Jalat hallintaan Liike lähtee asennosta, muistuttaa fysioterapeutti Satu Viirun Facebook-sivu. Olen mainoksen uhri ja jatkan lukemista. Viirun mukaan alaraajojen, selän ja niska-hartiaseudun oireet voivat helpottaa, kun katseet käännetään jalkoihin. Alaraajaanalyysillä päästään käsiksi muun muassa nivelten liikkuvuuteen, painon jakautumiseen sekä seisoma-asentoon ja ryhtiin. Alaraajat ovat siis vähän kuin Rooma: kaikki tiet vievät jalkoihin. Vaikka minulla ei ole kipuja tai selkeitä ongelmia kroppani kanssa, kiinnostun alaraaja-analyysista. Kävelen useita kilometrejä päivässä, seison osan työpäivästäni ja käyn kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Tanko niskassa kyykätessäni olen huomannut, että jalkani eivät ole kaksoset: toinen tuntuu tekevän enemmän töitä kuin vierustoverinsa. Lisäksi jalkapohjissani on kovettumia eivätkä jalkojen lihaksetkaan ole notkeimmasta päästä. Päätän varata ajan Satun vastaanotolle. Nyt minulla on kerrankin mahdollisuus olla liikkeellä ennen kuin ongelmat ovat ehtineet alkaa! "A. tulee vastaanotolleni 16.9.2016. Hän kokee, että oikea puoli rasittuu jalkatreeneissä. Lonkissa ja nilkoissa on jäykkyyden tunnetta. Oikean ja vasemman jalkaterän painopisteet ovat jakautuneet enemmän jalkaterien sisäosille, pikkuvarpaat jäävät seistessä koholle. Tästä seurauksena etenkin vasen polvilumpio ohjautuu ulospäin säären ja reiden linjauksesta. Podoskoopilla tutkittaessa painopisteet kuvautuvat eniten keskijalkaterille ja isovarpaat, kantapäät jäävät osin painopisteittä. Optimaalisessa tilanteessa jalkateränpainopisteet tulisi jakautua tasaisesti; kantapäillä tulisi olla 50 % kehonpainosta, isovarpaan alla päkiällä 25 % ja pikkuvarpaan alla päkiällä 25 % kehonpainosta.
Vasemmassa sääressä on liikerajoitus ulkokiertoon. Alaselässä on extensio-suunnan liikekontrollin häiriö. Näillä kaikilla löydöksillä on olemassa syy-yhteys. " Alaraaja-analyysi on kiinnostava. En voi olla hämmästelemättä, kuinka fysioterapeutti osaa lukea kehoani. Satun ammattitaidon lisäksi hämmästelen kotitehtäviäni: voiko nämä todella oppia? Istun vastaanottohuoneen peilin edessä ja yritän heiluttaa varpaitani Satun antamien ohjeiden mukaisesti. Varpaani eivät kuitenkaan tottele vaan takertuvat toisiinsa ja liikkuvat kaikki yhdessä. Satu lohduttaa, että harjoitteleminen tuottaa takuulla tulosta. "Harjoitteluvasteen aikaansaamiseksi parin päivän tai edes viikon harjoittelujakso ei ole riittävä. Tärkeintä on mielestäni ottaa omaa aikaa harjoittelulle, tehdä kaksi erilaista kotiharjoitetta huolella ja ajatuksen kanssa asiakkaalle sopivin toisto- ja sarjamäärin. Siten on mahdollista saada tuloksia ja oppia asennon- tai liikkeenhallintaa. Muutosta on vaikea saada aikaan, mikäli asiakas ei tunnista asentoaan tai ei tiedä, miltä hallitumman asennon tai oikein suoritetun liikkeen tulisi tuntua." Teen fysioterapiasta saamani läksyt lähes joka päivä. Välillä läksyhetki unohtuu, mutta pidän huolen, ettei kahta unohdusta satu peräjälkeen. Makaan eteisen lattialla ja koukistelen polviani. Pitkästä aikaa maltan tunnustella kehon liikkeitä huolella ja opin seuraamaan, missä kiristystä tuntuu ja miten se vaihtelee eri päivinä. Läksyjen tekeminen on siis eräänlaista mindfulnessia! Hiljalleen varpaanikin alkavat totella. Isovarvas irrottaa otteensa pikkuvarpaista ja saan liikuteltua niitä eri suuntiin. Edistyminen saa hymyn nousemaan huulille: tuntuihan tehtävänanto aluksi täysin mahdottomalta.
"Kontrollikäynnillä harjoittelua on takana neljä viikkoa. Podoskoopissa painopisteet kuvautuvat paremmin, vaikkakin oikea kantaluu on eri asennossa kuin vasen. Oikean jalkaterän asennonhallinnan harjoitteissa jalkaterän sisäosan tuki alustaan jää heikommaksi. Jalkaterän tasainen painonjakautuminen, nilkkanivelen hallittu liikkuvuus ja oikea-aikaisesti toimivat jalkaterän, säären ja pohkeen alueen lihakset mahdollistavat jalkaterän hyvän ja tasaisen tuen alustaan. Sisäjalkaterän tuki saattaa olla heikompi myös etujalkaterän kompensoidessa takajalkaterän asentoa. Alaselän liikekontrolli on parempi. Yhdellä jalalla seistessä reisiluut ohjautuvat sisäkiertoon, mikä voi vaikuttaa muun muassa alaselän hallintaan ja/tai aiheuttaa lihaskireyksiä. Tällä kerralla tutkitaan tarkemmin lantion liikkuvuutta ja hoidetaan ristiluun kiertynyttä asentoa, jolloin saadaan heti apua keskivartalon hallintaan." Kontrollivierailu Satun vastaanotolla paljastaa, että kehitystä on tapahtunut. Paino jakautuu tasaisemmin jalkapohjille, ja saan kehuja myös edistyneistä kotitehtäväharjoituksista. Treenaaminen on siis tuottanut hedelmää! Satu ei kuitenkaan päästä minua helpolla vaan antaa uuden ja vielä vaikeamman läksyn. Taaskaan en meinaa löytää liikerataa vastaanottohuoneessa mutta uskon, että touhu helpottaa, kun saan toistoja alle. Viime kerralla saatu läksy osoittautuu liian vaikeaksi ja on palattava vastaanotolle tsekkaamaan, miten lonkkaa oikein pitäisi kääntää. Satun tarkka katse paljastaa sen, mitä epäilinkin: olen tehnyt töitä väärillä lihaksilla. Onneksi löydämme sekä havainnollisen mielikuvan liikkeestä että alkuharjoitteet, jotka ohjaavat minua toimimaan halutulla tavalla. Nyt on taas hyvä jatkaa kotiharjoittelun parissa! "Kahdeksan viikkoa on harjoittelua nyt takana. Täsmennetään vielä alaraajan asennon- ja liikehallinnan harjoitetta, jotta harjoitellaan tavoiteltua asiaa. Mielikuvat ja liikkeen manuaalinen ohjaaminen auttavat."
"Harjoittelua on tehty nyt upeat 12 viikkoa. Tällä kerralla päästään varioimaan harjoitteet kokonaan pystyasentoon ja jatkamaan harjoitteiden progressiota. Ilman hyvää ja pitkäjänteistä pohjatyötä tämä ei olisi ollut mahdollista! Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin." Varpaat toimivat jo hienosti, ja kontrollikäynnillä saan kehuja siitä, miten jalkapöytä ja nilkka pysyvät oikeassa asennossa. Myös lonkka kääntyy halutulla tavalla, ja saankin uudeksi kotiläksyksi vaikeutetun lonkkatehtävän. Lisäksi minun pitää alkaa kyykätä kehonpainolla niin, että keskityn nilkkojeni asentoon. Kotona harjoittelen yhä säännöllisesti. En tee liikkeitä aivan yhtä usein kuin projektin alussa mutta pyrin kiinnittämään huomiota oikeisiin liikeratoihin ja asentoihin, kun teen muuta treeniä. Eteisen peili on loistava apu nilkkojen asennon ja varpaiden nostamisen tarkkailuun. On mielenkiintoista huomata, miten erilaiselta liikkeet eri päivinä tuntuvat. Esimerkiksi varpaat eivät ole tottelutuulella läheskään joka päivä. Erikoinen tämä ihmiskeho!
Kokonaisuudessaan alaraaja-analyysi on ollut silmiä avaava kokemus. Olen oppinut paljon omasta kehostani ja huomannut, että virheasentoja voi olla, vaikka oireita ei olekaan. Oikean nilkan asento on kehittynyt huimasti ja osaan nyt kiinnittää siihen huomiota sekä seistessäni että kyykätessäni. Muutenkin olen tullut tietoisemmaksi omasta kehostani ja sen liikkeistä. Olen siis saanut erinomaisen alun matkalleni kohti parempaa kehonhallintaa! Ennaltaehkäisyn näkökulma on mielestäni erityisen tärkeä ja siihen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. A:n alaraajamatka osoittaa mielestäni loistavasti sen, kuinka vastaanotolle tultiin hyvissä ajoin esimerkiksi ennen alaraajojen yksipuolisen kuormittumisen aiheuttamia kipuja. Tästä huolimatta harjoitettavia asioita löytyi useita. Tiedetään, että vanhat vammat ja ylikuormitustekijät voivat altistaa esimerkiksi alaraajojen nivelrikolle. Kuten a:n tapaus osoittaa, epäedullinen tapa käyttää alaraajoja voidaan oppia nopeasti, mutta sen poisoppiminen vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja paljon toistoja. A:n harjoittelumotivaatio on ollut oikein hyvä ja siksi voimme olla tyytyväisiä saavuttamistamme tuloksista. Jalkaterien linjaukset ovat selvästi kehittyneet ja alaselän hallinta on parantunut. Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin! A. pystyy nyt kiinnittämään huomiota jalkaterien ja alaraajojen asentoihin päivittäin ja hän tietää, miten muuttaa seisoma-asentoaan tai miten huomioda alaraajat harrastuksissa. Tällaista ennaltaehkäisy on mielestäni parhaimmillaan.