Kemijärven tuulipuistohankkeet Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Iso Severivaara, Kuusivaara-Mömmövaara, Kangaslamminvaara, Untamovaara, Tunturipalo Joulukuu 2010
2 (97)
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Hankevastaava Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A1 02210 Espoo Yhteyshenkilöt Markku Tarkiainen 050 4616 836 Markku.Tarkiainen@OxfordSustainable.com Hadley Barrett + 372 5807 9810 Hadley.Barrett@OxfordSubstainable.com Konsultti WSP Environmental Kiviharjunlenkki 1 D FI-90220 Oulu Puh.: +358 207 864 12 Fax: +358 207 864 800 WSP Environmental Finland Y-tunnus: 1556287-4 Kotipaikka: Helsinki www.wspgroup.fi Yhteyshenkilö Mikko Muoniovaara 0207 864 852 Mikko.Muoniovaara@WSPGroup.fi 3 (97)
Sisältö 1 LYHYESTI TUULIVOIMASTA...12 2 YVA MENETTELY...13 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet...13 2.2 Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA:n tarpeellisuus...14 2.3 Hankkeiden yhdistäminen...15 2.4 YVA -menettelyn osapuolet...16 2.4.1 Hankkeesta vastaava...16 2.4.2 Yhteysviranomainen...16 2.4.3 YVA konsultti...16 2.5 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen...17 2.6 YVA menettelyn aikataulu...17 3 HANKEKUVAUS...19 3.1 Yleistä...19 3.2 Hankkeiden sijainti...19 3.3 Hankkeiden tekninen kuvaus...20 3.3.1 Tuulivoimalat...20 3.3.2 Tuulivoimalan kuljettaminen ja pystyttäminen...21 3.3.3 Tuulivoimaloiden sijoittelu...21 3.3.4 Maarakennustyöt...22 3.3.5 Sähköverkkoon liittyminen...22 3.4 Muut tuulivoimahankkeet lähialueella...22 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT...23 4.1 Vaihtoehto VE0...24 4.2 Vaihtoehto VE1...24 4.2.1 Iso Severivaara...24 4.2.2 Kuusivaara Mömmövaara...27 4.2.3 Kangaslamminvaara...29 4.2.4 Untamovaara...31 4.2.5 Tunturipalo...34 4.3 Vaihtoehto VE2...36 4.3.1 Iso Severivaara...36 4.3.2 Kuusivaara Mömmövaara...37 4.3.3 Kangaslamminvaara...39 4.3.4 Untamovaara...41 4.3.5 Tunturipalo...44 4 (97)
5 TUULIPUISTOHANKKEIDEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA LAIN ASETTAMAT VELVOITTEET...46 5.1 Rakennus- ja toimenpidelupa sekä kaavoitus...46 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...47 5.3 Ympäristölupa...47 5.4 Luonnonsuojelulaki...47 5.5 Sähkönsiirto- ja sähkönmyyntisopimus...48 5.6 Sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa...48 5.7 Tutkimuslupa...48 5.8 Lunastuslupa...48 5.9 Lentoestelupa...48 5.10 Vesilaki...48 5.11 Muinaismuistolain asettamat velvoitteet...48 6 AIKATAULU...49 7 HANKKEEN MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...49 7.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...49 7.1.1 Liikennevaikutukset...50 7.1.2 Melu...50 7.1.3 Kasvillisuusvaikutukset...50 7.2 Käytön aikaiset vaikutukset...50 7.2.1 Maisemavaikutus...50 7.2.2 Linnustovaikutukset...51 7.2.3 Melu- ja varjostusvaikutukset...52 8 ALUEEN NYKYTILA...52 8.1 Maankäyttö...52 8.2 Maa- ja kallioperä...56 8.3 Pinta- ja pohjavedet...58 8.3.1 Iso Severivaara...59 8.3.2 Kuusivaara Mömmövaara...59 8.3.3 Untamovaara...59 8.3.4 Tunturipalo...59 8.4 Luonto ja luonnonvarojen hyödyntäminen...59 8.4.1 Eläimet...59 8.4.2 Kasvillisuus...62 5 (97)
8.4.3 Alueiden luonnonolosuhteet ja maankäyttö...65 8.4.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen...71 8.5 Maisema...73 8.5.1 Iso Severivaara ja Kuusivaara...73 8.5.2 Kangaslamminvaara ja Untamovaara...73 8.5.3 Tunturipalo...73 8.6 Lentoliikenne...73 8.7 Suojelukohteet...75 8.7.1 Natura- ja luonnonsuojelualueet...75 8.8 Asutus- ja loma-asutus...76 8.8.1 Iso Severivaara...76 8.8.2 Kuusivaara-Mömmövaara...77 8.8.3 Kangaslamminvaara...79 8.8.4 Untamovaara...81 8.8.5 Tunturipalo...81 8.8.6 Suunnitteilla oleva loma-asutus...82 8.9 Väestö- ja elinkeinot...83 8.10 Muinais- ja kulttuurikohteet...86 9 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA MENETELMÄKUVAUKSET NIIDEN ARVIOIMISEKSI...87 9.1 Ympäristövaikutusten käsite YVA -laissa...87 9.2 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta...87 9.3 Ilmaan ja ilmastoon...88 9.4 Maa- ja kallioperään...88 9.5 Liikenteeseen...89 9.6 Linnustoon...89 9.7 Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin...90 9.8 Muuhun eläimistöön...90 9.9 Maisemaan, kulttuuriperintöön ja muinaismuistokohteisiin...90 9.10 Maankäyttöön...91 9.11 Natura arviointi...92 9.12 Terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen...92 9.13 Elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen...93 9.14 Virkistyskäyttöön...93 6 (97)
9.15 Lentotoimintaan...93 9.16 Turvallisuuteen liittyvät näkökohdat...94 10 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...94 10.1 Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuustekijät...94 10.2 Haittojen lieventäminen ja vaikutusten seuranta...94 10.3 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa...95 11 SANASTO...95 12 LÄHDELUETTELO...96 Tekijät: Jari Heiskari ja Päivi Vainionpää, joulukuu 2010. Kansikuva. Näkymä Kuusivaaralta itään (Janne Ruohola 05/2010). Julkaisulupa: Maanmittauslaitos lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 7 (97)
LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Iso Severivaaran ja Kuusivaara - Mömmövaaran tuulivoimahankkeisiin (LAPELY /57 /07.04 / 2010). Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulivoimahankkeisiin (LAPELY /64/ 07.04 / 2010). Iso Severivaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE1. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE1. Kangaslamminvaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE1. Untamovaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE1. Tunturipalon tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE1. Iso Severivaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE2. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE2. Kangaslamminvaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE2. Untamovaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE2. Tunturipalon tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu sekä verkkoliityntä vaihtoehdossa VE2. 8 (97)
9 (97)
TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Energy Oy suunnittelee viiden tuulivoimapuiston rakentamista Kemijärven kaupungin alueella sijaitseville Iso Severivaaran, Kuusivaara - Mömmövaaran, Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Tunturipalon hankealueille. Suunnitellut tuulivoimapuistot tulisivat sijoittumaan Kemijärven keskustan lounais-, kaakko-, itä- ja koillispuolisille tunturialueille. Kauimmaisten tuulivoimapuistojen välinen etäisyys tulisi olemaan noin 50-60 km. Suunnitelmien mukaan alueille sijoitettaisiin vaihtoehdosta riippuen 39 51 voimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus ja roottorin halkaisija tulisivat olemaan noin 100 metriä. Nimellisteholtaan voimalat olisivat noin 3 MW:n voimaloita. Hanketta on lähdetty kehittämään, koska alueiden on katsottu soveltuvan tuulivoiman tuotantoon. Alueen tuuliolosuhteet ovat kohtuullisen hyvät ja teknis-taloudelliset näkökohdat tukevat rakentamista. Hankkeeseen sovelletaan lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA menettelyä), jossa selvitetään hankkeen vaikutukset ympäristöön. Menetelmällä pyritään löytämään myös keinoja mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Tavoitteena on edelleen lisätä kansalaisten ja eri sidosryhmien tiedonsaantia hankkeesta. Tämä YVA ohjelma on esitys siitä mitä vaikutuksia hankkeilla saattaa olla ja miten näitä vaikutuksia tullaan YVA menettelyssä arvioimaan. Tässä arviointiohjelmassa on esitetty 0 vaihtoehdon lisäksi kaksi eri hankevaihtoehtoa. Vaihtoehto VE0. Hanketta ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Vaihtoehto VE1. Kaikille viidelle alueelle rakennetaan tuulipuisto, yhteensä 39 tuulivoimalaa Iso Severivaara 3 tuulivoimalaa Kuusivaara Mömmövaara 8 tuulivoimalaa Kangaslamminvaara 13 tuulivoimalaa Untamovaara 9 tuulivoimalaa Tunturipalo 6 tuulivoimalaa Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 117 MW. Vaihtoehto VE2. kaikille viidelle alueelle rakennetaan tuulipuisto, yhteensä 51 tuulivoimalaa Iso Severivaara 3 tuulivoimalaa Kuusivaara Mömmövaara 9 tuulivoimalaa Kangaslamminvaara 17 tuulivoimalaa Untamovaara 12 tuulivoimalaa Tunturipalo 10 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 153 MW. 10 (97)
Tuulivoimahankkeisiin liittyy olennaisena osana sähkönsiirto. Tässä YVA ohjelmassa käsitellään myös sähkönsiirtoa tuulivoimaloista alueelliseen sähköverkkoon. Alustavien suunnitelmien mukaan uutta 110 kv:n voimajohtoa joudutaan tuulipuistohankkeissa rakentamaan yhteensä noin 15-21 kilometriä ja uusia sähköasemia (muuntoasemia) 5 kappaletta. Hankkeiden sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta vastaa (mm. voimajohtoreittien linjaus, liityntäpisteet, sähköasemat ja voimajohtojen tekniset ominaisuudet) Empower Oy. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Lapin ELY keskus, jonka tehtävänä on kuuluttaa hankkeesta ja pyytää arviointiohjelmasta lausunnot. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle tietoa siitä, mitä asioita arviointityössä on syytä huomioida. Arviointiselostuksessa esitetään hankevaihtoehtojen vertailua ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointi. YVA menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa arviointiselostuksesta laaditun lausunnon hankevastaavalle. YVA ohjelmasta järjestetään julkinen kuulemis- ja esittelytilaisuus, johon kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua. Kemijärven tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi heinäkuussa 2010 YVA ohjelman laatimisella. YVA selostusvaihe käynnistyy joulukuussa 2010. YVA prosessi on tarkoitus saada päätökseen kesällä 2011. YVA menettelyn jälkeen tuulipuistoille haetaan tarvittavat luvat hankkeiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että valmistelevia rakennustöitä päästäisiin aloittamaan syksyllä 2011. Ensimmäiset tuulivoimalat on tarkoitus asentaa paikoilleen 2012. Tavoitteena on, että kaikki tuulipuistot ovat toiminnassa vuonna 2013. Tuulipuistojen merkittävimpiä vaikutuksia ovat kasvillisuus- ja linnustovaikutukset, melu- ja varjostusvaikutukset sekä maisemavaikutus. Tuulipuistojen rakentamisvaiheessa merkittävää on myös lisääntyvä raskas liikenne. Ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja tukemiseksi tullaan tekemään erilaisia selvityksiä ja arviointeja mm. linnusto- ja luontoselvityksiä, logistiikkaselvityksiä voimaloiden ja sähkönsiirtorakenteiden toimittamiseksi hankealueille, maaperäselvityksiä voimaloiden perustamistavan valitsemiseksi ja perustussuunnitelman tekemiseksi sekä linnuston törmäysriskin arviointia laskennallisesti. 11 (97)
1 LYHYESTI TUULIVOIMASTA Tuulivoiman hyödyntämisellä on pitkät perinteet. Sitä on käytetty ihmisen tarpeisiin ainakin 3000 vuoden ajan. Ennen yhteiskunnan teollistumista eli ennen 1900-lukua tuulivoimaa käytettiin mekaanisen työn tekemiseen maataloudessa lähinnä veden pumppaamiseen ja viljan jauhamiseen. Teollistumisen ja tekniikan kehittymisen myötä tuulivoimasovellukset usein kuitenkin korvautuivat fossiilisia polttoaineita käyttävillä tai sähköisillä sovelluksilla (Tampereen teknillinen yliopisto 2009). Merkittävin vaihe tuulivoiman kehittämishistoriassa alkoi 1970 luvun alussa ensimmäisen öljykriisin myötä ja vähitellen tuulivoimasta on tullut yksi merkittävimmistä uusiutuvista energiamuodoista. Tuulivoimatekniikan kehitys on ollut viime vuosikymmeninä varsin nopeaa. Kun vielä 1980-luvun lopussa suurimpien tuulivoimaloiden roottorien halkaisijat olivat noin 30 metriä ja turbiinien teho noin 300 kw, niin kymmenen vuotta myöhemmin 90-luvun lopulla suurimmat roottorien halkaisijat olivat noin 80 metriä ja turbiinien tehot 2 MW (Tampereen teknillinen yliopisto 2009). Tällä hetkellä suurimpien tuuliturbiinien tehot ovat kokoluokkaa 5-6 MW. Suomen tuulivoimakapasiteetin kasvu on ollut varsin hidasta kun sitä verrataan muualla maailmalla tapahtuneeseen kehitykseen. Suomessa tuulivoimakapasiteetin vuosittainen kasvu on ollut noin 30 MW, kun se esimerkiksi Ruotsissa on ollut viime vuosina noin 200 MW vuodessa (VTT 2010). Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 124 tuulivoimalaa ja niiden yhteenlaskettu teho 169 MW lokakuussa 2010 (Kuva 1). Tuulivoimalla tuotettiin noin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2009 (VTT 2010). Kuva 1. Tuulivoimalaitokset Suomessa 10/2010 (VTT 2010). 12 (97)
2 YVA MENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA menettely, perustuu lakiin (468/1994, 267/1999, 458/2006) ja asetukseen (713/2006). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioimista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Menettelyn tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua sekä vaikuttaa hankkeisiin ja hankkeiden suunnitteluun. YVA menettelyssä tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA asetuksessa on esitetty hankeluettelo, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan. Tuulivoimalat ja tuulipuistot eivät nykyisellään sisälly YVA asetuksen mukaiseen hankeluetteloon. Tuulivoimahankkeet vaativat kuitenkin YVA menettelyn silloin, kun ne todennäköisesti aiheuttavat haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen YVA menettelyn tarpeellisuudesta tekee paikallinen ELY keskus. YVA -asetuksen hankeluetteloon tullaan tekemään lisäys suurten tuulivoimahankkeiden osalta vuoden 2010-2011 aikana. Pienemmissä tuulivoimahankkeissa päätöksen YVA menettelyn tarpeellisuudesta tekee kuitenkin edelleen tapauskohtaisesti paikallinen ELY keskus. Vaikka hankkeen toteuttaminen ei vaatisikaan YVA menettelyä, tulee hankevastaavan kuitenkin olla selvillä hankkeen aiheuttamista ympäristöhaitoista (YVA lain selvilläolovelvollisuus 25 ). Tuulipuistohankkeisiin liittyy oleellisesti sähkönsiirto. Vähintään 220 kv:n voimajohtohankkeet, joiden pituus on yli 15 km vaativat YVA menettelyn. Kun kyse on alle 220 kv:n hankkeesta, josta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, päätöksen YVA menettelyn tarpeellisuudesta tekee ympäristöministeriö. Arviointiohjelma YVA menettely käynnistyy arviointiohjelman laatimisella. Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään mm. perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta hankeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta. Kemijärven tuulipuistohankkeissa yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY keskus tiedottaa arviointiohjelman nähtäville asettamisesta alueen kunnissa. Yhteysviranomainen järjestää nähtävillä oloaikana yleisötilaisuuden, jossa arviointiohjelmaa esitellään. Arviointiohjelmasta voi antaa yhteysviranomaiselle mielipiteitä sen nähtävillä oloaikana. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja pyytämänsä lausunnot ja antaa oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle, minkä jälkeen selvitys- ja arviointityö jatkuu. Arviointiselostus Arviointiselostukseen kootaan arviointiohjelmassa esitetyt tiedot. Selostuksessa esitetään myös ympäristönvaikutuksia varten tehtyjen erillisselvitysten tulokset sekä edellä mainittuihin tietoihin perustuvat arviot hankkeen ympäristövaikutuksista. Selostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, käytetyt arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Selostuksessa tulee esittää myös arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämis- ja ehkäisykeinot. Yhteysviranomainen tiedottaa valmistuneesta arviointiselostuksesta ja järjestää selostukseen liittyvän yleisötilaisuuden. Arviointiselostus on nähtävillä kahden kuukauden ajan, jolloin asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää 13 (97)
lausunnon useilta viranomais- ja valtionhallinnon tahoilta kuten esim. kunnilta, TE -keskukselta, ilmailuhallinnolta ja museovirastolta. Lausuntoa pyydetään myös useilta yhdistyksiltä ja yhteisöiltä kuten paikallisilta luonnonsuojelu- ja linnustoihmisiltä. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa oman lausuntonsa osittain saatuihin lausuntoihin perustuen viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. YVA menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa YVA selostuksesta hankkeesta vastaavalle. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. YVA menettely ei ole lupamenettely vaan kuulemismenettely. HANKKEESTA VASTAAVA VUOROPUHELU YHTEYSVIRANOMAINEN ARVIOINTIOHJELMA tiedottaminen ja osallistuminen - kuulutus ja nähtävilläolo - yleisötilaisuus KUULUTUS JA NÄHTÄVÄNÄPITO SELVITYKSET, ARVIOINTI JA VERTAILU - tiedotusvälineet LAUSUNNOT JA MIELIPITEET ARVOINTIOHJELMASTA - kirjalliset mielipiteet ja lausunnot - ohjausryhmätyö YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA ARVIOINTISELOSTUS KUULUTUS JA NÄHTÄVÄNÄPITO - kuulutus ja nähtävilläolo - yleisötilaisuus YVA-MENETTELY PÄÄTTYY - tiedotusvälineet LAUSUNNOT JA MIELIPITEET ARVOINTISELOSTUKSESTA - kirjalliset mielipiteet ja lausunnot - ohjausryhmätyö YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA Kuva 2. YVA -menettelyn vaiheet. 2.2 Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA:n tarpeellisuus Iso Severivaara ja Kuusivaara - Mömmövaara Lapin ELY -keskus on 22.6.2010 antamassaan päätöksessään (Dnro: LAPELY/57/07.04/2010) todennut, että Kemijärven kaupungin alueelle suunniteltaviin Iso Severivaaran ja Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuistohankkeisiin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa ELY -keskus toteaa mm. että yksinään Kuusivaara - Mömmövaaran hanke on kooltaan pieni, mutta sen yhteisvaikutus lähialueelle suunnitteilla olevan toisen tuulipuistohankkeen kanssa on alueen luonnetta merkittävästi muuttava. Maiseman ja luonnonolojen kannalta hanke saattaa aiheuttaa vaikutuksia, joita voidaan pitää pitkäkestoisina tai pysyvinä. Hankkeella on vaikutuksia alueen nykyiseen käyttöön, kuten loma-asutukseen, veneilyyn, linnustoon, metsästykseen ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön sekä porotalouteen. Rakennettavaksi aiottu Kuusivaara - Mömmövaaran tuulivoiman tuotantoalue aiheuttaa alustavasti suunnitteilla olevan Ailangantunturin Askantunturin tuulipuistoalueen kanssa yhteisvaikutusten kautta todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA -asetuksen hanke- 14 (97)
luettelon hankkeiden vaikutuksiin verrattavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen hankkeessa on tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Iso Severivaaran osalta ELY -keskus toteaa, että yhdessä Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuiston kanssa se saattaa aiheuttaa merkittävästi haitallisia maisemavaikutuksia lähinnä maisemavaikutusalueen (maisemasektorien) laajentumisen perusteella. Myös Iso Severivaaran tuulipuiston sijainti noin 10 kilometrin etäisyydellä Juujärven kylästä, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, puoltaa YVA -menettelyn soveltamista tälle alueelle. Yhteysviranomaisen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Iso Severivaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistohankkeissa on tämän ohjelman liitteenä (liite 1). Kangaslamminvaara ja Untamovaara Lapin ELY -keskus on 22.6.2010 antamassaan päätöksessään (Dnro: LAPELY/64/07.04/2010) todennut, että Kemijärven kaupungin alueelle suunniteltaviin Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistohankkeisiin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lapin ELY -keskus toteaa päätöksen perustelujen osalta että hanke on keskisuuri kooltaan ja tuulipuistojen yhteisvaikutus lähialueella suunnitteilla olevien muiden tuulipuistohankkeiden kanssa saattaa olla alueen luonnetta merkittävästi muuttava. Hankkeella on vaikutuksia alueen nykyiseen käyttöön, kuten metsästykseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Vaikutukset kohdistuvat maisema-arvojen vähenemiseen, metsästysolosuhteiden muutokseen ja mahdollisuuksien vähenemiseen, virkistyskäyttöarvon, luontokokemuksen ja viihtyisyyden vähenemiseen sekä linnustoon. Vaikutukset ovat näiden tuulipuistojen osalta lähinnä paikallisia maisemavaikutusten muutoksia, mutta yhdessä muiden tuulipuistohankkeiden kanssa maisemaan kohdistuvissa muutoksissa saattaa ilmetä seudullisia piirteitä. Rakennettavaksi aiotut tuulivoiman tuotantoalueet voivat aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA -asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin verrattavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen hankkeessa on tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomaisen päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistohankkeissa on tämän ohjelman liitteenä (liite 2). 2.3 Hankkeiden yhdistäminen YVA -konsultti on 4.8.2010 välittänyt Lapin ELY -keskukselle hankkeesta vastaavan pyynnön siitä, että Kemijärven alueen tuulipuistohankkeet yhdistettäisiin yhdeksi YVA -menettelyksi. Yhteysviranomainen totesi 27.8 lähettämässään sähköpostiviestissä, että Lapin ELY -keskus on päätynyt keskusteluissa siihen, että YVA -menettelyt voidaan yhdistää, mutta laadittavassa YVA -ohjelmassa menettelyiden yhdistäminen tulee perustella hyvin mm. hankkeiden sijoittumisella samaan kuntaan, yhteisillä linnuston muuttoreittivaikutuksilla sekä mahdollisilla vaihtoehtotarkastelun alavaihtoehdoilla (tuulivoimalayksiköiden määrän vaihtelu). Myös osallisten ja kansalaisten osallistumisen kannalta YVA -menettelyjen yhdistäminen kevenee ja selkeytyy, kun menettelyjä on yksi. Yhtä YVA -menettelyä Kemijärven tuulipuistohankkeiden osalta tukee se, että hankkeissa on paljon yhteistä asiaa. Hankkeet sijaitsevat maantieteellisesti suppealla Kemijärven kunnan luonnonolosuhteiltaan samankaltaisilla tunturi- ja vaara-alueilla, jolloin esimerkiksi alueen nykytilan kuvauksessa pystytään pitkälti hyödyntämään samaa tietoa. Hankkeet ovat myös teknisiltä osin samankaltaisia, tuulivoimalayksiköiden suunnitellut teho- ja kokoluokat ovat samoja ja tuulivoimalayksiköiden määrä eri tuulipuistojen välillä on samaa suuruusluokkaa. Hankkeet sijaitsevat sen verran lähellä toisiaan, että monia vaikutusarviointeja (esim. vaikutukset liikenteeseen, linnustoon, virkistyskäyttöön ja elinkeinoihin) tehtäessä on syytä arvioida myös kaikkien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Myös vaihtoehtotarkastelussa voidaan hankkeiden yksittäisten vaihtoehtojen lisäksi tarkastella Kemijärven tuulipuistohankkeita myös suurempana kokonaisuutena. 15 (97)
Ja kuten myös yhteysviranomainen totesi, niin osallistuminen kansalaisten ja osallisten kannalta helpottuu kun he voivat yhden YVA -ohjelman, YVA -selostuksen ja yhden yleisötilaisuuden kautta saada tietoa kaikista alueen tuulipuistohankkeista ja myös antaa yhdellä lausunnolla kommenttinsa koskien kaikkia alueen tuulipuistohankkeita. Yhteysviranomaiselta on tiedusteltu mahdollisuutta liittää YVA menettelyyn myös Tunturipalon tuulipuistoalue. Lapin ELY keskuksen mielestä se on mahdollista, joten myös Tunturipalon tuulipuistoa käsitellään tässä YVA menettelyssä. 2.4 YVA -menettelyn osapuolet 2.4.1 Hankkeesta vastaava Hankevastaavana Kemijärven tuulipuistohankkeissa toimii Oxford Intercon Finland Oy. Oxford Intercon Finland Oy on kansainvälinen tuulipuistohankkeisiin keskittynyt yritys. Yhtiö vastaa mm. tuulivoimahankkeiden tuulimittauksien järjestämisestä, lupamenettelystä sekä kansainvälisestä rahoituksesta ja investoriyhteyksistä. Yhtiö on kehittämässä tuulivoimahankkeita Virossa ja Suomessa. Oxford Intercon Finland Oy Iltatie 11 A1 00210 Espoo Yhteyshenkilöt: Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 Markku.Tarkiainen@OxfordSubstainable.com Hadley Barrett, puh. + 372 5807 9810 Hadley.Barrett@OxfordSubstainable.com 2.4.2 Yhteysviranomainen Hankkeen yhteysviranomaisena toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY keskus). ELY keskus ohjaa ja valvoo arviointimenettelyn täytäntöönpanoa, toimii yhteysviranomaisena ja huolehtii YVA laissa (468/1994) ja asetuksessa (713/2006) annetuista tehtävistä. Lapin ELY -keskus Hallituskatu 5C 96100 Rovaniemi Yhteyshenkilö: Pekka Herva, puh. 040 503 7148 Pekka.Herva@ely-keskus.fi 2.4.3 YVA konsultti Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja selostuksen laatimisesta vastaa WSP Environmental Oy. WSP on kansainvälinen ja laaja-alainen konsultointiyhtiö. WSP tarjoaa rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä suunnittelu-, projektinhallinta- ja tutkimuspalveluja, jotka perustuvat laajaan kokemukseen ja osaamiseen energia- ja ympäristösuunnittelusta. 16 (97)
WSP Environmental Oy Kiviharjunlenkki 1D 90220 Oulu Yhteyshenkilö: Mikko Muoniovaara, puh. 0207 864 852 Mikko.Muoniovaara@WSPGroup.fi Hankkeiden sähkönsiirtoon liittyvästä suunnittelusta vastaa (mm. voimajohtoreittien linjaus, liityntäpisteet, sähköasemat ja voimajohtojen tekniset ominaisuudet) Empower Oy. Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntijapalveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektorilla. Empower on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa. 2.5 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen YVA menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianosaiset voivat osallistua hankkeen käsittelyyn toimittamalla näkemyksensä kirjallisena yhteysviranomaiselle (Lapin ELY keskukselle) tai epävirallisesti hankevastaavalle tai YVA konsultille. Lapin ELY keskus tiedottaa arviointiohjelmasta ja selostuksesta kuuluttamalla siitä alueen kuntien ilmoitustaululla. Kuulutus julkaistaan myös sähköisesti ELY keskuksen nettisivuilla ja alueen sanomalehdessä, Kotikympissä. Lapin ELY keskuksessa sekä ELY keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi > ELY -keskukset > Lapin ELY keskus > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA hankkeet). Yhteysviranomainen järjestää sekä arviointiohjelmasta että selostuksesta yleisötilaisuudet nähtävillä olon aikana, joissa YVA menettelyä, arviointiohjelmaa ja selostusta esitellään yleisölle. YVA ohjelmasta järjestetään yleisötilaisuus Kemijärven kaupungin talolla torstaina 16.12.2010 klo. 18.00-20.00. Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita. Kannanotot tulee esittää kirjallisesti ja ne tulee toimittaa Lapin ELY keskukseen kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kannanotto voidaan laatia vapaamuotoisesti. Kannanotosta tulisi kuitenkin löytyä ainakin seuraavat asiat: se tulee osoittaa Lapin ELY keskukselle siitä tulee käydä ilmi minkä hankkeen YVA:aa se koskee mitä esitetään ja miten esityksiä perustellaan kannanoton laatija, hänen yhteystietonsa sekä laatimisajankohta. Mitä selkeämpi ja perustellumpi kannanotto on, sitä todennäköisimmin siinä esitetyt asiat otetaan huomioon. Kannanotossa voi myös esittää ehdotuksia siitä, miten osallistuminen menettelyn aikana tulisi järjestää. 2.6 YVA menettelyn aikataulu Kemijärven tuulipuistojen YVA -menettely käynnistyi heinäkuussa 2010 lähtötietojen keräämisellä. Kesän ja syksyn 2010 aikana on tehty täydentäviä selvityksiä mm. linnusto- ja luontotyyppiselvityksiä. Kuusivaarassa ja Kangaslamminvaarassa käynnistettiin tuulisuusmittaukset 4.5.2010. Tuulimittaukset kestävät vuoden. 17 (97)
YVA selostusta on tarkoitus lähteä työstämään heti YVA ohjelman jättämisen jälkeen joulukuussa 2010. Suunnitelmien mukaan selostus olisi valmis maaliskuun lopussa 2011. YVA menettely on tarkoitus saada päätökseen kesällä 2010 (Taulukko 1). Taulukko 1. Kemijärven tuulipuistohankkeiden YVA menettelyn arvioitu aikataulu. 1 YVA -ohjelma Vuosi 2010 Vuosi 2011 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähtötiedot YVA -ohjelman tekeminen Kuulutus ja nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto 2 YVA -selostus Täydentävät selvitykset* YVA -selostuksen laatiminen Kuulutus ja nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen/vuorovaikutus YVA -yleisötilaisuudet * kesällä 2010 tehdyt linnusto- ja luontotyyppikartoitukset Kuva 3. Tuulimittausmaston pystytystä Kemijärvellä. (Empower Oy) 18 (97)
3 HANKEKUVAUS 3.1 Yleistä Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee viiden tuulivoimapuiston Iso Severivaaran, Kuusivaara- Mömmövaaran, Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Tunturipalon rakentamista Kemijärven kaupungin alueelle. 3.2 Hankkeiden sijainti Suunnitellut tuulivoimapuistot tulisivat sijoittumaan Kemijärven keskustan lounais-, kaakko-, itä- ja koillispuolisille tunturialueille. Kauimmaisten tuulivoimapuistojen välinen etäisyys tulisi olemaan noin 50-60 km (Kuva 4). Iso Severivaaran tuulivoimapuisto tulisi sijoittumaan noin 29 kilometrin etäisyydelle lounaaseen ja Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimapuisto noin 27 kilometrin etäisyydelle kaakkoon Kemijärven keskustasta. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulivoimayksiköt tulisivat sijoittumaan noin 20 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta itään. Tunturipalon suunniteltu tuulivoimapuisto tulisi sijoittumaan Kemijärven keskustasta koilliseen reilun 20 kilometrin päähän. 19 (97)
Kuva 4. Kemijärven kaupungin alueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen sijainti. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 3.3 Hankkeiden tekninen kuvaus 3.3.1 Tuulivoimalat Tuulivoimalan toimintaperiaate on tuulen liike-energian muuttamista generaattorin avulla sähköksi. Tuotettu sähkö syötetään sähköverkkoon tai varastoidaan akkuihin. Yleisin eri tuulivoimalatyypeistä on vaaka-akseliset kolmilapaiset mallit. Tuulivoimalan pääkomponentit ovat torni eli jalusta, roottori lapoineen ja konehuone. Tuulivoimalayksikön tehon ollessa 3 MW on tuulivoimalan napakorkeus 80 120 metrin välillä ja roottorin halkaisija noin 88 115 metriä. Tuulivoimalan tornin alaosan halkaisija on noin 4 5 metriä. Torniosa on yleensä putkirakenteinen terästorni (Kuva 5). 20 (97)
Kuva 5. Tuulivoimalan osat. (Tuulivoimaopas 2010) Tuulivoimala käynnistyy, kun tuulen nopeus ylittää 3 m/s. Nimellistehonsa tuulivoimala saavuttaa tuulen voimakkuudella 13 14 m/s, josta 25 m/s tuulen nopeuteen saakka voimala tuottaa sähköä vakioteholla (Motiva 1999). 3.3.2 Tuulivoimalan kuljettaminen ja pystyttäminen Tuulivoimala kuljetetaan osissa ja osat kootaan nostopaikalla isompiin kokonaisuuksiin, jotka nostetaan paikalle suurehkolla nosturilla. Voimalan pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat (noin 50 m). 3 MW:n kokoluokan tuulivoimalan pystyttäminen edellyttää laitetoimittajan vaatimukset täyttävän tasaisen alueen pystyttämispaikan ympärille. Jokaisella tuulivoimalan toimittajalla on omat vaatimuksensa alueen koosta. Yli metrin korkuinen kasvillisuus, noin 60 metrin säteellä rakennuspaikasta, on kaadettava kolmesiipisen roottorin nostamisen mahdollistamiseksi. 3.3.3 Tuulivoimaloiden sijoittelu Tuulivoimaloiden roottorit aiheuttavat pyöriessään ilmavirtauksia, joiden vuoksi tuulivoimaloiden väliin pitää jättää riittävästi välimatkaa tehohäviöiden ja liikakuormituksen välttämiseksi. Tuulivoimaloiden sijoittelussa voidaan lähtökohtana pitää sitä, että yksittäisten tuulivoimalayksiköiden välinen etäisyys toisistaan on vähintään viisi kertaa roottorin halkaisija, jolloin 3 MW:n kokoluokassa voimaloiden välinen minimietäisyys on noin 450 metriä. Kemijärven tuulipuistohankkeiden alustavissa suunnitelmissa tuulivoimalayksiköiden väli tulisi olemaan minimissään 500 metriä. 21 (97)
Tuulivoimaloiden sijoittelussa on suosittu usein geometrisiä muotoja. Voimaloita on sijoiteltu riveihin, joissa on tasavälit, kolmioista tai neliöistä koostuviin kuvioihin tai ympyrämuodostelmiin (Weckman 2006). 3.3.4 Maarakennustyöt Tuulipuistojen rakentaminen vaatii erilaisia maarakennustöitä tuulivoimaloiden perustusten, teiden, sähkökaapelien, maadoitusten, datakaapelien, voimajohtolinjojen ja sähköasemien rakentamisen myötä. Maa-alueilla tuulivoimalat perustetaan joko maavaraisesti betonilaatan päälle tai jos maaperä on pehmeää, niin tuulivoimaloiden perustus täytyy paaluttaa. Maavarainen laatta 3 MW:n tuulivoimaloissa on tyypillisesti kokoluokkaa 15 x 15 20 x 20 metriä ja tornin alaosan halkaisija 4 5 metriä. Kemijärven suunniteltujen voimaloiden sijoituspaikoille ei tällä hetkellä ole riittävää pääsyä. Voimaloiden kuljettamiseksi sijoituspaikoilleen tulee mahdollisia olemassa olevia metsäautoteitä vahvistaa ja leventää. Tämän lisäksi joudutaan jokaiselle tuulipuistoalueelle todennäköisesti rakentamaan ainakin yksi leveämpi ja vahvempi tie, jotta voimalan osat saadaan kuljetuksi paikoilleen. Teiden tulee olla riittävän leveitä (vähintään 10 metriä). Tuulivoimaloiden liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon joudutaan puistoalueiden ja olemassa olevan verkon välille rakentamaan kokonaan joko uusi 20 kv keskijännitelinja tai 110 kv voimajohto. 20 kv keskijännitelinjaa ei voida suoraan liittää 110 kv:n voimajohtolinjaan vaan liitäntäpisteeseen ja/tai tuulipuiston yhteyteen tulee rakentaa muuntoasema (sähköasema). 110 kv voimajohtolinjan voimajohtopylväät asennetaan betonisten elementtiperustusten päälle. Elementtiperustukset asennetaan noin 1,5-2 metrin syvyyteen. Kaivuala pylvästä kohden on yleensä alle 200 m². Maaston muodosta ja pylvästyypistä riippuen pylväsväli on noin 200 400 metriä. Lisäksi pylväät joudutaan maadoittamaan mistä johtuen maan alle joudutaan kaivamaan maadoituselektrodia maaperän johtavuudesta riippuen eri määrä. Esimerkiksi johtavuudeltaan huonossa maaperässä joudutaan asentamaan 1 4 kappaletta noin 20 25 metrin pituista maadoituselekrodia. Sähköasema tarvittavine rakenteineen vaatii noin 5 000 m²:n alan. Koko sähköaseman alueelle on upotettava maahan mm. maadoitusruudukko. Lisäksi perustusten ja suoja-altaiden rakentaminen, kentän kuivatusjärjestelmien ja muuntajien öljynkeräysaltaiden vaativat maarakennustöitä. 3.3.5 Sähköverkkoon liittyminen Tuulivoimaloiden liittämisestä sähköverkkoon on olemassa alustavia suunnitelmia. Esisuunnitelmissa on esitetty uusien sähkölinjojen reitit, sähköverkkoon liittymiskohdat ja tarvittavat uudet sähköasemat. Alustavien suunnitelmien mukaan uutta 110 kv:n voimajohtoa joudutaan tuulipuistohankkeissa rakentamaan yhteensä noin 15-21 kilometriä ja uusia sähköasemia (muuntoasemia) 5 kappaletta. Tuulipuistojen sisäiset kaapelointisuunnitelmat valmistuvat YVA selostusvaiheessa. 3.4 Muut tuulivoimahankkeet lähialueella Wpd Finland Oy suunnittelee Kuusivaara Mömmövaara tuulipuistohankealueen lähelle Ailangantunturin ja Askantunturin alueelle 7 10 yksikön tuulivoimapuistoa. Turbiinien koko tulisi olemaan 2 3 MW ja tuulipuiston kokonaisteho 14 30 MW. Tuulipuistohankkeet sijaitsevat noin 3-5 kilometrin etäisyydellä toisistaan (Mömmövaara - Ailangantunturi). Wpd Finland Oy:n nettisivujen mukaan Kemijärven tuulipuistohanke ei ole tällä hetkellä aktiivisessa kehitysvaiheessa (luettu 9.11.2010). Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee kolmen tuulivoimapuiston rakentamista myös Sallan kunnan alueella sijaitseville Suvastunturille, Jaurutunturille ja Jalkavaaralle. Sallan tuulipuistohankkeet sijoittuvat noin 20 30 kilometrin päähän itään Tunturipalon tuulipuistoalueesta (Kuva 6). Tuulipuistohankkei- 22 (97)
siin liittyvät alustavat selvitykset ovat vielä kesken ja lopullista päätöstä hankkeiden toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Mikäli hankkeet päätetään toteuttaa tulevat ne vaatimaan YVA menettelyn. Kuva 6. Oxford Intercon Finlandin tuulivoimahankkeet Kemijärvellä (punaisella rajatut alueet) ja Sallassa (violetilla rajatut alueet) sekä wpd Finland Oy:n Ailangantunturi-Askantunturin tuulipuistohanke Kemijärvellä (sinisellä rajattu alue). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Tässä arviointiohjelmassa arvioidaan nollavaihtoehdon lisäksi kahta muuta vaihtoehtoa. Arviointi käsittää myös tuulivoimaloihin liittyvän sähkönsiirron voimaloilta valtakunnan sähköverkkoon. Tuulivoimaloiden ja tuulipuistojen määrät ovat muuttuneet hankkeen suunnittelun myötä. Lapin ELY keskukselle lähetetyssä tarveharkintahakemuksessa tuulivoimaloita oli tarkoitus rakentaa vain neljälle alueelle yhteensä 33. Voimaloiden määriä lähdettiin lisäämään ja paikkoja osittain muuttamaan suunnit- 23 (97)
telussa esiin tulleiden teknisten, taloudellisten ja ympäristöllisten näkökohtien perusteella. Tämän lisäksi arviointiin sisällytettiin kokonaan uusi tuulipuistoalue eli Tunturipalon alue. Seuraavan taulukkoon (Taulukko 2) on koottuna tarveharkintahakemuksessa ja tässä arviointiohjelmassa esitetyt tuulivoimaloiden määrät ja kokonaistehot. Taulukko 2. Tuulipuistojen ja voimaloiden määrä ja kokonaisteho (MW) tarveharkintahakemusvaiheessa sekä YVA menettelyn ohjelmavaiheessa. Tuulipuistoalue Tarveharkintahakemus Vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 lkm teho (MW) lkm teho (MW) lkm teho (MW) Iso Severivaara 3 9 3 9 3 9 Kuusivaara-Mömmövaara 9 27 8 24 9 27 Kangaslamminvaara 12 36 13 39 17 51 Untamovaara 9 27 9 27 12 36 Tunturipalo - 0 6 18 10 30 Yhteensä 33 99 39 117 51 153 4.1 Vaihtoehto VE0 Tuulipuistohankkeita ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. 4.2 Vaihtoehto VE1 Vaihtoehdossa VE1 kaikille viidelle alueelle rakennetaan tuulipuisto. Nimellisteholtaan noin 3 MW:n tuulivoimaloita rakennetaan siten yhteensä 39 kpl Iso Severivaaralle 3 kpl Kuusivaara Mömmövaaran alueelle 8 kpl Kangaslamminvaaralle 13 kpl Untamovaaralle 9 kpl sekä Tunturipalon alueelle 6 kpl. Tuulipuistojen yhteenlaskettu teho tulisi olemaan 117 MW. 4.2.1 Iso Severivaara Iso Severivaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kolmesta 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat riviin noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan Ison Severivaaran lakiosaan. Tuulivoimayksiköt sijoittuisivat korkeustasoille 275-290 metriä meren pinnan yläpuolella (mmpy) Kauimmaisten voimaloiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 1 km (Kuva 7). Iso Severivaaran tuulivoimaloiden sähkönsiirtoa varten on suunniteltu rakennettavaksi uusi 20 kv:n keskijännitelinja, joka liitettäisiin olemassa olevaan Jumisko - Pirttikoski 110 kv:n voimajohtolinjaan. Keskijännitelinjan pituus tulisi olemaan noin 7,4 km. Lisäksi rakennettaisiin uusi sähköasema Jumisko Pirttikoski voimajohtolinjan pylvään 118 kohdalle (Kuva 8). 24 (97)
Kuva 7. Iso Severivaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 25 (97)
Kuva 8. Iso Severivaaran tuulipuiston verkkoliityntä molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 26 (97)
4.2.2 Kuusivaara Mömmövaara Kuusivaara Mömmövaara tuulipuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kahdeksasta 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimayksiköt tulisivat sijaitsemaan kolmen vaaran päällä noin 500-1000 metrin päässä toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 2,9 km. Mömmövaaran alueelle on suunniteltu sijoitettavan kolme tuulivoimalaa (nrot 1-3). Voimalat tulisivat sijaitsemaan korkeustasolla 280-310 mmpy. Kuusivaaran laelle on suunniteltu sijoitettavan neljä tuulivoimalaa (nrot 4-7). Nämä voimalat tulisivat sijaitsemaan korkeustasolla 325-335 mmpy. Välivaaralle on suunniteltu sijoitettavan yksi tuulivoimala (nro 8). Voimala tulisi sijoittumaan korkeustasolle 320 mmpy (Kuva 9). Kuusivaara Mömmövaaran tuulivoimalat on tarkoitus liittää Jumisko Pirttikosken 110 kv:n voimajohtolinjaan. Liityntä vaatii uuden sähköaseman pylväsvälille 16 17 (Kuva 9). 27 (97)
Kuva 9. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu ja uuden sähköaseman paikka vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 28 (97)
4.2.3 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kolmestatoista 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat neljän vaaran alueelle noin 500-2240 metrin päähän toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 4,5 km. Outovaaran laelle on tarkoitus sijoittaa kolme tuulivoimalaa (nrot 1-3) korkeustasoille 225-280 mmpy, Kangaslamminvaaralle on tarkoitus sijoittaa kuusi tuulivoimalaa (nrot 4-9) korkeustasoille 245-310 mmpy. Kummunvaaran laelle on tarkoitus sijoittaa kaksi voimalaa (nrot 10-11) korkeustasoille 240-245 mmpy ja Mikonvaaran laelle on tarkoitus sijoittaa yksi tuulivoimalaa (nro 13) korkeustasoille 245 250 mmpy. Lisäksi Kummunvaaran ja Mikonvaaran väliselle vaaralle on tarkoitus sijoittaa yksi tuulivoimala (nro 12) korkeustasolle 240 mmpy (Kuva 10). Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistot on tarkoitus liittää sähköverkkoon Isokero Kursun 110 kv:n voimajohtolinjan kautta. Liityntä tulisi vaatimaan sähköaseman rakentamisen Isokero Kursu voimajohtolinjan pylväsvälille 72 73 (Kuva 10). 29 (97)
Kuva 10. Kangaslamminvaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu ja uusi sähköaseman paikka vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 30 (97)
4.2.4 Untamovaara Untamovaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan yhdeksästä 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat kolmen vaaran alueelle noin 600 1400 metrin päähän toisistaan. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden etäisyys tulisi olemaan noin 3,9 kilometriä. Tuulivoimaloista viisi (nrot 4-8) tulisivat sijoittumaan Untamovaaran laelle korkeustasolle 300-340 mmpy. Voimaloista kolme tulisi sijoittumaan Paloselän alueelle (nrot 1-3) korkeustasolle 255-280 mmpy. Kiimavaaran alueelle on suunniteltu sijoitettavan yksi voimala (nro 9) korkeustasolle 290 mmpy (Kuva 11). Untamovaaran tuulivoimalat on tarkoitus liittää Isokero Kursun 110 kv:n voimajohtolinjaan pylväsvälillä 72-73. Uusi sähköasema on tarkoitus rakentaa voimalan 4 luoteispuolelle. Uutta voimajohtolinjaa joudutaan rakentamaan tällöin noin 5 km (Kuva 12). Isokero Kursun sähköasema on yhteinen Kangaslamminvaaran tuulipuiston kanssa. 31 (97)
Kuva 11. Untamovaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 32 (97)
Kuva 12. Untamovaaran uuden sähköaseman ja 110 kv:n voimajohtolinjan sijoittuminen hankealueelle vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 33 (97)
4.2.5 Tunturipalo Tunturipalon tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kuudesta 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat Tunturipalon lakialueelle kaakko-luodesuuntaisesti. Voimala nro 6 tulisi sijoittumaan noin 600 metrin etäisyydelle voimalarivistä 1-5. Voimalarivissä 1-5 tuulivoimaloiden välinen etäisyys tulee olemaan noin 500 metriä. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden (voimaloiden 1 ja 5) välinen etäisyys tulisi olemaan noin 1,9 km. Tuulivoimalat tulevat sijoittumaan korkeustasoille 240-265 mmpy (Kuva 13). Tunturipalon voimaloiden liittämiseksi alueelliseen sähköverkkoon joudutaan uudelta sähköasemalta rakentamaan 110 kv:n keskijännitelinja Isokeron - Pelkosenniemen 110 kv:n voimajohtolinjan liityntäpisteeseen. Uusi voimajohto voidaan rakentaa kahta vaihtoehtoista reittiä pitkin. Vaihtoehdossa VE1 uuden linjan pituudeksi tulee noin 8,4 km ja VE2 noin 5,5 km (Kuva 14, Kuva 15). Kuva 13. Tunturipalon tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE1. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 34 (97)
Kuva 14. Tunturipalon tuulipuiston 110 kv:n voimajohdon vaihtoehtoiset reitit. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 35 (97)
Kuva 15. Tunturipalon tuulipuiston voimajohdon vaihtoehtoiset reitit, jatkoa kuvalle 14. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 4.3 Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdossa VE2 kaikille viidelle alueelle tulee tuulipuisto. Nimellisteholtaan noin 3 MW tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä 51 kpl Iso Severivaaralle 3 kpl Kuusivaara Mömmövaaran alueelle 9 kpl Kangaslamminvaaralle 17 kpl Untamovaaralle 12 kpl sekä Tunturipalon alueelle 10 kpl Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho tulisi olemaan 153 MW. 4.3.1 Iso Severivaara Vaihtoehdossa VE2 Iso Severivaaran tuulipuisto on täysin identtinen vaihtoehdon VE1 kanssa: Iso Severivaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kolmesta 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat riviin noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan Ison Severivaaran lakiosaan. Tuulivoimayksiköt sijoittuisivat korkeustasoille 275-290 metriä meren pinnan yläpuolelle (mmpy). Kauimmaisten voimaloiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 1 km (Kuva 16). 36 (97)
Iso Severivaaran tuulivoimaloiden sähkönsiirtoa varten on suunniteltu rakennettavaksi uusi 20 kv:n keskijännitelinja, joka liitettäisiin olemassa olevaan Jumisko - Pirttikoski 110 kv:n voimajohtolinjaan. Lisäksi rakennettaisiin uusi sähköasema Jumisko Pirttikoski voimajohtolinjan pylvään 118 kohdalle (Kuva 8). Kuva 16. Iso Severivaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 4.3.2 Kuusivaara Mömmövaara Kuusivaara Mömmövaara tuulipuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan yhdeksästä 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimayksiköt tulisivat sijaitsemaan neljän vaaran alueella noin 350-1900 metrin päässä toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 3,1 km. Mömmövaaran laelle on suunniteltu sijoitettavan kolme tuulivoimalaa (nrot 1-3) korkeustasolla 295-315 mmpy. Kuusivaaran laelle on suunniteltu sijoitettavan neljää tuulivoimalaa (nrot 4-7). Voimalat tulisivat sijaitsemaan korkeustasolla 320-335 mmpy. Vitsavaaran alueelle on suunniteltu sijoitettavan yksi tuulivoimala (nrot 9). Tuulivoimala sijoittuisi korkeustasolle 340-345 mmpy. Välivaaran alueelle on suunniteltu sijoitettavan myös yksi tuulivoimala (nro 8). Voimala sijoittuisi korkeustasolle 320 mmpy (Kuva 17). Kuusivaara Mömmövaaran tuulivoimalat on tarkoitus liittää Jumisko Pirttikosken 110 kv:n voimajohtolinjaan. Liityntä vaatisi uuden sähköaseman pylväsvälille 16 17 (Kuva 17). 37 (97)
Kuva 17. Kuusivaara-Mömmövaaran alustava turbiinisijoittelu ja uuden sähköaseman paikka vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 38 (97)
4.3.3 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan seitsemäntoista 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat viiden vaaran alueelle noin 500-1900 metrin päähän toisistaan. Kauimmaisten voimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 6,1 km. Outovaaran laelle on tarkoitus sijoittaa kolme tuulivoimalaa (nrot 1-3) korkeustasoille 245-280 mmpy, Kangaslamminvaaralle on tarkoitus sijoittaa seitsemän tuulivoimalaa (nrot 4-10) korkeustasolle 215-310 mmpy. Kummunvaaralle on tarkoitus sijoittaa kolme voimalaa (nrot 11-13) korkeustasolle 240 345 mmpy ja Mikonvaaran laelle on tarkoitus sijoittaa yksi tuulivoimala (nro 14) korkeustasolle 235-240 mmpy. Lisäksi on tarkoitus sijoittaa Mäntyvaaran ja Mikonvaaran länsi-koillispuoliselle alueelle kolme tuulivoimalaa (nrot 15-17) korkeustasolle 260-270 mmpy (Kuva 18). Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistot on tarkoitus liittää Isokero Kursu 110 kv:n voimajohtoon. Liityntä tulisi vaatimaan liityntäsähköaseman rakentamisen Isokero Kursu voimajohtolinjan pylväsvälille 72 73 (Kuva 18). 39 (97)
Kuva 18. Kangaslamminvaaran tuulipuiston alustava turbiinisijoittelu ja uuden sähköaseman paikka vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 40 (97)
4.3.4 Untamovaara Untamovaaran tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kahdestatoista 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat neljän vaaran alueelle noin 500 3600 metrin päähän toisistaan. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden etäisyys tulisi olemaan noin 4,8 kilometriä. Tuulivoimaloista kahdeksan (nrot 4-8 ja 10-12) tulisi sijoittumaan Untamovaaran ja Untamoahon alueelle korkeustasolle 295-335 mmpy. Tuulivoimaloista kolme sijoittuisi Paloselän alueelle (nrot 1-3) korkeustasolle 255-275 mmpy. Yksi voimaloista (nro 9) on suunniteltu sijoitettavan Kiimavaaran alueelle korkeustasolle 290 mmpy (Kuva 19). Untamovaaran tuulivoimalat on tarkoitus liittää Isokero Kursun 110 kv:n voimajohtolinjaan pylväsvälillä 72-73. Uusi sähköasema on tarkoitus rakentaa voimalan 4 luoteispuolelle. Uutta voimajohtolinjaa joudutaan rakentamaan tällöin noin 5 km (Kuva 20). Isokero Kursun sähköasema on yhteinen Kangaslamminvaaran tuulipuiston kanssa. 41 (97)
Kuva 19. Untamovaaran alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 42 (97)
Kuva 20. Untamovaaran tuulipuiston uuden sähköaseman alustava sijainti ja voimajohtolinjaus vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 43 (97)
4.3.5 Tunturipalo Tunturipalon tuulivoimapuisto tulisi suunnitelmien mukaan koostumaan kymmenestä 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat sijoittuisivat kolmeen riviin Tunturipalon ja Rantavaaran alueille kaakko-luodesuuntaisesti. Tunturipalon alueella rivit sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä toisistaan. Rantavaaran voimaloiden rivi sijaitsee voimalarivistä 1-5 noin 1400-1600 metrin etäisyydellä lounaassa. Tuulivoimaloiden välinen etäisyys on noin 500-1000 metriä. Kauimmaisten tuulivoimalayksiköiden välinen etäisyys tulisi olemaan noin 3,1 km. Tunturipalon voimalat tulevat sijoittumaan korkeustasolle 225-260 mmpy ja Rantavaaran voimalat korkeustasolle 225-235 mmpy (Kuva 21). Tunturipalon voimaloiden liittämiseksi alueelliseen sähköverkkoon joudutaan uudelta sähköasemalta rakentamaan 110 kv:n voimajohto Isokero - Pelkosenniemen 110 kv:n voimajohdon yhteyteen rakennettavaan liityntäpisteeseen. Uusi voimajohto voidaan rakentaa kahta vaihtoehtoista reittiä pitkin. Vaihtoehdossa VE1 uuden linjan pituudeksi tulee noin 8,4 km ja VE2 noin 5,5 km (Kuva 22, Kuva 23). Kuva 21. Tunturipalon tuulivoimaloiden alustava turbiinisijoittelu vaihtoehdossa VE2. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 44 (97)
Kuva 22. Tunturipalon tuulipuiston 110 kv:n voimajohdon vaihtoehtoiset reitit. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 45 (97)
Kuva 23. Tunturipalon tuulipuiston 110 kv:n voimajohdon vaihtoehtoiset reitit, jatkoa kuvalle 22. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 5 TUULIPUISTOHANKKEIDEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA LAIN ASETTAMAT VELVOITTEET 5.1 Rakennus- ja toimenpidelupa sekä kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 125 ja 126 mukaisesti tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Käytännössä tuulivoimalat vaativat useimmiten rakennusluvan. Tuulivoimaloiden rakentamiseen voidaan soveltaa myös suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 ). Vain harvoin suunnittelutarveratkaisu on riittävä ja tarvitaan kaavoitusta. Suunnittelutarveratkaisu edellyttää aina myös rakennuslupaa. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää että se ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä sekä on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä aiheuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 137 ). 46 (97)
Kemijärven tuulivoimapuistojen suunnitelluilla alueilla ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja, vaan alueella on voimassa 26.10.2004 vahvistettu Itä-Lapin maakuntakaava. Koska tuulipuistoalueet eivät sijoitu maakuntakaavassa merkityille tuulivoima-alueille, joudutaan alueille hankkeiden toteuttamiseksi laatimaan yleiskaavat. Kaavoitustyö käynnistyy joulukuussa 2010. 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa tulee huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttöja rakennuslain yleistavoitetta (1 ), alueiden käytön suunnittelun tavoitteita (5 ) ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on energiahuoltoa koskeva yleistavoite, jota sovelletaan yleispiirteiseen kaavoitukseen: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimarakentamisen osalta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa annetaan maakuntien liitoille toimeksianto: Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lisäksi energiahuoltoa koskevassa erityistavoitteessa määritellään yhteys- ja energiaverkostojen suunnittelussa huomioon otattavat seikat: Edellä mainittujen yhteys- ja energia verkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 5.3 Ympäristölupa Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 28 :n mukaan ympäristölupa on oltava toiminnalla, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista (Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26) annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laissa säädetään että rakennusta, kiinteistöä tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista tuotteista. Kemijärven tuulivoimaloiden kohdalla edellä mainituista tekijöistä tulevat kysymykseen lähinnä roottorien pyörimisestä johtuva melu ja vilkkuminen sekä mahdollisesti tuulivoimaloiden perustusten teon yhteydessä tarvittavat paalutukset. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristölupa-asiaa käsittelee Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jos katsotaan että toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja muutoin Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 5.4 Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain 39 :ssä säädetään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden rauhoitussäännöksistä, jotka kieltävät rauhoitettujen eläinlajien tahallisen tappamisen ja pyydystämisen, tahallisen häiritsemisen sekä pesien ja munien siirtämisen ja tahallisen vahingoittamisen. Luonnonsuojelulain 42 :ssä säädetään kasvilajien rauhoittamisesta, joka kieltää rauhoitetun kasvin tai sen osan poimimisen, keräämisen, irtileikkaamisen, juurineen ottamisen tai hävittämisen (Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096). 47 (97)
5.5 Sähkönsiirto- ja sähkönmyyntisopimus Tuottamaansa sähkön siirtoa ja myyntiä varten toiminnanharjoittajan on tehtävä sähkönsiirto- ja sähkönmyyntisopimukset. Tuulisähkön myyntisopimus tarvitaan aina, kun tuotanto hetkellisestikään ylittää toiminnanharjoittajan oman kulutuksen. Sähkönsiirtosopimus tehdään sen jakeluverkonhaltijan kanssa, jonka alueelle tuulivoimalaitos aiotaan rakentaa. Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden osalta jakeluverkonhaltija on Koillis-Lapin Sähkö Oy. 5.6 Sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen on pyydettävä sähkömarkkinaviranomaisen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista (Sähkömarkkinalaki 5 luku 18 ). 5.7 Tutkimuslupa Vähintään 110 kv:n voimajohtoreitin maastotutkimuksiin tarvitaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa, jonka nojalla voidaan ennen lunastuksen toimeenpanoa suorittaa lunastuksen kohteeksi aiotun omaisuuden tutkimus (Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 12 luku 84 ). 5.8 Lunastuslupa Johtoalueen käyttö-oikeuden lunastukseen tarvitaan lunastuslupa. Lunastusluvan antaa hakemuksesta Valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi siirtää toimivaltaansa aluehallintoviranomaiselle tai erityisestä syystä muulle hallintoviranomaiselle niissä tapauksissa, joissa lunastusluvan antamista ei vastusteta tai kysymys on yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lunastuksesta (Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 2 luku 5 ). Yleisen tarpeen kyseessä ollessa sovelletaan lakia Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (29.7.1977/603). Mikäli kyseessä on yleisehkö tarve, niin sovelletaan lakia Laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten (11.5.1928/168). 5.9 Lentoestelupa Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää, että mastoa, nosturia, valaistus-, radio- tai muuta laitetta, rakennusta, rakennelmaa tai merkkiä ei saa asettaa, järjestää tai kohdistaa siten, että sitä voidaan erehdyksessä pitää ilmailua palvelevana laitteena tai merkkinä. Rakennelma tai laite ei saa myöskään häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. 5.10 Vesilaki Vesilain (19.5.1961/264) 17 a :n mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että lähteen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen, mikäli lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. 5.11 Muinaismuistolain asettamat velvoitteet Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoja Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty (Muinaismuistolaki 1 luku 1 ). 48 (97)
Yleistä työhanketta tai kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selkoa siitä saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä (Muinaismuistolaki 13 ). 6 AIKATAULU YVA menettelyn jälkeen tuulipuistoille on tarkoitus hakea tarvittavat luvat hankkeiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että alustavia rakennustöitä päästäisiin tekemään loppuvuodesta 2011, jolloin ensimmäiset tuulivoimalat olisivat tuotannossa 2012 (Taulukko 3). YVA menettelyn kanssa yhtäaikaisesti toteutetaan hankkeen muuta suunnittelua sekä kaavoitusta. Kaavoituksessa tullaan hyödyntämään YVA menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä (mm. linnusto, kasvillisuus, maisema). Hankeaikataulu tulee tarkentumaan suunnittelun edetessä. Taulukko 3. Tuulipuistohankkeiden arvioitu aikataulu. Vaihe Ajankohta YVA -menettely * YVA -ohjelma 08/2010-11/2010 * YVA -selostus 12/2010-03/2011 * Yhteysviranomaisen lausunto YVA -selostuksesta 07/2011 Luvat * rakennuslupahakemus, tuulivoimalat 08/2011 -> lupa 10/2011 * rakennuslupahakemus, voimajohtolinja 08/2011 -> lupa todennäk.2011 * lentoestelupa, tuulivoimalat 08/2011 -> lupa todennäk. 2011 Kaavoitus * OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavan vireilletulo 12/2010 kuuluttaminen ja yleisötilaisuus * kaavaluonnos ja suunnittelu 01/2011 * kaavaluonnoksen nähtävillepano 02/2011 * kaavaehdotuksen laatiminen 04/2011 * vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, kaavan tarkistus 06/2011 * kaavan hyväksyminen 08/2011 Rakentaminen * teiden rakentaminen Kevät 2012 - Syksy 2013 * voimajohtojen ja sähköasemien rakentaminen Kevät 2012 - Syksy 2013 * tuulivoimaloiden perustukset ja pystytys Kesällä 2012 - Kesällä 2013 Tuotanto 2012-2037 Toiminnan lopettaminen 2037-2039 tai mikäli voimalat uusitaan n. 2060 7 HANKKEEN MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kemijärven tuulivoimapuistojen merkittävimmät ympäristövaikutukset voidaan jakaa rakentamisen- ja käytönaikaisiin sekä käytöstä poiston jälkeisiin ympäristövaikutuksiin. 7.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulipuiston rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia aiheutuu erilaisten materiaalien ja tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksista ja pystytyksistä sekä perustusten, teiden ja sähkönsiirron vaatimista maarakennustöistä. Merkittävimpiä rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat liikenne-, melu- ja kasvilli- 49 (97)
suusvaikutukset. Rakentamisen aikaiset vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi puolesta vuodesta vuoteen riippuen tuulipuiston koosta (voimaloiden määrästä). 7.1.1 Liikennevaikutukset Tuulipuistojen rakentamisen aikana alueen raskas liikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Maanteitse tuotavia materiaaleja ovat tuulivoimalan komponenttien lisäksi mm. perustuksiin tarvittavat maa- ja kiviainekset, betoni ja teräs. Sähkönsiirtoa varten alueelle täytyy kuljettaa materiaalit kaapeleihin, pylväisiin sekä sähköasemiin. Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimalat tuodaan alueelle maanteitse. Mikäli voimalat hankitaan ulkomailta tuodaan ne meritse Kemin tai Tornion satamaan, ja sieltä maanteitse Rovaniemen kautta hankealueille. Jos voimalat hankitaan suomalaiselta laitetoimittajalta tulevat voimalat maanteitse. Teiden ja perustusten rakentamiseen tarvittavat materiaalit (maa-aines, teräs ja betoni) on tarkoitus hankkia mahdollisimman läheltä hankealueita. 7.1.2 Melu Rakentamisen aikaista melua aiheuttavat pääasiassa alueella työskentelevät koneet ja alueelle maaaineksia ja muita materiaaleja kuljettavat ajoneuvot. Kauemmas kuuluvaa ja iskumaista rakentamisenaikaista melua aiheuttavat mahdollisesti perustusvaiheessa tarvittavat paalutukset. Hetkellisesti meluhaittoja saattaa aiheutua myös voimajohtojen liittämisen yhteydessä käytettävistä räjähdepanoksista, joilla voimajohdot liitetään toisiinsa. Liitokset tehdään asentamisen aikana, jolloin johtimet ovat vielä maassa. 7.1.3 Kasvillisuusvaikutukset Tuulivoimaloiden ja sähkölinjojen merkittävimmät kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutukset ajoittuvat rakentamisaikaan. Rakennettavalta alueelta joudutaan raivaamaan puustoa ja alueella joudutaan kulkemaan raskailla ajoneuvoilla. Raskaiden koneiden aiheuttamia vaurioita voidaan vähentää kulkureittien suunnittelulla sekä hyödyntämällä olemassa olevia teitä ja uria. Luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden kiertäminen on myös eräs keino ehkäistä haitallisia vaikutuksia. Sähkölinjojen ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan silloin, kun maastoon avataan kokonaan uusi johtoaukea. Vähäisimmät vaikutukset kohdistuvat alueille, joilla uusi johtoreitti sijoittuu vanhaan johtoaukeaan tai osittain sen alueelle leventäen sitä. 7.2 Käytön aikaiset vaikutukset Tuulipuistojen merkittävimpiä käytönaikaisia ympäristövaikutuksia ovat maisema-, linnusto- sekä meluja varjostusvaikutukset. 7.2.1 Maisemavaikutus Tuulivoimalaitosten näkyvyyteen vaikuttavat sää- ja valo-olosuhteet sekä ympäröivä maisema (maaston muodot, kasvillisuus, rakennukset). Näkyvyyteen vaikuttavat myös voimalan ulkomuoto (korkeus ja väritys), voimaloiden määrä ja sijainti (Weckman 2006). Selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavan, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15 20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20 30 kilometrin päähän (Weckman 2006). 50 (97)
Myös tuulivoimaloiden tuottaman sähkönsiirtoon tarvittavat uudet sähkölinjat johtokäytävineen ja sähköasemat ovat mittasuhteiltaan selvästi pienempiä suhteessa tuulivoimaloihin, mutta tulevat silti näkymään alueen maisemassa. 7.2.2 Linnustovaikutukset Arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia linnustoon, arviointi keskittyy usein törmäysriskien arviointiin. Tuulivoimaloiden muita vaikutuksia ovat häirintä ja elinympäristöjen häviäminen (BirdLife Suomi). Tuulivoimaloiden ja sähkön siirtoon tarvittavien sähkölinjojen merkittävin ja pysyvin linnustovaikutus on törmäysriski. Yleisesti tuulivoimaloiden törmäysriski on vähäinen verrattaessa sitä esimerkiksi rakennuksiin, sähköverkkoihin ja erilaisiin mastoihin törmääviin lintuihin (Taulukko 4). Törmäysriski ei kuitenkaan ole merkityksetön sillä pienikin lisäys voi olla merkittävä jollekin lajille, esimerkiksi pitkäikäisille (leveäsiipisille) lajeille, joiden populaatiokoko on pieni, lisääntymistuotto pieni ja joiden sukukypsyysikä on korkea (esim. petolinnut)(bridlife Suomi). Taulukko 4. Törmäyksissä kuolleiden lintujen määrät vuodessa (Koistinen 2004). Törmäyskohde Lintukuolemat/vuosi Sähköverkko 200 000 Puhelin- ja TV -mastot 100 000 Rakennukset yöllä 10 000 Rakennukset (ikkunat) päivällä 50 000 Majakat ja valonheittimet 10 000 Suomen nykyiset tuulivoimalat (vuonna 2002) alle 100 Tuulivoimaloihin törmäämisen kannalta kriittisin alue on korkeus, jolla voimalan siivet pyörivät. Esimerkiksi 100 metrin korkuisella (napakorkeus) tuulivoimalalla lintujen törmäyskorkeusalue sijaitsee noin 50 m 150 m välillä. Lintujen törmäyksistä voimajohtoihin on olemassa useita tutkimuksia ja selvityksiä. Lentotapa ja lentokäyttäytyminen (esim. lentonopeus, kyky äkkikäännöksiin, parvimuoto jne) vaikuttavat ensisijaisesti siihen, miten todennäköisesti lintu voi johdinten korkeudella lentäessään välttää törmäyksen. Törmäysten kannalta kriittisin lentokorkeus on 5-10 metrin korkeus. Tuulivoimaloiden ja sähkölinjojen häirintävaikutukset ovat vaihtelevia sekä usein laji-, vuodenaika- ja paikkakohtaisia. Häirintävaikutus saattaa olla pysyvä tai väliaikainen. Rakentamisen aikainen lisääntynyt toiminta alueella sekä rakentamisen myötä vähentyvä ravinto voivat karkottaa alueen linnustoa hetkellisesti. Toisaalta sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin on havaittu sekä pesivien että muuttavien lajien suhteen. Yksittäisiä voimaloita ei pidetä erityisenä uhkana lintujen elinympäristöille, mutta isoissa tuulivoimapuistoissa esimerkiksi rannikkoalueilla lintujen ruokailualueet voivat hävitä (BirdLife Suomi). Jonkin verran on viitteitä siitä, että linnut kiertävät tuulivoimaloita, esimerkiksi Ruotsissa rannikkoveteen rakennettu tuulipuisto (Nogersundissa) siirsi monien lajien muuttoreittiä ulommaksi merelle. Laajat tuulivoimapuistot voivat myös katkaista ekologisia käytäviä lintujen yöpymis- ja ruokailupaikkojen välillä (BirdLife Suomi). 51 (97)
7.2.3 Melu- ja varjostusvaikutukset 7.2.3.1 Melu Tuulivoimalaitteiston käyntiääni koostuu pääosin lapojen aerodynaamisesta melusta (noin 60 %) sekä sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien melusta (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät) (Carlo Di Napoli 2007). Tuulivoimalaitoksen käyntiääni on jaksollista, mikä johtuu siipien pyörimisestä. Jaksollisuus voi olla 6 db:n luokkaa ja sen on havaittu olevan merkittävä melun häiritsevyystekijä pisteessä (kohteessa), joissa mitattu melutaso on alhainen (Carlo Di Napoli 2007). Melutaso tuulivoimalaitoksen juurella vastaa yleensä normaalin puheäänen voimakkuutta (n 60 db). Maalle sijoitettu tuulivoimapuisto, joka koostuu 2 3 MW:n voimalaitoksista alittaa 40 desibelin meluarvon yleensä noin 700 1000 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta (Motiva 2010). 40 desibelin arvo on Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukainen ohjearvo yöaikaiselle melulle loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNP 993/1992). Tuulivoimaloiden aiheuttamiin melutasoihin ja melun vaimenemiseen vaikuttavat mm. voimaloiden koko luokka, määrä, maston muodot ja kasvillisuus. 7.2.3.2 Varjostus/vilkkuminen Tuulivoimaloiden lähellä on havaittavissa valon ja varjon liikkumisesta johtuen mahdollisia häiriötekijöitä, jotka syntyvät auringon paistaessa tuulivoimalan takaa. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi ulottua satojen metrien päähän tuulivoimalasta auringon kulmasta riippuen. On kuitenkin huomattava, että edellä mainittu vaikutus syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. Varjostuksen ja vilkkumisen osalta on Pohjoismaissa yleisesti käytetty ohjearvona asuin- ja lomaasuntojen kohdalla 8 h/vuosi. 8 ALUEEN NYKYTILA 8.1 Maankäyttö Tunturi- ja vaara-alueilla, joille Kemijärven tuulipuistoja on suunniteltu, ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja (Kuva 24). Suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueella on voimassa 26.10.2004 vahvistettu Itä-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto 2003), joka käsittää Kemijärven kaupungin sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. 52 (97)
Kuva 24. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta ja suunniteltujen tuulivoimapuistojen sijoittuminen alueelle. (Lapin liitto 2003) Iso Severivaara Itä-Lapin maakuntakaavassa on Iso Severivaaran tuulipuistohankkeen koillispuolella, lähimmillään noin 1,3 1,5 km:n etäisyydellä matkailun vetovoima-alue, Itä-Lapin matkailualue (merkintä mv-8401) ja lähimmillään noin 2,2 km:n etäisyydellä seudullisesti merkittävä maaseutualue (merkintä mk-8007) (Kuva 25). 53 (97)
Kuusivaara-Mömmövaara Itä-Lapin maakuntakaavassa on Kuusivaara - Mömmövaaran tuulipuistohankkeen koillispuolella, lähimmillään noin 1,3 1,5 km:n etäisyydellä matkailun vetovoima-alue, Itä-Lapin matkailualue (merkintä mv-8401). Alueen eteläpuolella, lähimmillään noin 120 metrin etäisyydellä sijaitsee Ottavaaran luonnonsuojelualue (merkintä SL-4289) ja itäpuolella lähimmillään noin 3,6 km etäisyydellä sijaitsee Jumiskon voimalaitos (merkintä EN-2322) (Kuva 25). Kuva 25. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta Iso Severivaaran ja Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuistohankkeiden alueelta. (Lapin liitto 2003) Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran tuulipuistohankkeen eteläisin yksikkö sijaitsee maakuntakaavassa merkityn Barentsin käytävän (merkintä bk-8450) reunamilla. Barentsin käytävä on valtakunnallisesti tärkeä kansainvälinen liikennekäytävä, jonka perusrungon muodostavat Itä-Lapin alueella valtatie 5 ja kantatie 82 sekä rautatie- ja lentoliikenneyhteydet. Käytävään voivat sijoittua myös sähkölinjat, kaasu- ja öljyputket sekä tietoliikenneyhteydet. Kangaslamminvaaran eteläisin yksikkö on noin 400 metrin etäisyydellä rautatiestä ja 2,2 km:n etäisyydellä valtatiestä 5. Kangaslamminvaaran lounaispuolella, lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä, kulkee moottorikelkkailureitti. Kangaslamminvaaran luoteispuolella, lähimmillään noin 3,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tynnyriaavan luonnonsuojelualue (merkintä SL-4287) (Kuva 26). Untamovaara Untamovaaran tuulipuistohankkeen pohjoisyksikkö sijaitsee maakuntakaavassa merkityn Barentsin käytävän (merkintä bk-8450) reunamilla ja noin 1,3 km:n etäisyydellä valtatiestä 5. Untamovaaran lounaispuolella, lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee maa-/seutukunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, 136 kpl pyyntikuoppia (merkintä SM-3505) (Kuva 26). 54 (97)
Kuva 26. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistohankkeiden alueelta. (Lapin liitto 2003) Tunturipalo Itä-Lapin maakuntakaavassa Tunturipalon alue sijoittuu osin maakuntakaavassa merkitylle maaseudun kehittämisen kohdealueelle (mk, ruskea viiva) ja matkailun vetovoima-alueen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen läheisyyteen (mv, vihreä viiva). Tunturipalon lounaispuolella noin 5,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee seudullisesti merkittävä Kemijokivarren (Oinas-Autioniemi) kulttuuriympäristö (merkintä ma-5922), jossa perinteinen talonpoikaisrakentaminen avoimine viljelysaukeineen vuorottelee jylhän, metsäisen luonnonympäristön kanssa. Tunturipalon koillispuolella noin 7 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Raateaavan luonnonsuojelualue (SL-4281). Tunturipalon läheisyydessä sijaitsee pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi soveltuva alue (M-4514) (Kuva 27). 55 (97)
Kuva 27. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta Tunturipalon tuulipuistohankkeen alueelta. (Lapin liitto 2003) 8.2 Maa- ja kallioperä Kaikkien suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueella päämaalaji on moreeni. Hankealueilla on lisäksi yksittäisiä aluerajauksia kalliomaa-alueiden, karkean hiekan, hiekan ja soran sekä ohuiden turvekerrostumien (< 0,4 m) osalta (Kuva 28) (GTK 2010a). 56 (97)
Kuva 28. Maaperäkartta suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueelta (GTK 2010a). Suunnitellut tuulivoimapuistot sijaitsevat Karjalaisella pääalueella, jonka kallioperä on syntynyt noin 1,8 2,5 miljardia vuotta sitten. Alueen kallioperä koostuu suurimmalta osin graniitista ja granodioriitista (selite nro 39). Untamovaaran hankealue sijoittuu lisäksi osin kvartsiitti, arkosiitti ja kiilleliuskealueelle (selite nro 60). Iso Severivaaran hankealueella on edellä mainittujen kivilajien lisäksi mafista ja felsistä 57 (97)
metavulkaniittia (selite nro 57) sekä kiilleliusketta, mustaliusketta, kongolomeraattia ja arkosiittia (selite nro 53) (Kuva 29) (GTK 2010b). Kuva 29. Kallioperäkartta suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueelta (GTK 2010b). 8.3 Pinta- ja pohjavedet Hankealueiden läheisyydessä sijaitsee järviä ja lampia sekä muutama joki. Luokiteltuja pohjavesialueita ei sijaitse suunniteltujen tuulipuistojen välittömässä läheisyydessä. 58 (97)
8.3.1 Iso Severivaara Iso Severivaaran tuulipuistohankkeen lähimmät peruskarttaan nimetyt pintavesistöt ovat noin 1,3 km länteen sijaitseva Mustalampi, noin 1,6 km koilliseen sijaitsevat Tamma- ja Myllylampi, noin 1,5 km pohjoiseen sijaitseva Liekkojoki, 1,8 km koilliseen sijaitseva Severijärvi ja noin 2,2 km luoteeseen sijaitseva Ala-Liekkojärvi. Iso Severivaaran lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä (12320112 Vaaranalusjänkä, I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Iso Severivaaran läheisyydessä sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä yksi lähde (OIVA 2010). Noin 3,3 km itään hankealueelta sijaitsee vedenottamo. 8.3.2 Kuusivaara Mömmövaara Kuusivaara - Mömmövaaran tuulipuistohankkeen lähimmät peruskarttaan nimetyt pintavesistöt ovat noin 0,6 km lounaaseen Iso Haukijärvi, noin 1,3 km etelään Kylkeinen ja 1,4 km itään Iso Askanjoki. Kuusivaara Mömmövaaran lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä (12320110 Lehtola, I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Kuusivaara Mömmövaaran läheisyydessä noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi lähde (OIVA 2010). Kangaslamminvaaran lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli 5,5 kilometrin etäisyydellä (12320105 Joutsijärvi I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Kangaslamminvaaran läheisyydessä sijaitsee 22 kpl lähteitä, joista lähin sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä. 8.3.3 Untamovaara Kuusivaara - Mömmövaaran tuulipuistohankkeen lähimmät peruskarttaan nimetyt pintavesistöt ovat noin 0,6 km luoteeseen sijaitseva Alimmainen Untamolampi, noin 1 km lounaaseen sijaitseva Kangas Lavalampi sekä noin 1 km luoteeseen sijaitseva Ylimmäinen Untamolampi. Untamovaaran lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä (12320170 Iso Kaisanvaara II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Untamovaaran läheisyydessä lähteitä on 15 kpl, joista lähin noin 300 metrin etäisyydellä (OIVA 2010). 8.3.4 Tunturipalo Tunturipalon tuulipuistohankkeen lähimmät peruskarttaan nimetyt pintavesistöt ovat noin 6 km etäisyydellä koillisessa sijaitseva Lismajärvi sekä noin 6,5 km etäisyydellä etelässä sijaitseva Kalkiaisjärvi. Tunturipalon länsipuolella kulkee Kemijoki lähimmillään noin 3 km etäisyydellä. Lounaassa lähimmillään noin 1,2 km etäisyydellä sijaitsee kolme lähdettä. Tunturipalon alueelta noin 6,5 km länteen sijaitsee Airosvaaran vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja noin 6,5 km luoteeseen Vuostimon vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (OIVA 2010). 8.4 Luonto ja luonnonvarojen hyödyntäminen 8.4.1 Eläimet Nisäkkäät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän riistakantojen seurannan (riistakolmiolaskennat) mukaan Kemijärvellä tavataan yleisiä nisäkkäitä kuten metsäjäniksiä, oravia, kettuja, näätiä, kärppiä ja saukkoja sekä hirviä (Taulukko 5). Suurpedoista Kemijärvellä tavataan satunnaisesti lähinnä karhuja. Susista, ahmoista ja ilveksistä ei esimerkiksi vuoden 2009 riistakolmiolaskennoissa tehty yhtään havaintoa (RKTL) 59 (97)
Taulukko 5. Vuoden 2010 riistakolmiolaskennoissa tehdyt jälkihavainnot. Karhun jälkihavainnot ovat vuodelta 2009 (RKTL). Eläin Jälkiä/10 km/vrk Eläin Jälkiä/10 km/vrk Metsäjänis 10,1-20,0 Kärppä 0,81-1,60 Orava 2,1-4,0 Saukko 0,11-0,20 Kettu 4,1-6,0 Hirvi 4,1-6,0 Näätä 0,51-1,00 Karhu 4,1-6,0 Linnut Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran pesimälinnustoa selvitettiin kesällä 2010. Pesimälinnustosta kartoitettiin EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi 2001) mainitut lintulajit. Pesimälinnusto selvitettiin sovelluttua kartoitusmenetelmää (Koskimies 1988) käyttäen. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Kangaslamminvaaran pesimälinnuston todettiin olevan alueelle tyypillistä. Vanhojen metsäkuvioiden tai muiden kohteiden niukkuus heikentää vaateliaan pesimälajiston elinmahdollisuuksia alueella. Untamovaaran pesimälinnustolajistoon kuuluu mm. sinipyrstö ja muita vanhan metsän indikaattorilajeja. Kuusivaara-Mömmövaaran pesimälinnuston todettiin olevan harvaa eikä vaateliampaa lajistoa esiintynyt. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 6) on koottuna selvityksessä havaitut pesivät lajit sekä mahdolliset muut lintuhavainnot. Taulukko 6. Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran alueella kesällä 2010 tavatut pesivät ja muut havaitut lintulajit (Suomen Luontotieto Oy, 42/2010) Tuulipuistoalue Pesivä lintulaji Muu havaittu Tuulipuistoalue Pesivä lintulaji Muu havaittu lintulaji lintulaji Kangaslamminvaara kulorastas pyy Untamovaara kulorastas hippiäinen harmaasieppo ampuhaukka kuukkeli punatulkku teeri tilhi pyy kuukkeli leppälintu metso tilhi sinipyrstö palokärki leppälintu uhanalainen laji varpuspöllö järripeippo laulurastas Kuusivaara- urpiainen metso metso Mömmövaara teeri tilhi käpylintu harmaasieppo liro pohjantikka leppälintu taivaanvuohi idänuunilintu metsäkirvinen västäräkki lapintiainen jänkäkurppa mustalintu helmipöllö liro kaakkuri käki valkoviklo kuikka Aiemmat havainnot Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen eläinmuseo yhteistyötahoinaan Suomen ympäristökeskus, BirdLife Suomi, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ylläpitävät lintuatlashanketta. Lintuatlaksen tavoitteena on selvittää maamme pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. Lintulajien esiintymistietoa on kerätty 10 x 10 km:n kokoisista ruuduista vuodesta 2006 lähtien. Tuulipuistoalueet sijoittuvat seuraaviin kartoitusruutuihin (Taulukko 7). 60 (97)
Taulukko 7. Tuulipuistoalueiden sijoittuminen eri kartoitusruutuihin sekä kartoitusruudun selvitystilanne. Kartoitusruutu Tuulipuistoalue, (lyhenne) Kartoitusruudun selvitysaste 737:350 Iso Severivaara (IS) välttävä 737:353 Kuusivaara - Mömmövaara (K-M) satunnaistietoja 738:352 Kuusivaara - Mömmövaara (K-M) tyydyttävä 738:353 Kuusivaara - Mömmövaara (K-M) tyydyttävä 739:353 Untamovaara (U) erinomainen 740:353 Kangaslamminvaara (K) tyydyttävä 740:354 Kangaslamminvaara (K) tyydyttävä 742:352 Tunturipalo (T) tyydyttävä Taulukkoon 8 on koottuna kartoitusruuduissa tavatut lintudirektiivin liitteen I lajit ja taulukkoon 9 on koottuna kansallisen uhanalaisluokituksen (Rassi 2001) lajit. Taulukko 8. Kartoitusruuduissa havaitut lintudirektiivin liitteen I lajit. Laji Kartoitusruutu 737:350 737:353 738:352 738:353 739:353 740:353 740:354 742:352 Tuulipuistoalue IS K-M K-M K-M U K K T Helmipöllö x Kaakkuri x x x x x Kalatiira x x x Kapustarinta x Kuikka x x x x x Kurki x x x x x x Lapintiira x x Laulujoutsen x x x x Liro x x x x x Metso x x x x x x Palokärki x x Pikkulepinkäinen x Pikkulokki x x Pyy x x x x x Ruskosuohaukka x x Sinirinta x x Sinisuohaukka x x x Suokukko x x Suopöllö x x x Teeri x x x x x x x Uivelo x x x x Vesipääsky x 61 (97)
Taulukko 9. Kartoitusruuduissa havaitut kansallisesti uhanalaiset (Rassi 2001) lintulajit. Laji Kartoitusruutu 737:350 737:353 738:352 738:353 739:353 740:353 740:354 742:352 Tuulipuistoalue IS K-M K-M K-M U K K T Isolepinkäinen x Jänkäsirriäinen x Kivitasku x x Kottarainen x Kuukkeli x x x Käenpiika x x x Käki x x x x x x x Lapintiainen x Metsähanhi x Naurulokki x x x Pensastasku x x x Pikkulepinkäinen x Selkälokki x x Sääksi x x x x Tiltaltti x Tuulihaukka x x x x Varpunen x Vuoden 2010 riistakolmiolaskentojen mukaan Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen alueella tavataan metsäkanalinnuista runsaimmin metsoja ja teeri ja vähiten riekkoja (Taulukko 10). (RKTL) Taulukko 10. Arvio Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen metsäkanalintumääristä. (RKTL) Metsäkanalintu Lintuja/km² metsämaata Metsäkanalintu Lintuja/km² metsämaata Metso 5,8 Pyy 4,4 Teeri 6,8 Riekko 2,1 Yksi hankealueista on suuren uhanalaisen petolinnun reviirillä. 8.4.2 Kasvillisuus Kasvimaantieteellisesti Kemijärvi kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Variksenmarja-puolukkatyypin mäntyvaltaiset metsät ovat alueella tyypillisiä. Itä- ja pohjoisosissa on yleisesti paksusammaltyypin harvapuisia kuusikoita. Koivumetsiä on vain vähän. Kemijärven nimikkokasveja ovat pulskaneilikka ja maitohorsma. Vieraslajeista mainittakoon tataarikohokki, joka on levinnyt alueelle radan mukana idästä Venäjän puolelta (Lake Lapland 2010, kasvillisuus ja eläimistö) Kesällä 2010 selvitettiin Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Alueilta selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15 a ja 17 a ). Inventointi suoritettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueilta selvitettiin myös kansallisesti uhanalaiseksi arvioitujen luontotyyppien esiintyminen Raunion ym. (2008) arvioinnin perusteella. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) 62 (97)
8.4.2.1 Iso Severivaara Iso Severivaaran eteläpuolella runsaan kilometrin etäisyydellä sijaitsee luontodirektiivin liitteen II ja IV lajin lapinleinikin esiintymä (liite 1). Lapinleinikki on valtakunnallisesti elinvoimainen (LC) ja rauhoitettu kasvi. Se kasvaa puronvarsien luhtaisissa ruoho- ja heinäkorvissa tai sarakorvissa sekä lähteiden vaikutuspiirissä. 8.4.2.2 Kangaslamminvaara Mikonvaara Mikonvaara ympäristöineen on keski-ikäistä harvaksi harvennettua vaaramännikköä, jossa kuusta (Picea abies) kasvaa männyn (Pinus sylvetris) seassa hyvin niukasti. Metsätyyppi on kuitenkin pääosin mustikkatypin kangasta ja ainoastaan lakialueella vallitsevana metsätyyppinä on puolukka-kanervatyypin kuiva kangas. Aluetta on paikoin harvennettu ja laho/kelopuita on niukasti. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Kangaslamminvaara Kangaslammin alue on melko kosteapohjaista ja puustoltaan nuorta. Melko tiheänä kasvava puusto koostuu hieskoivusta (Betula pubescens), männystä ja kuusesta. Alueella on muutamia hieskoivupökkelöitä, mutta muuten lahopuuta on niukasti. Metsätyyppi kohteella on mustikkatyypin tuoretta kangasta ja valtalajisto muodostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus), puolukasta (Vaccinium vitis-idaea), kanervasta (Calluna vulgaris) ja metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Osalla alueesta kasvaa paikoin runsaasti myös katajaa (Juniperus communis). Alueen ympäristössä on muutamia kosteapohjaisimpia notkelmia (pohjavesipurkaumia), mutta varsinaisia lähteitä ei alueella ole. Notkelmien pohjakasvilajistoon kuuluvat metsäkurjenpolvi (Germanium sylvaticum), rätvänä (Potentilla erecta), siniheinä(molinia caerulea) ja maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata). (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Kangaslamminvaaran itäreuna on melko jyrkkärinteinen ja rinteen keskivaiheilla puusto on varttunutta ja lahopuuta on runsaasti. Alueella on erityisen runsaasti koivupökkelöitä. Aluskasvillisuus on hieman keskimääräistä rehevämpää, mutta valtalajisto koostuu kuitenkin mustikasta (Vaccinium myrtillus), puolukasta(vaccinium vitis-idaea), vanamosta (Linnaea borealis) ja metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Puustoon kuuluu paikoin myös haapoja, joissa on vanhoja tikankoloja. Rinteen yläosassa on muutamia laikkuja, joissa kasvaa valtalajina metsäkurjenpolvi (Germanium sylvaticum) ja vaateliaampaa lajistoa edustaa maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata). (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Kangaslamminvaaran itä- ja pohjoisrinteet ovat laajalta alueelta hakattuja. Näillä hakatuilla alueilla ei esiinny vaateliaampaa putkilokasvilajistoa ja lahopuuta on säästyneellä alueella niukasti. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Kummunvaara Koko Kummunvaaran luoteis- ja pohjoisosa on avohakkuualuetta, josta osa on aivan tuoretta. Lakialue on hyvin niukkapuustoista keski-ikäistä männikköä, jossa metsätyyppi on karua puolukkavariksenmarjatyypin kangasta. Alueella on myös muutamia paikoin hyvin karuja jäkälätyypin kankaita. Hakkaamattomilla alueilla on jonkin verran keloja ja myös muutamia kolopuita. Kummunvaaran koillisnurkka on nuorehkoa mäntyvaltaista ja harvapuustoista mustikkatyypin kangasta. Aluskasvillisuus on hyvin tavanomaista eikä vaateliaampaa lajistoa esiinny. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) 63 (97)
Outavaara Koko Outavaaran alue on hyvin samanlaista nuorehkoa tai keski-ikäistä hyvin harvapuustoista männikköä. Kuusta kasvaa hyvin niukkana vaaran loivilla rinnealueilla. Metsätyyppi on puolukkatyypin kangasta, joskin rinteillä on tuoreita mustikkatyypin kankaan kuvioita erityisesti kosteimmissa kohdissa. Aluetta on harvennettu ja lahopuuta on niukasti. Alueen länsireunalla kasvaa yksittäisiä kookkaita rauduskoivuja ja kohteella on muutama kookas rauduskoivupökkelö. Alueen aluskasvillisuus on hyvin niukkalajista koko alueella ja valtalajisto muodostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus), puolukasta (Vaccinium vitisidaea), variksenmarjasta (Empetrum nigrum), kanervasta (Calluna vulgaris) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) 8.4.2.3 Kuusivaara-Mömmövaara Mömmövaaran tuulipuistoalueen läheisyydessä noin 2,2 kilometrin päässä lännessä sijaitsee silmälläpidettävän korpiludekäävän esiintymä(liite 1). Korpiludekääpä on melko harvinainen kääpälaji, joka kasvaa vanhojen kuusten rungoilla. Se kasvaa tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, joissa on lahopuuta. 8.4.2.4 Untamovaara Paloselkä Palonselän alue on hyvin harvaksi hakattua männikköä. Metsätyyppi on karuhkoa puolukkatyypin kangasta, jossa valtalajisto koostuu puolukasta ja variksenmarjasta. Männyn lisäksi puustoon kuuluu muutama rauduskoivu. Alue on hyvin samantyyppistä harvapuustoista männikköä hyvin pitkälle lähiympäristöön. Lahopuita ei ole ja kolopuut puuttuvat alueelta täysin. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Untamovaara Untamovaaran länsipuolisen vaaranhuipun ympäristö on melko vaihtelevaa ja rinnealueella on paikoin hieman luonnontilaisempia kuusivaltaisia laikkuja, joissa aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. runsaasti kultapiiskua (Solidago virgaurea) ja vanamoa (Linnaea borealis). Muuten alue on tyypillistä harvapuustoista vaaramännikköä. Alueella on hieman keskimääräistä enemmän lahopuuta ja keloja. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Untamovaaran eteläosan ympäristö on tuoretta avohakkuualuetta ja alueen luontoarvot ovat vähäiset. Myös vaaran eteläpuoliset rinteet on avohakattu. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Untamovaaran keskiosassa puusto on varttunutta ja alue on paikoin lähes luonnontilainen. Rinteen eteläosassa maapohja on paikoin kosteaa ja puusto koostuu kookkaista kuusista, männyistä, haavoista sekä raudus- ja hieskoivuista. Muutamin paikoin kasvaa myös kookkaita raitoja. Alueella on paikoin runsaasti lahopuuta (> 50 runkoa hehtaarilla) niin keloina kuin tuulenkaatoina. Alueen kääpälajisto on monipuolista, uhanalaista lajistoa ei kuitenkaan havaittu. Aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja maariankämmekkä. Alue on luettavissa vanhan metsän kohteeksi. Alueen keskellä on lähde/pohjavesipurkauma, josta lähtee kapea noro etelänsuuntaan. Noron reunamilla kasvaa paikoin hiirenporrasta, muuta vaateliaampaa lähdelajistoa ei alueella havaittu. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) Untamovaaran pohjoisosan länsipuolella sijaitsee avohakkuu alue. Vaaran lakialue on melko harvapuusoista ja männyn lisäksi muuta puuta on niukasti. Alueen itäosassa vaaran etelärinteessä kasvaa runsaammin lehtipuuta (hieskoivua, haapaa) ja alue on kasvistoltaan hieman runsaslajisempi. (Suomen Luontotieto Oy 42/2010) 64 (97)
8.4.3 Alueiden luonnonolosuhteet ja maankäyttö Alueiden luonnonolosuhteet ja maankäyttö on luokiteltu CORINE Land Cover 2000 aineistosta (CLC2000 aineisto). CLC2000 on koko Suomen kattava rasterimuotoinen paikkatietokanta maankäytöstä ja maanpeitteestä. Aineisto on tuotettu osana eurooppalaista CORINE2000-hanketta. Aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. CLC2000 - maankäyttö/maanpeite (25m) -aineisto on rasterimuotoinen paikkatietokanta (GEO-TIFF). Aineistossa maankäyttöä ja maanpeitettä kuvataan luokituksella, jossa on kaikkiaan 44 luokkaa. CLC2000 aineiston tuotannossa on käytetty seuraavien tiedon tuottajien aineistoja: SYKE, MML, MMM (peltotiedot 1999). VRK (rakennetut alueet 2001) ja satelliittikuvien tulkinnassa on hyödynnetty Metsähallituksen ja UPM Kymmene Oy:n aineistoja. Metsien määritykseen käytettävät kynnysarvot ovat puuston pituus > 5 m ja latvuspeitto > 20% Lapin eteläosissa (kasvillisuusvyöhykkeet 4a ja 4b) Lehtipuuvaltaiset metsät: lehtipuiden osuus puuston latvuspeitosta suurempi kuin 75%. Havupuuvaltaiset metsät. havupuiden osuus puuston latvuspeitosta suurempi kuin 75%. Havu- ja lehtipuista koostuvat sekametsät: sekä havu- että lehtipuiden osuus puuston latvuspeitosta pienempi kuin 70%. Harvapuustoiset: pensaikkoinen kasvillisuus, luontaisesti matala tai harva puusto. Luokka sisältää hakkuualueet sekä taimikot. Puuston pituus < 5m ja latvuspeitto 10 30 %. Seuraavissa kuvissa esiintyvien merkkien selitteet. 8.4.3.1 Iso Severivaara Iso Severivaaran tuulipuiston yksiköiden suunnitelluilla sijoituspaikoilla puusto on havu/sekapuustoa, kilometrin säteellä sijaitsee myös harvapuustoisia alueita ja avosuoalueita (Kuva 30). Yksikön 2 itäpuolella, lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä kulkee pohjoiskoillinen-etelälounas suuntainen 20 kv:n keskijännitejohto. Tutkitun kartta-aineiston perusteella tiestöä alueella on niukasti; lähin ajotie tulee alueelle luoteesta ja lähimmillään se kulkee noin 470 metrin etäisyydellä voimalasta 1. Iso Severivaara on metsäalueiden ympäröimä. 65 (97)
Kuva 30. Iso Severivaaran lähialueen maankäyttö/maanpeite (CLC2000). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 maankäyttö/maanpeite (yleistetty 25 ha): SYKE, EEA 8.4.3.2 Kuusivaara Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuiston yksiköiden suunnitellut perustamispaikat sijaitsevat sekametsä, havumetsä ja harvapuustoisilla alueilla. Kaikkien yksiköiden läheisyydestä löytyy myös 0,2 0,8 kilometrin etäisyydeltä avosuota (Kuva 31). Yksikön 3 lounaispuolella noin 100 metrin etäisyydellä ja yksikön 4 luoteispuolella noin 300 metrin etäisyydellä kulkee ajopolku, muita ajoväyliä ei puiston läheisyydessä ole. Kuusivaaran halki, yksiköiden 4 ja 5 eteläpuolella noin 200 metrin etäisyydellä ja yksikön 6 pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä kulkee sähkölinja. 66 (97)
Kuva 31. Kuusivaara-Mömmövaaran lähialueen maankäyttö/maanpeite (CLC2000). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 maankäyttö/maanpeite (yleistetty 25 ha): SYKE, EEA 67 (97)
8.4.3.3 Kangaslamminvaara Kangaslamminvaaran tuulipuiston yksiköiden suunniteluilla perustamispaikoilla ja niiden lähialueella puusto on lähinnä havupuustoa, mutta myös seka- ja lehtimetsää esiintyy (Kuva 32). Yksiköiden läheisyydessä kulkee muutamia metsäautoteitä, ajoteitä ja ajopolkuja. Yksikön 14 kaakkoispuolella ja yksiköiden 15-17 pohjoispuolella lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä kulkee 110 kv:n voimajohto ja rautatie. Yksiköiden 15-17 eteläpuolella lähimmillään noin 600 etäisyydellä kulkee Sallantie (valtatie 5). Yksikön 14 länsipuolella lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee Yli- Mikonjärvi. Outavaaralla sijaitsevien yksiköiden länsipuolella, Kummunjärven kaakkoisrannalla sijaitsee yhteismetsän kämppä noin 450 metrin etäisyydellä yksiköstä 3. Kuva 32 edustaa tilannetta vuonna 2000, tämän jälkeen Kummunvaaran alueella sekä Kangaslamminvaaran itä- ja pohjoisrinteillä on tehty avohakkuita. 68 (97)
Kuva 32. Kangaslamminvaaran lähialueen maankäyttö/maanpeite (CLC2000). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 maankäyttö/maanpeite (yleistetty 25 ha): SYKE, EEA 69 (97)
8.4.3.4 Untamovaara Untamovaaran tuulipuiston yksiköiden suunnitelluilla sijaintipaikoilla puusto on lähinnä sekametsää ja havupuustoa. Yksiköt 9 ja 11 sijoittuvat harvapuustoisille alueille (Kuva 33). Yksiköiden läheisyydessä kulkee muutamia metsäautoteitä, ajoteitä ja ajopolkuja. Yksikön 12 pohjoispuolella lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä kulkee Sallantie (valtatie 5). Yksiköiden 3 ja 4 luoteispuolella noin 700 750 metrin etäisyydellä sijaitsee Alimmainen Untamolampi. Kuva 33 edustaa tilannetta vuonna 2000, tämän jälkeen Untamovaaran alueella on tehty avohakkuita mm. voimaloiden 6 ja 7 läheisyydessä sekä voimaloiden 10 ja 11 länsipuolisella rinteellä. Kuva 33. Untamovaaran lähialueen maankäyttö/maanpeite (CLC2000). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 maankäyttö/maanpeite (yleistetty 25 ha): SYKE, EEA 8.4.3.5 Tunturipalo Tunturipalon tuulipuiston yksiköiden 1, 2, 3 ja 7 suunnitelluilla sijaintipaikoilla puusto on havu/sekametsää. Muut yksiköt sijoittuvat lehtimetsä ja harvapuustoisille alueille (Kuva 34). Yksiköiden 4 ja 5 länsipuolella kulkee metsäautotie noin 260 370 metrin etäisyydellä. Tämän lisäksi alueella kulkee runsaasti ajopolkuja. Yksiköiden 7 ja 8 länsipuolella noin 1,4 2 kilometrin etäisyydellä kulkee Oinaantie ja noin 1,6 2 kilometrin etäisyydellä virtaa Kemijoki. 70 (97)
Kuva 34. Tunturipalon lähialueen maankäyttö/maanpeite (CLC2000). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 maankäyttö/maanpeite (yleistetty 25 ha): SYKE, EEA 8.4.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen 8.4.4.1 Metsästys Metsästys on merkittävässä asemassa Kemijärvellä. Metsästyskausi alkaa elokuussa vesilintujen metsästyksellä. Syyskuusta alkaen voi metsästää jäniksiä ja metsäkanalintuja. Syksyn suurin jahtitapahtuma on kuitenkin hirvenmetsästys. (www.lakelapland.fi) Suunnitelluista tuulipuistoista neljä sijoittuu Kemijärven yhteismetsän hirvenmetsästysalueille. Tunturipalon tuulipuistoalue sijoittuu Tunturipalon metsästysalueelle, Kangaslamminvaaran tuulipuistoalue Kummunvaaran metsästysalueelle, Untamovaaran tuulipuistoalue Kylmäjärven metsästysalueelle ja Iso Severivaaran tuulipuistoalue Severivaaran metsästysalueelle (Kuva 35). (Kemijärven yhteismetsä 2010) Kemijärven yhteismetsän pienriistan metsästysalueita sijaitsee myös edellä mainittujen suunniteltujen tuulipuistojen (Tunturipalon, Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Iso Severivaaran) alueilla. (Kemijärven yhteismetsä 2010) 71 (97)
Kuva 35. Kemijärven yhteismetsän hirvenmetsästysalueet. (Kemijärven yhteismetsä 2010) 72 (97)
8.5 Maisema 8.5.1 Iso Severivaara ja Kuusivaara Lähimmät asuintalot sijaitsevat maisemallisesti sulkeutuneilla alueilla (tilat ovat metsien ympäröimiä), jolloin merkittäviä asuintaloihin kohdistuvia maisemavaikutuksia ei olisi odotettavissa. Suunniteltujen tuulipuistojen viereisille vaaroille ja tuntureille voimalat tulevat kuitenkin selvästi näkymään. 8.5.2 Kangaslamminvaara ja Untamovaara Lähimmät asuintalot sijaitsevat maisemallisesti sulkeutuneilla alueilla (tilat ovat metsien ympäröimiä), mutta Untamovaaran pohjoispuolella ja Kangaslamminvaaran eteläpuolella kulkee Barentsin käytävään kuuluva valtatie 5 (Sallan tie) sekä rautatie. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat vaaroilla, kymmeniä metrejä ympäristöään korkeammalla, joten voimaloista ainakin osa aiheuttaisi muutoksia valtatielle avautuvaan maisemaan. Untamovaaran tuulivoimalat ovat lähimmillään 13 kilometrin etäisyydellä pohjois-luoteeseen Suomun matkailukeskuksesta. Suomutunturin rinteet avautuvat pohjois-koilliseen ja itään, joten tuulivoimalat on mahdollista hyvissä sääolosuhteissa nähdä ainakin osalta Suomun rinteitä. 8.5.3 Tunturipalo Lähimmät asuintalot sijaitsevat yli 3,5 kilometrin etäisyydellä sulkeutuneilla alueilla. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat vaaroilla, kymmeniä metriä ympäristöään korkeammalla, joten voimalat tulevat todennäköisesti näkymään ihanteellisissa olosuhteissa noin 20 kilometrin päässä sijaitsevan Pyhätunturin laskettelurinteille. 8.6 Lentoliikenne Ivalo-Helsinki lentoreitti kulkee Kemijärven keskustan länsipuolella. Lähimpänä lentoreittiä sijaitsee Iso Severivaaran tuulivoimapuisto noin 10 kilometrin etäisyydellä idässä. Kemijärven keskustaajaman länsipuolella Ketolassa sijaitsee lentokenttä, jota käyttää Puolustusvoimien lisäksi miehittämättömiä ilma-aluksia ja niiden laitteistoja myyvä ja testaava yritys. Kenttä sijaitsee lähimmillään noin 25 km:n päässä suunnitelluista Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistoista (Kuva 36). 73 (97)
Kuva 36. Kemijärven Ketolan pienlentokentän sijainti suhteessa hankealueisiin. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. Suunnitelluista tuulipuistoista ainakin Kangaslamminvaara ja Untamovaara näyttäisivät sijoittuvan osittain purjelentoalueelle G51 (Kuva 37). (Finavia Oyj 2010, AIP) 74 (97)
Kuva 37. Kemijärven purjelentoalueen (G51) sijainti suunniteltuihin tuulipuistoihin nähden. (Karttapohja Finavia Oyj). 8.7 Suojelukohteet 8.7.1 Natura- ja luonnonsuojelualueet Iso Severivaara ja Kuusivaara - Mömmövaara Tuulipuistohankkeiden vaikutusalueella sijaitsee yksi Natura 2000-alue. Kuusivaara - Mömmövaaran eteläisimpien yksiköiden eteläpuolella, noin 100 200 metrin etäisyydellä sijaitsee Ottavaaran Natura 2000 -alue (FI1300406). Alue on tärkeä vanhan metsän alue ja suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Alueen luontodirektiivin luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät (85 %), puustoiset suot (5 %) ja humuspitoiset lammet ja suot (5 %). Ottavaaran Natura-tietolomakkeen mukaan alueella mahdollisesti esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko sekä lintudirektiivin liitteen I linnuista ampuhaukka, helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kuikka, liro, metso, palokärki, pohjantikka ja pyy. Lajien esiintymistä alueella ei ole kuitenkaan varmistettu luontoselvityksillä. Ampuhaukka on Suomessa uhanalainen (VU). Metso ja pohjantikka ovat silmälläpidettäviä (NT) lajeja. Alueella voi myös esiintyä, mainittujen lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintujen lisäksi, silmälläpidettävistä lajeista kuukkeli ja lapintiainen (Natura tietolomake). 75 (97)
Ottavaaran Natura alue on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue, joka kuuluu Suomessa vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kangaslamminvaara ja Untamovaara Osa suunniteltujen Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistojen voimalayksiköistä sijaitsee suojellun Käsmäjoen alaosan valuma-alueella tai sen reunamilla (65.371) (OIVA 2010) Tunturipalo Tunturipalon koillispuolella noin 7 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Raateaavan luonnonsuojelualue (FI130 0906). Raateaapa kuuluu eteläisen Peräpohjolan aapasoihin. Se on arvokas suon suometsien ja lampien kokonaisuus sekä merkittävä lintusuo. Alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja sen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla. Alueen luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat aapasuot (89 %), boreaaliset luonnonmetsät (7 %), humuspitoiset lammet ja järvet (3 %) sekä vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta (1 %) (Natura tietolomake). Natura tietolomakkeen mukaan alueella mahdollisesti esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko ja karhu sekä lintudirektiivin liitteen I linnuista ampuhaukka, helmipöllö, hiiripöllö, kapustarinta, liro, metso, palokärki, pohjantikka, pyy, suokukko ja varpuspöllö. Säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja ovat tuulihaukka ja mustaviklo. Edellä mainittujen lintujen lisäksi alueella saattaa tavata isokäpylintua, kuukkelia, leppälintua, pikkukäpylintua, rantasipiä ja tilhiä. 8.8 Asutus- ja loma-asutus 8.8.1 Iso Severivaara Karttatarkastelun perusteella Iso Severivaaran tuulipuistohankkeen vaikutusalueella sijaitsee viisi asuinkiinteistöä (Kuva 38). Kiinteistöistä kaksi sijaitsee voimalan 1 lounaispuolella Mustalammen rannalla noin 1,3 1,4 kilometrin etäisyydellä. Kiinteistöistä kolme sijaitsee Raajärventien varressa voimalan 3 lounaispuolella noin 2,1 2,3 kilometrin etäisyydellä. 76 (97)
Kuva 38. Iso Severivaaran tuulipuistoalueen lähimmät asuinkiinteistöt. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 8.8.2 Kuusivaara-Mömmövaara Karttatarkastelun perusteella Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistohankkeen läheisyydessä Askankankaantien varressa sijaitsee vain kaksi asuinkiinteistöä (Kuva 39). Kiinteistöt sijaitsevat voimalan 1 itäpuolella noin 1,7 2,0 kilometrin etäisyydellä. 77 (97)
Kuva 39. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulipuistoalueen lähimmät asuinkiinteistöt. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 78 (97)
8.8.3 Kangaslamminvaara Karttatarkastelun perusteella Kangaslamminvaaran tuulipuistohankkeen vaikutusalueella sijaitsee kuusi asuinkiinteistöä. Näistä viisi sijaitsee Sallantien (valtatie 5) ja yksi Kummunjärven tien varressa (Kuva 40). Sallantien varrella sijaitsevat voimalat sijaitsevat voimalan 17 kaakkoispuolella noin 1,1 1,6 kilometrin etäisyydellä. Kummunjärventiellä Keski-Mikonjärven rannalla sijaitseva asuinkiinteistö (lomaasunto) sijaitsee voimalasta numero 13 noin 1,0 kilometrin etäisyydellä lounaassa. 79 (97)
Kuva 40. Kangaslamminvaaran tuulipuistoalueen lähimmät asuinkiinteistöt. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 80 (97)
8.8.4 Untamovaara Karttatarkastelun perusteella Untamovaaran tuulipuistoalueen läheisyydessä sijaitsee 18 asuinkiinteistöä. Kiinteistöt sijaitsevat Sallantien (valtatie 5) varressa (Kuva 41). Lähin kiinteistö sijaitsee noin 730 metrin etäisyydellä koillisessa voimalasta 12. Kuva 41. Untamovaaran tuulipuistoalueen lähimmät asuinkiinteistöt. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 8.8.5 Tunturipalo Karttatarkastelun perusteella Tunturipalon tuulipuistohankkeen vaikutusalueella sijaitsee yhdeksän asuinkiinteistöä (Kuva 42). Kiinteistöt sijaitsevat Oinaantien varressa voimaloiden 7 ja 8 länsipuolella noin 1,2 2,0 kilometrin etäisyydellä. 81 (97)
Kuva 42. Tunturipalon tuulipuistoalueen lähimmät asuinkiinteistöt. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 8.8.6 Suunnitteilla oleva loma-asutus Loma-asutusta alueilla on vähän. Merkittävin loma-asustuskeskittymä on suunnitteilla Askanselän eteläja itärannalle. Töllinniemen-Ritaniemen-Jumiskonperän-Askankankaan rantayleiskaavassa on nimittäin osoitettu uusi loma-asuntojen rakentamiseen soveltuvia tontteja noin 100 (Kuva 43). 82 (97)
Kuva 43. Uudet lomatontit sijoittuvat Askanselän - Jumiskonselän ranta-alueille. Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. 8.9 Väestö- ja elinkeinot Kemijärven elinkeinorakenne on suhteellisen laajapohjainen. Pienyritystoiminnan lisäksi Kemijärven alueella harjoitetaan maa-, metsä- ja porotaloutta sekä matkailua (Kemijärven kaupunki 2010). Kaupungin elinkeinorakenne muodostuu seuraavasti maa- ja metsätalous 7 %, teollisuus 17 %, rakentaminen 4 %, kauppa 12 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta 3 %, kuljetus- ja tietoliikenne 8 %, rahoitus- ja vakuutustoiminta, liike-elämänpalvelut 10 %, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 39 % (Kemijärven kaupunki 2010). Matkailu on Kemijärven alueen nopeimmin kasvava elinkeino. Merkittävimmät matkailukohteet alueella ovat Suomu- ja Pyhätunturi (Pelkosenniemellä). Suomu sijaitsee noin 13-15 kilometrin päässä koillisessa Mömmövaarasta ja Kuusivaarasta. Pyhätunturi sijaitsee noin 20 kilometrin päässä lounaassa Tunturipalosta. Vuosina 2008-2009 Kemijärvellä yöpyi 36 608 36 991 matkailijaa, tammikuun 2010 ja elokuun 2010 välisenä aikana yöpymisiä oli 18 190 (Matkailun edistämiskeskus, Majoitustilastot). Eniten yöpymisiä on joulunaikaan sekä alkuvuodesta helmi-huhtikuun aikana. Porotalous on Kemijärvellä merkittävä elinkeino. Alueella toimivat Hirvasniemen, Pyhä-Kallion, Sallan ja Timisjärven paliskunnat (Kuva 44). Paliskuntien suurimmat sallitut eloporomäärät ovat Hirvasniemen paliskunta 2 300, Pyhä-Kallion paliskunta 6 500, Sallan paliskunta 5 300 ja Timisjärven paliskunta 1 900 (Taulukko 11). 83 (97)
Kuva 44. Kemijärvellä toimivat paliskunnat: 24 = Sallan paliskunta, 25 = Hirvasniemen paliskunta, 26 = Pyhä-Kallion paliskunta ja 36 = Timisjärven paliskunta. (lähde: www.paliskunnat.fi) Taulukko 11. Porotalouden tilastoja paliskunnittain 2000 luvulta. (FCG Planeko Oy 2008) Paliskunta Suurin sallittu Eloporot Teurasporot Poron omistajia eloporomäärä 2000-2001 2006-2007 Hirvasniemi 2 300 2 300-2 400 1 300-1 800 93 60 Pyhä-Kallio 6 500 5 500-6 700 2 100-3 800 192 172 Salla 5 300 4 800-5 600 3 200-4 000 187 143 Timisjärvi 1 900 ei tietoa ei tietoa ei tietoa ei tietoa Poronhoitoon liittyen Kemijärvellä on lukuisia poroaitauksia (erotuspaikkoja). Näistä aitauksista yksi sijoittuu Kangaslamminvaaran tuulipuistoalueelle, Kummunvaaran ja Outavaaran väliselle alueelle. Muiden hankkeiden osalta lähimmät poroaidat sijaitsevat noin 3 16 kilometrin etäisyydellä (Kuva 45). Porotalous työllistää poronhoidon lisäksi Kemijärvellä teurastamoja ja poromatkailuyrityksiä (Lake Lapland 2010). 84 (97)
Kuva 45. Tuulipuistoalueiden lähimmät poroaidat (erotuspaikat) Kemijärvellä. = poroaita 85 (97)
8.10 Muinais- ja kulttuurikohteet Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan suunniteltujen Iso Severivaaran, Kuusivaara Mömmövaaran, Untamovaaran ja Tunturipalon tuulipuistojen alueilla ei sijaitse tiedettyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä (Museovirasto 2010). Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Kangaslamminvaaran suunnitellun tuulipuiston lähellä sijaitsee kolme muinaisjäännöskohdetta: Kummunjärvi koillinen (1000012114), Kummunjärvi SW (320010143) ja Outovaara (320010024) (Kuva 46) (Museovirasto 2010). Kuva 46. Kangaslamminvaaran tuulivoimalayksiköiden (punaiset merkinnät) läheisyydessä sijaitsevat muinaisjäännökset (siniset merkinnät). Maanmittauslaitos, lupa nro 944/MML/10, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 944/MML/10. Kangaslamminvaaran ja Outovaaran välisessä kurussa on ollut runsaasti pyyntikuoppia. Kapea järvien välinen moreenikangas on nimeltään "Kankaanlammintaipale". Metsätiet ja soranotto ovat tuhonneet osan kohteesta (Museovirasto 2010). Kummunjärven itäpäässä etelärannalla sijaitsee vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka muutamine liesineen korkeahkolla hiekkatörmällä. Traktoritie on murrettu töyrään yli. Pyyntikuopiksi arvioidut kaksi kuopannetta sijaitsevat törmän reunassa (Museovirasto 2010). Kummunjärven kaakkoispään pohjoisrannalla olevan yhteismetsän kämpän rannasta on löytynyt kourutaltta ja liuske-esineen sittemmin hukattu teelmä. Muita selviä asuinpaikkaviitteitä ei ole havaittu (Museovirasto 2010). Maakuntakaavaan näitä muinaismuistokohteita ei ole merkitty. Kaavaan on merkitty ainoastaan merkittäviksi katsotut kohteet (Museovirasto 2010). 86 (97)