Savon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo

Samankaltaiset tiedostot
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma

Savojen ilmasto-ohjelmatyö

Savon ilmasto-ohjelma 2025 visio (luonnos)

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kainuun bioenergiaohjelma

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Ihmisen paras ympäristö Häme

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Energiatuki Kati Veijonen

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara

Väppi

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Savon ilmasto-ohjelma Toteuttaminen ja seuranta

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Kampanjan tavoitteet

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto


Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Bio- ja ympäristökysymykset

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

3,72%* Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana. Kuntarahoitus Oyj Antti Kontio. Lainakanta 20,9 miljardia euroa*

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Transkriptio:

Savon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Hankkeen loppuseminaari Biotalous vetää Savon vihreään kasvuun 19.2.2013 Varkaus 1

Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi Huttunen (pj) Sanna Poutamo (siht.) Projektipäällikkö ESA ELY ESA ELY Etelä-Savon maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto EU-ohjausryhmä (Erkki Pärjälä, pj) POS ELY Suunnitteluryhmä (Anni Panula-Ontto-Suuronen, pj) Yhdyskunnat Energiantuotanto Elinkeinojen ekotehokkuus Luonnonvarat ja monimuotoisuus Elämäntapa 2

Savon ilmasto-ohjelman tavoitteet Alueellinen strategia ja toimenpideohjelma vuoteen 2025 asti ilmastonmuutoksen hillintä muutokseen sopeutuminen uusiutuvan energian lisääminen energiantuotannossa ekotehokkuuden parantaminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen viestintä ja sitouttaminen 3

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi 1. Biopolttoaineiden osuutta energiantuotannossa lisätään. Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta esim. pelleteiksi ja kaasuksi sekä innovatiivisiksi puutuotteiksi (esim. muovin korvaaminen) (energiayhtiöt, yritykset, maakuntaliitot, ELYt, yliopistot, AMKt, Metsäkeskus) 4

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi 2. Tutkitaan ja edistetään nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa (esim. bioöljy) (yritykset, maakuntaliitot, ELYt, yliopistot, AMKt) 3. Tuetaan polttotekniikan osaamisen kehittämistä (yritykset, maakuntaliitot, ELYt, yliopistot, AMKt) 5

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä luovutaan 1. Tuetaan raskaan polttoöljyn ja kivihiilen korvaamista bioöljyllä tai muulla biopolttoaineella (esim. puuhake, pelletti, olki) (maakuntaliittot, ELYt, kunnat, energiayhtiöt) 2. Kattilainvestoinneissa huomioidaan biopolttoaineiden soveltuvuus ja niiden laajamittainen käyttö (ELYt, kunnat, energiayhtiöt) 6

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä luovutaan 3. Turvetta käytetään tukipolttoaineena ja turvetuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on turpeen asteittain vähenevä käyttö energian tuotannossa. (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, energiayhtiöt) 7

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Kierrätyskelvottomat jätteet hyödynnetään energiantuotannossa 1. Riikinnevan (Varkaus-Leppävirta) ekovoimalaitoksen toteuttamista edistetään (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, energiayhtiöt) 2. Yhdyskuntajätteiden ja maatalouden sivutuotteiden (esim. karjanlanta) biokaasutuslaitosten perustamisen edistäminen ja tukeminen. Biokaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena edistetään (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, energiayhtiöt, MTT) 8

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Kierrätyskelvottomat jätteet hyödynnetään energiantuotannossa 3. Edistetään ja avustetaan jätevedenpuhdistamolietteitä koskevien yhteiskäsittelyhankkeiden toteutusta sekä edistetään puhdistamolietteiden hyötykäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 9

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Tuuli- ja aurinkoenergian sekä maa- ja ilmalämmön käyttöä edistetään 1. Selvitetään laajasti asutusalueiden energiantuotannon mahdollisuudet (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) ja toteuttamistavat kuten pienet energiaosuuskunnat (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, energiayhtiöt, asukkaat) 10

Energiantuotanto ja energia- ja materiaaliteknologia Tuuli- ja aurinkoenergian sekä maa- ja ilmalämmön käyttöä edistetään 1. Rakennusten energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja otetaan käyttöön (mm. informaatio, neuvonta ja tuotekehitys) (ELYt, kunnat, yritykset, yliopistot, AMKt, asukkaat) 2. Tuulivoiman rakentamista edistetään kaavoitustyössä (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 11

Elinkeinojen ekotehokkuus Maatilat tehostavat energian käyttöä 1. Maatilamittakaavan biokaasulaitosten perustamista edistetään (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, ProAgria, viljelijät) 2. Puupolttoaineen hankintaa ja käyttöönottoa lisätään (Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, yritykset, kunnat) 3. Energiakatselmuksiin kohdistetaan avustuksia ja tukea (ELYt, kunnat, ProAgria) 12

Elinkeinojen ekotehokkuus Yritysten energiatehokkuus parantaa tuottavuutta 1. Tuetaan toimitilojen energiakorjauksia ja -selvityksiä (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 2. Ympäristöjärjestelmä (esim. EcoStart) pyritään saamaan käyttöön merkittävimmille PK-yrityksille (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 3. Ympäristöasioiden hallintaa sekä materiaali- ja energiatehokkuutta parannetaan matkailuelinkeinossa (ELYt, kunnat, yritykset) 13

Elinkeinojen ekotehokkuus Savoon Cleantech-klusteri 1. Tuetaan ja edistetään materiaaliteknologian parantamista, resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehitystyötä, puhtaan veden ja energian teknologioita ja ympäristöturvallisuuden lisäämistä (maakuntaliitot, ELYt, kauppakamarit, kunnat, yritykset) 2. Edistetään pienten yritysten yhteistyötä ja vientimahdollisuuksia sekä parannetaan niiden markkinointia ja näkyvyyttä (yritykset, maakuntaliitot, kauppakamarit, kunnat) 14

Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon arjen sujuvuus 1. Älyliikenteen mahdollisuudet (logistiikan tehostaminen) (kunnat, POSELY, tutkimuslaitokset, liikennöitsijät) 2. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso taajamissa ja niiden välillä turvataan ja harvaanasutulle alueelle luodaan sopivan joukkoliikenneratkaisut (kutsuliikenne, mobiilipalvelu, seutuliput ja aikataulut) (POSELY, kunnat, tutkimuslaitokset) 3. Sujuvat matkaketjut matkailualueille (POSELY, kunnat, yritykset) 15

Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen Kaavoituksella monia vaikutusmahdollisuuksia 1. Kaavoituksen ja liikenteen yhteensovittaminen (julkinen liikenne + kevyt liikenne) kartoittamalla liikenteen solmukohdat ja perustamalla logistiikkakeskuksia (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 2. Hulevedet ja tulvasuunnittelu otetaan huomioon kaavatyössä (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 16

Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen Kaavoituksella monia vaikutusmahdollisuuksia 3. Kaupunkiseutujen kaavoituksessa otetaan huomioon ilmastonäkökulmat (mm. riskikohteiden sijoittaminen) ja ryhdytään käyttämään uusia vaikutusten arviointiin kehitettyjä työkaluja (esim. KEKO) (ELYt, kunnat) 17

Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen Rakennusten korjausrakentamisesta energiatehokasta käyttöä 1. Edistetään ja avustetaan kiinteistöjen energiakatselmusten tekoon ja energiatehokkuuden lisäämiseen (ELYt, kunnat) 2. Isännöitsijöiden ja rakennustarkastajien kouluttaminen (mm. AMKt, Kiinteistöliitto Itä-Suomi, tutkimuslaitokset, kunnat) 18

Viestintä, neuvonta ja elämäntapa Järjestetään maakunta/kuntatason ilmasto- ja energianeuvonta (esim. energianeuvontapisteiden perustaminen) (maakuntaliitot, ELYt, kunnat, yritykset) Kunnat tekevät energiatehokkaita julkisia hankintoja (kunnat) Tuetaan kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmastoohjelmien laadintaa (maakuntaliitot, ELYt, kunnat) 19

Viestintä, neuvonta ja elämäntapa Lähi ja luomuruoan käyttöä ja tunnettavuutta edistetään (luomututkimuskeskus) (kunnat, ELYt, viljelijät, kaupat) Lähi ja luomuruoan käyttöä ja tunnettavuutta edistetään (luomututkimuskeskus) (kunnat, ELYt, viljelijät, kaupat) Kimppakyytien organisointi (työmatkat, vapaa-ajan harrastukset), sujuva arki (kunnat, yritykset, järjestöt, urheiluseurat) Ympäristökasvatukseen sisällytetään ilmasto-asiat (kunnat, koulut, ammattioppilaitokset) 20

Ilmastonmuutoksen sopeutuminen (esimerkkejä) kasvukauden piteneminen maa- ja metsätaloudessa routaolosuhteet puunkorjuussa tuhohyönteisten yleistyminen myrskyjen aiheuttamat tuhot (metsät, sähkölinjat) hiihtomatkailun ongelmat valumavesien vaikutukset pinta- ja pohjavesiin rakenteiden vesikuorman lisääntyminen saimaannorpan pesiminen 21

Kiitos! 22