus. Saaja tilastoidaan siihen sairauspääryhmään, johon kuuluvan diagnoosin perusteella etuus on myönnetty. V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Aika (Vuoden loppu) Asuinmaa (Suomi, Muu maa) Alue (Lappi) Sukupuoli (Yhteensä, Miehet, Naiset) Ikäryhmä (16 19 v, 20 24 v, 25-29 v, 60 64 v, 65 69 v) Eläkkeen rakenne (Vähennetty eläke, Täysi eläke). Muuttuja kuvaa sitä, ovatko työeläkkeet pienentäneet maksettavaa eläkettä. Tilastointiaika Tiedot vuodesta 1997. (2010-2016) Päivitystiheys Vuosittain tammikuussa. Tietolähde Kela. Eläke-etuuksien käsittelyjärjestelmästä muodostetut tilastointitiedostot (kokonaisaineisto). Lisätietoja Lisätietoja Kelan eläke-etuuksista Kelan Tilastot-sivuilla (www.kela.fi» Tilastot» Tilastot aiheittain» Tilasto Kelan eläkkeistä) ja Kelan internet-sivuilla (www.kela.fi» Eläkeläiset). Yhteystiedot Reeta Pösö Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä puh. 020 634 1358 sähköposti: tilastot@kela.fi
Kelan nuoret työkyvyttömyyseläkkeen saajat Lapissa: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, 2010-2016 250 200 150 100 50 0 2010 (31.12.) 2011 (31.12.) 2012 (31.12.) 2013 (31.12.) 2014 (31.12.) 2015 (31.12.) 2016 (31.12.) Saajat 16-19-vuotiaat 67 53 47 41 39 48 45 Saajat 20-24-vuotiaat 122 131 140 155 176 170 161 Saajat (25-29-vuotiaat 145 158 158 166 175 187 207 Saajat 16-19-vuotiaat Saajat 20-24-vuotiaat Saajat (25-29-vuotiaat Kelasto-raportit Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ tilastot@kela.fi / NIT093A
Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, nuoret sukupuolen mukaan, Lappi 120 100 80 60 40 20 0 2010 (31.12.) 2011 (31.12.) 2012 (31.12.) 2013 (31.12.) 2014 (31.12.) 2015 (31.12.) 2016 (31.12.) Miehet 16-19-vuotiaat 32 31 20 22 21 25 25 Naiset 16-19-vuotiaat 35 22 27 19 18 23 20 Miehet 20-24-vuotiaat 68 71 77 87 86 87 86 Naiset 20-24-vuotiaat 54 60 63 68 90 83 75 Miehet 25-29-vuotiaat 98 107 96 91 98 101 113 Naiset 25-29-vuotiaat 47 51 62 75 77 86 94 Miehet 16-19-vuotiaat Naiset 16-19-vuotiaat Miehet 20-24-vuotiaat Naiset 20-24-vuotiaat Miehet 25-29-vuotiaat Naiset 25-29-vuotiaat
Tytöillä oli selvästi poikia enemmän mielialahäiriöitä, aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä sekä neuroottisia, stressiin liittyviä ja somatoformisia häiriöitä. Pojilla taas oli enemmän lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavia käytös- ja tunnehäiriöitä, psyykkisen kehityksen häiriöitä sekä päihdediagnooseja. Skitsofreniaa oli pojilla (1,6 %) ja tytöillä (1,5 %) diagnosoitu yhtä paljon
Kuvaa ei voi näyttää nyt. Nuori itse pyrkii selviytymään, ei syrjäytymään. Herätys: Jos alle 30-vuotiasta jää 2000 hlö vuodessa mielenterveyden vuoksi pois työmarkkinoilta ja koulutuksesta 10 vuodessa se on 20 000 hlö! Selviytyjät-tiimi (toim.) 2011: Uskomme sinuun Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Helsinki: Pesäpuu ry ja Lastensuojelun Keskusliitto. Selviytyjät-tiimi (toim.) 2012: Uskomme sinuun Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Helsinki: Pesäpuu ry ja Lastensuojelun Keskusliitto.
Muutto maakuntakeskuksiin selittyy suurelta osin koulutusratkaisuilla, mutta kyse on myös hyvinvoinnin rakenteellisen potentiaalin hyödyntämisestä. Koulutus- ja työuralle hakeutuminen voidaan Itä-Suomessa nähdä hyvinvointieroja ylläpitävänä ja osin myös niitä tuottavana tekijänä (Lehtonen & Tykkyläinen 2012; 2013), sillä muuttoalttius kytkeytyy vahvasti koulutukseen ja sosiaaliseen asemaan. Mitä korkeampaan koulutukseen nuori tähtää tai mitä korkeampi sosiokulttuurinen asema hänellä on (Kivitalo 2007), sitä suurempi on myös hänen muuttoalttiutensa. Paikkakunnalle jääviä nuoria puolestaan kuvaa toive matalammalla koulutuksella saatavilla oleviin työtilaisuuksiin tarttumisesta ja niiden myötä vahvemmasta kiinnittymisestä asuinpaikkaan. Kun muuttoalttiutta tarkastellaan sijainnillisuuden, paikallisuuden ja paikkatunteen muodostamana kokonaisuutena (Agnew 1993; 2011), Itä- Suomen muuttoalttiudessa painottuu sijainnillisuus. Myös aiemmassa tutkimuksessa on havaittu sijainnillisuuteen liittyvien tekijöiden keskeinen merkitys elämänuran rakentamisessa. Tällaisia tekijöitä ovat mahdollisuus käydä koulua, opiskella ja työllistyä (Ollila 2008, 130 137; Tuhkunen 2007, 118 120). VIETTÄISINKÖ ELÄMÄNI PERIFERIASSA? NUORTEN MUUTTOALTTIUS ITÄ-SUOMESSA PEKKA PENTTINEN (2016)
Vuonna 1987 syntyneitä koskevan tutkimuksen perusteella hyvinvointi eriytyy ja hyvinvoinnin ongelmat, kuten kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasaantuvat. Suurimmassa riskissä ovat ne nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa seuranta-ajan päättyessä. Heillä on huomattavasti yleisemmin myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai psyykenlääkkeiden käyttöä, toimeentulo-ongelmia ja rikollisuutta. Tulokset kertovat ongelmien periytymisestä sukupolvelta toiselle eli ylisukupolvisuudesta. Lapsuuden olosuhteilla on huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin. Vanhempien työttömyys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäsivät lasten koulunkäynnin ja mielenterveyden ongelmia sekä huostaanottojen riskiä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmat olivat keskimäärin heikommin koulutettuja ja heillä on useammin toimeentulo-ongelmia. Lapsuudessaan 38 prosenttia perheistä oli saanut toimeentulotukea, ja heistä 43 prosenttia sai toimeentulotukea itse nuoruudessaan. Paananen, Reija Ristikari, Tiina Merikukka, Marko Rämö, Antti Gissler, Mika 2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. Helsinki: THL.
Tulevaisuuden huolenaiheet Tytöt Läheisten ihmisten hyvinvointi Oma jaksaminen Opiskelupaikan löytäminen Oma terveydentila Rahan riittäminen Pojat Läheisten ihmisten hyvinvointi Rahan riittäminen Tyttöystävän saaminen Opiskelupaikan löytäminen Oma jaksaminen
Viikottain oireita Tytöt Väsymys 183 Hermostuneisuus ja jännittyneisyys 100 Päänsärky 97 Keskittymisvaikeudet 93 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 82 Uni- ja nukahtamishäiriöt 73 Aggressiivisuus ja itsehillinnän pettäminen 44 Itsetuhoiset ajatukset 21 Itsetuhoiset teot 6 Pojat Väsymys 134 Keskittymisvaikeudet 64 Uni- ja nukahtamisvaikeudet 56 Hermostuneisuus ja jännittyneisyys 42 Päänsärky 33 Aggressiivisuus ja itsehillinnän pettäminen 32 Ahdistuneisuus ja masentuneisuus 32 Itsetuhoiset ajatukset 20 Itsetuhoiset teot 9
Nuoret ilman koulutusta ongelmien kasautuminen Koulutuksellaon todettu olevan selkeä yhteys hyvinvointiin, sillä vähemmän koulutetuilla hyvinvoinnin ja terveyden ongelmat ovat yleisempiä kuin enemmän kouluttautuneilla. Ilman toisen asteen koulutusta kiinnittyminen työelämään on vaikeaa ja tämä taas vaikuttaa niin taloudelliseen toimeentuloon kuin sosiaalisiin suhteisiinkin. Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueilla nuorten mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen ovat koko maata heikommat. Syrjäseuduilla mahdollisuudet työhön ja koulutukseen voivat edellyttää muualle muuttoa, ja tämä edellyttää resursseja, joita ei kaikilla peruskoulunsa päättävillä 16-vuotiailla välttämättä ole. Onkin tärkeää, että tarjolla on riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja huomioiden sekä suoraan peruskoulunsa päättävät ja jo aiemmin sen päättäneet että alueen työmarkkinat.
Itä-ja Pohjois-Suomessa Vuonna 2013 jäi 17 24 -vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle joka kymmenes. Koulutuksen ulkopuolelle jää useammin nuori mies kuin nainen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa Pohjois-Suomen alueen maakunnissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta nuorisotyöttömyys on kuitenkin korkeammalla tasolla ja Pohjois-suomessa nuorisotyöttömyys on kasvanut verrattuna vuoteen 2012. Eli onko niin, että alueen koulutustarjonta ja työmahdollisuudet eivät vastaa toisiaan? Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on Pohjois-ja Itä-Suomen maakunnista Lapissa vuonna 2011 (9.9 % eli 1 700 nuorta), jossa osuus on nousussa. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat (etenkin pienillä paikkakunnilla) paikallinen koulutustarjonta ja työllistymismahdollisuudet.
Koulupudokkaat Koulupudokkaat ovat nuoria, jotka eri syistä eivät löydä tai pääse peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen. Koulupudokkaat ovat erityisen suuren syrjäytymisvaaran alaisia. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi" arvioidaan miljoona euroa. Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella on keskimäärin koulunsa kokonaan keskeyttäneitä sama määrä kuin keskimäärin koko maassa (5,5 %). Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla koulunsa kokonaan keskeyttäneiden määrä on suurempi. Useimmin tutkintoon johtanut koulutus keskeytetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.
25 Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta info ind. 189 22,3 21,8 21 20 19,2 17,3 16 15 14,6 12,4 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Koko maa, yhteensä Lappi, yhteensä
Erityisen tärkeä kohderyhmä syrjäytymistä ehkäiseville toimenpiteille ovat vailla perusasteen jälkeistä koulusta olevat 20 29-vuotiaat nuoret. Globaali taloustilanne on heikentänyt nuorten osallistumista työmarkkinoille ja nuorisotyöttömyys on korkealla: v. 2015 Itä-ja Pohjois-Suomen alueella oli yli 13 000 alle 25-vuotiasta työtöntä (21,8 % 18 24-vuotiaasta työvoimasta, koko maa 17,3 %). Alueen työllisyysasteen nostaminen edellyttää nuorten joustavaa ja nopeaa integrointia työelämään. Itä-ja Pohjois-Suomessa lähes 2 300 nuorta, eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä, oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa v. 2011. Liian moni nuori jää koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttää ammatillisen koulutuksen, mikä lisää riskiä päätyä työttömäksi tai jäädä aktiivisen toiminnan ulkopuolelle. Tilanteeseen reagointi vaatii nuorten koulutuskysymysten erityistä huomiointia sekä toimia nuorten opiskeluun hakeutumisen nopeuttamiseksi ja opintojen nivelvaiheiden sujuvuuden parantamiseksi. Tavoitteena on lisäksi vähentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymiskehitystä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työmarkkinoille heikosti integroituneisiin ryhmiin. Kaikissa Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueen maakunnissa, samoin kuin koko maassa, suurempi osuus ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli miehiä.
Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus Määritelmä 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa. Määritelmää käyttävät tilastot Työvoimatutkimus Aihealue Työmarkkinat Määritelmän voimassaoloaika Voimassa oleva Lähdeorganisaatio Tilastokeskus HOX! Edellisessä kuvassa alle 29-vuotiaisiin Mukana! 13.3.2014
8.3.2017 Ei-työllisten, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä varusmiespalvelussa, osuus ikäluokasta, % 2014 2015 2016 yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset yhteensä Miehet Naiset 15-29-vuotiaat 11,5 11,4 11,7 12,1 11,2 13 11,5 10,8 12,2 15-19-vuotiaat 5,2 5,7 4,7 4,7 4,4 4,9 4,6 4,5 4,6 20-24-vuotiaat 14,1 16 12,1 15,1 16,6 13,6 14,1 14,8 13,4 25-29-vuotiaat 14,7 11,8 17,9 15,6 11,8 19,7 14,9 11,9 17,9
35 30 25 20 15 10 5 0 Nuorten 15-29-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille ja koulutukseen sukupuolen ja iän mukaan: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa, 1000 henkeä, koko maa 15-19 20-24 25-29 15-19 20-24 25-29 15-19 20-24 25-29 15-19 20-24 25-29 15-19 20-24 25-29 2012 2013 2014 2015 2016 Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa, 1000 henkeä Miehet 7 21 19 8 26 18 9 28 21 7 29 21 7 26 21 Naiset 7 21 28 8 18 29 7 20 29 7 23 33 7 21 30 Miehet Naiset
Nuorisotyöttömyys Vuonna 2013 Itä-ja Pohjois-Suomen alueella oli n. 9 000 alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 24,4 %).Alle 25-vuotiaista työttömistä miehiä oli 5 430. eli 60 % (2011). Pohjois-ja Itä-Suomessa lähes 2300 nuorta eli neljännes alle 25-vuotiaista työttömistä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toimiala online: www2.toimialaonline.fi http://www2.toimialaonline.fi/?bmark=../database/tyoministerio/010_kk_lop/to_1207k&lang=fi&qr=kuukausi%3a%22kunta%3a%3f%22sukupuoli%
13.3.2014
Pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotyöttömyys Työllisyystilanteessa ei ole nähtävissä nopeaa käännettä parempaan. Elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät sekä työvoiman suuri eläkepoistuma heijastuvat kuitenkin työvoiman kysynnän lisääntymisenä ja työllisyyden kasvuna pitemmällä aikavälillä kohti vuotta 2020. Kevään 2013 alue-ennusteessaan ETLA on arvioinut työllisten määrän nousevan Lapissa vuodesta 2012 vuoteen 2017. Koko maassa työllisten määrän ennustetaan olevan vuonna 2017 alempi kuin vuonna 2012. Työllisyysaste nousee ennusteen mukaan Lapissa vuoteen 2017 mennessä 67,5%:iin ja ero koko maahan kaventuu. Työttömyyden kasvu uhkaa jatkua vielä vuonna 2014. ETLAn ennusteen mukaan työttömyys kääntyy Lapissa laskuun vasta vuodesta 2015 alkaen. Työttömyyden ennustetaan alenevan vuoteen 2017 työllisyyden kasvua voimakkaammin. Vuonna 2017 ETLA ennustaa työttömiä olevan Lapissa runsas 9 000. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ennustetaan hidastuvan, mutta taittuvan vasta vuonna 2017. Työvoiman kysynnän ja rekrytoinnin vilkastuminen vuosikymmenen loppua kohti edistää myös nuorten työttömyyden alenemista ja nopeampaa ammattiin valmistumisen jälkeistä työmarkkinoille siirtymis tä. http://tem.fi/julkaisu?pubid=urn:nbn:fi-fe201701231262 (Työnvälityksen vuositilastot 2016)
Riski jäädä ulkopuolisten ryhmään 6% ja samalla ylisukupolvisuuden riski Osa nuorista jää yhteiskunnallisten instituutioiden ja palveluiden ulkopuolelle. Nuoret eivät ole töissä tai työttöminä, eivätkä myöskään koulutuksessa, eläkkeellä tai varusmiehinä. Myrskylän (2011) rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan 2008 nuorista oli 6 % ulkopuolella ja 4 % työttömänä. Tutkimuksen mukaan nuoren riskiä kuulua ulkopuolistenryhmään kasvattaa pelkkä perusasteen koulutus ja vieraskielisyys ja myös perheolot vaikuttavat. Esimerkiksi huostassa olleiden nuorten todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4-5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15 24-vuotiailla nuorilla. Ulkopuolisuus ja työttömyys ovat tutkimuksen mukaan ainakin osittain asioita, jotka siirtyvät sukupolvelta seuraavalle: Ulkopuolisiksi jääneiden vanhemmilla on keskimääräistä heikompi koulutus ja näiden nuorten vanhemmat olivat muiden nuorten vanhempia useammin ulkopuolella tai työttömiä. (Myrskylä 2011, 9 18, 84 85.) Ylisukupolvisuudesta thl:n sivuilla kooste ja linkkejä julkaisuihin https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuortensyrjaytyminen/huono-osaisuuden-ylisukupolvisuus
ammattiin kouluttautuvat nuoret joutuvat lukiolaisia useammin joko muuttamaan varhain kotoa tai matkustamaan oppilaitoksiin pitkiä matkoja lapsuudenkodistaan NUORTEN ELINOLOT -VUOSIKIRJA 2016,s 24. Mikä tilanne Lapissa? Pystytäänkö pitämään koulutuspaikat Lapissa? Digitalisaatio? Osataanko hyödyntää? Asenteet Onko nuoret valmiita lähtemään pois kotoa opiskelemaan 16 vuotiaina?
Koulutuksen ulkopuolella - työttömyysriski köyhyysriski ongelmien kasautuminen - Millainen on meidän koulujärjestelmä? Olisiko aika muutokselle? Turvata aloituspaikka koulutukseen Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät! Pitäisikö vahvistaa enemmän myös vaihtoehtoisia malleja ammattiin kouluttautumiselle? Ammattiin kouluttautuminen tekemisen kautta yksilölliset oppimissuunnitelmat Miten saadaan tuki Nuorille?
Työttömyys Toimeentulotuensaajat Köyhyys
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä info ind. 1275 4 3,8 3,7 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 3,3 3,4 3,4 3,3 3 2,9 3 2,9 3,1 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Lappi
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 1275 Tunturi-Lapin seutukunta 1 Torniolaakson seutukunta 0,9 Rovaniemen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta 2,5 2,8 2015 Kemi-Tornion seutukunta 4,8 Itä-Lapin seutukunta 4 0 1 2 3 4 5 6
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Info 423 12 11,2 10 10,3 10,4 9,9 8,8 8,7 8,6 8,7 10,1 8,9 9,6 9,5 9,2 9,3 8 6 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Lappi
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuonna 2015 info ind. 423 Tunturi-Lapin seutukunta 6,7 Torniolaakson seutukunta 12,5 Rovaniemen seutukunta 8,3 2015 Pohjois-Lapin seutukunta 9,2 Kemi-Tornion seutukunta 11 Itä-Lapin seutukunta 10,8 0 2 4 6 8 10 12 14
Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi (1995) köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000). Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella lasten pienituloisuusaste on huolestuttavampi kuin koko maassa keskimäärin. Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista. Lapsiperheköyhyydellä on laaja-alaiset aineelliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset lasten elämään. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien harrastus-ja kulutus-mahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys-ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen kokema köyhyys on vaikuttaa kielteisesti vanhemmuuden edellytyksiin. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen. (Iivonen Esa, Lapsiperheköyhyys Nyky-Suomessa. Lisätietoa linkistä: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/suomalaistenhyvinvointi-ja-palvelut-hypa/tuloksia/huono-osaisuus-kasautuu-syrjaytymisvaarassaoleville-nuorille
Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/aikuistenterveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath ATH-tutkimuksen tulosraportit -linkistä mm. kuvia yksittäisistä muuttujista, myös karttakuvina.
Vaikeuksia perheessä, vanhemmuudessa, lapsilla ja nuorilla
Väkivalta, päihteidenkäyttöja mielenterveysongelmatolivat hallinto-oikeuden asiakirja-aineistojen mukaan kolme suurinta vastentahtoisten huostaanottojen taustalla olevaa yksittäistä syytä (Hiitola & Heinonen 2009). Lastensuojelun kasvaviin asiakasmääriin vaikuttaa se, etteivät peruspalvelut pysty riittävässä määrin tukemaan oireilevia lapsia. Varhaisen tuen tullessa liian myöhään ongelmat pääsevät pahenemaan. Sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät vaikuttavat heikentävästi palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kuntien resurssit ovat yhä tiukemmalla. Itä-ja Pohjois-Suomen alueet ovat pärjänneet heikoimmin pitkän aikavälin tulokehityksessä (Peruspalvelujen tila 2012, 42.)
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Info 191 1,55 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,45 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,35 1,3 1,3 1,3 1,25 1,2 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Lappi
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Info 1245 8 7,2 7,4 7,5 7 6 5 5,8 4,4 6,5 4,8 6,7 5,1 5,5 6,1 6,1 6 5,9 4 3 2 Miten perheitä tuetaan? 1 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Lappi
Terveysindikaattorit Lappi sijoittuu maamme huonosti voiviin alueisiin. Lappilaisten terveys on huonompi muin maassa keskimäärin. Verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja onnettomuudet. Tiedontuotannon puutetta: esim. ylipainoisuus.
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Info 184, 2015 Muonio Tornio Utsjoki Enontekiö Keminmaa Rovaniemi Sodankylä Kolari Inari Kittilä Savukoski Ylitornio Tervola Kemijärvi Simo Salla Kemi Pello Ranua Posio Pelkosenniemi 89 101,1 102,4 103,3 105 107,1 108,4 110,1 110,4 111,7 112,3 113,1 119,5 122,1 123 126,3 130,6 131,1 133,7 137,4 142,7 2015 0 20 40 60 80 100 120 140 160
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 3216, 2015 Pelkosenniemi Pello Ylitornio Rovaniemi Keminmaa Kemi Muonio Kolari Inari Salla Simo Posio Tervola Kemijärvi Ranua Savukoski Kittilä Enontekiö Tornio Sodankylä Utsjoki 4,8 8,3 9,1 9,7 10,2 10,6 11 11 11,1 11,2 11,6 12,6 13,4 13,4 13,5 15,5 15,5 15,8 16 16,4 0 5 10 15 20 25 30 35 30 2015
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Info 1570, vuonna 2015 Savukoski Pelkosenniemi Kittilä Ranua Simo Enontekiö Ylitornio Inari Posio Salla Kemi Kemijärvi Muonio Tervola Rovaniemi Sodankylä Keminmaa Utsjoki Tornio Kolari Pello 81,7 82,4 85,8 87,2 87,3 87,7 87,9 88,1 89,3 89,4 89,7 89,8 89,9 91,1 91,2 92,5 92,6 92,9 93,4 93,6 97,6 70 75 80 85 90 95 100 2015
30 Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta Info 3106 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015
Sairastavuus ja kuolleisuus Lapin väestön terveystilanne ikävakioidulla sairastavuusindeksillä (kuolleisuus, lääkekorvausoikeus ja työkyvyttömyys) mitattuna on huonompi kuin koko maassa. Lapin kunnista vain Muonion ikävakioitu sairastavuusindeksi on alle koko maan väestön keskiarvon (=100). Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin, itsemurhakuolleisuus ja tapaturmakuolleisuus ovat muuta maata yleisempiä. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvia hoitojaksoja on tuoreimman tiedon mukaan eniten Lapin maakunnassa (202,7/10 000 asukas). Koko maan hoitojaksojen määrään verrattuna on Lapissa hoitojaksoja miltei kolmasosa enemmän 10 000 asukasta kohden. Kolmanneksi eniten niitä on alle 15-vuotiailla (92,7 /10 000 vastaavanikäinen asukas. Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) alle 80-vuotiailla (100 000 asukasta kohden) ylittää valtakunnan keskiarvon (7 599) tarkastelualueen kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski- (7 047) ja Pohjois- Pohjanmaalla (7 372). Eniten menetettyjä elinvuosia tämän indeksin mukaan on Kainuun maakunnassa (8 954). Sukupuolten välillä menetettyjen elinvuosien osalta on selkeä ero miehillä menetettyjä elinvuosia on selvästi enemmän kuin naisilla. Toisekseen näyttää myös siltä, että matalan PYLL-indeksin maakunnissa miesten ja naisten ero menetettyjen elinvuosien osalta on pienempi kuin muissa maakunnissa.
2015 Alue Indeksi Lappi -kuolleisuusindeksi 103,3 -lääkekorvausoikeusindeksi 109,8 -työkyvyttömyysindeksi 125 Sairastavuusindeksi 112,7 Kelasto-raportit Kela/ Tilasto-ja tietovarastoryhmä/ tilastot@kela.fi / NIT079A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Ennaltaehkäisevä työ? Terveyspuntarin kansantaudit Vakiointi: Vakioitu Aika 2015 Alue Kansantauti Lappi 103 Diabetes 105,1 112 Psykoosit 100,5 201 Sydämen vajaatoiminta 151,4 202 Nivelreuma 110,7 203 Astma 128,8 205 Verenpainetauti 116,7 206 Sepelvaltimotauti 126,9 Kansantauti-indeksi 120 Kelasto-raportit Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ tilastot@kela.fi / NIT083A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin kansantaudit Home! Päiväkodit, koulut
Vanha kartta, tiedot 2011 PÄIHTEET Alkoholin myynti/l asukas Lapissa alkoholin myynti asukasta kohden on huomattavasti muuta maata suurempaa. Vuonna 2015 koko maassa 100 %:sta alkoholia myytiin 7,1 litraa asukasta kohden, Lapissa vastaava määrä oli 10,1 litraa. Erityisen paljon alkoholia myydään Utsjoella, Enontekiöllä ja Kittilässä, mutta matkailu ei selitä kokonaan runsasta alkoholin myyntiä. Lapin kunnista ainoastaan Ranualla, Simossa ja Tervolassa myydään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin.
Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa vuonna 2015 Info 714 Koko maa 7,1 Lappi 10,1 Utsjoki 62,5 Enontekiö 24,4 Kittilä 22,5 Kolari 20,2 Inari 18,4
Päihteet Lapissa käytetään siis alkoholia runsaasti, kun taas laitos- ja avopalveluiden käyttö on pienempää kuin koko maassa keskimäärin ja näiden palveluiden käyttö on vähentynyt. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastojen käyttö on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta sekin on vähentynyt, mikä on ristiriidassa lisääntyneen kulutuksen kanssa. Työttömyydellä joka on Lapissa korkea, on todettu olevan selvä yhteys päihteiden käyttöön, esimerkiksi päihdetapauslaskelmissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Alkoholin käyttö on kasvanut viimeisimpien vuosikymmenten ajan kaikilla alueilla ja varhain aloitettu päihteiden käyttö lisää riskiä päihteiden ongelmakäyttöön aikuisiällä(aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus). Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla päihdekysymyksiin kannattaa käyttää erityistä huomiota, sillä alkoholin myynti ja myös päihdehaitat ovat korkealla tasolla ja myös päihteisiin läheisesti liittyvät rikollisuustilastot osoittavat, että juuri Itä- ja Pohjois- Suomi ovat korkean henkirikollisuuden ja törkeän pahoinpitelyrikollisuuden maakuntia(rikollisuustilanne 2010).
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta Info 1278 5 4,5 4,3 4 3,5 3 3,3 3,8 3,1 3,7 3,6 3 3 3,9 2,9 4 3,4 2,8 2,8 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Lappi 13.3.2014
12 10,2 10 9,8 8 Ennaltaehkäisevä 6 työ? Päihdehuollon avo- ja laitospalvelut 10,2 9,2 9,2 9 9,1 9,3 9,1 8,9 8,8 8,5 9,4 8,4 4 2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 2,4 1,9 1,9 2 2,8 2,7 2,8 1,8 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta info ind. 1270 Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta info ind. 1270 Lappi Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta info ind. 1271 Koko maa Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta info ind. 1271 Lappi
Erityisen nopeasti ikääntyvä väestö Tilanne vuosi 2011
60 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 50 40 30 20 10 0 2015 2030 2040
35 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 30 25 20 15 10 5 0 2015 2030 2040
Ikääntyvä väestö Asiakkailla ei ole riittävästi tietoa palveluista voidakseen tehdä mielekkäitä valintoja. Osa yksin asuvista iäkkäistä jää perusterveydenhuollon ja sosiaalisen avun ulkopuolelle. Heistä tulee helposti erilaisten päivystyspalveluiden vakituisia asiakkaita. Koska heillä ei ole tietoa, luottamusta tai kontakteja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, he kääntyvät päivystyspalveluiden puoleen, vaikka tilanne ei sitä välttämättä vaatisi. Yksinäisyys näkyy erilaisina ilmiöinä: palvelujen monikäyttö, erakoituminen, sosiaalinen turvattomuus, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat sekä päihteiden käytön lisääntyminen. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä huolehtii itsenäisesti omasta ja läheistenkin hyvinvoinnista. He tarvitsevat ajan tasalla olevaa tietoa tueksi ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä varten tehdään ohjaus- ja neuvontatyötä, joka on muutakin kuin tiedon ja palvelujen tarjoamista iäkkäälle ja heidän omaisilleen. Laitoshoitopaikkojen vähentyessä ja ikääntyvien määrän lisääntyessä kotona asuu yhä enemmän iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsevat entistä monipuolisempia palveluja selviytyäkseen kotona ja elääkseen osallistuvaa elämää osana luonnollisia yhteisöjä. Toisaalta yhä vireämpien ikääntyvien määrä kasvaa ja heidänkin voimavaransa tulisi hyödyntää heidän omansa ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhuus ei ole sairaus! Ikääntyvä väestö voisi olla myös voimavara!
Vuonna 2015 Lapin 75 vuotta täyttäneistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä 11,9 % (koko maa 11,8 %, vuoteen 2015 asetettu tavoite 14,0 %) ja omaishoidon piirissä 6,6 % (koko maa 4,7 %, valtakunnallinen tavoite 5 %). Vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa heitä oli 2,0 % (koko maa 2,1 %, valtakunnallinen tavoite 1,0 %) ja tehostetussa palveluasumisessa 7,4 % (koko maa 7,1 %, valtakunnallinen tavoite 9,0 %).
Syrjäytymisen näkökulmasta erityisiä riskiryhmiä: pitkäaikaistyöttömät koulutusta tai työpaikkaa vailla olevat nuoret pitkäaikaissairaat ja vajaakuntoiset päihdeongelmaiset toimeentulovaikeuksissa olevat rikoksiin syyllistyneet asunnottomat maahanmuuttajat
Itä-ja Pohjois-Suomen suuralueella useat sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijät ovat voimakkaasti esillä. Työttömyys on alueella korkealla tasolla, koulutustaso on muuta maata alemmalla tasolla, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat nousevat esiin tilastoista, eikä nuorten psykososiaalinen hyvinvointi vaikuta hyvältä. Kunnilla haasteita selvitä ikääntyneiden ja vanhusten palvelutarpeissa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevä työ kuntien (ja myös maakunnan) vastuulla Ollaan vähän vanhanaikaisia ja - Varhaiskasvatus asenteellisia! Vanha ja tuttu on - Koulutuskysymykset turvallista! - nuorisotyö - Työllisyys - Terveyden edistämisen työ (asenteet) Digitaalisuus nähdään pelastajana, mutta asenteet ja todellinen käyttö (käyttöönotto) kertovat toista! - Tupakoinnin vähentäminen - Ruokailutottumukset - Liikunta - Harrastukset/mahdollisuudet - Päihdetyö (riippuvuudet) - kulttuuri - Sosiaalinen osallisuus