KASVATUSTIETEEN JAOKSEN KOKOUS Aika perjantai 25.2.2005 klo 10 15.20 Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 Läsnä Nuutinen, Pirjo, Joensuun yliopisto, kokouksen pj. Atjonen, Päivi, Joensuun yliopisto Jakku-Sihvonen, Ritva, Helsingin yliopisto, Vokke-projekti Kuuteri, Anna, Helsingin yliopisto Martikainen, Marja, Helsingin yliopisto Naskali, Päivi, Lapin yliopisto Scheinin, Patrik, Helsingin yliopisto Siljander, Pauli, Oulun yliopisto Uljens, Michael, Åbo Akademi Tissari, Varpu, Helsingin yliopisto, Vokke-projekti, kokouksen siht. 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen noin klo 10.20. Hyväksyttiin kokouksen asialista. 2 Tiedotusasiat a. Kokouksessa jaettiin 24.2. painosta saatu Uudenlaisia maistereita kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja -kirja. Kirja lähetetään kokouksesta poissaolleille jaoksen jäsenille ja mm. tiedekuntiin postitse. Kirjaa voi tilata PS-kustannuksesta (asiakaspalvelu@ps-kustannus.fi). b. Kokouksessa tiedotettiin Vokke-projektin seuraavasta kansallisesta seminaarista Opettaja elinikäisenä oppijana, joka järjestetään maanantaina 7.3.2005 klo 10 17 (Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, luentosali). Ilmoittautuminen 25.2. mennessä (leena.lehtimaki@helsinki.fi). c. Kokouksessa tiedotettiin, että Vokke-projektin toimintakertomus ja toimintasuunnitelma -asiakirjaa on päivitetty, ja että sen viimeistelty versio julkaistaan Vokke-projektin verkkosivuilla: http://www.helsinki.fi/vokke/projektisuunnitelma d. Kokouksessa tiedotettiin kaikille opintoasiainpäälliköille lähetetystä tiedotteesta, joka sisältää a) tiedotteen jatko-opintojen kehittämistyöryhmän perustamisesta, työryhmän jäsenistä ja työskentelystä sekä b) Vokke-konttorin kyselyn jatko-opintojen tilanteesta Suomessa. Työryhmästä ja kyselyn tuloksista tiedotetaan Vokke-projektin sivuilla (http://www.helsinki.fi/vokke). e. Kokouksessa tiedotettiin, että Vokke-neuvottelukunnan kokouksessa 18.2. päätettiin perustaa kasvatusalan täydennyskoulutuksen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia strategia-asiakirja Kasvatusalan elinikäisen oppimisen strategia. f. Kokouksessa tiedotettiin, että Vokke-neuvottelukunnan seuraava kokous järjestetään 23.5. 1
3 Katsaus yksiköiden nykytilanteeseen Yliopistojen edustajat esittelivät kokouksessa omassa yliopistossaan laaditut kasvatustieteen opetussuunnitelmat tai niiden luonnokset, jotka jaoksen jäsenet toimittivat sähköpostitse kokoukseen kutsutuille. Turun yliopistosta tietoja ei saatu ennen kokousta, mutta kokouksen jälkeen saadut tiedot on sisällytetty tähän muistioon lihavoituna tekstinä. Osassa yliopistoista kasvatustieteen opetussuunnitelma (rakenne, laajuudet ja tavoitteet) on jo käsitelty ja hyväksytty tiedekunnissa (esim. Helsingin yliopiston kasvatustieteen tutkintorakenne). Kun tutkintovaatimukset on vahvistettu kaikissa yliopistoissa, jaoksen jäsenet voivat toimittaa Vokke-konttoriin tiedon siitä, miltä verkkosivuilta yliopistojen tutkintovaatimukset ovat löydettävissä kasvatustieteen osalta, minkä jälkeen Vokke-projektin verkkosivuille voidaan koota linkkilista helpottamaan tiedonhakua eri yliopistoista. 4 Tutkintovaatimusten vertailu Todettiin, että tutkintovaatimusten vertailun taustaideana on ollut tarve keskus tella siitä, voidaanko eri yliopistoissa kelpuuttaa toisten yliopistojen suunnitelmat tutkintorakenteista ja -sisällöistä. Tarkoituksena on ollut tuoda jaoksen keskusteluissa esiin asioita, jotka mahdollisesti aiheuttaisivat kitkaa yliopistojen välillä sekä tärkeitä asioita, jotka olisivat vaarassa jäädä tutkintovaatimuksia uudistettaessa ulkopuolelle. Kokouksessa vertailtiin yliopistojen tutkintovaatimuksia ja keskusteltiin tutkintovaatimusten yhtäläisyyksistä ja eroista eri yliopistoissa. Todettiin, että sisällöllisesti tutkinto vaatimuksista on löydettävissä paljon yhteisiä piirteitä. Todettiin, että mahdollisessa yliopistonvaihtotilanteessa suoritetut aineopinnot hyväksytään kaikissa yliopistoissa kokonaisuudessaan, kuten dekaanien kokouksessa on sovittu. Todettiin, että kokonaan suoritetut arvosanat eli perus-, aine - ja syventävien opintojen opintokokonaisuudet eivät vanhene 1. Todettiin, että jos opiskelijalta vaaditaan lisäsuorituksia, niitä saatetaan tarvita esimerkiksi Helsingin yliopistossa menetelmäopintojen osalta. Todettiin tutkintoasetuksen henkenä olevan, että opiskelijat voivat liikkua yliopistojen välillä, mutta vastaanottajan ehdot huomioiden. Todettiin, että opiskelijoita ei saa laittaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Suoritettuja tutkintoja ei saa purkaa ja kursseja ei saa hyväksi lukea uudelleen. Todettiin, että henkilökohtaisten opiskelusuunni telmien tekeminen ja räätälöinti on sallittua. Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri yliopistojen tutkintovaatimuksia puheenjohtajan etukäteen laatimista näkökulmista. a. Systemaattinen kasvatustiede Todettiin, että esimerkiksi Helsingin yliopistossa systemaattinen kasvatustiede ei ole välttämättä selkeästi uloskirjoitettuna, mutta se tulee sisällöllisesti ja kirjallisuudessa esiin. Opintojaksot on osaksi jaoteltu laitoksen kolmen painopistealueen mukaan. Esimerkiksi Oulun yliopistoissa on tehty kompromissi siten, että ensin on systemaattisen kasvatustieteen 1 Joissakin yliopistoissa on vaadittu täydentäviä suorituksia yli 10 vuotta vanhoihin suorituksiin. 2
rakenne ja aine- ja syventävissä opinnoissa on tutkimuksen painopistealueiden mukainen rakenne. Lapin yliopistossa perusopinnoissa järjestetään osittain yhteisiä kursseja esim. mediakasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen kanssa. Lapin yliopistossa aineopinnoissa ei noudateta systemaattisen kasvatustieteen ideaa; yhtenä syynä on se, että kurssitarjonnan osalta yhteistyötä tehdään esim. menetelmätieteen laitoksen kanssa. Joensuun yliopistossa kursseja tarjotaan yhteistyössä opetta jankoulutuslaitoksen ja ainelaitosten kanssa, joten opettajan pedagogiset opinnot ovat vaikuttaneet opetussuunnitelmaan. Idea suuntautumisvaihtoehtojen tarjoamisesta on säilynyt, joten tarjolla ovat suuntautumisvaihtoehdot hallintoon ja suunnitteluun liittyviin tehtäviin, tutkijan tehtäviin sekä (valintakokeen kautta) opettajan pedagogisiin opintoihin. Åbo Akademissa on pitäydytty systemaattisen kasvatustieteen perusjaottelussa, eikä ole nähty aiheelliseksi siirtyä muihin nimikkeisiin. Aine- ja syventävät opinnot jakautuvat seuraavasti: teori, forskning och praktik. Valinnaisuutta on tarjolla maisteritasolla, jolloin kasvatustieteen systemaattisuus näkyy A- vaihtoehdossa, kun taas temaattinen jaottelu on perustana B- ja C-vaihtoehdoissa. Laudaturtasolla Åbo Akademissa tehdään yhteistyötä aikuiskasvatustieteen kanssa. Jyväskylän opetussuunnitelmassa todettiin näkyvän systemaattisen kasvatustieteen aineksia aineopinnoissa. Todettiin, että Tampereen yliopistossa on koko tutkinnossa näkyvissä tietty systematiikka, jonka takaa voidaan nähdä syste maattisen kasvatustieteen jaottelu. Kurssinimikkeissä tulee esiin elinikäisen oppimisen perspektiivi. Turun yliopistossa perusopinnot noudattavat systemaattisen kasvatustieteen jaottelua, samoin paljolti myös aineopinnot. Yhteenvetona todettiin, että kasvatustieteen opinnot eivät ole huolestuttavan erilaisia eri yliopistoissa. Kaikkien yliopistojen osalta kasvatustieteen tutkinto rakenteessa on huomioitu systemaattisen kasvatustieteen jaottelu eli perustiedot kaikista perinteisistä osa-alueista sisältyvät aineopintoihin. b. Metodiopetus Todettiin tieteenfilosofisten ja tutkimus menetelmien opintojen laajuuk sien olevan eri yliopistoissa taulukon 1 mukaisia. Helsingin yliopistossa tutkintorakenne oli jo vahvistettu tiedekunnassa. Kokousajankohtana tutkintorakennetta ei vielä ollut vahvistettu kaikissa yliopistoissa. Kokouksen jälkeen taulukkoa 1 on tarkennettu jaoksen jäsenien esittämien kommenttien ja tarkennusten perusteella. Eri yliopistoissa saattaa olla hieman erilainen käsitys siitä, mitkä opinnot sisältyvät menetelmäopintoihin. Taulukon lukuihin on sisällytetty yliopistoittain sekä tieteenfilosofian opinnot että tutkimusmenetelmäopinnot yliopistoista saatujen tietojen mukaisesti. Taulukko 1. Tieteenfilosofian ja tutkimusmenetelmien opintojen tarjonta yliopistoittain HY JY JoY LY OY TaY TY ÅA yleisopinnot 2 2 3 7 perusopinnot 5 5 3+3 4 5 5 aineopinnot 15 10 10+4 13 15 10 4 15 syventävät op. 10 15 10 10 15 10 8 16 10 Yhteensä 32 37 25 23 30 34 33 23 27 25 3
Keskusteltiin tieteenfilosofian ja tutkimusmenetelmien opintojen järjestämiseen liittyvistä eroista eri yliopistoissa ja pohdittiin sen mahdollisia vaikutuksia opiskelijoiden liikkuvuuteen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Todettiin, että ero menetelmäopintojen laajuudessa on melko suuri eri yliopistoissa. Turku poikkeaa muista sikäli, että metodiopintoja ei sisälly lainkaan perusopintoihin, mutta sen sijaan yleisopintoihin (=kieli-, viestintä- ja metodiopinnot) ja että Turun metodiopinnot painottuvat maisterivaiheen syventäviin opintoihin niin, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat graduopintoja. Todettiin, että Helsingin yliopiston kaikille opiskelijoille pakolliset tutkimusmenetelmäopinnot ovat laajemmat kuin muissa yliopistoissa. Myös Lapin ja Oulun yliopistoissa voi suorittaa yli 30 op tutkimusmenetelmäopintoja. Todettiin, että Helsingin yliopistoon maisteri opintoja suorittamaan pyrkiviä kandidaatin tutkinnon jossakin muussa yliopistossa suorittaneita opiskelijoita ohjataan tarvittaessa Helsingin yliopistossa suorittamaan tarvittavia tutkimusmenetelmäkursseja, jotta opiskelijoilla on riittävät valmiudet suorittaa syventävien opintojen tutkimusmenetelmäkursseja. Todettiin, että jos opiskelijalta vaaditaan esimerkiksi Helsingin yliopistossa lisäsuorituksia, niitä saatetaan tarvita menetelmäopintojen osalta. Todettiin, että kandidaatin tutkinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi kaikissa yliopistossa. Todettiin, että vuonna 2004 jaoksen keskustelussa oli todettu, että metodiopinnot on tärkeä alue, joka on tarpeen käydä läpi harmonisoivassa hengessä. Tarkasteltiin kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten opintojen tarjontaa eri yliopistoissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien yliopistojen metodiopetus sisältää kursseja sekä kvalitatiivisista että kvantitatiivisista menetelmistä. Pohdittiin mixed methods -tutkimusten tekemiseen liittyviä ongelmia. c. Opinnäytetyöt ja seminaarit Taulukko 2. Opinnäytetöiden ja seminaarien laajuudet yliopistoittain HY JY JoY LY OY TaY TY ÅA Kandivaiheen opinnäytetyö 10 10 10 10 10 n/a 8 10 (seminaarien (kand. opintopisteiden työ 8, jakautuminen) 6+4 6+4 sem. 2) pro gradu -tutk. 40 28 30 40 40 35 40 40 - seminaarit sis. 6+6 5+5 sis. 5 sem. sem. Yhteensä 50 40 40 40 50 40 40 40 Todettiin, että esimerkiksi Helsingin yliopistossa opiskelijat eivät saa pro gradu -seminaareista erikseen opintopisteitä (kuin erikseen pyydettäessä esim. opintotukilautakuntaa varten), vaan seminaarien opintopisteet sisältyvät pro gradu -tutkielman opintopistemäärään. Todettiin, että opintopisteitä ei ole tarkoitus antaa pelkän seminaarin suorittamisesta, vaan suorituksen saa, kun esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai opinnäytetyö on hyväksytty. Oulun yliopistossa 4
erotellaan laskennallisesti kandidaattivaiheen opinnäytetyön laajuudeksi 8 op ja seminaarin laajuudeksi 2. Tätä erottelua tarvitaan lähinnä siksi, että avoimessa yliopistossa cumua suorittavat/suorittaneet joutuvat pääaineopiskelijoiksi tullessaan suorittamaan seminaarin ja viimeistelemään opinnäytteensä kandidaatintutkielmaksi. Turussa on tähän mennessä annettu opintoviikkoja erikseen (osittain hallinnollisista syistä) suunnittelu-, työskentely ja kritiikkiseminaarien jälkeen, mutta ongelmaksi on muodostunut työskentelyvaiheen pisteytys, koska se ei välttämättä perustu todellisiin suorituksiin. Asia on uuden opetussuunnitelman osalta vielä kesken. Kokouksessa keskusteltiin myös erilaisista opinnäytetöistä. d. Profilaatioiden toteuttaminen Keskusteltiin eri yliopistojen profiileista sekä tutkimuksen ja opetuksen painopisteistä siltä osin kuin ne näkyvät uudessa kasvatustieteen tutkintorakenteessa eri yliopistoissa. Helsingin yliopisto on profiloitunut tutkimuspainotteiseksi yliopistoksi, mikä näkyy mm. tutkimusmenetelmäkurssien tarjonnassa ja metodiopintojen laajuusvaatimuksissa osana tutkintoa. Helsingin yliopistossa tutkimuksen ja opetuksen (nimet sulkeissa) painopistealueet ovat seuraavat:.1) yhteiskunnallinen kasvatustutkimus (opetussuunnitelmassa nimellä: Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri), 2) kasvatukseen ja opetukseen liittyvä oppimisen tutkimus (Opetus ja oppiminen) sekä 3) työelämän tutkimus, erityisesti kehittävä työntutkimus (Oppiminen työelämässä). Oulun yliopistossa on sovittu 3 4 perusjuonteesta, jotka ovat samoja aine- ja syventävissä opinnoissa: 1) kasvatus - ja sivistysteoria, 2) koulutusjärjestelmät, sekä 3) koulutussuunnittelu ja koulutusekonomia. Åbo Akademissa valinnaisuutta on tarjolla maisteritasolla, jolloin kasvatustieteen systemaattisuus näkyy A-vaihtoehdossa (Pedagogisk filosofi och samhällsteori), kun taas temaattinen jaottelu on perustana B- ja C-vaihtoehdoissa: B) Pedagogiskt ledarskap och administration, C) Den offentliga skolväsendet och dess utveckling. Turun yliopiston tutkimus ja opetus profiloituu kokonaisuudessaan elinikäisen oppimiseen ja koulutukseen ja sen alla erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen historiallis-yhteiskunnalliseen näkökulmaan sekä oppimisen psykologiseen näkökulmaan. Elinikäisen oppimisen painotus toteutuu opetuksessa ennen kaikkea aikuiskasvatustieteen kanssa osittain tai kokonaan yhteisesti toteutetuilla opintojaksoilla sekä syventävien opintojen valinnaisissa opinnoissa. Joensuun yliopistossa tarjolla ovat suuntautumisvaihtoehdot hallintoon ja suunnitteluun liittyviin tehtäviin, tutkijan tehtäviin sekä (valintakokeen kautta) opettajan pedagogisiin opintoihin. Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tiedot profiloitumisesta puuttuvat tästä muistiosta, sillä ko. yliopistoista ei ollut edustajia paikalla. 5
Todettiin, että eri yliopistoissa osaa kursseista ei voida toteuttaa joka vuosi tai joka lukukausi resurssien takia. Pohdittiin ongelmana sitä, miten pitkälle voidaan alistaa aineen opiskelu tutkimustyöhön. Pohdittiin profilaatioihin perustuvien opetussuunnitelmien ongelmaa tilanteissa, joissa opiskelija haluaa vaihtaa yliopistoa. e. Ydinainesanalyysi Todettiin, että jaoksen aiemmassa kokouksessa ydinainesanalyysin laatimista ei pidetty tarpeellisena. Sovittiin, että jaoksen puheenjohtaja laatii kuvauksen keskeisistä kasvatustieteen sisällöistä Vokke-projektin neuvottelukunnan toukokuun kokoukseen mennessä. Sovittiin, että k uvaus julkaistaan Vokke-projektin sivuilla kasvatustieteen jaoksen sivulla. f. Muut näkökulmat Kokouksessa keskusteltiin pääaineen laajuuksista eri yliopistoissa. Perusopinnot ovat eri yliopistoissa 25 op, mutta aineopintojen (35 55 op) ja syventävien opintojen (80 100 op) opintopistemäärät ovat erilaisia (ks. liite 1, jossa esitettyjä tietoja ei ole vielä vahvistettu). Keskusteltiin myös siitä, paljonko opiskelijoille annetaan tilaa sivuaineille eri yliopistoissa. Sivuaineiden laajuudet vaihtelevat eri yliopistoissa: kandidaatin tutkinnossa 70 98 ja maisterin tutkinnossa 15 40. Keskusteltiin sivuainevalintasuosituksien antamisesta opiskelijoille. Todettiin, että opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota laadittaessa he saavat ohjausta ja jolloin heille voi myös antaa tarvittaessa suosituksia. 5 Mahdollinen yhteistyö Vokken jälkeen Todettiin, että Vokke-projekti päättyy vuoden 2006 lopussa. Todettiin, että kasvatus tieteen jaoksen yhteistyön on koettu toimineen hyvin ja kokoukset on koettu hyödyllisiksi. Todettiin, että jatkossa olisi hyödyllistä järjestää vuosittain kokous, jossa arvioitaisiin uusien tutkintorakenteiden toteuttamista ja käsiteltäisiin mahdollisia muutostarpeita sekä sitä, miten mahdollisia ongelmakohtia on ratkaistu yliopistoissa. Seuraava kokous päätettiin järjestää vuoden kuluttua. Päätettiin, että yhteistyötä yliopistojen kesken jatketaan Vokke-projektin päättymisen jälkeen vuosittain järjestettävien kokousten merkeissä. 6 Jaoksen jatkotyöskentely Päätettiin, että kasvatustieteen jaoksen seuraava kokous järjestetään noin vuoden kuluttua loppukeväällä. 7 Muut asiat Päätettiin, että jaoksen puheenjohtaja laatii jaoksen työskentelystä lyhyen yhteenvedon, joka julkaistaan Vokke-projektin sivuilla kasvatustieteen jaoksen sivulla. 6
8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen noin klo 15.20. Savonlinnassa ja Helsingissä 26.4.2005 Pirjo Nuutinen Joensuun yliopisto puheenjohtaja Helsingin yliopisto sihteeri 7