Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos
Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista - Ilmastomalli sisältää luonnonlakien lisäksi ennusteen ihmiskunnan käytöksestä seuraavan 100 vuoden aikana! Esitellään lyhyesti vaihtoehtoiset skenaariot ihmiskunnan CO2 päästöille. - Ilmastomallin tarkkuus ja luotettavuus: Ilmastomallin tulokset ovat useiden mallien keskiarvoja, myös tulosten hajonta esitellään. Tulokset ovat alue- ja aikakeskiarvoja eri vuosikymmenille, eivät pistekohtaisia päivän sääennusteita
Ilmastomallien päästöskenaariot Ilmastomalliin sijoitetaan luonnonlakien lisäksi Arvio ihmiskunnan käyttäytymisestä = päästöskenaario A2 : tavaratuotanto, fossiiliset polttoaineet, kilpailu, hyvinvointierot kärjistyvät B1 : tieto- ja palveluyhteiskunta, taitoyhteiskunta, uudet teknologiaratkaisut, yhteisöllisyys lähde: Muutamme ilmastoa (2008)
Ilmastomallin erotuskyky Maapallonlaajuiset ilmastomallit ovat kehittyneet, mutta usein tarvitaan alueellisia tarkennuksia Useimpien globaalien ilmastomallien (alla vasemmalla) erotuskyky tänä päivänä on noin 200 km luokkaa Alueellisissa ilmastomalleissa (alla oikealla) laskentaväli on 25-50 km KORKEUS MERENPINNASTA
Havaitut vuosikeskilämpötilan muutokset. Nykyilmastomme luontainen vaihtelevuus Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemestä, Jyväskylästä ja Sodankylästä mittaushistorian ajalta Helsingin kohdalla on lisäksi esitetty 1900-luvun alusta lähtien kaupungistumisesta aiheutuva korjaus, joka on suurimmillaan 0,7-0,8 C
Voidaanko tuloksiin luottaa? Lämpötilan muutos C A2-päästöjen mukainen lämpötilaskenaario koko Suomelle vuosisadan loppuun 2070-2099 Vertailussa vanhat ja uudet päästöskenaariot: uudet skenaariot eivät muuttaneet malliajojen tuloksia paljonkaan
IPCC:n 4. arviointiraportti: lämpötilan ja sademäärän muutoksista aina vuosiin 2070-2100 asti
Muutokset suurempia pohjoisessa kuin etelässä Vuosikeskilämpötilan (vasemmalla) ja sademäärän (oikealla) muutos kaudesta 1971-2000 kauteen 2020-2049 A1B-skenaarion mukaan
Pohjois-Atlantin lämmin merivirta heikkenee ilmastomallien mukaan Islannin eteläpuolen merialueiden lämpötilan nousu jää vähäiseksi, koska merivirran heikentyminen ja lämpötilan nousu kumoavat toisensa. Lämpimän merivirran heikkenemisestä huolimatta Suomessa lämpötila kohoaa selvästi Pohjoisella Jäämerellä on jäätä nykyistä vähemmän, mikä näkyy talvien lämpötilan voimakkaana kohoamisena Etelä-Euroopan maaperän kuivuminenkesäaikaan voimistaa lämpenemistä Maailmanlaajuisiin malleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita 7.8.2007 http://www.fmi.fi/organisaatio/yhteys_92.html B1 skenaarion toteutuessa lämpötilan jakauma on hyvin samankaltainen kuin mitä A2 skenaariossa, kuitenkin lämpeneminen esim. Suomessa kolmanneksen heikompaa.
Lämpötilamuutoksen aikataulu Etelä- ja Pohjois-Suomessa Lämpötilan muutos ( C) Sininen = Etelä-Suomi Punainen = Pohjois-Suomi Eri symbolit kuvaavat muutoksia eri vuosikymmeninä A1B-skenaarion mukaan
Selvin lämpeneminen talvella, vähiten lämpenee kesällä Eri päästöskenaariot vaikuttavat tulokseen selvästi Keskilämpötilojen muutos Suomessa (1971-2000) (2070-2099) eri kuukausina
Suomi lämpenee lähivuosikymmeninä ~0,4±0,1 C / 10v Noin 20 ilmastomallin antama paras arvio (suluissa 90%:n todennäköisyys)
Syksyn ensimmäinen pakkanen lykkääntyy, kevään viimeinen aikaistuu syksy kevät Muutos vuorokausina 1971-2000 2071-2100 A2-skenaarion toteutuessa
Pisin kylmä jakso Pohjois-Suomessa sekä <-25 o päivien lkm 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1971-2000 2010-2039 2040-2069 2070-2099 pisin yhtenäinen kylmä jakso kylmien päivin lkm Ilmatieteen laitos Kimmo Ruosteenoja Acclim-hankkeen 2.vaihe T2
Kuumuuden (vrk:n keskilämpötila >+20 o C) muutos Etelä-Suomessa 30 vuorokausien lkm 25 20 15 10 5 pisin yhtenäinen kuumuusjakso kuumien päivien lkm 0 1971-2000 2010-2039 2040-2069 2070-2099 Ilmatieteen laitos Kimmo Ruosteenoja Acclimhankkeen 2.vaihe T2
Roudan syvyys lumettomalla pinnalla http://www.ilmatieteenlaitos.fi/organisaatio/yhteys2_4.html
Nollarajan ohituspäivät* yleistyvät joulu-helmikuussa syys-lokakuu joulu-helmikuu maalis-huhtikuu Muutos vuorokausina 1971-2000 2071-2100 A2-skenaarion toteutuessa * vuorokauden alin lämpötila < 0ºC ja vuorokauden ylin > 0ºC
Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät harvenevat -20% -30% -40% Lumipeitepäivien keskimääräisen vuotuisen lukumäärän muutos (%) 1961-90 =>2071-2100 emme tee mitään -skenaariossa -50% Lumen suhteellinen väheneminen (%) voimakkainta talven alussa ja lopussa Usean alueellisen ilmastomalliajon keskiarvo
Lumipeitepäivien väheneminen (%) Pohjois-Suomessa (n. 67 N) A2-skenaarion mukaan Väritys: punainen - lokakuu musta - joulukuu sininen - helmikuu keltainen - huhtikuu
Suomessa sademäärät kasvavat läpi vuoden Sademäärät kasvavat suhteellisesti enemmän talvella, eri päästöskenaariot vaikuttavat vuodenaikojen välisiin eroihin Kuukauden sademäärän muutos Suomessa (1971-2000) (2070-2099) eri kuukausina
Rankkojen sateiden esiintymisestä Suomessa tulevaisuudessa Touko-syyskuun suurin vrk-sade, muutos (%) 1961-1990 Æ 2071-2100 Kaksi erilaista ilmastomalliajoa tuottavat erilaiset tulokset, Suomessa sateet voimistuvat kummassakin tapauksessa Monen ilmastomallin keskiarvo A2-skenaario RCA3ilmastomalli A1Bskenaario
Kesän pisin sateeton jakso Suomessa ei selvää muutosta Kesä-elokuu 1961-1990 2071-2100 A2-skenaarion mukaan Muutos (%) 7 mallin keskiarvona Pitenemistä simuloivien mallien määrä Valkoisilla maa-alueilla mallit ovat erimielisiä muutoksen suunnasta Punaisilla maa-alueilla enemmistö malleista ennakoi sateettoman jakson pitenemistä, sinisillä vastaavasti lyhenemistä. Vihreillä alueilla kumpikaan vaihtoehto ei ole enemmistönä.
Metsäpaloriskin arvioiminen alustavia tuloksia Niiden päivien lukumäärä vuodessa, jolloin metsäpaloriski on olemassa (FFI 4) Vuosina 2001-2025 sekä 2026-2050 2001 2025 2026 2050
Valunta vähenee keväällä ja lisääntyy talvella Kevät Talvi A2 B2 A2 B2 lähde: Beldring et al. (2006)
Vuotuinen haihdunta lisääntyy koko Suomessa A2 B2 Kuvissa on esitetty haihdunta vain maa-alueilta (vesialueet eivät ole mukana) Kuva 30 lähde: Beldring et al. (2006)
Todennäköisyysjakaumien muutos Suomessa Ennustettu muutos lämpötilan ja sademäärän jakaumissa 2011-2020 lähde: Leena Ruokolainen,Jouni Räisänen (HY)
Terminen talvi lyhenee voimakkaasti, kevät pitenee hieman Termisen talven ja kevään pituuden muutokset (vrk) vuosisadan loppuun mennessä A1B-skenaarion mukaan Mustan viivan länsipuolella ei keskimäärin enää termistä talvea
Terminen kesä pitenee, samoin syksy etenkin lounaassa Termisen kesän ja syksyn pituuden muutokset (vrk) vuosisadan loppuun mennessä A1B-skenaarion mukaan
Tehoisan lämpötilan summa kasvukaudella Kasvukauden lämpösumma vuosina 1971-2000 sekä ennusteet kausille 2010-2039, 2040-2069, 2070-2099 A2-skenaarion mukaisesti
Kasvukauden piteneminen Termisen kasvukauden piteneminen (vrk) vuosisadan loppuun mennessä A1Bskenaarion toteutuessa
Mitä muuta tapahtuu? veden kiertokulku voimistuu: Rankkasateiden sademäärän kasvaessa kaupunki tulvat (nykyilmaston ennätysvuorokausisade Kuusamo 61mm,heinäk. 88, Rovaniemi 76mm, elok. 86). Lisääntyvät talvisateet voivat lisätä talvitulvien riskiä, toisaalta sulamisvesien tulvahuiput heikkenevät, jos sulamiskausi nykyistä varhaisempi elinkeinojen edellytykset muuttuvat: maatalous, metsätalous: 1 aste keskilämpötilaan tuo 10 vrk kasvukautta lisää, metsänraja etenee kohti pohjoista tai kohoaa 150m. Toisaalta kesäisin maaperän kuivuus kasvaa, uudet taudit, loiset? Helpottuuko talvimerenkulku? Lauhan talven ahtojääkin on vaikeakulkuista. rakennusten lämmityskulut pienevät, mutta jäähdytyskulut kasvavat
Ilmastonmuutos koskettaa erityisesti pohjoisen talvielinkeinoja -matkailu, teiden kunnossapito, talvirakentaminen, metsätalous Nopeat tai suuret vaihtelut lämpötilassa lisääntyvät. Keskitalven plus-asteet nykyistä yleisempiä. Tarkkojen sääennusteiden - vaiko todennäköisyysennusteiden - merkitys kunnossapidolle? Lauhan talven ilmiöt huurre ja tykky lisääntyvät. Talvileimikoiden korjuuvaikeudet metsätöissä yleistyvät? Hidas routaantuminen, lisääntyvät talvisateet, maaperän lujuus heikkenee. Lumentulon ajankohta syksyllä viivästyy, lisää pimeyttä. Vaikuttaako pimeyden lisääntyminen mielenterveyteen? Keskitalven sade tulee kuitenkin enimmäkseen lumena. -Mikä pysyy? Auringon nousu- ja laskuajat! Kasvit eivät voi hyödyntää syksyn lämpöä, koska auringon valo vähenee Pohjoismailla erinomainen ilmastollinen sijainti -Suomessa ei laattatektoninista aktiivisuutta ( EU:n vanhin ja vakain kallioperä) pohjavesialuetta, Golf-virran jatke lämmittää talviamme, maannousu kompensoi merenpinna nousua, harvaanasuttu hyvinvointivaltio voi olla ympäristöpakolaisuuden kohde? 28.01.08
Suuntaa-antava kuvaus ilmastosuureiden muutoksista Suomessa vuosisadan lopussa + = lisääntyy/kasvaa + = lisääntyy/kasvaa huomattavasti = vähenee = vähenee huomattavasti / = säilyy suunnilleen ennallaan ( ) = muutos hyvin epävarma tyhjä = ei osata sanoa tai merkityksetön
+ = lisääntyy/kasvaa + = lisääntyy/kasvaa huomattavasti = vähenee = vähenee huomattavasti / = säilyy suunnilleen ennallaan ( ) = muutos hyvin epävarma tyhjä = ei osata sanoa tai merkityksetön