TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Pohjanmaan aluetoimisto) antaa 2.3.2017 päätöksen vesilain luvun 3 11 ja 12 mukaisesta asiasta. Hakija: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Asia: Lappajärven ja Evijärven säännöstelyluvan lupaehtojen mukaisen velvoiteistutus- ja tarkkailuohjelman muutos Tarkkailusuunnitelmapäätös on sen ajan kun päätökseen voi hakea oikaisua nähtävänä Varsinais- Suomen Ely-keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi à Varsinais-Suomi à Ajankohtaista à Kuulutukset) sekä sekä Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kuntien ilmoitustauluilla. Tarkkailusuunnitelmapäätökseen voi hakea oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään 5.4.2017. Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät tarkkailusuunnitelmapäätöksen liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Helsingissä 2.3.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto Opastinsilta 12, 00520 Helsinki Kalastusbiologi Perttu Tamminen puh. 050 3963322
Päätös kalataloudellisen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Annettu julkipanon jälkeen 2.3.2017. POHELY/1268/5723/2016 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA TOIMINTAA KOSKE- VAT LUVAT ESITETTY TARKKAI- LUSUUNNITELMA Lappajärven ja Evijärven säännöstelyluvan lupaehtojen mukaisen velvoiteistutus- ja tarkkailuohjelman muutos Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on 12.2.2016 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellista hoitovelvoitettua koskevan suunnitelman. Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn osalta lupaehdoissa on määrätty kalastonhoitovelvoitteena kalaistutukset sekä istutusten ja säännöstelyn aiheuttamien kalastovaikutusten tarkkailut vaikutusvesistöissä. Lappajärven ja Evijärven säännöstelylle on Länsi-Suomen vesioikeuden 8.7.1987 antama (77/1986/2) lupa, jonka Korkein hallinto-oikeus on 23.5.1988 vahvistanut (päätös 2099). Kalastonhoitovelvoitteesta on määrätty LSVEO:n päätöksen lupaehdossa 4. Esitetyssä suunnitelmassa on erikseen suunnitelma kalaistutuksille sekä istutusten ja säännöstelyn kalastovaikutusten tarkkailulle. Suunnitelma on laadittu toistaiseksi voimassa olevana. Kaloja on esitetty istutettavaksi seuraavasti: Lappajärvi: vuosittain 180 000 yksikesäistä planktonsiianpoikasta ja 950 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Savonjoki: vuosittain yksivuotiaita taimenia määrä, joka vastaa 3 000 vähintään 20 cm pituisen taimenen rahallista arvoa. Istukkaat vapautetaan niille parhaiten sopiville alueille, joille on riittävän hyvä tieyhteys. Välijoki: Niskan säännöstelypadon ja Hanhikosken voimalaitoksen välille istutetaan vuosittain 600 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia taimenia.
2/5 Evijärvi: vuosittain 5000 yksikesäistä kuhaa (puolet Evijärven 30 000 kappaleen siianpoikasvelvoitteesta) ja 450 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Ähtävänjoki: Kaarenhaaran säännöstelypadon ja Kattilakosken voimalaitoksen välille istutetaan vuosittain 300 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Istutusten ja säännöstelyn vaikutuksia kalakantoihin on esitetty tarkkailtavaksi seuraavasti: Lappajärven velvoiteistutusten tuloksellisuutta sekä taloudellisesti merkittävien lajien kantojen kehittymistä seurataan vuosittain toteutettavalla 3-5 pää- tai sivutoimisesti ammattikalastavan henkilön kirjanpitokalastuksella. Lappajärven eri siikamuotojen kasvua, yksilöiden kuntoa, loisintaa ja osuutta Lappajärven siikakannasta selvitetään joka kolmas vuosi toteutettavalla tutkimuksella. Tavoitteena on hankkia näytekaloiksi 300 satunnaisen yksilön otos, joka on peräisin mieluummin rysä-, nuotta- tai paunettisaaliista eri puolilta järveä. Lappajärveen istutettavien siikojen siivilähammasjakaumaa tutkitaan vuosittain viiden vuoden ajan tavoitteena erottaa istukkaat luontaisesta poikastuotannosta syntyneistä yksilöistä. Jokaisesta velvoitesiikaistutuserästä otetaan vähintään 50 yksilön satunnainen otos, joiden yksilöiden siivilähampaiden lukumäärä lasketaan. Lappajärven luontaisesti lisääntyvän siian poikastiheyttä ja siian poikastuotantoon mahdollisesti vaikuttavan muikun poikastiheyttä tarkkaillaan koko järven alueella vuosittain viiden vuoden ajan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koko Lappajärven siian ja muikun poikastuotannon määrä. Savonjokeen istutettavien rasvaeväleikattujen järvitaimenten yksilötiheyttä ja osuutta joessa olevasta taimenen kokonaismäärästä selvitetään sähkökoekalastuksilla. Savonjoella sähkökalastetaan joka toinen vuosi kolmella vähintään 100 m 2 suuruisella koealalla. Savonjokeen nousevien lohikalojen eli taimenten ja siikojen kutunousua seurataan yhtenä Vimpelin kunnan toteuttaman Vimpelinjoen tulvasuojelu ja kunnostus hankkeen valmistumisen jälkeisenä syksynä joen alaosalla niin, ettei ruoppaus hankaloita seurantaa. Seurantaan voidaan käyttää Vaki-kalalaskuria tai koekalastusvälineitä. Siikanäytteitä voidaan kerätä myös Kurejoen alaosalta ja Lappajärvestä kutuaikana oletetuilta kutupaikoilta esimerkiksi viikon ajan. Välijokeen ja Ähtävänjokeen tehtävien järvitaimenistutusten tuloksellisuutta, istukkaiden kasvua ja vaelluksia selvitetään kalojen merkintätutkimuksella. Välijokeen istutettavista järvitaimenista merkitään 600 yksilöä ja Ähtävänjokeen istutettavista järvitaimenista 300 yksilöä joka kolmas vuosi T-ankkurimerkillä. Lappajärven, Evijärven, Savonjoen, Välijoen ja Ähtävänjoen yläosan istutusten onnistuneisuutta, kalakantojen kehitystä, kokonaiskalansaaliita ja säännöstelystä aiheutuvia haittoja kalastoon ja kalastukseen selvitetään joka kolmas vuosi toteutettavalla kalastuslupa- ja väestörekisteripohjai-
3/5 sella tiedustelulla. Tiedustelu suunnataan kaikille kyselyvuonna tutkimusalueen kalastusluvan lunastaneille tai vaihtoehtoisesti kalastonhoitomaksurekisteriin kuuluville sekä vähintään 1000:lle Alajärven, Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven koti- ja kesämökkitaloudelle. Kalastustiedustelun tarkoituksena on arvioida vapaa-ajankalastajien pyyntiponnistukset sekä kokonais- ja yksikkösaaliit pyyntivälineittäin ja vesistönosittain eli erikseen Lappajärvellä, Evijärvellä, Savonjoella, Välijoella ja Ähtävänjoen yläosalla. Tarkkailun vuosi- ja yhteenvetoraportit toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle sekä pyydettäessä niille osakaskunnille, joiden etua tai oikeutta toimenpiteet saattavat koskea. Yhteenvetoraportit valmistuvat kalastustiedustelun lähettämistä seuraavina vuosina ja vuosiraportit viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuussa. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmaa noudatetaan vuodesta 2016 alkaen ja sitä noudatetaan toistaiseksi. Jos suunnitelman muuttamiseen havaitaan tarvetta, laaditaan siihen muutosesitys. ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Esitetty istutus- ja tarkkailusuunnitelma on 16.1.2017 kuulutettu Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi suunnitelma on toimitettu kuultavaksi Järviseudun ja Evijärvi-Kortesjärvi kalastusalueille sekä alueen osakaskunnille (Lappajärven, Vimpelin, Kärnän, Kurejoen, Inan, Evijärvenkylän ja Särkikylän osakaskunnat) ja Metsähallitukselle. Kuulutus ja suunnitelma on ollut esillä Varsinais-Suomen Ely-keskuksen verkkosivuilla. Asianosaisilla tahoilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä ohjelmasta 13.2.2017 mennessä. Lisäksi Jyväskylän yliopistolta kysyttiin 27.2.2017 asiantuntija-arviota muikkututkimusten toteutukseen. Evijärvi-Kortesjärvi kalastusalue antoi asiassa muistutuksen, jossa esitettiin Evijärven siikaistutukset korvattavaksi tulevaisuudessa kokonaan kuhaistutuksilla. Lisäksi huomautettiin suunnitelmassa olevasta kirjoitusvirheestä koskien istutettavien kuhien määrää. Kuhaistutuksia puoltaa kasvaneet kuhasaaliit sekä toisaalta tuottamattomiksi osoittuneet siikaistutukset. Lisäksi muistutuksessa edellytetään raportit toimitettavaksi automaattisesti alueen osakaskunnille sekä kalastusalueelle (tulevaisuudessa kalatalousalueelle). Järviseudun kalastusalue antoi asiassa muistutuksen, jossa Savonjoen taimenistutukset esitettiin tehtäväksi aiempaa useampaan paikkaan (esim 3 paikkaa), jotta vältytään istutuksen jälkeen toisinaan esiintyneiltä kalakuolemilta sekä vähennetään alamittaisiin kaloihin heti istutuksen jälkeen ajoittain kohdistunutta luvatonta pyyntiä. Muikkukannan koon ja ikärakenteen seuranta esitetään otettavaksi paremmin mukaan tarkkailusuunnitelmaan. Seurantaa esitetään tehtäväksi muikkusaaliista kerättävillä vuotuisilla saalisnäytteillä (paunettipyynti, josta satunnaisesti poimitut saalisnäytteet esim. 5 näyte-erää noin 30 kalaa/näyte). Seuranta täydentäisi suunnitelmassa seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavaksi esitetyn muikunpoikaspyynnin avulla saatavaa kuvaa muikkukannan koosta ja sen ikärakenteesta. Kalastusalue kannattaa taimenien istuttamista aiempaa pienempinä (1-v) sekä rasvaeväleikattuina suunnitelman mukaisesti. Kalastustiedustelun osalta esitetään käytettäväksi tarvittaessa myös yleisvesialueelle kalastusluvan lunastaneiden henkilöiden osoitetiedot, jotka ovat saatavissa Metsähallitukselta. Tarkkailun vuosi- ja yhteen-
4/5 vetoraportit edellytetään toimitettavaksi automaattisesti kaikille tarkkailualueen osakaskunnille, kalastusalueelle (tulevaisuudessa kalatalousalue) sekä Metsähallitukselle. Evijärven osakaskunnat (Inan, Evijärvenkylän ja Särkikylän osakaskunnat) puoltavat muistutuksessaan Evijärven siikaistutusten muuttamista kuhaistutuksiksi. VARSINAIS-SUO- MEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YM- PÄRISTÖKESKUK- SEN RATKAISU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen hyväksyy esitetyn ehdotuksen seuraavilla täydennyksillä: -Savonjoen taimenistutukset tulee tehdä vähintään kolmelle eri kohteelle -Savonjoen sähkökoekalastuksissa tulee noudattaa RKTL:n työraportin 21/2014 Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeistusta. Koekalastusaloiksi pyritään saamaan vähintään 300m 2 kokoiset alat ja koealat kalastetaan kertaalleen. Tulosten vertailtavuuden takia koekalastukset tulee suorittaa tarkkailuvuosittain samoilla kohteilla. Kohteiden perustiedot kirjataan ylös (mm. virtaama-arvio, vesisyvyys, uoman rakenne, kasvillisuus) ja kohteet valokuvataan. Koekalastustulokset tulee tallentaa koekalastusrekisteriin. -mikäli kalastustiedustelun otantana käytetään alueelle kalastusluvan ostaneita, tulee otantaan sisällyttää myös Metsähallitukselta yleisvesialueelle luvan ostaneet mikäli osoitetiedot ovat saatavissa. -muikkukannan rakenteen selvittämiseksi tarkkailuun lisätään muikkusaaliista kerättävät vuotuiset näytteet, joista selvitetään muikkukannan ikäjakauma. Näytteet voidaan kerätä esim. kaupallisten kalastajien paunettisaaliista syksyisin. Näytteiksi pyritään ottamaan satunnaisesti poimittuja 30 kalan saalisnäytteitä yhteensä viisi näyte-erää vuodessa. Tarkkailu toteutetaan samoina vuosina kuin muikun ja siian poikastiheystutkimukset. -tarkkailujen vuosi- ja yhteenvetoraportit tulee toimittaa tarkkailualueen kalastusalueille (tulevaisuudessa kalatalousalue), osakaskunnille sekä Metsähallitukselle. RATKAISUN PERUS- TELUT JA LAUSUN- TOJEN HUOMIOIMI- NEN Toimitettu tarkkailusuunnitelma antaa, mukaan lukien siihen tehdyt täydennykset, ennalta arvioiden riittävät tiedot toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista. Kalastusalueiden muistutukset on otettu huomioon ratkaisun täydennyksissä ilmenevin tavoin. Evijärvi-Kortesjärvi kalastusalueen kirjoitusvirheeksi tulkitsema kuhaistukkaiden määrä on suunnitelmassa kirjattu oikein (istukasmäärä todellisuudessa 5000 kpl). Siikaistutuksia ei suunnitelman mukaan jatkossa tehdä Evijärveen lainkaan. Järviseudun kalastusalueen ehdottama muikkukannan rakennetta selvittävä saalisnäytetutkimus lisätään ohjelmaan. Muikkututukimusten täydennyksen ja toteutuksen osalta on pyydetty asiantuntija-arvio Jyväskylän yliopistolta, joka toteuttaa tarkkailussa siian ja muikun poikastiheystarkkailut. Arvion
5/5 mukaan muikkukannan rakenteen selvittäminen saalisnäytteistä tukee hyvin poikastiheystutkimuksia sekä myös saaliskirjanpitoon perustuvia tietoja, minkä takia tarkkailu on perusteltua lisätä ohjelmaan. TARKKAILUOHJEL- MAN MUUTTAMINEN JA VOIMASSAOLO Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pieniä muutoksia tarkkailun suorittamistapaan tai tarkkailututkimusten aikatauluun voidaan tehdä ilman tarkkailupäätöksen muutosta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tai ELY-keskuksen aloitteesta. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi päätös asiasta on annettu. OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Vesilaki 3: 11 ja 12 (27.5.2011/587), Hallintolaki (434/2003) 6h á 70, yhteensä 420, arvonlisävero 0 %. Käsittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1554/2016. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Tähän päätökseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Perttu Tamminen Kalastusbiologi LIITTEET PÄÄTÖS TIEDOKSI Päätöstä ja maksua koskevat oikaisuvaatimusosoitukset Liite 1. Lappajärven ja Evijärven säännöstelystä määrätyn velvoitteen mukainen kalataloudellinen istutus- ja tarkkailusuunnitelma vuodesta 2016 alkaen Hakijalle Päätösjäljennös: Evijärvi-Kortesjärvi kalastusalue (marko.paloniemi@netikka.fi) Järviseudun kalastusalue (marko.paloniemi@netikka.fi) Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Ilmoittaminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen internet-sivustolla sekä Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kuntien ilmoitustauluilla ilmoitustauluilla.
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa Puhelin: 0295 018 450 Telefax: 06 317 4817 Sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun
Lappajärven ja Evijärven säännöstelystä määrätyn velvoitteen mukainen kalataloudellinen istutus- ja tarkkailusuunnitelma vuodesta 2016 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Luontoympäristöyksikkö Mika Tolonen 1.2.2016
1. Johdanto Lappajärven ja Evijärven säännöstelyluvan lupaehtojen mukaista kalanhoitovelvoitetta on noudatettu vuodesta 1989 lähtien Länsi-Suomen vesioikeuden 8.7.1987 antaman (77/1986/2) ja Korkeimman hallinto-oikeuden 23.5.1988 vahvistaman päätöksen (2099) mukaisesti. LSVEO:n päätöksen lupaehdon 4) mukaan: "Vesi- ja ympäristöhallituksen on istutettava vuosittain maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla Lappajärveen 6 000 kappaletta vähintään 20 senttimetrin mittaisia taimenenpoikasia ja 180 000 kappaletta yksikesäisiä siianpoikasia, Välijokeen Niskan säännöstelypadon ja Hanhikosken voimalaitoksen välille 20 000 kappaletta yksikesäisiä siianpoikasia, Evijärveen 30 000 kappaletta yksikesäisiä siianpoikasia sekä Ähtävänjokeen Kaarenhaaran säännöstelypadon ja Kattilakosken voimalaitoksen välille 10 000 kappaletta yksikesäisiä siianpoikasia. Istutettavat siianpoikaset eivät saa olla vaellussiikoja. Siianpoikasistutuksista voidaan enintään puolet korvata muulla asianomaisen vesistönosan kala- tai rapukantojen hyväksi suoritettavalla toimenpiteellä, jonka maa- ja metsätalousministeriö katsoo tuloksiltaan vastaavan vähintään korvattavan istutuksen vaikutusta. Vuosittaiset istutukset ja muut kala- tai rapukantojen hyväksi suoritettavat toimenpiteet on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaan ja noudattaen sen antamia ohjeita. Ministeriön on ennen ohjelman hyväksymistä kuultava siitä niitä kalastuskuntia, joiden etua tai oikeutta toimenpiteet koskevat. Vesi- ja ympäristöhallituksen on ilmoitettava vuosittain velvoitteen suorittamisesta ministeriölle. Vesi- ja ympäristöhallituksen on tarkkailtava istutusten tai niiden sijaan määrättyjen toimenpiteiden vaikutuksia Lappajärven, Hanhikosken voimalaitoksen yläpuolisen Välijoen, Evijärven sekä Kattilakosken voimalaitoksen yläpuolisen Ähtävänjoen kalastukseen ja kalastoon maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin ennen istutusten aloittamista ministeriön hyväksyttäväksi. Mikäli ministeriö ei hyväksy suunnitelmaa, on vesi- ja ympäristöhallituksen saatettava asia tältä osin erikseen vesioikeuden ratkaistavaksi. Tarkkailutuloksista vesi- ja ympäristöhallituksen on annettava vuosittain tieto maa- ja metsätalousministeriölle sekä pyydettäessä niille kalastuskunnille, joiden etua istutustoimenpiteet saattavat koskea. Mikäli tarkkailun tulokset tai istutustoimenpiteistä muutoin saatavat kokemukset antavat siihen aihetta, voidaan tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän osalta vesi- ja ympäristöhallituksen ja ministeriön keskenään sopimalla tavalla, huolehtien kuitenkin siitä, ettei velvoitteiden rahallinen arvo siitä heikkene. Samoin voidaan tarkkailusuunnitelmaa myöhemmin muuttaa, mikäli se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava edellä mainittuja kalastuskuntia. Mikäli muutoksista ei vesi- ja ympäristöhallituksen ja ministeriön kesken päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa erikseen hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi Tässä päätöksessä määrätyt istutukset on suoritettava ensimmäisen kerran täysimääräisinä sen kalenterivuoden aikana, joka seuraa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Siihen saakka on noudatettava korkeimman hallinto-oikeuden 20.8.1982 vahvistamaa ja muuttamaa istutusvelvoitetta. Istutus- ja tarkkailuohjelmat on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi vähintään kuusi (6) kuukautta ennen ohjelman mukaisiin istutuksiin ryhtymistä."
Nykyistä istutussuunnitelmaa on noudatettu vuodesta 2008 lähtien ja tarkkailusuunnitelmaa vuodesta 2007 lähtien luvanhaltijan (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 1.1.2010 lähtien Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 20.7.2007 tekemän ehdotuksen ja Pohjanmaan TE-keskuksen 11.12.2007 tekemän päätöksen (Dnro 3929/5722/2007) mukaisesti. Päätöksen istutus- ja tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä teki Pohjanmaan TEkeskus, koska Maa- ja metsätalousministeriö siirsi MMM:lle hyväksyttäväksi määrättyjen velvoitesuunnitelmien hyväksymisen alueellisille TE-keskuksille kirjeellään 27.9.2007 (Dnro 2643/717/2007). Istutukset on toteutettu seuraavalla tavalla: Lappajärvi: vuosittain 180 000 kpl yksikesäisiä planktonsiianpoikasia ja 950 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia Savonjoki: vuosittain 3 000 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia järvitaimenen vaelluspoikasia (puolet Lappajärven 6000 kappaleen järvitaimenvelvoitteesta) Välijoki: vuosittain 600 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia taimenia Evijärvi: vuosittain 15 000 kpl planktonsiianpoikasia ja 450 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia Ähtävänjoki: vuosittain 300 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia Nyt ehdotettu istutus- ja tarkkailusuunnitelma on tarkoitettu korvaamaan aiemman vuonna 2007 laaditun suunnitelman. Uusittu suunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 alusta lukien. 2. Kalanistutussuunnitelma Lappajärveen istutetaan vuosittain 180 000 yksikesäistä planktonsiianpoikasta ja 950 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Savonjokeen istutetaan vuosittain yksivuotiaita taimenia määrä, joka vastaa 3 000 vähintään 20 cm pituisen taimenen rahallista arvoa (puolet Lappajärven 6000 kappaleen järvitaimenvelvoitteesta). Istukkaat vapautetaan niille parhaiten sopiville alueille, joille on riittävän hyvä tieyhteys. Välijokeen Niskan säännöstelypadon ja Hanhikosken voimalaitoksen välille istutetaan vuosittain 600 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia taimenia. Evijärveen istutetaan vuosittain 5000 yksikesäistä kuhaa (puolet Evijärven 30 000 kappaleen siianpoikasvelvoitteesta) ja 450 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Ähtävänjokeen Kaarenhaaran säännöstelypadon ja Kattilakosken voimalaitoksen välille istutetaan vuosittain 300 kpl 3-4-vuotiaita vähintään 25 cm mittaisia järvitaimenia. Istutettavien siikojen keskipituuden tulee olla vähintään 10 cm ja niiden kuntokertoimen tulee olla yli 0,6. Istutettavat taimenet merkitään rasvaeväleikkauksin. Savonjokeen suunnattavat järvitaimenen jokipoikasistutukset voidaan aloittaa, kun istutusvesistön kevättulva on ohitettu. Vastaavasti istutukset tulee lopettaa, kun kohdevesistön lämpötila kohoaa 15
o C:een. Istutukset toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön kalatalousvelvoitteiden toimeenpanoa koskevien ohjeiden (27.9.2007, Dnro 2644/717/2007) mukaisesti. 3. Tarkkailusuunnitelma Lappajärven velvoiteistutusten tuloksellisuutta sekä taloudellisesti merkittävien lajien kantojen kehittymistä seurataan vuosittain (taulukko 1) toteutettavalla 3-5 pää- tai sivutoimisesti ammattikalastavan henkilön kirjanpitokalastuksella. Kirjanpitokalastajiksi pyritään saamaan eri puolilla järveä kalastavia henkilöitä. Lappajärven eri siikamuotojen kasvua, yksilöiden kuntoa, loisintaa ja osuutta Lappajärven siikakannasta selvitetään joka kolmas vuosi toteutettavalla tutkimuksella. Tavoitteena on hankkia näytekaloiksi 300 satunnaisen yksilön otos, joka on peräisin mieluummin rysä-, nuotta- tai paunettisaaliista eri puolilta järveä. Näytekalojen pyyntiväline, pyyntialue ja pyyntiaika kirjataan. Näytekaloista mitataan pituus ja paino, määritetään sukupuoli ja ikä, lasketaan kuntokerroin, otetaan suomu- ja otoliittinäytteet kasvun määrittämiseksi, tarkistetaan lokkilapamatojen, rakkoloision ja haukimatojen esiintyminen sekä lasketaan siivilähampaiden lukumäärä. Lappajärveen istutettavien siikojen siivilähammasjakaumaa tutkitaan vuosittain viiden vuoden ajan tavoitteena erottaa istukkaat luontaisesta poikastuotannosta syntyneistä yksilöistä. Jokaisesta velvoitesiikaistutuserästä otetaan vähintään 50 yksilön satunnainen otos, joiden yksilöiden siivilähampaiden lukumäärä lasketaan. Myös muista kuin velvoiteistutuseristä pyritään ottamaan näytteet. Tarkkailun jatko päätetään viimeistään vuonna 2020. Lappajärven luontaisesti lisääntyvän siian poikastiheyttä ja siian poikastuotantoon mahdollisesti vaikuttavan muikun poikastiheyttä tarkkaillaan koko järven alueella vuosittain viiden vuoden ajan. Tutkimusmenetelmänä käytetään vastaavaa kuin Päijänteen Tehinselällä CORNET-hankkeessa http://www.paijanne.org/paijanne/cornet/index.htm. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koko Lappajärven siian ja muikun poikastuotannon määrä. Tarkkailun jatko päätetään viimeistään vuonna 2020. Savonjokeen istutettavien rasvaeväleikattujen järvitaimenten yksilötiheyttä ja osuutta joessa olevasta taimenen kokonaismäärästä selvitetään sähkökoekalastuksilla. Savonjoella sähkökalastetaan joka toinen vuosi kolmella vähintään 100 m 2 suuruisella koealalla (taulukko 2). Savonjoen taimentiheyden tarkkailussa käytetään myös Ähtävänjoen yhteistarkkailun tai muun vuoksi Savonjoesta kerättyjä sähkökoekalastustuloksia. Savonjokeen nousevien lohikalojen eli taimenten ja siikojen kutunousua seurataan yhtenä Vimpelin kunnan toteuttaman Vimpelinjoen tulvasuojelu ja kunnostus hankkeen valmistumisen jälkeisenä syksynä joen alaosalla niin, ettei ruoppaus hankaloita seurantaa. Seurantaan voidaan käyttää Vaki-kalalaskuria tai koekalastusvälineitä. Jos seurantaan käytetään koekalastusvälineitä, lohikalojen pituus mitataan ja paino punnitaan, taimenten rasvaevät tarkistetaan, siikojen siivilähampaat lasketaan ja suomu- ja otoliittinäytteet otetaan. Siikanäytteitä voidaan kerätä myös Kurejoen alaosalta ja Lappajärvestä kutuaikana oletetuilta kutupaikoilta esimerkiksi viikon ajan. Välijokeen ja Ähtävänjokeen tehtävien järvitaimenistutusten tuloksellisuutta, istukkaiden kasvua ja vaelluksia selvitetään kalojen merkintätutkimuksella. Välijokeen istutettavista järvitaimenista merkitään 600 yksilöä ja Ähtävänjokeen istutettavista järvitaimenista 300 yksilöä joka kolmas vuosi T-ankkurimerkillä.
Lappajärven, Evijärven, Savonjoen, Välijoen ja Ähtävänjoen yläosan istutusten onnistuneisuutta, kalakantojen kehitystä, kokonaiskalansaaliita ja säännöstelystä aiheutuvia haittoja kalastoon ja kalastukseen selvitetään joka kolmas vuosi toteutettavalla kalastuslupaja väestörekisteripohjaisella tiedustelulla. Tiedustelu suunnataan kaikille kyselyvuonna tutkimusalueen kalastusluvan lunastaneille tai vaihtoehtoisesti kalastonhoitomaksurekisteriin kuuluville sekä vähintään 1000:lle Alajärven, Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven koti- ja kesämökkitaloudelle (taulukko 3). Otanta toteutetaan siten, että päällekkäisyydet (samaan talouteen useampi tiedustelu) poistetaan. Kyselyyn vastaamattomille lähetetään muistutuskirje, jos vastanneiden osuus on alle 70 %. Jos muistutuksen jälkeenkin vastanneiden osuus on alle 70 %, tiedusteluun vastaamattomille lähetetään uusintakysely. Ensimmäisen postituskierroksen tiedustelulomakkeet postitetaan tiedusteltavaa vuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Kalastustiedustelun tarkoituksena on arvioida vapaa-ajankalastajien pyyntiponnistukset sekä kokonais- ja yksikkösaaliit pyyntivälineittäin ja vesistönosittain eli erikseen Lappajärvellä, Evijärvellä, Savonjoella, Välijoella ja Ähtävänjoen yläosalla. Vastanneiden ruokakuntien saaliit laajennetaan koskemaan koko väestöä. Savonjoen tiedustelualue käsittää Savonjärven alapuolisen Savonjoen pääuoman. Välijoen tiedustelualue käsittää Niskan padon ja Evijärven välisen Välijoen. Ähtävänjoen yläosan tiedustelualue käsittää Kaarenhaaran säännöstelypadon ja Kattilankosken voimalaitoksen välisen Ähtävänjoen. Tiedustelulomakkeeseen lisätään Alajan (2015) ehdottamat tarkentavat kysymykset, joilla saadaan tietoa, omistaako kalastusluvan ostanut tiedusteltava kesämökin tarkkailualueella ja millainen kalastuslupa on kyseessä. Tulosten raportoinnissa hyödynnetään myös Ähtävänjoen yhteistarkkailussa tehdyn kalastustiedustelun tuloksia soveltuvin osin. Aineiston keräämisessä, tulosten käsittelyssä ja raportoinnissa kiinnitetään huomiota tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseen aiempiin tarkkailuvuosiin nähden. Tavoitteena on, että valmiita aikasarjoja (Alaja 2015) voidaan jatkaa. Tarkkailun vuosi- ja yhteenvetoraportit (taulukko 1) toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle sekä pyydettäessä niille osakaskunnille, joiden etua tai oikeutta toimenpiteet saattavat koskea. Yhteenvetoraportit valmistuvat kalastustiedustelun lähettämistä seuraavina vuosina ja vuosiraportit viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuussa. Siian poikastutkimusten jatko päätetään viimeistään vuonna 2020. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmaa noudatetaan vuodesta 2016 alkaen ja sitä noudatetaan toistaiseksi. Jos suunnitelman muuttamiseen havaitaan tarvetta, laaditaan siihen muutosesitys. Tarkkailu toteutetaan taulukossa 1 esitetyn aikataulukaavion mukaisesti alkuvuosien ajan.
Taulukko 1. Lappajärven ja Evijärven säännöstelyyn liittyvä tarkkailusuunnitelma vuosina 2016 2022. Istutus- ja tarkkailusuunnitelmaa noudatetaan vuodesta 2016 alkaen ja sitä noudatetaan toistaiseksi. Jos suunnitelman muuttamiseen havaitaan tarvetta, laaditaan siihen muutosesitys. X=toteutetaan, X*=tiedusteltava vuosi. Ammattikalastajien kirjanpitokalastus X X X X X X X Lappajärven siikamuotojen kasvu ym. X X Istutettavien siikojen siivilähammasjakauma X X X X X Lappajärven siian ja muikun poikastiheys X X X X X Savonjoen sähkökalastus X X X X Syyskutuisten lohikalojen kutuseuranta ruoppausten jälkeen Taimenten T-ankkurimerkintä X X Kalastustiedustelu X* X* Vuosiraportti X X X X X Yhteenvetoraportti siianpoikasseurannasta ja seurannan jatkon päättäminen X Yhteenvetoraportti (muut paitsi siianpoikaset) X X 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Taulukko 2. Savonjoen sähkökoekalastuspaikat ja niiden koordinaatit (KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto). Paikkojen nimet ovat Hertta-järjestelmästä. Paikka (Hertta) YK-Pohjoinen YK-Itä Savonjoki 1 7009002 3342231 Savonjoki 2 7008720 3342471 Savonjoki, Koulukoski 7010343 3340711
Taulukko 3. Kalastustiedustelua koskevat postinumeroalueet numeron mukaisessa järjestyksessä. Kunnan nimi (2015) Postitoimipaikka Postinro Lappajärvi PURMOJÄRVI 62470 Evijärvi EVIJÄRVI 62500 Evijärvi KUOPPA-AHO 62510 Evijärvi KAUTIAINEN 62520 Evijärvi VASIKKA-AHO 62540 Evijärvi SÄRKILÄ 62570 Lappajärvi LAPPAJÄRVI 62600 Lappajärvi TARVOLA 62610 Lappajärvi ALA-SEPPÄ 62620 Lappajärvi KARVALA 62630 Lappajärvi SAVONKYLÄ 62640 Lappajärvi ITÄKYLÄ 62660 Alajärvi KUREJOKI 62710 Alajärvi SISSALA 62720 Alajärvi HAUKKALA 62730 Alajärvi KOSKENVARSI 62740 Alajärvi SAUKONKYLÄ 62750 Alajärvi MENKIJÄRVI 62760 Vimpeli VIMPELI 62800 Vimpeli SAVONJOKI 62810 Alajärvi LUOMA-AHO 62830 Vimpeli LAKANIEMI 62840 Vimpeli SAHI 62860 Vimpeli VINNI 62870 Vimpeli SÄÄKSVESI 62880 Alajärvi ALAJÄRVI 62900 Alajärvi LEVIJOKI 62920 Alajärvi HOISKO 62940 Alajärvi PAALIJÄRVI 62950 Alajärvi MÖKSY 62990 Evijärvi NEDERLAPPFORS 68840 Kirjallisuus Alaja, H. 2015: Lappa- ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2009 2015: Loppuraportti. Nab Labs Oy, tutkimusraportti 213/2015.